1-3. a) ¿Jastal cham ja Eutico? b) ¿Jas skʼulan ja Pablo, sok jasa wa sjeʼakitik sbʼaja jaw?

 JA Pablo tey bʼa chonabʼ Troas. Ti tsoman sok jitsan hermanoʼik ja bʼa yoxil piso bʼa jun naʼits. Jani ja tsaʼanxta kʼakʼu teysokeʼi, sok jelni jas wa skʼana oj yal yabʼye sok tini wa xyaʼa tiw ja nalan akuali. Ja stabʼil sok ja skʼixnal ja lamparaʼiki wani xyaʼakan ke jujuntik oj kʼe ochuk swayele. Jun kerem sbʼiʼil Eutico, bʼa ti kulan ekʼ bʼa jun bentana, ochkan lek swayel ja bʼa yoj sloʼil ja Pablo sok junta chʼay kʼujol moʼko man kaye.

² Yuja loktor ja Lucasi, seguro lek yeʼntoni bʼajtan koʼko bʼa oj waj skoltay ja Eutico, pe mixani jas bʼobʼ kʼulaxuk: chamta (Hech. 20:9). Anto tixa jul ja Pablo, koʼ sbʼaj tinan sok yala yabʼ ja matik teyi: «Mok xiwanik. Sakʼan ay». Ja Pablo yata sakʼwuk ja Eutico. ¡Juni milagro! (Hech. 20:10).

³ Ja sakʼwelal jaw juni sjejel ja bʼa jastik jel chaʼanyabʼal wa xbʼobʼ skʼuluk ja Jyoba sok ja yipi. Ja Pablo mini yeʼn smuluk yuja cham ja Eutico, pe cha mini wa skʼana ke ja hermanoʼiki mi gusto oj kanuke yuja jas ekʼ jaw ma oj jomjuk ja skʼuʼajel yiʼojeʼi. Yajni yata sakʼwuk ja yal keremi, ja Pablo yayi kulan skʼujol ja hermanoʼik sok stsatsankʼujolane bʼa mok yaʼekan xcholjel kongana. Chikani lek ke ja yeʼn chaʼan yabʼalni yila ja sakʼanili, sok ja yuj jelni skisa sok bʼobʼ yale: «Mini ay jmul sbʼaja xchikʼel mini jun winik» (Hech. 20:26). La jpaklaytik jastal wa xbʼobʼ skoltayotik ja sjejel yaʼa ja Pablo bʼa jach oj cha jkistik ja sakʼanili.

4. ¿Jasa jel tuk ekʼ sbʼaj ja Pablo ja bʼa Éfeso?

⁴ Jastalni kilatik ja bʼa bʼajtan kapitulo, ja Pablo jelni tuk ja jas ekʼ sbʼaj yuj xcholjel ja bʼa Éfeso. Sok yujni ja matik wa xyaʼteltaye plata ja bʼa chonabʼi jani wa x-ajyi stakʼine yuj xchonjel kʼulubʼal Dyosik sbʼaja stoyjel ja Ártemis, yawe kʼe jun niwan kʼumal sok jelni malo wajye ja kristyanoʼiki. Ja Biblia wa snocho yaljel: «Yajni lamxi ja kʼumali, ja Pablo tixa sjeka spayjel ja nebʼumaniki. Yajni stsatsankʼujolane sok skʼumanekani, tixa yiʼaj bʼej bʼa Macedonia» (Hech. 20:1).

5, 6. a) ¿Janekʼ tyempo ti kan ja Pablo ja bʼa Macedonia, sok jastal skoltay ja hermanoʼik ja tiw? b) ¿Jastal yila ja Pablo ja yermanoʼik bʼa junxta skʼuʼajel yiʼojsok?

 ⁵ Yajni ti wajum bʼa bʼej Macedonia, ja Pablo ti kʼot tekʼan ja bʼa wa xkʼot barkoʼik bʼa Troas sok ti kan jun tyempo tiw. Tini wa smajlay oj yil tiw ajyi ja Tito, ja it maʼ waj bʼa Corinto (2 Cor. 2:12, 13). Pe yajni ja Pablo yaʼa sbʼaj kuenta ke ja Tito mi oj bʼobʼ kʼotuk, tixa waj bʼa Macedonia. Bʼobʼta tini ajyi mojan jun jabʼil bʼa «stsatsankʼujolankan sok jitsan yaljelik ja nebʼumanik ti sbʼaje tiwi» (Hech. 20:2). a Sok tsaʼanxta, tixani yila ja Tito bʼa Macedonia sok yala ke ja snochumanik Kristo bʼa Corinto jelni lek yabʼye ja bʼajtan skarta sjeka (2 Cor. 7:5-7). Ja it nikjiyuj ja Pablo bʼa oj stsʼijbʼukyile ja pilani, ja it wa xnaʼatik sbʼaj ja wego jastal ja xChabʼil karta bʼa Corintios.

