1-3. ¿Jas nakʼsatal ajyiyuj ja Pedro, sok jas yuj jel tʼilan snajel ja jas wa stojolani?

 TEYOTIK bʼa otoño bʼa jabʼil 36. Ja Pedro wa xyabʼ ja skʼixnal ja kʼaʼuj malan wan yajelyi orasyon bʼa jun yolom naʼits mojan bʼa mar, ja bʼa chonabʼ Jope, jun chonabʼ bʼa wa xjul barkoʼik. Jitsanxa kʼakʼu ti wan jijlel tiwi, sok ja it wanxani sjeʼa tʼusan ke mini tsaʼubʼalukta wa xyila ja kristyanoʼiki. ¿Jas yuj jach wa xkalatik? Yujni tey bʼa snaj Simón, bʼa wa x-aʼtiji skʼumbʼesel tsʼuʼum, sok ja yuj ja judíoʼik mini xbʼobʼ jijluke soka yeʼn yuja tikʼe yaʼteli. a Pe ja Pedro ojxtani snebʼ jun jasunuk jel tʼilan, ke mini june maʼ menos wa xyila ja Jyoba.

² Yajni wan yajelyi orasyon, iji el ja spensari sok ajyiyuj jun nakʼsatal bʼa jelni cham oj yabʼ jun judío. Ja bʼa satkʼinali ti koʼumkon jastal jun niwan sábana, sok jaxa bʼa sati ay chanteʼik bʼa kux, jastalni wa xyala ja Leyi. Anto ti aljiyabʼyuj ke a-smile sok a-skʼuxe, pe ja Pedro mini skʼana sok sjakʼa: «Mini bʼa jkʼuxunej bʼa jas kux ma bʼa mi asyadoʼuk». Sok oxe ekʼele aljiyabʼi: «Mokxa walyabʼ kux ja jastik yata sakbʼuk ja Dyosi» (Hech. 10:14-16). Ja Pedro mini snaʼa jas oj skʼuluk yuja nakʼsatal, pe mi bʼa jitsan tyempoʼuk.

³ Jelni tʼilan yabʼjel lek stojolil ja jas wa stojolan ja nakʼsatal it, pes wani xchiktes jastal wa xyila ja Jyoba ja kristyanoʼiki. Sok ta wa xkʼanatik oj choltik tsʼikan lek sbʼaja sGobyerno, jelni tʼilan ke junxta oj pensaraʼuktik jastal yeʼna. Ja yuj, ¿jasa smeranil jel chaʼanyabʼal wa sjeʼakitik ja nakʼsat it? Bʼa oj natik, la kʼe jpaklaytik ja jasa ekʼ bʼajtan sok tsaʼan ja bʼa nakʼsat it.

4, 5. ¿Machunkiluk ja Cornelio, sok jasa ekʼ yajni wan yajelyi orasyon?

⁴ Ja Pedro mini tʼun wa x-ekʼ bʼa spensar ja jasa ekʼ jun kʼakʼu bʼajtan ja  bʼa chonabʼ Cesarea, bʼa junuk 50 kilometro ja bʼa norte bʼa Jope. Ja tiw ayni jun «winik wa stoyo» ja Dyosi, bʼa cha ajyiyuj jun nakʼsatal bʼa sparte Dyos. Jani ja Cornelio, jun olomal bʼa soldadoʼik romano b bʼa cha kʼotel jun lekil olomal ja bʼa pamilya, pes yujni «wa xiwyuj ja Dyosi, sok cha jachni yibʼanal ja matik tey bʼa snaji». Ja yeʼn mini judíoʼuk sok mini akʼubʼaluk senya ja swinkili. Ama jachuk, wani snaʼa syajulal ja judíoʼik bʼa ay snecesidaʼe sok wani skoltay. Chomajkil «tikʼanxta wa spatayi skʼujol ja Dyosi» (Hech. 10:2).

⁵ Junxa ma las tres bʼa och kʼakʼu, ja Cornelio wani yajelyi orasyon yajni ajyiyuj jun nakʼsatal bʼa aljiyabʼ yuj jun anjel: «Jawa worasyoniki sok ja jastal waxa koltay ja pobreʼiki kʼota sbʼaj ja Dyosi, jaxa yeʼn wani xjul skʼujol» (Hech. 10:4). Sok tixa aljiyabʼ a-sjek jujuntik winik bʼa slejel ja jekabʼanum Pedro, sok ja Cornelio skʼuʼan. Ja yeʼn ojxtani yabʼ ja rason bʼa wa xyaʼa sakʼanil sok yeʼnani bʼajtan oj ochuk ja bʼa puerta bʼa mini xbʼobʼ ochuke ajyi ja matik mi judíoʼuki.

