1, 2. a) ¿Jas wokol wan ekʼel sbʼaj ja Pablo? b) ¿Jasa wa xbʼobʼ jobʼ jbʼajtik yuja yala yeʼn ayil ja César ja jas wan ekʼel sbʼaj?

 JA Pablo titoni ay bʼa Cesarea sok wani talnajel lek. Ekʼelxa chabʼ jabʼil, yajni kumxi ja bʼa Judea, ja judíoʼik sleʼawe modo smiljel bʼa oxe ekʼele bʼa kechanta jujuntik kʼakʼu (Hech. 21:27-36; 23:10, 12-15, 27). Sok ama mi bʼobʼ yujile, mitoni x-el sganaʼe. Yajni ja Pablo yaʼa sbʼaj kuenta ke ja mandaranum Festo wa skʼana oj ya kumxuk ja bʼa Jerusalén, ti yala yabʼa: «¡Ayil yeʼn ja César ja jas wan ekʼel jbʼaji!» (Hech. 25:11).

² ¿Jastal yila ja Jyoba ja jas stsaʼa skʼulajel ja Pablo? ¿Lek maʼ yabʼ ja lom skʼana ayil ja emperador bʼa Roma ja jas wan ekʼel sbʼaji? Snajel ja it jelni tʼilan bʼa keʼntik, yuja wa xcholotik tsʼikan lek sbʼaja sGobyerno ja bʼa xchʼakulabʼil ja tyempo. Tʼilani oj natik ta oj nochtik ja sjejel bʼa Pablo bʼa skoltajel sok «yajel kujlajuk ja lekil rason bʼa stiʼ sat ja matik ay xcholi» (Filip. 1:7).

3, 4. a) ¿Jas yuj wa skʼanawe ja judíoʼik awaj bʼa Jerusalén ja Pablo, sok jastal el libre ja yeʼn? b) Jastalni skʼulan soka Pablo, ¿jastal wa xyaʼa kiptik ja Jyoba?

³ Oxe kʼakʼu tsaʼan yajni aji och mandaranum ja Festo a skʼulan biajar bʼa Jerusalén. Ja tiwi yabʼ ja chaʼanik mulalik leʼubʼalyi ja Pablo yuja olomalik sacerdote sok ja judíoʼik bʼa ay chaʼan xchole. Ja yeʼnleʼi wani snaʼawe ke ja Festo ayni yiʼoj ja cholal bʼa yajel ajyuk ja lamanil soka yeʼnleʼi soka tuk judíoʼiki. Ja yuj yawe makunuk bʼa skʼanjelyi jun pabor: ke aya eluk ja Pablo ja bʼa Cesarea sok a-sjek bʼa Jerusalén bʼa ti oj kʼulajuk jusgar tiwi. Pe ja jas wa skʼanaweʼi jani ke oj smil-e ja Pablo ja bʼa bʼeji. Ja yeʼn yala yabʼye ke miyuk sok cha yala: «Akoʼuke koʼ jmok [ja bʼa Cesarea] ja matik ay yaʼtele bʼa weʼnlexi, sok ta meran lek ay jas skʼulunej bʼa mi lekuk ja winiki, kax alawik ja smul ataʼunejexyiʼi» (Hech. 25:5). Yajkʼachil ekʼele, ja Pablo cha kan libre.

⁴ Bʼa yibʼanal ja wokolik it, ja Jyoba ya makunuk ja Jesukristo bʼa yayi ipal ja Pablo. Jun sjejel, bʼa jun nakʼsatal ja Jesús stsatsankʼujolan soka yaljelik it: «¡Mok xiwan!» (Hech. 23:11). Ja bʼa jtyempotik, ja yaʼtijumik Dyos cha wani  xtʼaspuntik wokolik sok wa x-iji jpatiktik. Meran, ja Jyoba mini xya elkotik libre bʼa yibʼanal ja jastik it, pe wani xyakitik biboʼil sok ipal bʼa oj kuchkujtik. Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ke ja kala Tatik bʼa jel xyajtani tolabida oj yakitik «ja ipal bʼa masto ekʼxeli» (2 Cor. 4:7).

5. ¿Jasa skʼulan ja Festo ja bʼa jas wan ekʼel sbʼaj ja Pablo?

