1, 2. ¿Jas yuj mini cham yabʼ ja Pablo ja iji spatik ja bʼa Jerusalén?

 AMA tʼusan mi yamji yuja nole kristyanoʼik bʼa jel tajkele, ja Pablo wa x-och preso. Mini chamuk xyabʼ yuja oj ijuk spatik ja bʼa Jerusalén, pes alubʼalxaniyabʼ bʼajtan ke ‹ojni lutjuk preso sok oj ekʼ sbʼaj wokolik› (Hech. 20:22, 23). Ama mini snaʼa jasa mero oj ekʼ sbʼaji, pe ja jas wa skʼuʼan leki jani ke mi oj yakan yijel wokol yuja sbʼiʼil ja Jesús (Hech. 9:16).

² Jujuntik alumanik snochumanik Kristo yalunejexani ke ojni yuchʼjuk sok oj ajuk «bʼa skʼabʼ ja matik mi judíoʼuki» (Hech. 21:4, 10, 11). Jun nole judíoʼik bʼa jel maloʼe wani sleʼawe modo oj smil-e, sok tʼusan tsaʼan chijkaji ke ja matik kʼotel parte ja bʼa Sanedrín ojxani smil-e ajyi ja yajni kʼeye kʼumal. Ja wego tixani wa xtax bʼa yibʼ skʼabʼ ja soldadoʼik romano bʼa wa smajla jasa oj aljukyabʼ soka smul leʼubʼalyiʼi (Hech. 21:31; 23:10). Mini ay duda ke ja jasa wa xmakuniyuj ja bʼa ekʼele jaw jani ke atsatsankʼujolajuk.

3. ¿Bʼa wala tsatsankʼujolajitik bʼa mi oj katikan xcholjel?

³ Wani xnaʼatik ke ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu ayotik, «yibʼanal ja matik wa xyiʼaje ja sakʼanile jastal snochuman ja Kristo Jesús sok wa xyaʼteltaye ja Dyosi ojni ijuk spatike» (2 Tim. 3:12). Jastalni Pablo, ayni ekʼele wa xmakunikujtik bʼa ay maʼ oj stsatsankʼujolukotik bʼa mi oj katikan xcholjel. Ja yuj, ¡janekʼto wa xkaʼatik tsʼakatal yajni wala tsatsankʼujolajitik ja bʼa styempoʼili, jastal yuja juʼunik wa x-eli sok ja reunionik wa xchapa «ja moso jel toj sok wa spensaraʼan leki»! (Mat. 24:45). Ja Jyoba wani skʼapakitik ke ja kontraʼalik bʼa xcholjel ja lekil rason mini oj bʼobʼyujile xchʼayjel snajel ja xchonabʼil ja Jyoba sok mini yajel kʼot tekʼan ja xcholjeli (Is. 54:17; Jer. 1:19). Pe mok katikan yaljel sbʼaja Pablo. ¿Tsatsankʼujolaji maʼ ja yeʼn bʼa mi oj yakan xcholjel tsʼikan lek ama yuja wan ijel spatiki? Ta jachuk, ¿jasa koltajiyuj sok jastal ya makunuk?

4, 5. ¿Jastal ajiyi ja Pablo ja tsatsankʼujolanel wa xmakuniyuj, sok jas yuj julni sbʼaj ja bʼa mero sjutsʼinili?

⁴ Ja mismo akual jaw aji el libre ja bʼa Sanedrín, ja Pablo jelni tsatsankʼujolaji ja jastalni wa skʼana. Ja loʼili wa xcholo: «Ja Kajwaltiki  sjeʼa sbʼaj bʼa stsʼeʼel ja Pablo sok yala yabʼi: ‹¡Mok xiwan! Yujni jastala cholunej tsʼikan lek bʼa keʼn ja bʼa Jerusalén, cha tʼilani oja chol ja bʼa Roma›» (Hech. 23:11). Soka tsamal yaljelik it, ja Jesús ya skʼuʼuk lek ke mini oj miljuk bʼa jachuk oj skʼul biajar man Roma, sok ojni ajyukyuj ja cholal bʼa xcholjel sbʼaja Jesús.