⁶ Jelni chaʼanyabʼal ke yajni ja Lucas wa staʼa tiʼal ja ulatanelik skʼulan ja Pablo ja bʼa Éfeso sok ja bʼa Macedonia, yani makunuk ja yaljel tsatsankʼujol sok tsatsankʼujolanel. Ja jaw wa xchiktes ja jastal yabʼ ja Pablo sbʼaja hermanoʼiki. Ja yeʼn mini jachukuk jastal ja fariseoʼik bʼa wa skʼuʼane mas ekʼxele ja yeʼnle yuja tuki. Pes wani syajtay ja yal chejik bʼa kongregasyon. Ja yermanoʼiki jani ja smojik aʼteli (Juan 7:47-49; 1 Cor. 3:9). Sok jachtoni cha yila ja hermanoʼik ja yajni tʼilan stojo (2 Cor. 2:4).

7. ¿Jastal wa snochowe ja sjejel ja Pablo ja tojwanumik bʼa kongregasyon?

 ⁷ Ja bʼa jtyempotiki, ja ansyanoʼik bʼa kongregasyon sok ja biajanteʼik wani skʼujolane bʼa snochjel ja sjejel yaʼa ja Pablo. Asta ja yajni ay maʼ tʼilan jaman lek oj stoj-e, wani skʼulane yuja wa skʼana oj skoltaye ja kristyano jaw. Wani skʼujolane bʼa oj yabʼye ja jastal ay xyabʼi sok jaʼuktoma oj kʼotuke juesik, wani skʼulane ja janekʼ wa xbʼobʼyujile bʼa tsatsankʼujolanel. Jun biajante bʼa ayxa yiʼoj experiencia wa xyala jachuk: «Tʼusan mi yibʼanaluke ja hermanoʼiki wani skʼana oj skʼuluke ja bʼa jas leki, pe jitsan ekʼele wani skʼulane luchar soka jas mi xlajxiyujile, ja jas wa xiwyeyuj ma ja yajni wa xyabʼye mi oj bʼobʼyujile». Ja ansyanoʼiki wani xbʼobʼ stsatsankʼujoluke ja hermanoʼik bʼa jach wa xyabʼye (Heb. 12:12, 13).

8, 9. a) ¿Jasa tʼenji yuja Pablo bʼa oj stukbʼes ja sbiaje bʼa Siria? b) ¿Jas yuj jel xyilkʼujolane ja Pablo ja judíoʼik?

⁸ Yajni el ja bʼa Macedonia, ja Pablo tixa waj bʼa Corinto sok ajyi oxe ixaw ja tiw. b Wani spensarajel ajyi oj waj bʼa Cencreas, oj kʼe bʼa jun barko ja bʼa Siria soka tiw oj waj bʼa Jerusalén bʼa oj skʼulyile entregar ja jastik junuk ja hermanoʼik bʼa ay snesesidaʼe (Hech. 24:17; Rom. 15:25, 26). c Pe ekʼ jun jasunuk bʼa mi wanuk majlaxel ajyi bʼa tʼenji yuja Pablo bʼa oj stukbʼes ja jas xchapunejxaʼi. ¿Jasa ekʼi? Ke «ja judíoʼiki xchapawe ay jas oj skʼulukeyi» (Hech. 20:3).

⁹ Ja judíoʼik bʼa Corinto jelni xyilkʼujolane ja Pablo yujni wa xyalawe ke kʼotel jun apóstata. Sok yajni ja Pablo ti wan xcholjel tiw, ja olomal bʼa naʼits wa stsomo sbʼajeʼi, ja Crispo, och snochumanil Kristo (Hech. 18:7, 8; 1 Cor. 1:14). Bʼa pilan ekʼele, ja judíoʼiki wajye soka olomal bʼa Acaya, ja Galión, sok sleʼaweyi smul ja Pablo bʼa wan skʼokjel ja leyiki, pe ja Galión mini skʼuʼan ja jas wane yaljeli, sok jelni aji tajkuke yuja jaw (Hech. 18:12-17). Sok ja wego bʼobʼta ja judíoʼik yabʼye yabʼalil ke ja Pablo oj waj sok barko man Cencreas ma bʼobʼta kechani spensarane. Pe ja yeʼnleʼi xchapaweni ke oj smil-e. La kiltik jas skʼulan ja Pablo.

