1-4. ¿Jas wokol stʼaspun ja Pedro, sok jastal oja wabʼ lek weʼnuka?

 WANTO stsinini jawa slutu sbʼaj ja niwan puerta bʼa hierro ja bʼa spatik ja Pedro. ¿Jasa wan ekʼeli? Ikʼubʼal och sok kadena yuj chabʼ soldadoʼik sok wanto xchʼikawekan bʼa jun preso, bʼa ti oj ekʼyuj jitsan oraʼik ma asta kʼakʼujik bʼa mini xnaxi jas oj ekʼ sbʼaj. Mini jas wa xbʼobʼ yil mas, kechan tey ja sbardaʼil, ja srejaʼil ja preso, kadenaʼik sok talnanumik.

² Man snaʼa jas oj ekʼ sbʼaj, pe mini lek yabʼjeluk. Ja rey Herodes Agripa I yalata oj xchʼay-el snajel. a Asta wani skʼana oj sjeyi ja chonabʼi yajni xchʼak ja Pascua sok yaljel ke oj chamuk bʼa jachuk oj gustoʼaxuke. Ja Pedro wani snaʼa ke ojni bʼobʼ miljuk, pes ja Herodes yaʼatani mandar bʼa oj miljuk ja jekabʼanum Santiago.

³ Pensaraʼan ja Pedro ja bʼa preso jaw xkʼikʼilanixta ja akwal bʼajtanto oj miljuki. ¿Jas maʼ wan spensarajel? ¿Ja maʼ wan julel skʼujol ja jas aljiyabʼ yuja Jesús jujuntik jabʼil bʼajtan? Ja yeʼn ya yabʼ stojol ke oj kʼot jun kʼakʼu oj mochjuk sok oj miljuk, ama mi skʼana (Juan 21:18, 19). ¿Kʼota maʼ ja sjutsʼinil jaw?

⁴ Lekbʼi weʼnukxta ja Pedro, ¿jastal ma oja wabʼi? Jitsan oj el sganaʼe sok oj chʼayujile ja smajlajeli. Pe ja meran snochumanik ja Kristo, mini xchʼayujile ja smajlajeli. La kiltik jasa wa xnebʼatik ja yajni iji spatike ja Pedro sok ja tuk snochumanik Kristo.

5, 6. a) ¿Jas yuj kʼe yi spatik ja snochumanik Kristo ja rey Herodes Agripa I, sok jastal skʼulan? b) ¿Jas yuj wajni jun prueba sbʼaja kongregasyon ja xchamelal ja Santiago?

⁵ Jastalni kilatik ja bʼa kapitulo ekʼta, yajni ochye snochuman Kristo ja Cornelio sok ja spamilya jelni chaʼanyabʼalil waj sbʼaja kongregasyoni. Pe  sbʼaja judíoʼik bʼa mito xkʼotye snochumanik Kristo jelni maʼ cham yilawe yuja jitsan judíoʼik lajan wane stoyjel ja Dyos soka matik mi judíoʼuki.

⁶ Ja rey Herodes, bʼa jelni snaʼa smanyaʼil, yila ke jani styempoʼil bʼa oj iljuk lek yuja judíoʼiki. Ja yuj ya makunuk ja ekʼele it sok kʼe yi spatik ja snochumanik Kristo. Asta «yeʼn smila sok espada ja Santiago, ja yermano ja Juan», pes sen wani snaʼa ke jani kʼotel june ja bʼa jekabʼanum mas lek kʼot yil sbʼaj soka Jesús (Hech. 12:2). ¡Juni tsatsal prueba sbʼaja kongregasyoni! Ja Santiago yeʼnani waj june ja bʼa oxe jekabʼanumik bʼa yila ja yajni tukbʼi splanta ja Jesús sok bʼa jujuntik milagro bʼa mi yilawe ja tuki (Mat. 17:1, 2; Mar. 5:37-42). Ja Jesús ya sbʼiʼiluk ja Santiago sok ja yermano Juan, «yuntikil chawuk» yuja jel listoʼe sok jel puesto aye bʼa skʼulajel jastik junuk (Mar. 3:17). Ja kongregasyoni chʼayta yujile jun hermano bʼa mi xiwi sok jel toj waji, jun jekabʼanum bʼa jel xkʼanji.

7, 8. ¿Jasa skʼulan ja kongregasyon yajni lutubʼal ja Pedro?

