1, 2. a) ¿Jas wokol stʼaspune ja Pablo soka smojik ja bʼa Éfeso? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa kapitulo it?

 JA BʼA calleʼik bʼa Éfeso ayni jun niwan buya. Jun niwan nole kristyano ajnelxta wajume wane awanel, sok jelxani tajkele. Jujuntik ja bʼa yeʼnle syamawe chabʼe ja bʼa smojik ja Pablo sok kichan yiʼaje och. Ja niwan nole kristyano tini wa x-ekʼye och bʼa jun niwan calle bʼa bʼutʼel negosyoʼik. Wanxtani stsomjel sbʼaj mas kristyano sok ja nole jaw, sok mixani wanuk kanel kristyanoʼik ja bʼa calle. Tini wajume och bʼa jun niwan teatro ja bʼa chonabʼi, bʼa wani x-och junuk 25.000 kristyanoʼik. Tʼusan mi yibʼanaluke mini snaʼawe ja jasa wan ekʼeli, pe wani spensarane ke ayni maʼ wan yixtalajel ja stemploʼe soka sdyose jel syajtaye ja Ártemis. Ja yuj mini xyaʼawekan yaljel: «¡Jel niwan ja Ártemis ja sdyose ixuk ja efesioʼiki!» (Hech. 19:34).

² Pilan ekʼele wa xkilatik ja Satanás wan yajel makunuk jun tsome kristyano bʼa jel kʼakʼe bʼa wa sleʼawe modo yajel kʼot tekʼan ja jastal wajum ja xcholjel ja lekil rasoni. Meran, ja it jaʼitani june ja bʼa jas wa xya makunuki. Ja bʼa kapitulo it oj kiltik jujuntik modoʼik sleʼa bʼa oj ya kʼot tekʼan ja aʼteli sok spiljel ja snochumanik Kristo ja bʼa bʼajtan siglo. Pe ja mas tʼilani jani ke mi lajxiyuj, pes «ja yabʼal ja Jyoba och pukxuk ele sok jel och staʼ yip» (Hech. 19:20). ¿Jastal lajxiyujile ja snochumanik Kristo jaw bʼa kuchel yujile ja ixtalajeli? Jachni jastal keʼntik. Ama yeʼnani ja Jyoba ja maʼ wa skoltayotik, pe kada jujune tʼilani oj kʼujoluktik. Soka skoltanel ja yip ja Dyos wani xbʼobʼ ajyukujtik modoʼalik bʼa wa xyaʼakan oj kʼuluktik ja kaʼteltik bʼa Dyos. Pe bʼajtan la kiltik jasa wa sjeʼakitik ja sjejel bʼa Apolos.

3, 4. ¿Jasa yaʼa sbʼaje kuenta ja Áquila sok ja Priscila, sok jasa skʼulane?

³ Yajni ja Pablo bʼejto wajum ja bʼa Éfeso ja bʼa yoxil sbiaje jastal misionero, jun judío sbʼiʼil Apolos kʼot ja bʼa chonabʼi. Tini jakel bʼa Alejandría (Egipto) sok jelni jas snaʼa: «Jun winik jel snaʼa kʼumanel bʼa wani  snaʼa sbʼaj lek ja Yabʼal ja Dyosi». Chomajkil «kongana ay yuja yip ja Dyosi». Ja yuj, kongana lek sok mini tʼun wan xiwel, waj ya ekʼuk ja sloʼil ja bʼa naʼits wa stsomo sbʼaje bʼa tini aye jitsan judíoʼik (Hech. 18:24, 25).

⁴ Ja Áquila sok ja Priscila yabʼyeni ja sloʼil ja Apolos. Seguro jelni tsamal yilawe yuja «tojxta [...] wa sjeʼa jastik bʼa Jesús». Pe yaʼani sbʼaje kuenta ke ayni jun jasunuk jel tʼilan ke mi snaʼa: anima lek ay ja jas yala sbʼaja Jesús, pe «kechani wa snaʼa sbʼaja yijel jaʼ xcholo ja Juani». Ja yuj mini xiwye yuja jas wa snaʼa soka chapjelal yiʼoji, ja chawane kʼula naʼitsik bʼa karpa it bʼa jel chʼin xyaʼa sbʼaje «yiʼaje-el pilan sok xcholowe yabʼ masto stojolil lek ja sbʼej ja Dyosi» (Hech. 18:25, 26). ¿Jastalxa yabʼ ja yeʼn? Lajansok, ajyiniyuj june ja bʼa modoʼalik mas tʼilan sbʼaja snochumanik ja Kristo: ja yajel jbʼajtik chʼinil.