10. ¿Jas yuj mini xbʼobʼ kaltik ke yuj jel xiw ja Pablo yuja mi waj bʼa Cencreas?

¹⁰ Bʼa slekilal yeʼna sok yuja donasyonik yiʼoj ochi, ja Pablo yalani oj waj bʼa Macedonia sok mi oj waj bʼa Cencreas. Mini yuj masto lekuk skʼulajel biajar jach bʼejyel. Ja bʼa bʼejiki bʼutʼelni elkʼanumik, sok ja lugarik bʼa jijleli cha xiwelani sbʼaj. Pe ja Pablo spensaraʼani masto seguro ja oj wajuk jachuki ke yuja jas xiwela sbʼaj oj bʼobʼ ekʼ sbʼaj ja bʼa Cencreasi. Pes mini cha stuchʼiluk, tini smoj ja Aristarco, ja Gayo, ja Segundo, ja Sopateri, ja Timoteo, ja Tíquico sok ja Trófimo (Hech. 20:3, 4).

11. ¿Jasa wa xkʼulantik bʼa oj talnay jbʼajtik, sok jas sjejel yakitik ja Jesús?

 ¹¹ Jastalni ja Pablo, ja snochumanik Kristo ja bʼa jtyempotiki cha wani xtalnay jbʼajtik ja yajni wala eltik ja bʼa xcholjeli. Ja yujil, bʼa jujuntik lugar wani la wajtik jach bʼa grupo ma wani la wajtik sok tuk. Sok ta wan ijel jpatiktik, cha wani xkaʼa jkuidadotik. Ama wa xnaʼatik ke mini jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa mi jas oj ekʼuk, pe mini gana wa xchʼika jbʼajtik ja bʼa jas xiwela sbʼaji (Juan 15:20; 2 Tim. 3:12). La jpensaraʼuktik ja jas skʼulan ja Jesús. Bʼa jun ekʼele, ja bʼa Jerusalén, yajni yila ke ja skontraʼik wane stsomjel ton bʼa oj xchʼoje ton «ja yeʼn snakʼa sbʼaj sok el ja bʼa templo» (Juan 8:59). Sok bʼa pilan ekʼele, yajni ja judíoʼik xchapawe oj smil-e «mixani sjeʼa sbʼaj ja bʼa stiʼ sat ja judíoʼiki, sok tixa waj ja bʼa lugar mojan ay ja bʼa desierto» (Juan 11:54). Ja yuj, yajni ay stʼilanili, ja Jesús ayni jas skʼulan bʼa oj stalnay sbʼaj sok jachuk skʼulajel ja cholal akʼubʼalyi yuja Jyoba. Ja snochumanik Kristo ja bʼa jtyempotiki cha jachni wa xkʼulantik (Mat. 10:16).

12, 13. a) ¿Jastal yabʼye ja hermanoʼik ja yajni sakʼwi ja Eutico? b) ¿Jas smajlajel jel xyaʼa kulan jkʼujoltik?

¹² Ja Pablo soka smojiki lajan skʼulane biajar ja bʼa Macedonia. Lajansok ajyini jun tyempo bʼa spila sbʼaje pe ja «bʼa sjoʼil kʼakʼu» d cha kʼot staʼ sbʼaje, yujni ja Lucas stsʼijbʼan: «Ti jlajatikone bʼa Troas» (Hech. 20:6). e Tini tiw ja it ya sakʼwuk ja Eutico ja Pablo, jastalni kilatik ja bʼa skʼeʼulabʼil ja kapitulo. ¿Jastal maʼ yabʼye ja hermanoʼik ja yajni yilawe ke cha sakʼwita? Ja Biblia wa xyala ke «jel aji kulan skʼujole yuja aji sakʼwuki» (Hech. 20:12).

