1-4. ¿Jas yuj waj ja Pablo bʼa Jerusalén, sok jas oj ekʼ sbʼaj ja tiw?

 JA Pablo soka Lucas mini pasiluk xyabʼye yajelkan ja Mileto. ¡Jelni yaj xyabʼye spiljel sbʼaje soka ansyanoʼik jel skʼanawe bʼa Éfeso! Pe ja chabʼ misioneroʼik it tʼilani oj kʼeʼuke ja bʼa barko. Sok yiʼoje spetsanil ja jastik wa xmakuniyujile ja bʼa sbiajeʼe, jastalni ja takʼin stsomowe sbʼaja hermanoʼik wa xmakuniyujile ja bʼa Judea. Jelxani sgustoʼe skʼulajel entregar ja takʼin jaw sok xchʼakjel ja cholal ajiyileʼi.

² Ja skʼuʼutsil ja barko wa xbʼutʼ ikʼaxi soka stsʼujulil ja jaʼi sok wanxta kanel ja ruido ay ja bʼa wa xkʼot ja barkoʼiki. Ja Pablo, ja Lucas sok ja tuk siete hermanoʼik smojeʼi wa xyilawe wanexta kanel ja yamigoʼe bʼa jel triste kanume (Hech. 20:4, 14, 15). Ja nueve hermanoʼiki wanexta sjejel ja skʼabʼe sok man wa xchʼaye ja bʼa wa xmukxi ja kʼaʼuji.

³ Oxe lek jabʼil, ja Pablo lajan aʼtijisok ja ansyanoʼik bʼa Éfeso. Pe ja wego snochjel ja stojelal ja yip ja Dyosi, tixa wajum bʼa Jerusalén. Wanxani snaʼa tʼusan ja jas oj ekʼ sbʼaj ja yajni xkʼoti, yujni tʼusan bʼajtanto yala yabʼ ja ansyanoʼik jaw: «Wa stʼenawon ja yip ja Dyosi bʼa oj wajkon bʼa Jerusalén, ama mini xnaʼa jas oj ekʼ jbʼaj ja tiwi, jaxa bʼa kada chonabʼ, ja yip ja Dyosi tikʼanxta wa xyalakabʼ ojni lutjukon preso sok oj ekʼ jbʼaj wokolik» (Hech. 20:22, 23). Anima xiwela sbʼaj ja jas oj ekʼ sbʼaji, ja yeʼn yala ‹jani wa xtʼenji yuja yip ja Dyosi› wajel bʼa Jerusalén, wa xkʼan alxuk, mini kechan wa skʼana oj skʼuluk ja jas wa xtoji yuja yip ja Dyosi, cha puestoni ay bʼa gustoxta skʼulajel. Mini yuj wa skʼana oj yiʼ wokol, pe ja jasa mas tʼilan bʼa yeʼn jani oj skʼuluk ja jas wa skʼana ja Dyosi.

⁴ ¿Anke jpetsaniltik jachni wa xpensaraʼantik jastal Pablo? Pes yajni wa xkatikyi ja jsakʼaniltik ja Jyoba, wa xkʼapatikyi ke ja jasa mas tʼilan bʼa keʼntik jani skʼulajel ja jasa wa skʼanakitiki. Ja yuj jelni lek oj nochtik spaklajel ja sjejel bʼa Pablo sok yiljel jastal oj bʼobʼ jnochtik ja smodo.

5. ¿Jas ruta yiʼaje ja Pablo soka smojik bʼa oj kʼotuke ja bʼa Tiro?