⁵ Ja yaljelik jaw julni ja bʼa mero styempoʼili, pes jun kʼakʼu tsaʼan, mas ja 40 judíoʼik «xchapawe yabʼalil sok el stiʼe mini oj waʼuke sok mi oj yuʼe asta ke smilawe ja Pablo». Ja matik «el stiʼe oj ochuke ja bʼa jas xchapawe yabʼalili», puestoni aye bʼa oj smil-e sok wani skʼuʼane ta mi elkʼot ja jastalni wa skʼanawe ojni ekʼ sbʼaje jas bʼa mi lekuk (Hech. 23:12-15). Ja jas xchapaweʼi jani ke ayiʼe kʼe pilan ekʼele ja bʼa Sanedrín bʼa lomni wane yaljel ke oj snocheyi skʼuljel jusgar sok akuerdoni aye ja olomalik sacerdote sok ja ansyanoʼik. Pe ja judíoʼik tixani oj smajlaye bʼa bʼej bʼa oj snolkʼabʼuke sok oj smil-e.

6. ¿Jastal kʼot yabʼ ja Pablo ja jasa wane xchapjel ja judíoʼik, sok jas wa xbʼobʼ snebʼe ja keremtik akʼixuk ja bʼa sjejel it?

⁶ Yajni ja sobrino ja Pablo yabʼ ja jas wan chapjel yabʼalili tixa waj yal yabʼa. Anto ja Pablo sjeka soka komandante Claudio Lisias (Hech. 23:16-22). ¡Juni kerem bʼa mi xiwi! Ja Jyoba wani syajta ja keremtik jastal yeʼna, bʼa puestoni ay bʼa yajel ja sakʼanil yuja yermanoʼiki sok wa skʼulane spetsanil ja janekʼ wa xbʼobʼyujile bʼa skoltajel ja aʼtel bʼa sGobyerno ja Dyos.

7, 8. ¿Jasa tʼilan stsaʼa ja Lisias bʼa mi oj miljuk ja Pablo?

⁷ Ja Claudio Lisias ayni yiʼoj mil winike. Ja yuj yajni yabʼ ke wane xchapjel bʼa oj smil-e ja Pablo, yayi mandar 470 soldadoʼik, tsʼawanumik sok bʼa wa xkʼeye kawuj bʼa aʼeluke ja akual jaw bʼa Jerusalén sok ayiʼe och ja Pablo man Cesarea, bʼa tini wa xtax tiw ja Gobyerno romano bʼa Judea. Tini oj yiʼe och bʼa skʼabʼ ja mandaranum Félix. a Ama ja bʼa chonabʼ jaw ayni jitsan judíoʼik, pe tʼusan mi yibʼanaluk ja swinkili mini judíoʼuke. Chomajkil, juni chonabʼ bʼa masto jel laman ke yuja Jerusalén, pes wani x-ajyi jitsan kʼumalik yuja mi lek xyila sbʼaje ja relijyoniki. Chomajkil, tini aye tiw ja soldadoʼik romano ja bʼa Judea.

⁸ Jastalni wa xyala ja ley bʼa Roma, ja Lisias sjekayi jun karta ja Félix bʼa xchol jelyabʼ ja jas ekʼeli. Wa xyala ke yajni yabʼ ke kʼotel romano ja Pablo sok ‹ojxta miljuk ajyi› yuja judíoʼiki, skoltayni. Sok cha yala ke mini ay smul bʼa «wa sbʼajin oj chamuk ma bʼa oj lutjuk». Pe yuja yabʼunej ke wane xchapjel yabʼalil bʼa oj smile, stsaʼatani oj sjek man Cesarea bʼa jachuk ja Félix a-smaklay ja matik wan lejelyuj smuli sok yeʼnani oj yil jasa oj kʼulaxuki (Hech. 23:25-30).

9. a) ¿Jastal modo skʼokoyi ja sderecho yiʼoj ja Pablo ja Lisias? b) ¿Jas yuj ayni ekʼele tʼilan oj le jkoltajeltik soka derecho kiʼojtik jastal swinkilotik país?