⁵ Kʼakʼujik tsaʼan, ja Festo «ti och kulan ja bʼa skujlayubʼ ja juesi» ja bʼa Cesarea. b Ja bʼa stiʼ sati tey ja Pablo soka judíoʼik bʼa wa sleʼaweyi smul. Yajni chʼak yabʼ ja smul wan lejel yiʼi, ja Pablo sjakʼa: «Mini jun jmul jleʼunej soka sLeye ja judíoʼiki, mini soka templo sok mini soka César». Mini ay smul sok wani sbʼajin oj el libre. Pe ¿jasa stsaʼa oj skʼuluk ja mandaranumi? Bʼa lek oj iljuk yuja judíoʼiki, ti sjobʼoyiʼa: «¿Wan maʼ xa kʼana oj wajankʼe bʼa Jerusalén sok ti oj kʼuljan jusgar tiw bʼa stiʼ jsat yuja jastik it?» (Hech. 25:6-9). ¡Mini tʼun sbʼejuk ja jas yala! Ta sjeka bʼa Jerusalén, ja judíoʼiki yeʼnani oj skʼuluke jusgar sok ojni smil-e. Ja Festo masni wa xcham skʼujol ja jastal wa x-ilji yuja politikoʼiki ke yuja oj skʼuluk ja bʼa jas toji. Jachni ekʼ jujuntik jabʼil bʼajtan, yajni ja mandaranum Poncio Pilato skʼulan jusgar ja Jesús (Juan 19:12-16). Ja bʼa jtyempotiki ay juesik bʼa wa stsaʼawe skʼulajel jastik bʼa mi stojoluk kechanta bʼa yajel gustoʼaxuk ja tuk. Ja yuj mokni cham kabʼtik ta jujuntik tsome juesik wa xyalawe jastik bʼa mey prueba sbʼaja xchonabʼil ja Dyos.

6, 7. ¿Jas yuj yala ja Pablo yeʼn ayil ja César ja jas wan ekʼel sbʼaji, sok jas sjejel ya kujlajukan sbʼaja testigoʼik bʼa Jyoba?

 ⁶ Ja Pablo yaʼa sbʼaj kuenta ke xiwela sbʼaj ay ja sakʼanili yuja jani mas jel xcham skʼujol ja Festo yajel gustoʼaxuk ja judíoʼik. Ja yuj yani makunuk ja sderecho yiʼoj jastal romano. Yal yabʼ ja Festo: «Teyon bʼa stiʼ skujlayubʼ ja sjues ja Cesari sok tini il oj kʼulajukon jusgar. Mini jas mi lekuk jkʼulunejyi ja judíoʼiki, jastalni weʼn mismo wana yiljel. [...] ¡Ayil yeʼn ja César ja jas wan ekʼel jbʼaji!». Tʼusan mi spetsanil ekʼele, yajni kʼanxita ja it, mixani xbʼobʼ tukbʼexuk. Pes jachni yala ja mandaranum: «Akʼanata yeʼn oj yila ja Cesari sok jani oj wajan soka Cesari» (Hech. 25:10-12). Yuja skʼana oj iljuk yuj june maʼ mas chaʼan xchol, ja Pablo xchiktesni jasa wa xbʼobʼ skʼuluk yibʼanal ja snochumanik Kristo. Ta ja jkontratik wa sleʼawe modo yajelkitik «wokolik yajel makunuk ja leyi», ja testigoʼik bʼa Jyoba wani xkatik makunuk ja leyik kiʼojtik bʼa skoltajel ja lekil rasoni (Sal. 94:20). c

⁷ Yajni chabʼ jabʼilxa lutan yuja lom lejiyi smul, ja Pablo ajiyi ja cholal bʼa oj yal ja jasa wan ekʼel sbʼaj ja bʼa Roma. Pe bʼajtanto oj skʼul biajar, ajyi pilan mandaranum bʼa skʼana oj yile.

8, 9. ¿Jas yuj waj ja rey Agripa bʼa Cesarea?

⁸ Jujuntik kʼakʼu tsaʼan yajni ja Pablo yala yeʼn aʼiljuk yuja César, ja rey Agripa sok ja yermana Berenice wajye «yulatajel» ja Festo. d Ja bʼa wa skʼulan mandar ja gobyerno bʼa Roma ayni yiʼoje ja kostumbre ke ja matik ay chaʼan xcholi yeʼn yiʼoje ja cholal bʼa oj yulataye ja ajkʼach mandaranumik. Yajni skʼulan felicitar ja Festo ja bʼa yajkʼachil xcholi, seguro ke ja Agripa wani skʼana lek oj kʼot yil sbʼajsok bʼa jachuk oj bʼobʼ skʼuluk ja jastik wa skʼana bʼa politika (Hech. 25:13).