⁷ Jastalni wa smajlay ja Herodes, ja judíoʼiki jelni gustoʼaxiye yuja milji ja Santiago. Ja it nikjixtayuj sok jaxani kʼe yil kontra ja Pedro. Ja yuj jastalni kilatik ja bʼa skʼeʼulabʼili, xchʼika bʼa preso. Pe ja bʼa tyempo ekʼta ajini eluke libre ja bʼa preso yuj jun milagro, jastalni kilatik ja bʼa kapitulo 5 ja bʼa libro it. Ja Herodes wani snaʼa ja jaw, ja yuj bʼa mi oj ekʼ jachuk: yaʼa mandar bʼa oj xchʼikeyi skadenaʼil ja Pedro yuj chabʼ soldado sok yaʼa 16 talnanumik bʼa turno wa x-ekʼye kʼakʼu akwal bʼa mok spak ajnel. Yujni ta spaka ajnel ojni ajukyile ja junxta kastigo oj ajukyi ja Pedro. Yuja jastik it, ¿jastal oj bʼobʼ koltajuk ja Pedro yuja kongregasyoni?

⁸ Ja Hechos 12:5 wa xyala: «Ti slutuwekan bʼa preso ja Pedro. Pe ja  kongregasyoni kongana wane yajelyi orasyon ja Dyos yuja Pedro». Ja yuj ja kongregasyoni wani snaʼa lek jasa tʼilan oj skʼuluki: spetsanile kongana och yaweyi orasyon sbʼaja hermano it jel skʼanawe. Ja xchamelal ja Santiago mini aji el sganaʼe sok mini skʼuʼane ke lom yajelyi orasyon. ¡Juni lekil sjejel sbʼaja snochumanotik Kristo ja bʼa jtyempotiki! Nunka mok chʼay jkʼujoltik ja janekʼto chaʼanyabʼal wa xyila ja korasyontik ja Jyoba. Ta ja jas wa xkʼanatikyi akuerdo ay soka jas wa skʼana, ja yeʼn tolabida wa sjakʼakitik (Heb. 13:18, 19; Sant. 5:16).

9. ¿Jas lekil sjejel wa xnebʼatik ja bʼa orasyon yaweyi ja hermanoʼik yuja Pedro?

⁹ ¿Wan maʼ xa naʼa sbʼaj june bʼa wan ekʼel sbʼaj tsatsal wokolik, jastal iljel kontra, ijel spatik ma yuj jun desgrasya? Ta jachkʼa, ayi orasyon sok spetsanila kʼujol yuja kristyano jaw. Cha ojni bʼobʼa wayi orasyon sbʼaja matik wan ekʼel sbʼaje tuk prebaʼik, jastal wokolik bʼa pamilya, elel sgana ma tuk prebaʼik sbʼaja skʼuʼajeli. Ta waxa pensaraʼan bʼajtanto oja wayi orasyon, seguro ojni juluka kʼujol jitsan kristyanoʼik wa xbʼobʼa tayi tiʼal ja Jyoba, «ja Maʼ wa smaklay ja orasyonik» (Sal. 65:2). Sok yajni ja weʼn xa tʼaspun tsatsal wokolik, cha ojni akʼan oj yaweyi orasyon ja hermanoʼik yuj weʼna.

10, 11. ¿Jastal aji el libre ja Pedro yuja yanjel ja Jyoba?

¹⁰ ¿Jel maʼ cham kʼujol ay ja Pedro yuja jas oj ekʼ sbʼaji? Mini xnaʼatik, pe ja último akwal ajyi ja bʼa preso, ja yeʼn ochni lek swayel ama nalinajel akʼubʼal yuja chabʼ soldadoʼik. Ja Pedro ajyiniyuj jun tsatsal skʼuʼajel, ja yuj wani skʼuʼan lek, ke chikan jas x-ekʼi, ja sakʼanili seguroni ay yujni tey bʼa skʼabʼ Jyoba (Rom. 14:7, 8). Chikani jastal, pe mini tʼun wa x-ekʼ bʼa spensar  ja jas jel chamyabʼjel ojxta ekʼ sbʼaji, junta chʼaykʼujol lijpi jun ijlabʼ ja bʼa preso. ¡Sok tey jun anjel! Lajansok ja soldadoʼiki mini yilawe. Anto tixa syujkes ja Pedro, jaxa yijil kadenaʼiki toj sopel waj ja bʼa skʼabʼi.