5, 6. ¿Jasa koltajiyuj ja Apolos bʼa masto oj ajuk makunuk yuja Jyoba, sok jasa wa xnebʼatik ja bʼa sjejeli?

⁵ Yuja skisa ja skoltanel ja Áquila sok ja Priscila, ja Apolosi koltaji bʼa oj kʼot jun lekil yaʼtijum ja Jyoba. Tyempo tsaʼan, skʼulan biajar bʼa Acaya, ja tiw «jelni skoltay» ja nebʼumaniki. Chomajkil, yalani jaman lek ja bʼa lugar jaw bʼa stiʼ sat jitsan judíoʼik ke ja Jesús yeʼnani ja Mesías kʼapubʼali. Ja Lucas stsʼijbʼan: «Kongana sjeʼa jaman lek mini stojol ayuke ja judíoʼiki, pes sjeʼayile soka Yabʼal ja Dyos ja Jesusi yeʼnani ja Kristo» (Hech. 18:27, 28). Mini ay duda ke ja Apolos kʼotni jun majtanal sok jelni koltani bʼa jachuk kʼot staʼ lek yip «ja yabʼal ja Jyoba». ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa sjejeli?

⁶ Wani xmajlaxi ke spetsanil ja snochumanotik Kristo oj kaʼ jbʼajtik chʼinil. Jpetsaniltik ayni kiʼojtik jastik junuk bʼa lek, jastal snajel skʼulajel jastik junuk, experiencia sok snajelil. Pe mini xmakuni ja jaw ta mi xkaʼa jbʼajtik chʼinili. Ta mey kiʼojtik ja modoʼal it, ja jastik jaw ojni bʼobʼ ya wokolanukotik sok oj ya kʼotkotik kristyanoʼik bʼa jel niwan xyaʼa sbʼaj (1 Cor. 4:7; Sant. 4:6). Ta meran chʼin wa xkaʼa jbʼajtik, ojni jkʼujoluktik bʼa yiljel ke mas ekʼxele ja tuk (Filip. 2:3). Wani xkaʼatikan bʼa ajejukitik sok mini la tajkitik yajni ay maʼ wa stojowotik. Cha mini xkaʼa jbʼajtik niwan sok mi tarega wa xkʼanatik akʼulajuk ja jas wa xkʼanatik ta wa xkilatik mixa slaja sbʼajsok ja tojelal wan yajel ja yip ja Jyoba. Ta chʼin wa xkaʼa jbʼajtik, ja Jyoba soka Jesús ojni ya makunukotik (Luc. 1:51, 52).

7. ¿Jasa sjejel yaʼawe ja Pablo sok ja Apolos?

⁷ Ja yajel jbʼajtik chʼinili jani yajnal bʼa mi oj laj jbʼajtik soka tuk. ¡Janekʼtoma oj gustoʼaxuk ajyi ja Satanás ja oj yilkʼujoluk sbʼaje ajyi ja snochumanik Kristo! Jelni maʼ oj gustoʼaxuk ajyi ja oj yil ja chabʼ maestroʼik bʼa jel snaʼawe sok bʼa jel skʼujolane jastal ja Apolos sok ja Pablo bʼa oj slaj sbʼaje sok oj yil-e machunkiluk oj nochjuk mas ja bʼa kongregasyoniki. Bʼa yeʼnle jelni pasil. Ja yuj jujuntik corintioʼik kʼot yal-e ja yaljelik it «Ja keʼn jaʼ teyon soka Pablo», jaxa tuk yalawe «Ja keʼn jaʼ teyon soka  Apolos». Pe ¿wan maʼ skʼanawe ja yeʼnle bʼa tuktukil kʼole oj ajyuk? Miyuk, mini tʼusan. Jaʼuktoma, pes ja Pablo chʼin yaʼa sbʼaj sok kʼotni yil ja lekil aʼtel wan skʼulajel ja Apolos sok ja yuj yayi mas cholalik. Sok ja Apolosi snochoni ja tojelal yaʼa ja Pablo (1 Cor. 1:10-12; 3:6, 9; Tito 3:12, 13). ¡Juni lekil sjejel bʼa yajel jbʼajtik chʼin sok aʼtel lajan!