⁵ Ja Pablo soka smojiki tixa wajye soka barko man Cos, wa xkʼan alxuk,  stojol ikʼ ja bʼa wajyeʼi sok mini bʼa wajye bʼa pilan lado, sok jachuk kʼotye ja bʼa Cos ja mismo kʼakʼu jaw (Hech. 21:1). Lajansok tini yawe ekʼ tiw ja akwali, jaxa bʼa pilan kʼakʼu ti ekʼye bʼa Rodas sok wajye man Pátara, ja bʼa sur bʼa Asia Menor. Ja tiw kʼeye bʼa jun barko bʼa negosyoʼanel sok tojxta ijiye och ja bʼa chonabʼ fenicia bʼa Tiro. Ja Lucas wa xyala jasa ekʼ ja bʼa bʼeji: «Yajni najat kilatikonkan ja isla bʼa Chipre, ti kaʼatikonkan patikajel bʼa lado surdaʼil jkʼabʼtikon» (Hech. 21:3). ¿Sok jas yuj staʼa tiʼal ja it?

6. a) ¿Jas yuj tsatsankʼujolaji ja Pablo yiljel ja isla bʼa Chipre? b) ¿Jasa wa xkʼota wil ja weʼn yajni waxa pensaraʼan ja jastal yaʼunej koʼuka lekilal sok skoltuneja ja Jyoba?

⁶ Bʼobʼta ja Pablo xchʼutukan soka skʼabʼ ja Chipre sok xcholo yabʼ ja tuk ja yexperiencia ja bʼa isla jaw. Junuk 9 jabʼil bʼajtanto, tini ajyi tiw soka Bernabé soka Juan Marcos ja bʼa bʼajtan sbiaje jastal misionero. Sok tini tiw ya elyi ja yip ja Elimas, ja brujo (Hech. 13:4-12). Yiljel yajkʼachil ekʼele ja isla sok spensarajel ja bʼa jastik ekʼeli, seguro jelni ajiyi yip ja Pablo bʼa oj kuchyuj ja jas oj ekʼ sbʼaj ja bʼa Jerusalén. Ja keʼntiki cha jelni lek oj  pensaraʼuktik jastal yaʼunej koʼuk jlekilaltik ja Jyoba sok skoltunejotik bʼa kuchelkujtik ja prebaʼik. Seguro ke akuerdoni ayotik soka jas yala ja David: «Jel jitsan ja swokol ja maʼ toji, pe ja Jyoba wa xya el libre bʼa yibʼanal» (Sal. 34:19).

7. ¿Jasa skʼulane ja Pablo soka smojik yajni kʼotye ja bʼa Tiro?

⁷ Ja Pablo wani snaʼa jelni tʼilan ajyel soka hermanoʼiki, sok jelxani skʼana oj yile. Pes ja Lucas yala jasa skʼulane ja yajni kʼotye ja bʼa Tiro: «Jleʼatikon ja nebʼumanik sok jtaʼatikon» (Hech. 21:4). Yuja wa snaʼawe ayni snochumanik Kristo ja bʼa Tiro sleʼawe sok bʼobʼta tini jijliyekan bʼa snaje. Junxtani wa x-ekʼ ja bʼa jtyempotiki: june ja bʼa majtanalik kiʼojtik ajyel ja bʼa smeranili, jani ke chikan bʼa wala wajtik tolabida ay kermanotik bʼa junxta skʼuʼajel kiʼojtiksok bʼa wa skʼulanotike resibir. Sok spetsanil ja matik wa syajtay ja Dyos sok ayiʼoj ja relijyon smeranili ayni yamigoʼik bʼa sutanal ja Luʼumi.

8. ¿Jas wa xkʼan yal ja Hechos 21:4?