 ⁹ ¿Meran maʼ ja jas yala ja bʼa skarta ja Lisiasi? Miyuk. Lajansok kechani wa skʼana oj iljuk lek yuja mandaranumi. Mini meranuk ja skoltay ja Pablo yuj wa snaʼa ke kʼotel romano. Chomajkil, mini xchiktes ta yeʼnani yaʼunej mandar bʼa «a-smochesok chabʼ kadena» sok tsaʼan «ayaweyi sjobʼjelik sok ayaweyi tsʼuʼum» (Hech. 21:30-34; 22:24-29). Yuja skʼulan ja jaw, ja Lisiasi skʼokunejxaniyi ja sderecho ja Pablo. Ja bʼa jtyempotiki, ja Satanás wani xcha bʼobʼ ya makunuk ja relijyonik bʼa oj yixtalaʼukotik sok yajel kʼot tekʼan ja derecho kiʼojtik sok ja libreʼil, jastalni ekʼ sbʼaj ja Pablo. Bʼobʼta bʼa jitsan ekʼele ojni jkoltaytik ja derecho kiʼojtik bʼa país sok slejel jkoltajeltik.

10. ¿Jastik smul sleʼaweyi ja Pablo bʼa jel xiwela sbʼaj?

¹⁰ Yajni tixa ay bʼa Cesarea ja Pablo, tini aji «bʼa spalasio ja Herodes» bʼa atalnajuk lek, malan wane julel ja matik elelejan ja bʼa Jerusalén bʼa slejelyi smul (Hech. 23:35). Tito kʼotye ja yajni ekʼelxa joʼe kʼakʼu: yeʼnani ja olomal sacerdote Ananías, ja abogado sbʼiʼil Tértulo sok jun tsome ansyanoʼik. Ja Tértulo kʼe stoy ja Félix yuj spetsanil ja jastik junuk lek skʼulunej sbʼaja judíoʼiki, bʼobʼta kechani bʼa oj stoy sok bʼa lek aʼiljuk. b Tsaʼan yala jachuk sbʼaja Pablo: «Ja winik it jel snika kʼumal. Wa xmonwani bʼa oj yil sbʼaje kontra ja judíoʼik bʼa yibʼanal ja luʼumi sok juni olomal ja bʼa snochumanik ja jas wa sjeʼawe ja nazarenoʼiki. Cha sleʼa modo yajel kuxbʼuk ja templo, ja yuj jyamatikon». Jaxa tuk judíoʼik «xchʼika sbʼaje ja bʼa slejelyi smuli sok yalawe naka meraniʼa» (Hech. 24:5, 6, 9). Monwanel bʼa oj yil sbʼaje kontra sok kʼotel olomal bʼa jun kʼole jel xiwela sbʼaj sok yajel kuxbʼuk ja templo juni mulal bʼa jel xiwela sbʼaj sok ojni bʼobʼ miljuk.

11, 12. ¿Jastal skoltay sbʼaj ja Pablo?

¹¹ Sok tixa yaʼawekan akʼumanuk ja Pablo. Sok tixa kʼe yal jachuka: «Mi mala ganaʼuk wala kʼumaniyon bʼa skoltajel jbʼaj». Tixa yala jaman lek ke mini yaʼunej kuxbʼuk ja templo sok mini monwaneluk bʼa oj yil sbʼaje kontra. Cha xchiktesni ke ayxani jitsan jabʼil elel ja bʼa Jerusalén, pe kumxi bʼa yijel-ochyi donasyonik ja snochumanik Kristo yuj smul ja waʼin ma ja ijel spatike, kanele pobre. Yala jaman lek ke yajni och ja bʼa templo ‹sakni ay› sok tolabida wa skʼujolan ‹bʼa oj ajyuk jun sconciencia  sak ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi sok bʼa stiʼ sat ja winikeʼi› (Hech. 24:10-13, 16-18).

¹² Pe ja Pablo kʼotni snaʼ: «Wanon yaʼteltajel ja sDyos ja matik ekʼpaxtakuji bʼa snochjel ja bʼej it bʼa wa xyawe sbʼiʼiluk jun yajkʼachil kʼole». Cha xchiktesni ke wani skʼuʼan «yibʼanal ja jastik tey bʼa Leyi sok ja jastik stsʼijbʼanekan ja Alumaniki», jastalni ja matik wa xlejiyuj smuli, ayni yiʼoj ja smajlajel «bʼa oj ajyuk jun sakʼwelal bʼa matik toj sok bʼa matik mi tojuk». Anto tixa cha yalaʼa: «Ja winike matik teye ili ayal-e jasa jmul staʼaweki ja yajni ti ajyiyon bʼa stiʼ sat ja Sanedrín, kechan ja yajni kala tsats ja bʼa yoj snalane: ‹¡Ja wego wanon kʼulajel jusgar bʼa stiʼ asatex yuja sakʼwelal ja chamwinikeʼi!›» (Hech. 24:14, 15, 20, 21).