6, 7. a) Cholo jun experiencia bʼa wa sjeʼa ke ja Dyos wani smaklay ja yorasyon ja matik wa sleʼawe sok spetsanil skʼujole. b) ¿Jasa wa sjeʼakitik ja experienciaʼik it?

⁶ ¿Wan maʼ smaklay ja Dyos ja yorasyone ja matik wa sleʼawe sok spetsanil skʼujole? Waniʼa. Jachni ekʼ sbʼaj jun ixuk bʼa Albania. Yajni waj ulatajuk yuj jun hermana sok kʼapjiyi jun Atalaya bʼa ayiʼoj jun artikulo bʼa wa xyala jastal yajel kʼiʼuk ja untiki, c ja ixuki yala: «Mini oja kʼuʼuk, pe wanto chʼak jkʼanyi ja Dyos bʼa a-skoltayon stojel ja yal kakʼixuki. ¡Yeʼnani sjekawa! Pes jani mero ja jas wanon smajlajeli». Ja ixuk jaw soka yakʼixuki kʼe skʼuluke estudiar ja Biblia sok mas tsaʼan ja statami.

⁷ ¿Kʼajyel maʼ wa x-ekʼ ja iti? Kʼajyelniʼa. Tikʼanxtani wa x-ekʼ bʼa yibʼanal ja luʼumi sok jitsan ekʼele sok mini lom wa x-ekʼi. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja it? Bʼajtan, ke ja Jyoba  wani sjakʼa ja yorasyone ja matik wa sleʼawe sok spetsanil skʼujole (1 Rey. 8:41-43; Sal. 65:2). Sok xchabʼil, ja anjeliki wani stojowotike ja bʼa xcholjeli (Apoc. 14:6, 7).

8, 9. ¿Jasa aji snaʼ ja Pedro yuja yip ja Dyosi, sok jas skʼulan?

⁸ Ja Pedro mini xkoʼkon ja bʼa yolom naʼitsi, mi snaʼa jas oj skʼuluk sok wan slejel modo bʼa yabʼjel stojol ja nakʼsatali. Anto tixa kʼotye ja matik sjekunej ja Cornelio (Hech. 10:17). ¿Jasa oj skʼuluk ja Pedro? Ta mi skʼana oj yabʼ ja waʼelalik bʼa wa xyala ja Ley ke kʼotel kux, ¿oj maʼ skʼan oj wajsok ja winike jaw sok ochel ja bʼa snaj june maʼ mi judíoʼuk? Ja Dyosi ya makunuk ja yipi bʼa xchikteselyi jaman lek ja Pedro ja jasa wa skʼana oj skʼuluki. Yayi ja mandar it: «¡Kʼela! Ay oxe winike wa sjobʼowa. Ja yuj kʼeʼan, koʼankoʼ sok moka kʼul dudar oj wajan soka yeʼnle, yujni keʼn jekuneje» (Hech. 10:19, 20). Ja smeranili, ja nakʼsatal bʼa sábana xchapata ja Pedro bʼa oj skis ja stojelal ja yip ja Dyosi.

⁹ Anto ja winikeʼi xcholoweyabʼ ke ja jekubʼale yuja Cornelio yuj smandar jun anjel. Ja yuj «ja Pedro sloko bʼa oj ochuke sok yayi bʼa oj kan jijluke» (Hech. 10:23a). Seguro ke ja Pedro wanxani yajel sbʼaj kuenta ja jas wa skʼana ja Dyosi, ja yuj ajyi kʼuʼabʼal sok kʼe kʼajyuk.

10. ¿Jastal wa stojo ja Jyoba ja xchonabʼi, sok jasa lekni oj jobʼ jbʼajtik?

¹⁰ Ja bʼa jtyempotiki, ja Jyoba cha wa xchikteskitik takal takal ja jas wa skʼana (Prov. 4:18). Wa xya makunuk ja yipi bʼa stojel «ja moso jel toj sok wa spensaraʼan leki» (Mat. 24:45). Ja yujil, ayni ekʼele wa xtukbʼesxi ja jastal kabʼunejtik stojol jun teksto bʼa Biblia ma ja jastal wa xkʼulaxi jujuntik jasunuk ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi. La jobʼ jbʼajtik: «¿Jastal wa xkabʼ yajni ay jas wa xtukbʼi? ¿Gustoxta maʼ wa xkisa ja stojelal ja yip ja Dyosi?».