⁸ Ja tsome hermanoʼik jaw tini kanye siete kʼakʼu bʼa Tiro. Ja Lucas stsʼijbʼan ke bʼa snajtil ja tyempo jaw, ja hermanoʼik bʼa Tiro skʼulane jun jasunuk mi xmajlaxi: «Pe yuja yip ja Dyosi ja yeʼnleʼi wanexta yaljel yabʼ ja Pablo mokni tʼun waj sbʼat ja Jerusalén» (Hech. 21:4). ¿Tukbʼita maʼ spensar ja Jyoba? ¿Yuj maʼ mixa skʼana oj waj bʼa Jerusalén? Miyuk, mini jachukuk. Ja yip ja Dyosi yalunejxani bʼajtan ke ja Pablo ojni ajuk yiʼ wokol ja bʼa Jerusalén, pe mini yala ke mok wajuk. Jastalni wa x-ilxi, ja nochumanik Kristo bʼa Tiro yabʼyeni stojol stsʼakatal yuja yip ja Dyosi ke ja Pablo jelni oj yiʼ wokol, sok ja yuj jelni cham skʼujole sok spataweyi skʼujol bʼa mok wajuk ja tiw. Ja yuj ayni rason yuja skʼanawe stalnajel ja bʼa jas oj ekʼ sbʼaji. Pe ja Pablo puestoni ajyi bʼa oj skʼuluk ja jas wa skʼana ja Jyoba sok wajel ja bʼa Jerusalén (Hech. 21:12).

9, 10. a) ¿Bʼa jasa bʼobʼta jul skʼujol ja Pablo yajni yila jel chamkʼujol aye ja hermanoʼik bʼa Tiro? b) ¿Jasa wa skʼana oj skʼuluke tʼusan mi yibʼanaluk ja kristyano, pe jasa yala ja Jesús?

⁹ Yajni yila ja jastal jel chamkʼujol aye ja hermanoʼiki, ja Pablo bʼobʼta julni skʼujol ke jachni cha ekʼ sbʼaje ja snebʼumanik ja Jesús yajni yala ke jel oj ajuk yiʼ wokol sok oj miljuk. Ja Pedro bʼa nikji yuja jastal ay xyabʼi ti yala yabʼa: «¡Kajwal, naʼa ayajulal! Ja weʼn mini nunka oj ekabʼaj ja jaw». Pe ja Jesús sjakʼayi: «¡Kanan bʼa jpatik, Satanás! Waxa makaki ja jbʼeji, yujni mi wanuka spensarajel jastal Dyos, jachni wana spensarajel jastal winik» (Mat. 16:21-23). Ja Jesús puestoni ay bʼa oj skʼuluk ja cholal akʼubalyi yuja Jyoba anima xmilji sok cha jachni puesto ay ja Pablo. Wani xkʼuʼantik lek, ke ja nochumanik Kristo bʼa Tiro mini maloʼuk ja jas wa skʼanawe jastalni ja Pedro, pe mini xyabʼye stojol ke ja Jyoba wani skʼana ke ja Pablo oj wajuk ja bʼa Jerusalén.

 ¹⁰ Ja bʼa jtyempotiki, tʼusan mi spetsaniluk ja kristyano mini skʼana oj xchʼak sbʼaje, sok wani sleʼawe jun relijyon bʼa oj skʼuluke ja jas wa skʼanaweʼi sok bʼa mi jel jas skʼana. Pe ja Jesús xchiktesni jaman lek ke tukni ja jastal tʼilan oj spensaraʼuke ja snebʼumaniki. Yala: «Ta ay maʼ wa skʼana oj snochon, mokxa ajyuk sakʼan bʼa yeʼna, ayiʼ ja sposte bʼa yijel wokoli sok a-snochon» (Mat. 16:24). Snochjel ja jas skʼulan ja Jesús jani ja mas leki sok ja bʼa stojoli, pe mini jaʼuk ja mas pasil.

11. ¿Jastal sjeʼawe ja hermanoʼik bʼa Tiro ke jel skʼanawe ja Pablo sok wani skoltaye?

¹¹ Ojxtani kʼotuk ja sjutsʼinil ke ja Pablo, ja Lucas soka tuk oj cha kʼe stul-eyi ja sbiajeʼe. Ja jastal jel xnikwani ja jas wa xcholo ja Biblia ja jastal skʼumankan sbʼajeʼi, wani sjeʼakitik jaman lek ke ja hermanoʼik bʼa Tiro, jelni kʼot skʼane ja Pablo sok skoltaye ja bʼa cholal ajiyi. Sok yibʼanale ja winike, ja ixuke sok ja yal untik, waj yawe elkan man playa, sok yibʼanal ja tsome jaw ochye mekʼan, yaweyi orasyon lajan sok tixa skʼumankan sbʼaje. Tsaʼan, ja Pablo, ja Lucas sok ja tuk smojeʼi kʼeye bʼa jun barko bʼa ijiye och bʼa Tolemaida, sok ti kanye jun kʼakʼu tiw soka hermanoʼiki (Hech. 21:5-7).