8. ¿Jasxa bʼejiluk yiʼaj ja Pablo ja yajni kumxi ja bʼa Éfeso, sok jas yuj?

⁸ Ja Pablo yalunej ke ojni kumxuk ja bʼa Éfeso, a sok kumxiniʼa (Hech. 18:20, 21). Pe la kiltik bʼa lado waji. La ka juljkʼujoltik ke ja yeʼn tini ay bʼa Antioquía bʼa Siria. Ja yuj ojni bʼobʼ waj ajyi bʼa Seleucia, bʼa jelni mojan ay, sok ja tiw oj kʼe bʼa jun barko sok oj ijuk ja bʼa wa skʼana oj kʼotuki. Pe mini jach skʼulan «tini bʼejyi lek bʼa yoj slujmal Asia». Ja it wa stojolan ke bʼobʼta bʼejyini sok yok junuk 1.600 kilometro. ¿Jas yuj ti waj bʼa jun bʼej jel najat sok jel wokol? Yujni wa skʼana «stsatsankʼujolajel ekʼ yibʼanal ja nebʼumaniki» (Hech. 18:23; 19:1). Ja bʼa yoxil sbiaje jastal misionero jelni oj xchʼak sbʼaj, jastalni ja bʼa chabʼe ekʼta, pe ja yeʼn wani snaʼa ke mini lomuk. Ja bʼa jtyempotiki, ja biajanteʼik soka xcheʼume wani sjeʼawe ja junxta modoʼal sok yajalkʼujol bʼa mi jas wa smajlaye. ¿Anke jelni wa xkaʼatik tsʼakatal?

9. ¿Jas yuj cha yiʼajetoni jaʼ jitsan snochumanik ja Juan, sok jasa wa sjeʼakitik?

⁹ Yajni kʼot ja bʼa Éfeso, ja Pablo ti kʼot staʼ junuk 12 snochumanik ja Juani, ja maʼ wa xya yiʼ jaʼ ja kristyano. Ja yeʼnleʼi kechantoni yiʼoje ja yijel jaʼ yaʼa ja Juani, bʼa mixani xmakuni, sok lajansok jelni tʼusan wa snaʼawe ma mini tʼun wa snaʼawe sbʼaja yip ja Dyosi. Ja yuj ja Pablo sjeʼayile, sok ja yeʼnleʼi jachni yabʼye jastal Apolos: chʼin yaʼa sbʼaje sok jel skʼana oj snebʼe. Ja yuj tixa yiʼaje jaʼ bʼa sbʼiʼil ja Jesús, sok koʼ sbʼaje ja yip ja Dyos sok jujuntik majtanalik bʼa Dyos. ¿Jasa wa xnebʼatiki? Jani ke ja Jyoba wa xya koyi slekilal ja matik puesto ay bʼa skisjel ja jas wa stukbʼes ja bʼa xchonabʼili (Hech. 19:1-7).

10. ¿Jas yuj ja Pablo el ja bʼa naʼits wa stsomo sbʼaje sok tixa waj bʼa jun eskuela, sok jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel yaʼa?