11, 12. ¿Jasa skʼulan ja Pedro ja yajni kʼot ja bʼa Cesarea, sok jasa snebʼata?

¹¹ Jaxa bʼa pilan kʼakʼu, ja Pedro waj man Cesarea bʼa smoj nueve kristyano: ja oxwane yakʼa rasonik ja Cornelio sok ja ‹wake hermanoʼik› judíoʼik bʼa Jope (Hech. 11:12). Bʼa oj skʼul recibir ja Pedro, ja Cornelio «stsomota ja spamilya jumasaʼ sok ja mero yamigoʼiki», bʼa bʼobʼta cha mini mero judíoʼuke jastal yeʼna (Hech. 10:24). Yajni kʼot ja bʼa Cesarea, ja jekabʼanumi skʼulan jun jasunuk bʼa bʼobʼta mini bʼa tʼun spensaraʼan: ochel bʼa snaj june maʼ mi judíoʼuk. Ja yeʼn xcholo: «Ja weʼnlexi wani xa naʼawex lek, ta jun judío wa smojtay jun winik bʼa pilan rasa ma wa xmojxisok, wani skʼokjel ja leyi. Pe ja Dyosi sjeʼunejki mi maʼ oj kalyabʼ kux ma mi asyadoʼuk» (Hech. 10:28). Masan jutsʼin jaw, yabʼtani stojolil ke mini kechan wan jejelyi yuja Dyos jastik waʼelal wa xbʼobʼ yabʼi, cha wani jejelyi bʼa  mokni maʼ yalyabʼ «kux ma mi asyadoʼuk», bʼa tini chʼikane ja matik mi judíoʼuki.

¹² Ja Pedro tixani wan majlajel lek bʼa snaj Cornelio. Asta aljiyabʼ yuja Cornelio: «Kibʼanaltikon teytikon il bʼa stiʼ sat ja Dyosi bʼa smaklajel yibʼanal ja jas yalunejawabʼ oja wal ja Jyoba» (Hech. 10:33). ¿Jastal maʼ oj kabʼtik ja keʼntik lek xtaʼatik june maʼ jel skʼana oj snebʼe? Sok ¿jasa skʼulan ja Pedro? Ja yeʼn kʼe yal soka yaljelik it jel chamyabʼjeli: «Ja wego wanxani xkabʼ stojol ja Dyosi mini june maʼ menos wa xyila, wani skʼulan aseptar ja matik wa xiwyeyuji sok wa skʼulane ja bʼa jas leki, chikan bʼa xchonabʼeʼa» (Hech. 10:34, 35). Ja yuj snebʼatani ke ja Dyosi mini maʼ menos wa xyila, wa xkʼan alxuk, ja yeʼn mi maʼ skʼulan jusgar yuja srasa, ja yelawi ma ja xchonabʼi. Tsaʼan yajni chʼak yal ja it, ja jekabʼanumi xcholo yabʼye sbʼaja yaʼtel skʼulan ja Jesukristo, ja xchamelali sok ja sakʼwelali.

13, 14. a) ¿Jas yuj jelni chaʼanyabʼal waj ja yajni och nebʼumanil ja Cornelio sok tuk matik mi judíoʼuk ja bʼa jabʼil 36? b) ¿Jas yuj mini xbʼobʼ jkʼultik jusgar ja tuk yuja splantaʼe?

¹³ «Yajni ja Pedro wanto yaljel sbʼaja jastik it», ekʼ jun jasunuk bʼa mi ekʼeluk ajyi: ¡ja yip ja Dyosi kʼe koʼ sbʼaje «ja matik mi judíoʼuki»! (Hech. 10:44, 45). Jani ja ekʼele it bʼa wa x-alxi ke koʼ sbʼaje ja yip ja Dyos jujuntik nebʼumanik bʼajtanto oj yiʼe jaʼ. Ja Pedro yabʼ stojol ke ja yeʼnleʼi lekni wa x-iljiye yuja Dyosi, ja yuj «tixa yaʼa mandar ayiʼe jaʼ» (Hech. 10:48). Sok jachuk ja Pedro ya makunuk ja yoxil sok ja último yabe ja bʼa Gobyerno (Mat. 16:19). Masan bʼa jutsʼin jaw ja yeʼnle ochye nebʼumanik bʼa Jesús, chikan maʼ mi judíoʼuk wanxani xbʼobʼ wajuk bʼa satkʼinal. Sok ja bʼa kʼakʼu jaw bʼa jabʼil 36, tini chʼak ja tyempo bʼa wa x-ajiyile chaʼan cholalik ajyi ja judíoʼik yuja Dyosi (Dan. 9:24-27).