12, 13. a) ¿Jastal kʼot yaʼteltay ja Dyos ja Felipe? b) ¿Jas yuj kʼotel jun lekil sjejel ja Felipe sbʼaja olomalik bʼa pamilya?

¹² Ja Lucas wa xcholo ke tsaʼan, wajye yibʼanale soka Pablo ja bʼa chonabʼ Cesarea. a Ja tiw ti wajye «bʼa snaj ja choluman Felipe» (Hech. 21:8). Ja yeʼn ayxani tyempo wan yaʼteltajel ja Jyoba. Junuk 20 jabʼil bʼajtan, ja bʼa Jerusalén, ja jekabʼanumiki yaweyi xchol bʼa yeʼn oj spilyi ja waʼelal ja ajkʼach kongregasyon. Chomajkil, ja Felipe jitsanxa jabʼil wan xcholjel. La ka jul jkʼujoltik ke yajni ja nebʼumanik elye ja bʼa Jerusalén yuja iji spatike, ja Felipe ti waj bʼa Samaria sok och xchole. Sok mas tsaʼan sjeʼayi ja smeranil ja eunuco etíope sok ya yiʼ jaʼ (Hech. 6:2-6; 8:4-13, 26-38). Seguro jelni gustoʼaxiye yajni yilawe ja tojil hermano it.

¹³ Ja Felipe mini tʼun chʼayelukyuj ja gustoʼil ja bʼa xcholjeli. Ja wego tixa ay bʼa Cesarea sok jeltoni latsan ay ja bʼa xcholjeli, ja yuj ja Lucas wa xya sbʼiʼiluk «ja choluman». Chomajkil, ja Biblia wa xyala ke ja bʼa tyempo jaw, ayni chane yakʼixuk bʼa kʼotele alumanik, ja jaw wa  xchiktes ke jani snochuneje ja sjejel ja stateʼi (Hech. 21:9). b Seguro ke jelni skʼujolanunej bʼa sjejelyi ja spamilya bʼa syajtajel sok yaʼteltajel ja Jyoba. ¿Jastal wa xbʼobʼ snoch-e ja sjejel bʼa Felipe ja olomalik bʼa pamilya? Jani yajelyi jun lekil sjejel ja yuntikile ja bʼa xcholjel sok sjejelyile bʼa a-syajtaye ja xcholjel.

14. ¿Jastal koltajiye ja hermanoʼik ja yulatanel ja Pablo sok jas cholal kiʼojtik ja keʼntik?

¹⁴ Chikan bʼa wa xwaj ekʼa, ja Pablo wani sleʼa modo bʼa yajel ekʼ tyempo sok ja hermanoʼik. Wani xkʼuʼantik lek ke ja yeʼnle jelni sgustoʼe yajel jijluk bʼa snaje ja biajante it sok ja smojiki, sok ja ekʼeleʼik jaw makuni bʼa stsatsankʼujolajel sbʼaje (Rom. 1:11, 12). Cha wani xbʼobʼ kabʼtik stsamalil ja bʼa ekʼeleʼik jastal jaw. Cha wani xbʼobʼ tsatsankʼujolajukotik sok wa xbʼobʼ tsatsankʼujolanukotik ta wa xkatik jijluk ja biajanteʼik soka xcheʼumi anima mey kiʼojtik jitsan jastik junuk (Rom. 12:13).

15, 16. ¿Jasa yala oj ekʼuk ja Agabo, sok jastal yabʼye ja matik tey tsomani?