¹⁰ La kiltik jasa ekʼ tsaʼani. Ja Pablo oxe ixaw xcholo sok mini tʼun xiwel ja bʼa naʼits wa stsomo sbʼajeʼi. Ama ja yeʼn wan «slejel modo bʼa yajel kʼokxuke sbʼaja sGobyerno ja Dyosi», jujuntik mini skʼana oj smaklaye sok kʼe yil-e kontra. Yuja mini skʼana oj xchʼay ja styempo soka matik «wa staʼawe tiʼal malo ja sBʼej ja Kajwaltiki», ja yuj tixa yala oj wajuk bʼa jun lugar bʼa wa x-ajyi eskuelaʼik sok ti oj ya ekʼuk tiw ja sloʼili (Hech. 19:8, 9). Ja matik wa skʼana snebʼjel sbʼaja sGobyerno ja Dyos yawenikan wajel ja bʼa naʼits wa stsomo sbʼaje sok tixa kʼe wajuke ja bʼa lugar jaw bʼa wa x-ajyi eskuela. Jastalni ja Pablo, ta kilatik ke ayni maʼ mi skʼana oj smaklayotik  sok kechanta wa sleʼa modo kʼeʼel kʼumal, masni lek la katik kʼot tekʼan ja loʼili. Pes yujni ayto jitsan yal chejik wa skʼanawe oj smaklaye ja rason bʼa yajel kulan kʼujolal.

11, 12. a) ¿Jastal sjeʼa ja Pablo ke jelni x-aʼtiji sok bʼa jani yila ja tyempo mas wa xkanye libre ja kristyanoʼiki? b) ¿Jastal wa xjeʼatik ja testigoʼotik bʼa Jyoba ke ja keʼntik jelni cha la aʼtijitik sok jani wa xkilatik ja tyempo mas wa xkanye libre ja kristyano?

¹¹ Seguro ja Pablo tini wa sjeʼa kada kʼakʼu ja bʼa lugar bʼa eskuela jaw masan bʼa las once bʼa saʼan sakbʼel man las cuatro bʼa och kʼakʼu (kʼela ja nota bʼa spaklajel ja bʼa Hechos 19:9 ja bʼa Biblia de estudio). Anima ja bʼa oraʼik jaw masni jel kʼixin ja kʼaʼuji, pe chomajkil masni laman ay, pes jitsan wa xkʼotye tekʼan ja matik wan aʼtel bʼa oj waʼuke sok oj jijluke. Ta ja Pablo jani mero snocho ja oraʼik jaw ja bʼa chabʼ jabʼil ajyi tiw, ja jaw wa stojolan ke xcholoni mas ja 3.000 oraʼik ja bʼa sjejeli. b ¡Jakʼayuj ja yabʼal ja Jyoba och pukxuk ele sok jel och staʼ yip! Ja Pablo jelni x-aʼtiji sok puestoni ajyi bʼa oj snoch ja ora mas ti wa xtaxye ja kristyanoʼik ja bʼa sterritorio. Stsʼakatal yuja jaw, «ja yuj ja judíoʼik soka griegoʼik yibʼanale ja matik teye ja bʼa parteʼik bʼa Asia, yabʼye ja yabʼal ja Kajwaltiki» (Hech. 19:10). ¡Jani jaw ja xcholjel tsʼikan lek!

¹² Ja bʼa jtyempotiki, ja testigoʼik bʼa Jyoba jelni la aʼtijitik sok jani wa xwaj letik ja kristyanoʼik ja bʼa ora mas ti wa x-ajyi bʼa snaje. Chomajkil, wani xleʼatik modo xcholjel ja bʼa lugarik sok ja bʼa oraʼik ay mas kristyano. Ja yuj wani xcholotik ja bʼa calleʼik sok ja bʼa lugarik wa xchonbʼaniye sok tuk lugarik bʼa mas jel ja kristyano, sok wani xcholotik jach bʼa telepono ma sok karta. Chomajkil, wani la wajtik ja bʼa naʼitsaltik ja bʼa ora mas ti wa xtaxyeʼi.

13, 14. a) ¿Jasa ipal yayi ja Pablo ja Jyoba? b) ¿Jasa mini tʼun lek skʼulane ja yuntikil ja Esceva, sok jastal kʼotele jachuk jitsan matik wa xyalawe ke kʼotele snochuman Kristo?