⁹ Ja rey Agripa skʼana oj snaʼ mas yajni ja Festo xcholo yabʼ sbʼaja Pablo. Ja bʼa pilan kʼakʼu, ja chabʼ mandaranum it «jel stoye juntiro» kʼotye ja bʼa wa xkulani ja juesi bʼa smaklajel ja jas wan ekʼeli. Pe ja jas mas cham yabʼjeli mini jaʼuk ja jas wan ekʼeli, jani ja yaljelik ojxta yal ja Pablo (Hech. 25:22-27).

10, 11. ¿Jastal sjeʼa ja Pablo wa skisa ja Agripa, sok jasa xcholo sbʼaja sakʼanil ajyi?

¹⁰ Ja Pablo jelni skisa sok jel yayi tsʼakatal ja rey Agripa yuja yaʼakan bʼa oj skolta sbʼaj, pe mastoni yuja rey it jel snaʼa ja kostumbreʼik sok ja bʼa jastik wa xkʼeye kʼumal ja judíoʼik. Sok tixa kʼe yal ja jas ekʼel sbʼaji: «Kiʼaj jun jsakʼanil jastal jun fariseo, pes ja fariseoʼiki jachni mero wa xyiʼaje ja Ley ke yuja tuk judíoʼiki» (Hech. 26:5). Yajni junto fariseo, ja Pablo wani smajlajel oj juluk ja Mesías. Pe ja wego, ke kʼotelxa jun snochuman Kristo, mini xiw yaljel ke ja Jesukristo yeʼn ja Mesías skʼapunejyi ja Dyos sigloʼik bʼajtanto ja maʼ ekʼ  paxtayuji. Yala yabʼ jas yuj ja wan kʼulajel jusgari jani yuja wan xcholjel ja kʼota smeranil ja kʼapjelal jaw, bʼa wani xcha skʼuʼane ja matik wa sleʼaweyi smul. Soka it mastoni wa skʼana oj snaʼ ja Agripa. e

¹¹ Tsaʼan, ja Pablo xcholo yabʼ ja jastal jel tsats yiʼaj spatik ja snochumanik Kristo. Yala: «Jkʼuʼunej lek ajyi bʼa tʼilani oj ka makunuk yibʼanal ja jastik ay bʼa yiljel kontra ja sbʼiʼil ja Jesús Nazareno. [...] Yuja jelni tajkel ayonsokeʼi, asta kʼot kiʼ spatike man najtil chonabʼik» (Hech. 26:9-11). Ja Pablo mini jelxi soka jas yala. Pes jitsan kristyano yilawe ja jastal jel tsats yiʼaj spatik ja snochumanik Kristo (Gál. 1:13, 23). Bʼobʼta ja Agripa sjobʼo sbʼaj: «¿Jas yuj ja jelxa tukbʼeli?».

12, 13. a) ¿Jastal xcholo ja Pablo jas yuj jelxa tukbʼel? b) ¿Jastal modo ‹wan syajbʼesel sbʼaj yuja wan xchukjel sbʼaj sok jun bara bʼa tsʼipan ja sniʼi›?

¹² Ja Pablo yeʼnani mismo xcholo jas yuj ja jelxa tukbʼel yajni yala ja it: «Ti wajumon bʼa Damasco, ayni kiʼoj permiso sok jekubʼalon yuja olomalik sacerdote, pe kala rey, ja bʼa kulan kʼakʼu kila ja bʼa bʼej jun ijlabʼ ja bʼa satkʼinal bʼa masto wa xlijpi yuja kʼaʼuji, sok lijpi jbʼaj ja keʼn soka matik wajume jmoki. Yajni chʼak mokotikon bʼa luʼumi, ti kabʼ jun kʼumal bʼa yalakabʼ bʼa hebreo: ‹Saulo, Saulo, ¿jas yuj waxa wiʼaj jpatiki? Wana syajbʼesela bʼaj yuja wana xchukjela bʼaj sok jun bara bʼa tsʼipan ja sniʼi›. Pe ja keʼn kala yabʼi: ‹¿Machunkilukaʼa, Kajwal?›. Jaxa Kajwaltiki sjakʼaki: ‹Keʼnon ja Jesús,  ja maʼ wana yijel spatiki›» (Hech. 26:12-15). f