¹⁴ Ja matik wa xcholotik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi, wani xnaʼatik ke «ja Dyosi mini june maʼ menos wa xyila» (Rom. 2:11). Ja smeranili, «ja jas wa skʼana jani ke tuktukil tikʼe kristyano a-staʼ skoltajele» (1 Tim. 2:4). Ja yuj mini xbʼobʼ jkʼultik jusgar ja kristyano yuja splantaʼi. Ja cholal kiʼojtiki jani xcholjel tsʼikan lek sbʼaja sGobyerno ja Dyos. Ja it ti chʼikan xcholjelyabʼ spetsanil ja kristyano, chikan jas rasa, jas yelaw, xchonabʼ ma srelijyon.

15, 16. ¿Jas yuj och skʼenaye ja Pedro jujuntik nebʼumanik bʼa mero judíoʼe, sok jasa xcholjel yaʼa ja Pedro?

¹⁵ Seguro ke ja Pedro jelxani skʼana oj xcholyabʼ ja hermanoʼik ke jun grupo matik mi judíoʼuk «skʼuʼaneta ja yabʼal ja Dyos». Ja yuj waj bʼa Jerusalén, pe lajansok yabʼyeta bʼajtanto oj kʼotuk. Kechan pabor kʼot ja bʼa chonabʼi, «ja matik skʼuʼuneje lek ja ley bʼa yajelyi senya ja swinkileʼi och skʼenaye». Jelni tajkel aye sok kʼe yale yabʼi: «Ochya bʼa snaj winike mi akʼubʼalyi senya ja swinkileʼi sok waʼya soka yeʼnleʼi» (Hech. 11:1-3). Ja jas wa  x-aji tajkukeʼi, mi jaʼuk yuja ochyeta snebʼumanil Kristo ja matik mi judíoʼuki. Ja yeʼnleʼi wa xyalawe ke bʼa oj kʼulajuke aseptar yuja Jyoba, tʼilani oj skʼuʼuke ja Leyi, bʼa tini chʼikan yajelyi senya ja swinkileʼi. Chikani lek ke jitsan nebʼumanik bʼa mero judíoʼe jelni wokol xyabʼye ja mixa oj yiʼe ja Ley bʼa Moisés.

¹⁶ ¿Jastik xcholo ja Pedro? Ja bʼa Hechos 11:4-16 staʼa tiʼal chane jasunuk yuja seguro ay bʼa yeʼn tojiyuj ja Jyoba. Bʼajtan, ajyiyuj jun nakʼsatal bʼa sparte Dyos (bersikuloʼik 4-10). Xchabʼil, ja Jyoba ya makunuk ja yipi bʼa yajelyi jun mandar (bersikuloʼik 11, 12). Yoxil, jun anjel yulatay ja Cornelio (bersikuloʼik 13, 14). Sok xchanil, ja matik mi judíoʼuki koʼta sbʼaje ja yip ja Dyosi (bersikuloʼik 15, 16). Ja yeʼn xchʼakakan sok jun yaljel jel chikan stojol: «Ta ja Dyos wan yajelyile ja junxta majtanal [ja yip] yakitik ja keʼntiki, bʼa jkʼuʼunejtikxa sbʼaja Kajwaltik Jesukristo, ¿machunkilukon ja keʼn bʼa oj tim ja Dyosi?» (Hech. 11:17).

17, 18. a) ¿Jastal aji ochuke probar ja nebʼumanik bʼa mero judíoʼe yuja jas xcholo ja Pedro? b) ¿Jas yuj mi tolabida pasil ajyel tsoman ja bʼa kongregasyon, sok jastik sjobʼjel tʼilan oj kaʼ jbʼajtik?