¹³ Ama ja tikʼe milagroʼik it mixa x-ekʼ ja wego pe ja matik chamel jun spamilyaʼe cha ‹jelni x-aji kulan skʼujole› stsʼakatal yuja smajlajel wa xyaʼa ja Biblia sbʼaja sakʼwelali (Juan 5:28, 29). Mokni chʼay jkʼujoltik ke ja Eutico cha chamtoni, pes mulanumni (Rom. 6:23). Pe ja matik oj sakʼwuke ja bʼa yajkʼachil luʼumi ojni ajyukyujile ja cholal bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida. Sok ja matik oj sakʼwuke bʼa oj yaʼe mandar soka Jesús bʼa satkʼinal mixatoni oj chamuke (1 Cor. 15:51-53). Ja yuj, tanto ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal sok ja «pilan chejik» ayni yiʼoje lek rasonik ‹bʼa jel oj ajuk kulan skʼujole› (Juan 10:16).

14. ¿Jasa yala yabʼ ja ansyanoʼik bʼa Éfeso ja Pablo ja yajni stsomo sbʼaje ja bʼa Mileto?

¹⁴ Ja Pablo soka smojiki skʼulane biajar bʼa Troas man Asón, sok tsaʼan bʼa Mitilene, bʼa Quíos, bʼa Samos sok Mileto. Yuja Pablo wani skʼana oj  kʼotuk bʼa Jerusalén ja bʼa skʼakʼujil ja kʼin bʼa Pentecostés, skʼulan ja biaje bʼa kumxel bʼa jun barko bʼa mi xkʼot tekʼan ja bʼa Éfeso. Pe yuja wa skʼana oj loʼilanuk soka ansyanoʼik bʼa Éfeso, skʼanayile bʼa ti oj yil sbʼaje bʼa Mileto (Hech. 20:13-17). Yajni staʼa sbʼajeʼi, ti yala yabʼyeʼa: «Ja weʼnlexi wani xa naʼawex jastal jeʼunej ja jmodo amokex masan ja bʼa sbʼajtanil kʼakʼu ajyiyon ja bʼa slujmalil Asia. Sok chʼin kaʼunej jbʼaj yaʼteltajel jastal jun smoso ja Kajwaltiki, sok jpekʼunej yalel jsat sok ekʼel jbʼaj pruebaʼik yuja xchapawe kabʼal ja judíoʼik bʼa oj smilone. Ama jachuk, mini jkʼulan dudar bʼa yaljela wabʼyex chikan jasunuk bʼa wa lekilal weʼnlex sok sjejelawilex bʼa ay jitsan kristyano sok bʼa naʼitsaltik. Pes ja keʼn jcholo yabʼye tsʼikan lek ja judíoʼik sok ja griegoʼik sbʼaja stʼilanil oj sutxuk skʼujole, bʼa oj kumxuke soka Dyosi sok bʼa oj ajyukyujile skʼuʼajel sbʼaja Kajwaltik Jesusi» (Hech. 20:18-21).

15. ¿Jas yuj ja xcholjel bʼa naʼits naʼits juni modo jel lek?

¹⁵ Ja bʼa jtyempotik ayni tuktukil modoʼik bʼa xcholjel. Jastalni ja Pablo, wani xkʼulantik ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtik bʼa wajel ja bʼa lugarik bʼa wa xtaxye ja kristyanoʼik: ja bʼa wa x-ajyi ja autobusik, ja bʼa kayeʼik bʼa jel x-ekʼ kristyano, ja bʼa lugarik bʼa negosyoʼanel sok tuk. Pe ja xcholjel bʼa naʼits naʼits jani ja modo bʼa xcholjel mas wa xkʼulantik ja testigoʼik bʼa Jyoba. ¿Jas yuj? Pes yujni jachuk tikʼani wa xbʼobʼ yabʼye ja lekil rasonik  sbʼaja sGobyerno ja Dyos ja kristyanoʼiki. Ja it wani sjeʼa ke ja Jyoba mini wa stsawani. Chomajkil, wani skoltayotik bʼa oj tatike ja kristyanoʼik bʼa meran wa skʼanawe oj snaʼe sok skoltajele ja bʼa jas wa xmakuniyujileʼi. Soka keʼntiki wani xcha skoltayotik yujni wa xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik soka kuchelkujtik. Wani xkʼuʼantik lek, ja janekʼto wa xkʼujolantik bʼa xcholjel «bʼa ay jitsan kristyano sok bʼa naʼitsaltik» jani ja jas mero wa xnaji sbʼaje ja meran snochumanik ja Kristo.