¹³ Ja Lucas xcholo ke tsaʼan ja Jyoba yayi yip ja Pablo bʼa skʼulajel «jastik jel chaʼanyabʼalil». Chomajkil, asta ja yal kʼuʼutsik sok ja mandilik syamuneji wani xmakuni bʼa stojbʼesel ja matik maloʼayi sok yajel eluk ja pukujiki (Hech. 19:11, 12). c Ama tʼusani mi yibʼanaluk ja kristyano chamtoni wa xyilawe yuja wa xkʼulajiye ganar ja Satanás soka spukujiki, jaxa tuki mini tʼun lek yilawe.

¹⁴ Ajyini «jujuntik judíoʼik bʼa wa xwajye bʼa tuktukil lugar bʼa yajel el pukujik» sok wani skʼanawe oj skʼuluke ja junxta milagro skʼulan ja Pablo. Ja loʼili wa xcholo ke jujuntik ja bʼa yeʼnle yawe makunuk ja sbʼiʼil ja Jesús sok ja Pablo bʼa oj sleʼe modo yajel eluk ja pukujiki. Jani jaw ja jas sleʼawe modo skʼulajel ja juke yuntikil ja olomal sacerdote Esceva. Pe ti jakʼjiyile yuj jun pukuj jel malo: «Wa xnaʼa machunkiluk ja Jesús sok wa xnaʼa machʼa ja Pablo. Pe ¿machunkilukex ja weʼnlexi?». Anto ja winik maʼ ochel sbʼaj ja pukuj jel malo och tiroʼanuk soka yeʼnleʼi sok jujune chʼak skʼul ganar. Jaxa yeʼnle bʼasan sok yajbʼele spakawe ajnel ja bʼa naʼits jawi (Hech. 19:13-16). Yibʼanal ja kristyanoʼik kʼotni yile ja stukil ja meran ipal yiʼoj ja Pablo, sok sbʼaja tantik loʼlanumik jaw, bʼa mini meranuk ja ipal yiʼoje jastalni ja srelijyone mi meranuk. Sok jachuk «ja yabʼal ja Jyoba» och staʼ lek yip. Ja bʼa jtyempotiki, jitsan kristyano wa skʼuʼane ke malantani yajel makunuk ja sbʼiʼil ja Jesús ma yaljel ke snochumane Jesús bʼa lek oj iljuke yuja Dyosi, pe mini tʼun jachukuk. Ja Jesús sjeʼani ke kechani ja matik wa skʼulan ja jasa wa skʼana ja stati oj bʼobʼ ajyukyujile jun meran smajlajel ja bʼa tyempo jakumi (Mat. 7:21-23).

15. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel yaʼawe ja swinkil Éfeso bʼa kʼotye snochumanik Kristo?

¹⁵ Ja bʼa Éfeso, jitsan kristyanoʼik wani xyawe makunuk ja magia. Sok jelni kʼajyel wa x-ajnaniye, wa xchupuwe sok wa slapawe jastik junuk bʼa mi jas oj ekʼ sbʼaje sok ja libroʼik bʼa aʼtel sok pukuj. Pe yuja kʼixwel yiʼaje ja yuntikil ja Esceva koltani bʼa jachuk jitsan ja bʼa chonabʼi oj xiwukeyuj  ja Dyosi, kʼotye snochumanik Kristo sok yawekan ja aʼtelik bʼa pukuj. Sok chomajkil, jitsan ja bʼa swinkil Éfeso yiʼajejan ja slibroʼe bʼa magia sok stsikawe bʼa stiʼ sat ja tuki, anima stsʼakol jitsan mil dólar ja bʼa jtyempotiki. d Ja Lucas stsʼijbʼan: «Sok jachuk ja yabʼal ja Jyoba och pukxuk ele sok jel och staʼ yip» (Hech. 19:17-20). Ja Satanás soka spukujiki kʼulajiye ganar yuja Jyoba. Ja kristyanoʼik jaw yawekankitik jun lekil sjejel bʼa ajyel toj. Ja bʼa jtyempotiki ayotik sakʼan bʼa jun luʼumkʼinal bʼa ay jitsan kristyanoʼik bʼa wa x-aʼtijiye sok pukuj. Ta kʼot kiltik ke ay jas kiʼojtik jun jasunuk bʼa ti chʼikan soka it, la jkʼuluktik jastal skʼulane ja swinkil Éfeso sok wego xchʼayjel snajel anima chikan janekʼ stsʼakol. Mini xkʼanatik oj ajyukujtik jun jasunuk bʼa ti chʼikan soka skʼulajel jastik bʼa kistal.