¹⁷ Yajni chʼak yabʼye ja jas xcholo ja Pedro, ja nebʼumanik jaw bʼa mero judíoʼe tʼilani ay jas stsaʼawe skʼulajel: ¿oj maʼ yawekan skʼulajel jusgar ja matik mi judíoʼuki sok oj skʼuluke aseptar ja bʼa kongregasyon bʼa ajkʼachto yiʼoje jaʼ? Ja loʼili wa xyaʼa ja sjakʼjeli: «Yajni yabʼye yibʼanal ja it, ja yeʼnleʼi [ja jekabʼanumik sok tuk hermanoʼik] mixa jas yalawe sok yaweyi stoyjel ja Dyosi. Yalawe: ‹¡Anto ja Dyosi cha skʼanata oj sutxuk skʼujole ja matik mi judíoʼuki bʼa oj staʼ sakʼanile!›» (Hech. 11:18). Yuja tsamalxta skʼulane aseptar, ajyini tsoman ja kongregasyoni.

¹⁸ Ja bʼa jtyempotiki, mini tolabida pasiluk ajyel tsoman. Ja yaʼtijumotik ja Dyos jakelotik «bʼa yibʼanal ja chonabʼik, kʼoleʼik, lugarik sok kʼumalik», ja yuj bʼa jitsan kongregasyonik ay hermanoʼik bʼa tuktukil jakele, rasaʼik sok kulturaʼik (Apoc. 7:9). Lekni oj jobʼ jbʼajtik: «¿Kata maʼ eluk ja bʼa jkʼujol ja tsaʼubʼalta ja maʼ lek oj kili? ¿Puesto maʼ ayon bʼa yajelkan ja modoʼal  ja bʼa luʼumkʼinal it, jastal ja yajel jbʼaj niwan yuja jrasa, ja jchonabʼ, ja jkʼumal, ma ja jkultura bʼa mok sjom ja jastal oj kil ja hermanoʼiki sok mok spil ja kongregasyoni?». La ka jul jkʼujoltik ja jasa mi lek skʼulan ja Pedro (wa xkʼan alxuk, ja Cefas) jujuntik jabʼil tsaʼan yajni ochyeta nebʼuman ja bʼajtan matik mi judíoʼuki: jani snocho ja jastal wani stsawaniye ja tuki «sok spila sbʼaj» soka matik mi judíoʼuki sok ja Pablo tʼilani stojo (Gál. 2:11-14). Ja yuj tolabida la ka jkuidadotik ja bʼa trampa bʼa stsajel ja tuki.

19. ¿Machʼtik kʼe xchol-e yabʼ ja snebʼumanik ja Jesús ja bʼa Antioquía, sok jasa ekʼi?

¹⁹ Yuja wanxa snaʼawe ja jas wa skʼana ja Dyosi, ¿kʼe maʼ xchol-e yabʼ ja snebʼumanik ja Jesús ja matik mi judíoʼuki? Kʼeye. La kiltik jasa ekʼ mas tsaʼan ja bʼa Antioquía bʼa Siria. d Ja bʼa chonabʼ it, jelni lek xyila sbʼaje ja matik mi judíoʼuk sok jitsan ja bʼa judíoʼik ti sbʼaje tiw. Ja yuj kʼotelni jun lekil lugar bʼa oj xchol-e yabʼ ja matik mi judíoʼuki. Sok ja tiw jujuntik nebʼumanik bʼa mero judíoʼe «och xchole yabʼ ja kristyanoʼik bʼa kʼumal griego», tanto ja matik ayiʼoj senya ja swinkile sok ja matik miyuki (Hech. 11:20). Sok ja skoltanel ja Jyoba, «jitsan kristyano ochye kʼuʼumanil» (Hech. 11:21).

20, 21. ¿Jastal sjeʼa ja Bernabé ke chʼin yaʼa sbʼaj, sok jastal oj bʼobʼ jnochtik ja bʼa xcholjeli?

²⁰ ¿Machun oj xcholuk bʼa oj yil ja matik puesto aye bʼa smaklajel ja bʼa Antioquía? Ja kongregasyon bʼa Jerusalén sjeka ja Bernabé. Pe jelni jitsan ja kristyano bʼa wa skʼanawe smaklajel ja lekil rasoni sok mini oj lajxukyuj ja stuchʼili. ¡Sok mini ay june mas lek bʼa oj koltajukyuj ke ja Saulo, ja maʼ oj kʼot jekabʼanumil ja bʼa chonabʼik mas tsaʼan! (Hech. 9:15; Rom. 1:5). Ja yeʼn mini yila jastal jun slokʼol, ja Bernabé chʼin yaʼa sbʼaj sok snaʼa ke wa skʼana skoltajel. Yeʼnani waj sleʼ man Tarso sok ti kanye jun jabʼil lajan bʼa stsatsankʼujolajel ja nebʼumanik bʼa Antioquía (Hech. 11:22-26a).