¹¹ Ja anjeli yayi jujuntik pasilik mandarik sok tojxta. Bʼajtan yala yabʼi: «¡Kʼeʼan wego!». Tsaʼan yalayabʼi: «Chapabʼaj sok lapa jawa warachi». Sok tixa yal yabʼa: «Lapa jawa pal kʼuʼi sok nochowon». Ja Pedro wegoxtani chʼak skʼuʼuk spetsanil ja tojelal ajiyiʼi. Tixa elye ja bʼa preso, ti ekʼye bʼa stiʼ sat ja talnanumiki sok chʼabʼanxta wajye ja bʼay ja niwan puerta bʼa yerro. ¿Jastal oj eluke ja tiwi? Ta jach ekʼ ja bʼa spensar ja Pedro, wegoxtani oj yil ja sjakʼjeli: Kechan pabor kʼotye ja bʼa puerta, «stuchʼil sjama sbʼaj». Mini kʼotye tekʼan tixa elye ja bʼa kayeʼi, wajye lajan sok tixa ajikan yuja anjeli, jaxa Pedro kan stuchʼil. Tito yaʼa sbʼaj kuenta ke mini kechan ajyiyuj jun nakʼsatal. ¡Merani ja jas ekʼ sbʼaji sok librexa ay! (Hech. 12:7-11).

12. ¿Jas yuj wa xyaʼa kulan jkʼujoltik snajel jastal ja Jyoba ya el libre ja Pedro?

¹² ¡Janekʼto wa xyaʼa kulan jkʼujoltik yiljel ja Jyoba wa xya makunuk ja yip mey stikʼanil bʼa skoltajel ja yaʼtijumiki! Pensaraʼan: anima ja Herodes wan koltajel yuja Imperio mas jel yip ja bʼa luʼumkʼinali, mini bʼobʼ stim ke ja Pedro pasilxta el ja bʼa preso. Meran, ja Jyoba mini tolabida wa skʼulan ja tikʼe milagro jaw yuj yibʼanal ja yaʼtijumiki. Mini jachʼ skʼulan soka Santiago sok mini soka Pedro ja yajni kʼot smeranil ja jas yalakan ja Jesús. Ja snochumanotik Kristo ja bʼa jtyempotiki mini wa xmajlaytik aya elkotik libre ja Jyoba yuj jun milagro. Pe wani xnaʼatik ke ja yeʼn mi xtukbʼi, sok ojxta ya makunuk ja Yunin bʼa yajel el libre jitsan miyon kristyano ja bʼa chamelali, jun preso bʼa lajansok mi oj bʼobʼ elkotik libre (Mal. 3:6; Juan 5:28, 29). Ja skʼapjelik it, wani skoltayotik bʼa mi oj xiwkotik ja yajni wa xtʼaspuntik wokoliki.

13-15. a) ¿Jastal yabʼye ja hermanoʼik ti tsomane bʼa snaj ja María yajni kʼot ja Pedro? b) ¿Bʼa jasxa mas wa staʼa tiʼal ja libro bʼa Hechos? c) ¿Jasa snocho skʼulajel ja Pedro sbʼaja yermanoʼiki?

¹³ Bʼa yoj akwal sok tey bʼa kaye, ja Pedro och spensaraʼuk bʼa oj wajuka. Anto ti spensaraʼan oj waj bʼa snaj María, jun snochuman Kristo bʼa tey mojan tiwi. Lajansok ja yeʼni biuda sok jel stakʼin, yujni niwan lek ja snaji bʼa jachuk wa xbʼobʼ stsom sbʼaj yibʼanal ja kongregasyoni. Jani snan ja Juan Marcos, bʼa mito staʼa tiʼal ajyi ja libro bʼa Hechos sok ojni kʼot jastal jun skerem ja Pedro (1 Ped. 5:13). Pe ja akwal jaw, jitsan hermanoʼik mitoni xyawekan yajelyi orasyon kongana ja bʼa snaj ja María ama jelxa chaʼan akwal. Sen waneni spatjelyi skʼujol ja Jyoba bʼa aya el libre ja Pedro, pe mini wanuke smajlajel bʼa oj jakʼjukyile jastalni skʼulan.