¹⁵ Yajni ja Pablo ti wan jijlel bʼa snaj ja Felipe, tixa jak ulatanuk june ma jel kisubʼal: ja Ágabo. Ja matik tey tsomani wani snaʼawe ke juni aluman sok yeʼnani yala ja styempoʼil waʼin ajyi ja bʼa styempo ja emperador Claudio (Hech. 11:27, 28). Bʼobʼta wani sjobʼo sbʼaje: ¿Jas yuj jaki? ¿Jas maʼ rasonil yiʼojani? Sok yajni wane skʼeljel leki, tixa syamayi ja paja lapanyuj ja Pablo, ja it juni najtil kʼuʼuts bʼa yuchʼan bʼa snalan. Sok wani xmakuni bʼa snoljel sat takʼin sok tuk jastik. Ja Ágabo ya makunuk bʼa syuchʼjel ja yok sok ja skʼabʼiki, sok tixa yala ja rason it jel chaʼan yabʼali: «Jaʼ it ja jas wa xyala ja yip ja Dyosi: ‹Ja judíoʼiki jach oj smoch-e ja swinkil ja pajaʼal it ja bʼa Jerusalén sok oj yaʼe bʼa skʼabʼ ja matik mi judíoʼuki›» (Hech. 21:11).

¹⁶ Ja jas alji jaw xchiktesni ke ja Pablo  ojni wajuk ja bʼa Jerusalén. Cha xchiktesni ke yuj smul ja judíoʼiki, ojni miljuk yuja «matik mi judíoʼuki». Jelni cham yabʼye ja matik teye yuja jas alji. Ja Lucas wa xyala: «Yajni kabʼtikon ja it, ja keʼntikon sok ja matik teye tiwi och jpatikonyi skʼujol mok waj kʼe ja bʼa Jerusalén. Anto ja Pablo sjakʼa: ‹¿Jas yuj wanex okʼeli sok wanex slejel modo bʼa oj el jgana? Wani xbʼobʼa kʼuʼukex lek bʼa mi kechan chapanukon bʼa oj mochjukon, cha chapanoni bʼa oj chamkon ja bʼa Jerusalén yuja sbʼiʼil ja Kajwaltik Jesús›» (Hech. 21:12, 13).

17, 18. ¿Jastal sjeʼayi ja hermanoʼik ja Pablo ke puestoni ay bʼa oj skʼuluk ja jas wa skʼana ja Dyosi, sok jas skʼulane ja yeʼnleʼi?

¹⁷ Pensaraʼan ja jas wan ekʼeli. Yibʼanale ja hermanoʼiki, asta ja Lucasi, spataweyi skʼujol ja Pablo bʼa mok wajuk bʼa Jerusalén. Asta jujuntik wane okʼel. Yajni yila janekʼto wa xkʼanji sok janekʼto wa xcham skʼujole bʼa yeʼna, ja Pablo ti yajxta yalaʼa: «¿Jas yuj wanex [...] slejel modo bʼa oj el jgana?», ma «¡Waxa yajbʼesexki ja jkʼujoli!» (Nueva Traducción Viviente). Pe jastalni cha xcholoyabʼ ja hermanoʼik bʼa Tiro, ja Pablo mini oj yakan bʼa oj monjuk. Pes xcholo yabʼye jaman lek jas yuj tʼilan oj wajuk. ¡Mini tʼun xiwi! Jastalni ja Jesús, ja Pablo puestoni ay bʼa oj wajuk bʼa Jerusalén (Heb. 12:2). Mini skʼana oj chamuk; pe ta tʼilan oj chamuk yuja kʼotel jun snochuman Kristo, wani xyila jun chaʼan cholal.