¹³ Bʼajtanto ja bʼa nakʼsatal ajyiyuj ja Pablo, sjeʼunejni ja smodo jastal jun chante bʼa wan xchukjel sbʼaj «sok jun bara bʼa tsʼipan ja sniʼi» ¿Bʼa jastal modo? Ja chanteʼik bʼa wa skuchuwe karga wani xmakʼjiye sok jun bara bʼa tsʼipan ja sniʼi. Ta ja chante jaw mi xyaʼa sbʼaj sok wa xkʼe swetaluk ja bara, kechantani wa syajbʼes sbʼaj. Cha jachni junxta, ta ja Pablo mi snocho ja tojelal bʼa Dyos, kechantani oj syajbʼes sbʼaj soka jastal wa xyila sbʼajsoki. Ama mi sleʼa abʼal, pe mini stojoluk ay ja jastal ayi. Yajni ja Jesús sjeʼa sbʼajsok ja bʼa bʼej Damasco, bʼobʼni stukbʼes ja spensari (Juan 16:1, 2).

14, 15. ¿Jasa yala ja Pablo sbʼaja jastik stukbʼesnej ja bʼa sakʼanili?

¹⁴ Tsaʼan, ja Pablo xcholo yabʼ ja Agripa ja jastal jel tukbʼel ja sakʼanili: «Kʼuʼabʼalni ajyiyon soka nakʼsatal bʼa satkʼinali, ja yuj jaʼ wajyonsok bʼajtan ja matik tey bʼa Damasco, tixa wajyon bʼa Jerusalén, sok cha jachuk bʼa yibʼanal ja país bʼa Judea sok ja bʼa tuk chonabʼiki, sok kiʼaj och yile ja rason bʼa asutxuk skʼujole sok akumxuke soka Dyos skʼulajel jastik bʼa sjejel sutxita skʼujole» (Hech. 26:19, 20). Jitsanxani jabʼil wan skʼulajel ja cholal ajiyi ja Pablo yuja Jesús ja bʼa nakʼsatali. ¿Jasa slekilal yilunej ja bʼa xcholjel? Ja matik skʼuʼane ja rasoni sutxi skʼujole, yaʼawekan skʼulajel ja jastik mi lekuki sok kʼe skʼuluke ja jas wa skʼana ja Dyosi. Stsʼakatal ja jaw, kʼotye lekil kristyanoʼik, swinkil chonabʼik bʼa wa xyawe ajyuk lamanil sok wa skisawe ja leyi.

¹⁵ Pe ja skontraʼiki mini xyilawe stʼilanil ta ja kristyano wa xyawe el slekilal ja jas wa xcholo. Ja yuj, ja Pablo yala: «Ja yuj ja judíoʼiki  syamawone ja bʼa templo sok sleʼawe modo oj smilone. Pe stsʼakatal ja skoltanel ja Dyosi, man kʼakʼu it wanon xcholjel yabʼ ja matik sniwakileʼi sok ja matik skoʼelaleʼi» (Hech. 26:21, 22).

16. ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja Pablo yajni wa xkalatik sbʼaja skʼuʼajel kiʼojtik ja bʼa stiʼ sat ja matik ay xchol?

¹⁶ Ja snochumanotik Kristo tʼilani ‹tolabida chapan oj ajyukotik bʼa skoltajel› ja skʼuʼajel kiʼojtik (1 Ped. 3:15). Jelni lek oj ka juljkʼujoltik ja jastal modo kʼumani ja Pablo ja bʼa stiʼ sat ja Agripa soka Festo yajni wa xcholotik ja skʼuʼajel kiʼojtik ja bʼa stiʼ sat ja juesik soka tuk matik ay xcholi. Ta wa xcholotik yabʼye ke ja Biblia skoltunejotik bʼa kʼotel lekil kristyanoʼik sok skoltunej ja matik wa smaklayotike, bʼobʼta ojni kʼot spensaraʼuke lek bʼa keʼntik.

17. ¿Jastal yabʼ ja Festo ja jas yala ja Pablo, sok jastal wa xyabʼye jitsan kristyanoʼik ja bʼa jtyempotik?