¹⁴ Ja Pedro skʼojtsin ja puerta, bʼa ay jun patyo bʼajtanto yuja naʼitsi. Jun aʼtijum ixuk sbʼiʼil Rode waj yil machunkiluka, ja bʼiʼilal it jel kʼajyel  x-axi makunuk ja bʼa griego bʼa wa stojolan yal nichim Rosa. ¡Lajansok mini xbʼobʼ kʼuʼaxuk! ¡Jani skʼumal ja Pedro! Yuja sgustoʼili, jaʼuktoma oj sjamyi ja puerta, ti yaʼakan tekʼan bʼa juera ja Pedro sok kumxi bʼa oj yalyabʼ ja tuki. Ja hermanoʼiki yalweyabʼ ke jomel yolom, pe ja yeʼn tarega wa xyala ke meran lek. Ja yuj jujuntik spensarane ke bʼobʼta kʼotel jun anjel bʼa jakel bʼa sparte ja Pedro (Hech. 12:12-15). Jaxa Pedro mini xyaʼakan skʼojtsijel ja puerta masan sjamaweyi.

¹⁵ «Yajni sjamawe sok yilawe, jel cham yilawe juntiro» (Hech. 12:16). Jelni gustoʼaye bʼa tʼilani skʼanayile ke achʼajbʼajuke bʼa oj xchol yabʼye ja jas ekʼi. Cha skʼanayile bʼa ayalweyabʼ ja nebʼuman Santiago sok ja hermanoʼiki. Tixa el ja tiwi bʼajtanto oj tajukyuj ja soldadoʼik ja Herodes sok ti waj bʼa jun lugar mas seguro bʼa oj snochyi soka tojil yaʼteli. Masan bʼa jutsʼin it, ja libro bʼa Hechos kechan wa staʼa tiʼal ja Pedro ja bʼa kapitulo 15, yajni chapxi ja kʼumal bʼa yajelyi senya ja swinkil june, sok jaxani mas wa staʼa tiʼal sbʼaja yaʼtel sok sbʼaja sbiajeʼik ja Pablo. Ama jachuk, chikan bʼa waj ja Pedro, wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ke jani waj skʼujol stsatsankʼujolajel ja skʼuʼajel yiʼoje ja hermanoʼiki. Cha wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ke ja hermanoʼik matik ti ajyiye tsoman ja bʼa snaj ja María nunka chʼay skʼujole ja janekʼto gustoʼaxiye ja akwal jaw.

16. ¿Jas yuj wani xkʼuʼantik lek ke ja bʼa tyempo jakumi tikʼanxta oj kabʼtik stsamalil jitsan gustoʼil?

¹⁶ Ayni ekʼele ja Jyoba wani xyayi ja yaʼtijumik masto ke yuja janekʼ wa smajlayeʼi sok wani xyaʼakan bʼa jel gusto oj ajyuke. Jachni yabʼye ja yermanoʼik ja Pedro ja akwal jawi. Ja keʼntiki cha ayni ekʼele jach wa xkabʼtik stsʼakatal yuja wa xya koʼ jlekilaltik ja Jyoba (Prov. 10:22). Sok ja bʼa tyempo jakumi, oj kiltik jastal oj kʼot smeranil ja tsamal skʼapjelik yaʼunej ja Jyoba bʼa yibʼanal ja luʼumi. Yibʼanal ja slekilalik wa xpensaraʼantiki mastoni oj ekʼxuk yuja jastik tsamal oj skʼuluk ja Jyoba. Wani xkʼuʼantik lek: ta toj wala ajyitik, tikʼanxtani oj kabʼtik stsamalil jitsan gustoʼil.

17, 18. ¿Jas yuj ja nole kristyano kʼe stoye ja Herodes?

¹⁷ Pe aytoni june mas bʼa jel cham yabʼ yuja el libre ja Pedro sok mini bʼa lekuk: jani ja Herodes Agripa. Wegoxta yaʼa mandar bʼa kongana a-sleʼe ekʼe. Tsaʼan «och sjobʼyi ja talnanumiki sok tixa yaʼa mandar akʼulajuke kastigar», bʼobʼta chʼak smile (Hech. 12:19). Jastalni wa xkilatik, ja Herodes mini kʼoteluk jun rey bʼa wa snaʼa yajulal sok wa snaʼa syajal ja tuk. ¿Oj maʼ kʼulajuk kastigar ja winik it bʼa jel malo?