16, 17. a) ¿Jasa skʼulan ja Demetrio bʼa jachuk ja kristyanoʼik a-yile contra ja snochumanik Kristo? b) ¿Jas yuj wa xkalatik ke ja swinkil Éfeso jelni relijyosoʼe?

¹⁶ La kiltik jastal ja Lucas yala sbʼaja pilan modo wa xya makunuk ja Satanás: ja kʼole kristyanoʼik bʼa jel kʼakʼe. Ja Hechos 19:23 wa xyala ke «kʼe jun niwan kʼumal yuja sBʼej ja Kajwaltiki», sok ja wokol jaw jelni xiwela sbʼaj. e Snika ja kʼumal jaw june maʼ wa x-aʼtijisok plata, sbʼiʼil Demetrio, stsomo ja smojiki sok ya julyi skʼujole ta wa skʼana oj staʼe takʼin tʼilani mi oj yaʼekan xchonjel kʼulubʼal dyosik. Yalani yabʼye ke ja rason wa xcholo ja Pablo mini lekuk, yujni ja matik wa x-och snochumanik Kristo mixani stoyowe kʼulubʼal dyosik. Yuja wa snaʼa ke jelni niwan xyaʼa sbʼaje soka xchonabʼe soka spaise, ja yuj yala yabʼye ta wa xyawekan ke ja kristyanoʼik a-smaklaye ja Pablo, anto ja stemploʼe bʼa jel naʼubʼal sbʼaj «oj ijnajuk» sok ja dyose Ártemis ojni chʼayuk ja stoyjelali (Hech. 19:24-27).

¹⁷ Bʼobʼni skʼuluk ja jas wa skʼana ja Demetrio. Ja matik wa x-aʼtijiye sok plata jelni tajkiye sok och awanuke: «¡Jel niwan ja Ártemis ja sdyose ixuk ja efesioʼiki!». Ja kristyanoʼik ja bʼa chonabʼi jelni jom yolome, sok jani jaw ja jasa jomjiyeyuj ja kristyanoʼik bʼa jel relijyosoʼe bʼa staʼa tiʼal ja bʼa bʼajtan parrapo. f Jastalni kʼajyel, mini tʼun xiw ja Pablo, wani skʼana oj wajuk ja bʼa teatro bʼa oj waj kʼumanuk ja bʼay ja jitsan kristyano, pe ja nochumaniki tarega yalweyabʼ mok wajuk bʼa jachuk mi oj xchʼik sbʼaj wokol. Jun winik sbʼiʼil Alejandro kʼe tekʼan ja bʼaye ja jitsan  kristyano sok sleʼa modo oj kʼumanuk. Yuja juni judío, bʼobʼta wani skʼana oj xchol ja stukil yiʼoj ja srelijyon sok ja snochumanik Kristo. Pe ja matik ti tsomani jelni tajkel aye sok mini skʼana oj smaklaye. Yajni yaʼa sbʼaje kuenta ke ja yeʼn judío, kʼe awanuke bʼa yajel chʼajbʼajuk sok ajyiye chabʼ ora yaljel: «¡Jel niwan ja Ártemis ja sdyose ixuk ja efesioʼiki!». Ja bʼa jtyempotiki, ja jastik wa skʼuʼane ja relijyoniki wani xyawekan bʼa mi oj smaklaye ja kristyanoʼiki ma wani sjomoweyi yolom (Hech. 19:28-34).

18, 19. a) ¿Jastal bʼobʼyuj ja maʼ ay xchol bʼa chonabʼ bʼa yajel lamxuk ja skoraja ja kristyanoʼik? b) ¿Jastal koltubʼale ja yaʼtijumik ja Jyoba yuja matik ay xcholi, sok jasa wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj koltajukotik?