16, 17. ¿Jas yuj wa xkalatik ke mini tʼun xiw ja Pablo, sok jastal wa xnochotik ja sjejel yaʼa?

¹⁶ Ja Biblia wa xyala ke ja Pablo snocho yaljel yabʼ ja ansyanoʼik bʼa Éfeso. Yala yabʼye ke mini snaʼa ja jastik jel xiwela sbʼaj oj bʼobʼ stʼaspuk ja bʼa Jerusalén. Pe cha yala yabʼye: «Mini xcham jkʼujol ja jsakʼanili konta la ajniyon man xchʼakulabʼil sok xchʼakakan ja aʼtel yaki ja Kajwaltik Jesusi bʼa xcholjel tsʼikan lek ja lekil rasonik sbʼaja lekil kʼujolal mi xbʼajintik bʼa Dyosi» (Hech. 20:24). Sok ja smeranili, ja Pablo mini tʼun xiwi, yujni mini yaʼakan ke mini jun jasunuk, mini ja jastal jel tsats iji spatike sok mini ja wokol ajyiyuj ja bʼa sakʼanili oj timjukyuj skʼulajel ja yaʼteli.

¹⁷ Ja snochumanik Kristo ja bʼa jtyempotiki cha wani xtʼaspuntik tuktukil tikʼe wokolik. Jujuntik teye bʼa lugarik bʼa timubʼal ja kaʼteltiki sok wan ijel spatike. Jaxa tuki wane wokolanel sok chamelik bʼa jel xchʼakwani ma sok wokolik sbʼaja jastal wa xyabʼ ayeʼi. Ja keremtik akʼixuk tikʼanxta wa stʼaspune ja stʼenwanel ja smoje eskuela. Chikan jastal wa xtaxye kada jujune, ja testigoʼotik bʼa Jyoba mini tʼun la xiwtik jastal Pablo sok mini oj katikan bʼa ay jas oj stimotik «bʼa xcholjel tsʼikan lek ja lekil rasoniki».

18. ¿Jas yuj ja Pablo yala ke mini ay smul sbʼaja xchikʼel mini jun winik, sok jastal oj bʼobʼ snoch-e ja ansyanoʼik bʼa Éfeso ja sjejel yaʼa?

¹⁸ Ja bʼa reunión jaw ajyiyuj soka ansyanoʼik bʼa Éfeso, ja Pablo yala yabʼye ke bʼobʼta mixani oj cha yil-e. Anto tixa yayile rasonik bʼa jaman lek, sok yayi julskʼujole ja jasa yeʼn mismo skʼuluneji: «Mini ay jmul sbʼaja xchikʼel mini jun winik, yujni mi jkomo jbʼaj xcholjela wabʼyex yibʼanal ja jas wa skʼana ja Dyosi». ¿Sok jastal oj cha bʼobʼ snoch-e ja sjejel yaʼa bʼa mi maʼ oj cha smuluke ja xchikʼeli? Yala yabʼye: «Talnabʼajik ja weʼnlexi sok talnayik ja yal chejiki, ja yuj ya ochanik talnanumik ja yip ja Dyosi bʼa oja talnayex ja skongregasyon ja Dyosi, ja it smana soka xchikʼel ja Yunini» (Hech. 20:26-28). Yala yabʼye ke ja bʼa nole yal chejiki ojni xchʼik sbʼaje «kʼakʼal loboʼik, [...] bʼa oj yal-e jastik bʼa mi tojuk bʼa oj spil-e ja nebʼumaniki sok oj yiʼe ele». ¿Jasa tʼilan oj skʼuluke ja ansyanoʼik ta jachuki? Ja Pablo yala yabʼye jaman lek: «Kʼelan jakan ajyanik sok ajuluka kʼujolex ke oxe jabʼil sok snalan, bʼa kʼakʼu akwal, asta sok yalel jsat mi kaʼakan yajela wilex rason jujune ja weʼnlexi» (Hech. 20:29-31).

19. ¿Jasa kʼot sjeʼ sbʼaj tʼusan bʼajtan ja bʼa jabʼil 100, sok jasa yaʼakan bʼa oj ekʼuk ja it jabʼilik mas tsaʼan?