¹⁸ ¿Jasa skʼulane ja hermanoʼiki? Ja Biblia wa xyala: «Yuja mi kʼokxikujtikoni, tixa kaktaytikonkana sok kalatikon: ‹Akʼulaxuk ja jas wa skʼana ja Jyoba›» (Hech. 21:14). Ja yuj skisawe ja jas stsaʼata skʼulajel ja Pablo sok yaʼawekan skʼanjelyi bʼa mokxa wajuk ja bʼa Jerusalén. Yabʼye stojol ke tʼilani oj kʼulaxuk ja jas wa skʼana ja Jyoba anima yaj wa xyabʼye. Ja Pablo stsaʼatani ja jas oj skʼuluki sok ojni bʼobʼ ijuk och bʼa oj miljuk, sok masni pasil oj yabʼ oj skʼuluk ta ja kristyanoʼik matik jel xkʼanjiyuji mi sleʼawe modo bʼa oj stukbʼes ja jas tsaʼata skʼulajeli.

19. ¿Jasa jel chaʼan yabʼal wa sjeʼakitik ja loʼil it?

¹⁹ Ja loʼil it wa sjeʼakitik jun jasunuk jel chaʼanyabʼal: mokni jletik modo skomjel ja tuk bʼa mi oj xchʼak sbʼaje ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi. Sok mini kechanuk wa xkʼan kaltik bʼa jastik xiwela sbʼaj wa xya ajyuk ja jsakʼaniltiki. Jun sjejel, jitsan nantatalik jelni yaj xyabʼye ke ja yuntikile wa xwajye bʼa tuk lugar bʼa yaʼteltajel ja Jyoba, pe puestoni aye bʼa mi oj yawe el sgana. La jpensaraʼuktik sbʼaja Phyllis, jun hermana bʼa Inglaterra. Ja yeʼn wa xyala ke jelni yaj yabʼ yajni ja kechanta yakʼixi waj jastal misionera bʼa África. Yala: «Anima jel gusto ayon, pe snajel ke jel najat oj ajyuk, wani xya och jtristeʼil. Jitsan ekʼele kayi orasyon sbʼaja jaw. Pe jani jaw ja jas stsaʼa, sok mini jleʼunejuk modo smonjel bʼa oj kumxuk. ¡Keʼnani bʼajtan jeʼayi bʼa oj ya bʼajtan bʼej ja sgobyerno ja Dyosi! 30 jabʼilxa ti wan koltanel bʼa pilan país, sok kada kʼakʼu wa xkayi tsʼakatal ja Jyoba yuja ajyel toji». ¡Jelni lek yajni wa xkoltaytik ja kermanotik bʼa wa xchʼaka sbʼaje yaʼteltajel ja Jyoba!

20, 21. ¿Jasa wa sjeʼa ke ja Pablo wani skʼana oj ajyuksok ja yermanoʼik, sok jas yuj skʼana oj ajyuksok?

²⁰ Yajni chʼak xchap sbʼajeʼi, ja Pablo soka smojiki snochoweyi ja sbiajeʼe. Bʼa snajtil ja sbiajeʼe man Jerusalén ajyiyeni sok hermanoʼik. Ja bʼa Tiro, sleʼawe sok ti kanye sok jun semana ja yeʼnleʼi. Ja bʼa Tolemaida, skʼulane saludar sok ti kanye jun kʼakʼu soka yeʼnleʼi. Ja bʼa Cesarea, ajyiyeni jitsan kʼakʼu ja bʼa snaj ja Felipe. Sok ja wego tey jujuntik snochuman Kristo bʼa oj mojtajukyuj man Jerusalén. Sok yajni kʼotyeʼi, kʼulajiye recibir yuj june ja bʼajtan nebʼumanik sbʼiʼil Mnasón. Sok ja Lucas wa xcholo: «Ja hermanoʼiki gustoxta skʼulanotikone resibir» (Hech. 21:17).

²¹ Ja Pablo tolabida skʼana oj ajyuk soka yermanoʼiki. Jastalni wa xkʼanatik ja keʼntiki, ja yeʼn jel tsatsankʼujolaji stsʼakatal yuja smojtay ja tuk snochumanik Kristo. Sok yuja tsatsankʼujolaji koltajini bʼa mi oj kʼulajuk ganar yuja skontraʼik bʼa jel maloʼe bʼa wa skʼanawe oj smil-e.