¹⁷ Ja jas yala bʼa chikan lek stojol ja Pablo mini xbʼobʼ yal-e ke mi meranuk ja chabʼ mandaranumik jaw. La kiltik ja jas ekʼi: «‹Yajni wan yaljel ja Pablo ja  jastik it bʼa skoltajel sbʼaj, ja Festo awani: ‹¡Wana paxel lokoʼil Pablo! Yuja jel xa kʼulan estudiari, ¡wanxa jomela wolom!›» (Hech. 26:24). Ja bʼa jtyempotiki, jitsan kristyano jachni wa xcha spensarane: jel xcham skʼujole sok wa spensarane ke ja matik wa xjeʼatik ja smeranil bʼa Biblia jel sonsoʼotik. Chomajkil, tʼusan mi yibʼanaluk ja kristyanoʼik jel relijyosoʼe ja bʼa luʼumkʼinal it jelni wokol xyabʼye skʼuʼajel ja jas wa sjeʼawe ja snochumanik Kristo sbʼaja sakʼwelal.

18. ¿Jastal sjakʼayi ja Festo ja Pablo, sok jasa yala tsaʼan ja Agripa?

¹⁸ ¿Jasa sjakʼayi ja Pablo ja mandaranumi? «Mi wanukon paxel lokoʼil, kala niwan mandaranum Festo. Wanon yaljel jastik bʼa smeranil sok bʼa stojolil ay. Wani xnaʼa ja rey maʼ wanon loʼilsok jaman leki wa snaʼa lek yibʼanal ja jastik it». Anto ti yal yabʼ ja rey Agripa: «¿Wan maʼ xa kʼuʼan ja jas wa xyalawe ja Alumaniki? Ja keʼn wa xnaʼa wani xa kʼuʼan». Sok ti sjakʼa ja reyi: «Bʼa tʼusan tyempo seguro oj wa kʼokxukon oj ochkon snochuman Kristo» (Hech. 26:25-28). Mini xnaʼatik ta meran ma miyuk ja jas yala, pe chikani lek ke ajini spensaraʼuk ja jas cholji yabʼi.

19. ¿Jasa kʼot spensaraʼuk ja Festo soka Agripa sbʼaja jas wan ekʼel sbʼaj ja Pablo?

¹⁹ Sok tixa kʼeye tekʼan ja chabʼ mandaranumik, sok jach sjeʼawe ke tixani chʼak ja wane kʼulwanel jusgari. «Yajni elumeʼi, wa xyala sbʼaje: ‹Ja winik it mini jas skʼulunej bʼa wa sbʼajin oj chamuk ma oj lutjuk preso›. Jaxa Agripa ti yala yabʼ ja Festo: ‹Ja winik it ojni bʼobʼ el libre ajyi mokxta yal jaʼ ayil ja César ja jas wan ekʼel sbʼaji›» (Hech. 26:31, 32). Xchawanile kʼot snaʼe ke ja Pablo mini ay smul. Sok bʼobʼta tukxani oj yil-e ja snochumanik Kristo sok masxa lek oj yile.

20. ¿Jas yuj mini lomuk xcholo yabʼ ja mandaranumik jaw ja Pablo?

²⁰ Lajansok mini june ja bʼa chabʼ mandaranumik it jel yipe ochye snochuman Kristo. Anto, ¿makuni maʼ ja jas xcholo ja Pablo? Makuni. Stsʼakatal yuja kʼumani ‹bʼa stiʼ sat ja reyiki sok ja mandaranumik› bʼa Judea, ja lekil rasoni kʼot sbʼaje ja matik ay xchole ja bʼa Gobyerno romano bʼa bʼobʼta mini oj yabʼye ajyi (Luc. 21:12, 13). Chomajkil, ja yermanoʼik bʼa junxta skʼuʼajel yiʼoje jelni tsatsankʼujolajiye snajel ja jas ekʼ sbʼaji soka jastal toj ajyi bʼa kuchyuj ja wokolik (Filip. 1:12-14).

21. ¿Jas yuj mini lomuk ja mi xkaʼatikan xcholjel ama wantik stʼaspujel pruebaʼik sok wan ijel jpatiktik?

²¹ ¿Sok jasa wa xbʼobʼ kaltik ja bʼa jtyempotiki? Ta mi xkatikan xcholjel ama yuja pruebaʼik sok ja ijel jpatiktik, mini lomuk. Bʼobʼta ojni bʼobʼ jcholtik yabʼ ja matik ay xcholi bʼa mini oj bʼobʼ yabʼye bʼa pilan modo. Sok bʼobʼta ja jastal toj ayotik sok wa xkuchkujtik ojni tsatsankʼujolajuke ja snochumanik Kristo bʼa masto mi oj xiwuke sok oj snoch-eyi xcholjel tsʼikan lek sbʼaja sGobyerno ja Dyosi.