 ¹⁹ Ja «kʼakʼal loboʼik» jaw kʼotni sjeʼ sbʼaje bʼajtanto ja bʼa jabʼil 100. Ja bʼa jabʼiljan 98, ja jekabʼanum Juan stsʼijbʼan: «Sok ja wego eltajul jitsan skontra ja Kristo [...]. Ja yeʼnleʼi tini elye bʼa keʼntik, pe mini jachukuke jastal keʼntik; pes lekbʼi jachuke jastal keʼntik, tini oj kanuke jmoktik ajyiʼa» (1 Juan 2:18, 19). Junuk 200 jabʼil tsaʼan yajni cham ja Jesús, ja talnanumik bʼa skontraʼe ja Kristo wani xyila sbʼaje ke masni chaʼanyabʼale yuja tuk ja bʼa kongregasyoni. Sok junuk 300 jabʼil tsaʼan, ja emperador Constantino skʼulan aseptar ja relijyon jaw bʼa wa xyalawe snochumane Kristo. Ja olomalik bʼa relijyon jaw bʼa apóstataʼe yalawe «jastik bʼa mi tojuk». Sok yujni skʼulane aseptar sjejelik sok kostumbreʼik mi teyuk bʼa Biblia, sok tsaʼan yalawe ke kʼotele «snochumanik Kristo». Man jtyempotik, ja iglesyaʼik bʼa wa xyalawe snochumane Kristo ayni yiʼoje kostumbreʼik sok sjejelik bʼa mi meranuk.

20, 21. ¿Jastal sjeʼa ja Pablo ke ajyiyuj jun smodo bʼa xchʼakjel sbʼaj, sok jastal wa snochowe ja ansyanoʼik bʼa jtyempotik?

²⁰ Tukni lek waj ja Pablo yuja loboʼik jaw oj sjeʼ sbʼaje tsaʼani sok ojni yixtalaʼuke ja yal chejiki. Ja yeʼn aʼtiji bʼa oj ajyukyuj ja jas wa xmakuniyuj sok mini kʼot jun karga sbʼaja kongregasyonik. Mini smajlay bʼa oj ajukyi takʼin yuj yaʼteltajel ja hermanoʼik. Pes stsatsankʼujolan ja ansyanoʼik bʼa Éfeso bʼa oj sjeʼe ja junxta modoʼal jaw bʼa xchʼakjel sbʼaje: «Tʼilan oj aʼtijananik tsats bʼa skoltajel ja matik wa skʼana skoltajeli». Sok cha yala: «Tʼilani oj juluka kʼujolex ja yaljelik it bʼa Kajwaltik Jesús: ‹Masni wa xyaʼa gustoʼil ja yajeli ke yuja oj ajukawiʼi›» (Hech. 20:35).

²¹ Jastalni ja Pablo, ja ansyanoʼik bʼa jtyempotiki cha wani xchʼaka sbʼaje. Tʼabʼani skʼujole ke akʼubʼalyile ja cholal bʼa ‹stalnajel ja skongregasyon ja Dyosi› sok mini jas wane smajlajel yuja wa skʼulaneʼi. Ja yeʼnleʼi mini jachukuke jastal ja olomalik bʼa wa xyalawe snochumane Kristo, bʼa kechan wa skʼanaweyi takʼin ja yal xchejeʼi. Ja bʼa yoj kongregasyon bʼa snochumanik Kristo mini xbʼobʼ ajyuke ja matik kechan wajel skʼujole stajel takʼin sok yajel sbʼaje niwan. Pes ja maʼ kechan wa «sleʼa stoyjelali» ojni ajuk kʼixwuk (Prov. 11:2; 25:27).

22. ¿Jas yuj jel skʼanawe ja Pablo ja ansyanoʼik bʼa Éfeso?

²² Ja Pablo jelni syajtay ja hermanoʼiki sok ja yuj ja yeʼnleʼi cha jelni skʼanawe. Ja yuj yajni skʼumanekani, spetsanile «tixa bʼojti yokʼeleʼa sok stelawe ja Pablo sok yajxta yujtsʼane» (Hech. 20:37, 38). Ja snochumanik Kristo ja bʼa jtyempotiki cha jelni chaʼanyabʼal xkilatike sok jel xkʼanatik ja matik kʼotele jastal yeʼn sok wa xyaʼa ja styempoʼe, ja jastik yiʼoje sok ja yipe bʼa stalnajel ja yal chejiki. ¿Anke jelni jas xnebʼatik ja bʼa sjejel yaʼa ja Pablo? Chikani lek ke mini jelxi ja yajni yala: «Mini ay jmul sbʼaja xchikʼel mini jun winik» (Hech. 20:26).