13-15. Ta tʼilan oj choltik bʼa stiʼ sat ja matik ay xcholi, ¿jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Pablo?

¹³ La katik jun sjejel, lekbʼi yuja skʼuʼajel kiʼojtik, tʼilan oj waj kʼumanukotik bʼa stiʼ sat ja matik ay yaʼtele yuj leʼubʼal jmultik bʼa monwanelotik, bʼa kʼotel olomal bʼa jun kʼole jel xiwela sbʼaj. ¿Jas sjejel yakankitik ja Pablo? Ja yeʼn mini kʼe stoy ja mandaranum bʼa lek aʼiljuk, jastalni skʼulan ja Tértulo. Jaʼuktoma, ja yeʼn skʼulani sok jun modo bʼa laman sok sjeʼa kiswanel ja yajni skoltay sbʼaji. Chomajkil, sjeʼa ke ja «judíoʼik bʼa ti jakele bʼa parteʼik bʼa Asia» bʼa leʼubʼalyi smul ke yaʼoj kuxbʼuk ja templo mini tiʼuk wa xtaxye tiw; tʼilani ke ti oj ajyuke bʼa jachuk oj maklajuk ja mulalik sleʼunejeʼi sok jachuk oj skoltay sbʼaj ja Pablo (Hech. 24:18, 19).

¹⁴ Ama soka jaw xcholoni sok mini tʼun xiwel ja skʼuʼajel yiʼoj ja Pablo.  Ja yeʼn mini tʼun xiw yajni yala sbʼaja skʼuʼajel yiʼoj bʼa sakʼwelal, bʼa jani mas snikunej kʼumal ja bʼa Sanedrín (Hech. 23:6-10). ¿Jas yuj ya makunuk ja tema jaw bʼa skoltajel sbʼaj? Yujni ja bʼa xcholjeli jani wan stajel tiʼal sbʼaja Jesús sok ja bʼa sakʼwelal, soka skontraʼiki mini tʼun lek xyabʼye sbʼaja jaw (Hech. 26:6-8, 22, 23). Chomajkil, ja rason yuja wan kʼulajel jusgar jani yuja skʼuʼajel yiʼoj bʼa sakʼwelal, sok bʼa Jesús.

¹⁵ Jastalni Pablo, ja keʼntiki wani xbʼobʼ jcholtik sok mini tʼun xiwel sok wani xyaʼa kiptik yajni wa xka jul jkʼujoltik sbʼaja jasa yalyabʼ ja snebʼumanik ja Jesús: «Spetsanil ja kristyano oj yilkʼujolukex yuja jbʼiʼili. Pe ja maʼ wa xkuchyuj man xjak ja chʼakelali ojni staʼ skoltajel». Anto, ¿oj maʼ chamjkʼujoltik bʼa spensarajel jasa oj kaltiki? Miyuk, yujni bʼajtanto ja Jesús skʼapa: «Yajni xyiʼajex bʼa oj yaʼex bʼa skʼabʼe ja matik ay xcholi, mok ochuka pensarex ja jas oja walexi; alawik ja jas oj ajuka naʼex ja bʼa jutsʼin jaw, yujni mi weʼnlukex ja maʼ oj kʼumanuki, jani ja yip ja Dyosi» (Mar. 13:9-13).

16, 17. a) ¿Jasa skʼulan sok jasa yala ja Félix yajni wan kʼulajel jusgar ja Pablo? b) ¿Jas yuj jel och xiwel ja Félix, sok jasa wa skʼana yuja staʼato loʼil ja Pablo?

¹⁶ Mini jaʼuk ja sbʼajtanil ekʼele ja mandaranum Félix wa xyabʼ sbʼaja sbʼej ja kajwaltiki, bʼa jani wa xkʼan yal sbʼaja kongregasyon sbʼaja snochumanik Kristo ja bʼa tyempo jaw. Ja loʼili wa xyala: «Jaxa Félix, bʼa wani snaʼa lek spetsanil ja jastik ti chʼikan ja bʼa sBʼej ja Kajwaltiki, ti ya kʼot tekʼan ja jas wan ekʼeli sok yala yabʼ yibʼanale: ‹Oj kil jas oj jkʼuluk soka jas wan ekʼeli ja yajni xkoʼkon ja komandante Lisias›. Sok ti yayi mandar ja olomal bʼa soldadoʼik bʼa a-slut ja winiki pe ayayi jujuntik permiso, sok ayakan akoltajuk yuja yamigoʼik sbʼaja jastik wa xmakuniyuji» (Hech. 24:22, 23).