¹⁸ Tʼilani ay jas skʼulan ja maʼ ay yaʼtel ja bʼa chonabʼ jaw. Ya lamxuk ja nole kristyanoʼik jaw sok yalani yabʼye ke ja snochumanik Kristo jaw mini xiwelaʼuk sbʼaj wa xya ajyuk ja templo cha mini ja ixuk sdyoseʼi. Pes ja Pablo soka smojiki mini jas skʼuluneje bʼa kontra ay soka stemploʼe bʼa Ártemis. Sok ta wankʼa skʼanawe oj sleʼeyi smul, tʼilani oj skʼuluke ja jastalni wa xyala ja leyi. Pe bʼobʼta ja jas aji kʼokxuke ja swinkil Éfeso, jani ke ja ley yiʼoje ja romanoʼiki, ja kʼumal yiʼojeʼi mini akuerdo ayuk soka leyi, sok ja roma ayni jas oj bʼobʼ skʼul wego yuja jaw. Sok tixa yala yabʼye ja nole kristyanoʼik jaw ke aʼeluke ja tiw. Stsʼakatal yuja jas yala bʼa spensaraʼunej lek ja winik jaw, wegoxtani lamxiye jastal yajni wegoxta kʼeye kʼumal (Hech. 19:35-41).

¹⁹ Mini jaʼuk ja sbʼajtanil ekʼele ke jun kristyano jel snaʼa sok ay xchol wa skoltay ja snebʼumanik ja Jesús, cha mini jaʼuk ja último. Chomajkil ja jekabʼanum Juan ajyiyuj jun nakʼsatal bʼa yila ke ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu «ja luʼumi», wa xkʼan alxuk, ja matik ay xchol ja bʼa luʼumi, wa sbʼukʼu koʼ «jun yok jaʼ», wa xkʼan alxuk, ja jastal oj yiʼ spatik ja snochumanik Kristo ja Satanás (Apoc. 12:15, 16). Sok jachni ekʼel. Jitsan juesik bʼa toje skoltuneje ja derecho kiʼojtik ja testigoʼotik bʼa Jyoba bʼa xcholjel ja lekil rason sok stsomjel jbʼajtik bʼa stoyjel ja Dyosi. Pe bʼobʼta jani koltanel ja jmodotik bʼa oj bʼobʼ koltajukotik. Pes jastalni ja Pablo lajansok jani soka lekil smodo bʼa kʼot kisjuk sok lek kʼot iljuk yuj jujuntik matik ay xchol ja bʼa Éfeso, sok skʼana oj skoltaye (Hech. 19:31). Ta ja keʼntik wala kiswanitik sok mi xleʼatik abʼal, ojni kʼot staʼotik tiʼal lek ja kristyano. Sok mini xnaʼatik jastal oj bʼobʼ koltanuk ja lekil jmodotik.

20. a) ¿Jastal waxa wabʼ ja weʼn yuja yabʼal ja Jyoba och sta lek yip ja bʼa bʼajtan siglo, sok jachni wan ekʼel man wego? b) ¿Jasa puesto aya skʼulajel?

²⁰ ¿Anke jelni cham yiljel jastal «ja yabʼal ja Jyoba och pukxuk ele sok jel och staʼ yip» ja bʼa bʼajtan siglo? Cha jelni cha xya gustoʼaxukotik ja jastal wa xya skʼul ganar ja yaʼtijumik ja Jyoba. ¿Wan maʼ xa kʼana oj koltanan tʼunuk? Ta jachkʼa, pensaraʼan sbʼaja jastik jnebʼunejtikjani: kʼujolan bʼa oja waʼabʼaj chʼin, kʼulan aseptar ja jastik wa xtukbʼi ja bʼa xchonabʼili, moka wakan aʼtel kongana ja bʼa xcholjeli, talna abʼaj soka jastik ti chʼikan soka pukuj sok kʼulan ja janekʼ oj bʼobʼukawuj bʼa sjejel juna modo bʼa wa xkiswani sok mi sleʼa abʼal.