²¹ ¿Jastal oj jetik ke chʼin wa xkaʼa jbʼajtik ja bʼa xcholjeli? Jani snajel ke ay ekʼele wa xkʼana jkoltajeltik. Kibʼanaltik tuktukil ja jastik wa xnaʼatik skʼulajeli. Jun sjejel, jujuntik jelni snaʼawe xcholjel chikan bʼaʼa ma bʼa naʼits naʼits, pe jelni wokol xyabʼye kumxel yulatajel sok yajel kʼeʼuk estudioʼik bʼa Biblia. Ta wa xkilatik ke wa xkʼanatik oj tojbʼestik mas bʼa jun jasunuk, keʼnani la jleʼ jkoltajeltik. Jachuk oj kʼotkotik lekil jeʼumanik sok masni gusto oj kabʼtik (1 Cor. 9:26).

22, 23. ¿Jastal sjeʼawe ja snochumanik Kristo bʼa Antioquía ke meran wa skʼana sbʼaje, sok jastal wa xnochotik ja lekil sjejel yaʼawekani?

²² Ja loʼili wa snocho yaljel: «Soka stojelal ja Dyosi tini bʼa Antioquía ja  aji sbʼiʼiluke sbʼajtanil ekʼele snochumane Kristo ja nebʼumaniki» (Hech. 11:26b). Ja bʼiʼilal jaw, bʼa yeʼnani stsaʼa ja Dyosi, wani xchiktes lek ja matik yiʼoj jun sakʼanile jastal sjeʼa ja Kristo. Pe ¿oj maʼ skʼan sbʼaje meran ja nebʼumanik matik mi judíoʼuk soka matik mero judíoʼe? Bʼa snajel la kiltik ja jas ekʼ ja bʼa jabʼiljan 46, yajni ajyi jun tyempo bʼa waʼin. e Ja bʼa styempoʼil waʼin jelni wokol sbʼaja pobreʼiki, yujni mey snoluneje takʼin sok mini swaʼele. Lajansok ja bʼa tyempo jaw jachni wa xtaxye jitsan snochumanik Kristo bʼa mero judíoʼe bʼa teye bʼa Judea. Yajni yabʼye spetsanile ja hermanoʼik bʼa Antioquía, seʼa judíoʼik ma mi judíoʼuk, «xchapawe ay jas oj sjekeyi» (Hech. 11:29). ¡Chikani ke meran wa skʼana sbʼaje!

²³ Cha jachni wa x-ekʼ ja bʼa jtyempotiki: yajni wa xkabʼtik ke ja kermanotik wa skʼana skoltajele, wani xkʼulantik spetsanil ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa yajelyile, ama teye bʼa pilan país. Ja Tsome Olomalik bʼa naʼits Betel wegoxta wa stojowe ja Tsome Olomalik bʼa Koltanel bʼa yiljel ja matik ekʼel sbʼaje huracanik, terremotoʼik, tsunamiʼik sok tuk desgrasyaʼik. Jachuk wa xjeʼatik ke meran wa xkʼana jbʼajtik jastal kermano jbʼajtik (Juan 13:34, 35; 1 Juan 3:17).

24. Ta tʼabʼan jkʼujoltik ja janekʼto stʼilanil ja nakʼsat yila ja Pedro, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktik?

²⁴ Ja meran snochumanotik Kristo tʼabʼani ay jkʼujoltik ja janekʼto stʼilanil ja nakʼsat yila ja Pedro ja bʼa olom naʼits bʼa Jope. Wani xnaʼatik ke ja Jyoba mini maʼ menos wa xyila sok wani skʼana ke oj choltik tsʼikan lek sbʼaja sGobyerno. Ja yuj, la jkʼujoluktik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtiki, bʼa jachuk ja kristyanoʼik bʼa yibʼanal ja rasaʼik, chonabʼik sok chikan jas chapjelal yiʼoje, ojni bʼobʼ smaklaye sok oj skise ja lekil rasoniki (Rom. 10:11-13).