¹⁸ Bʼobʼta ja Herodes yabʼ ke aji kʼixwuk yuja mi bʼobʼ smil ja Pedro. Pe cha ojxtani staʼ modo bʼa oj cha stoy sbʼaj. Jujuntik ja bʼa skontraʼiki waj yile, yujni wa skʼanawe oj yaʼe lamanil. Soka it staʼa modo bʼa oj ya ekʼ jun sloʼil bʼa stiʼ sat jitsan kristyano. Ja Lucas xcholo ke ja bʼa ekʼele jaw «ja  Herodes slapa ja skʼu yiʼoj bʼa reyi». Ja tsʼijbʼanum judío Josefo yala ke kʼotel jun kʼuʼuts jalubʼal sok plata bʼa wa xlijpi yuja yijlabʼ ja kʼaʼuji, ja yuj spensarane ke ja Herodes kʼotelni jun Dyos. Yuja jel niwan xyaʼa sbʼaji, ja reyi ya ekʼ jun sloʼil. Sok yuja nole kristyano wa skʼanawe oj iljuke lek yuja yeʼni, kʼe awanuke yaljel: «¡Skʼumal jun dyos, sok mi bʼa jun winikuk!» (Hech. 12:20-22).

19, 20. a) ¿Jas yuj ja Jyoba skʼulan kastigar ja Herodes? b) ¿Jas yuj wa xyaʼa kulan jkʼujoltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Herodes?

¹⁹ ¡Sok kechani ja Jyoba wa sbʼajin ja tikʼe toyjelal jawi sok wani yiljel yibʼanal! Ja Herodes ojni bʼobʼ skom ajyi ja nole kristyano ma ama kechan yaljel ke mi akuerdo ayuk, sok jachuk mi oj kʼulajuk kastigar yuja Dyosi. Pe jachni ekʼ jastal wa xyala ja proverbio: «Ja niwanili tey bʼajtanto yuj jun pojelal» (Prov. 16:18). «Jaxa yanjel ja Jyoba wegoxta ya koʼ chamel» ja winik it bʼa jel stoyo sbʼaj juntiro, sok «loʼubʼal yaljaʼ chami» (Hech. 12:23). ¡Jelni xiwela sbʼaj ja jastal chami! Ja Josefo cha yala ke ja Herodes junta chʼaykʼujol maloʼaxi sok yeʼn mismo yala ke ja jas wan ekʼel sbʼaji jani yuja skisa ja stoyjelal ja nole kristyano. Chomajkil, stsʼijbʼan ke yiʼaj wokol joʼe kʼakʼu. b

²⁰ Ay ekʼele lajansok ja matik jel malo mini jas wa x-ekʼ sbʼaje, ja it mini cham xkabʼtik pes wani xnaʼatik ke «ja luʼumkʼinali tey bʼa skʼabʼ ja Maʼ jel malo» (1 Juan 5:19). Ama jachuk, ja yaʼtijumik toj ja Dyosi ayni ekʼele wa xcham skʼujole yajni wa xyilawe mi jas x-ekʼ sbʼaje. Ja tikʼe loʼilik it wani xyaʼa kulan jkʼujoltik, yujni wa sjeʼa ke ja Jyoba wa skʼulan jusgar ja matik malo sok wa xya jul jkʼujoltik ke ja yeʼn wani syajtay ja jas toji (Sal. 33:5). Sok ja bʼa toji ojxtani skʼul ganar.

21. ¿Jasa mas tʼilan wa xnebʼatik ja bʼa kapitulo 12 bʼa Hechos, sok jas yuj wa stsatsankʼujolanotik ja it?

²¹ Ja loʼili wa xchʼakakan jachuk: «Ja yabʼal ja Jyoba och pukxuk-ele sok pojxi-el ja kʼuʼumaniki» (Hech. 12:24). Ja imporme it sbʼaja jastal pukxi-el ja xcholjeli wani stsatsankʼujolanotik sok wa xya jul jkʼujoltik ke ja Jyoba cha wan yajel koʼuk slekilal ja junxta aʼtel it ja bʼa jtyempotiki. Chikani lek ke ja kapitulo 12 bʼa Hechos mi kechan wa staʼa tiʼal sbʼaja xchamelal jun jekabʼanum sok bʼa aji el libre june. Pes wani staʼa tiʼal jastal ja Jyoba wa sjomo ja jastal wa sleʼa modo xchʼayjel snajel ja kongregasyon ja Satanás sok bʼa yajel kʼot tekʼan ja xcholjeli. Yibʼanal ja jas mi lek wa xchapa mini lek x-elkʼote sok jachni oj ekʼ tsaʼan (Is. 54:17). Ja yuj, yajni wala ajyitik toj soka Jyoba sok ja Jesukristo, wantikni koltanel bʼa jun aʼtel bʼa mini oj kʼot tikʼan. ¿Anke jelni stsatsankʼujolanotik ja it? ¡Juni chaʼan cholal kiʼojtik koltanel bʼa oj pukxuk el «ja yabʼal ja Jyoba»!