¹⁷ Jujuntik kʼakʼu tsaʼan, ja Félix kʼot soka xcheʼum Drusila, bʼa kʼotelni judía. Sjekayi spayjel ja Pablo sok «smaklay ja jas yala sbʼaja skʼuʼajel ja Kristo Jesusi» (Hech. 24:24). Chomajkil, ja Pablo kʼe yal «sbʼaja jas toji, sbʼaja skomjel jbʼajtik sok sbʼaja yajelyi kuenta ja Dyos ja bʼa tyempo jakumto, jelni och xiwel ja Félix», bʼobʼta wani xyajbʼesji yuja sconciencia yuja jastik junuk skʼulunej bʼa mi lekuk ja bʼa sakʼanili. Ja yuj tixa kʼumajikan ja Pablo sok aljiyabʼi: «Ja wego kaʼax, sok tito oj cha jeka payjel ja yajni xbʼobʼkuji». Ama staʼatoni loʼil jitsan ekʼele, pe mi yuj wa xyila stʼilanil ja smeranili, kechani wa skʼana oj ajukyi takʼin (Hech. 24:25, 26).

18. ¿Jas yuj staʼa tiʼal ja Pablo «sbʼaja jas toji, sbʼaja skomjel jbʼajtik sok sbʼaja yajelyi kuenta ja Dyos ja bʼa tyempo jakumto»?

¹⁸ ¿Jas yuj staʼayi tiʼal ja Pablo ja Félix soka xcheʼum «sbʼaja jas toji, sbʼaja skomjel jbʼajtik sok sbʼaja yajelyi kuenta ja Dyos»? Ja yeʼnle wani  skʼana oj snaʼe ja jas ti chʼikan sbʼaja «skʼuʼajel ja Kristo Jesusi». Yuja jel xkoye mulal sok ixuk winik, jel maloʼe sok mi tojuke, xchiktesyi lek jasa wa xkʼanxi bʼa oj kʼotuke snochumanik Kristo. Sok jachuk, sjeʼa ja stukil yiʼoj ja jastik toj yaʼunej kujlajuk ja Dyosi soka tikʼe sakʼanil yiʼojeʼi. Seguro yabʼyeni stojol ke ja Dyos ojni skʼulukotik jusgar jpetsaniltik yuja jas wa xpensarantik, wa xkalatik sok wa xkʼulantik. Chomajkil yabʼyeni stojol ke ojni kʼulajuke jusgar yuja Dyos ama ja bʼa ekʼele jaw ja Félix ayni yiʼoj ja cholal bʼa skʼulajel jusgar ja Pablo. ¡Jakʼayuj «jelni och xiwel ja Félix»!

19, 20. a) ¿Jasa oj kʼuluktik sok ja kristyanoʼik bʼa wa sjeʼawe ke wa skʼana oj snebʼ-e bʼa Biblia pe mini skʼana oj stukbʼes sbʼaje? b) ¿Jastal wa xnaʼatik ke ja Félix mini tʼun lek xyila ja Pablo?

¹⁹ Ja bʼa kaʼteltik bʼa xcholjel bʼobʼta ojni jtatik kristyanoʼik jastal ja Félix: ja bʼajtanto wani sjeʼa ke wa skʼana oj snebʼ-e bʼa Biblia, pe ja smeranili wani skʼanawe oj yiʼe ja sakʼanile jastalni wa skʼanawe. Jelni lek la jtalnay jbʼajtik ja bʼa ekʼeleʼik jastal jaw. Ama jachuk, jastalni ja Pablo, ojni bʼobʼ jcholtik yabʼ bʼa jun modo wa xjeʼatik kiswanel ja jas tʼilan oj skʼuluke bʼa jachuk lek aʼiljuke yuja Dyosi. Bʼobʼta ja smeranil bʼa Biblia ojni kʼot bʼa skʼujole. Chomajkil, ta wa xkilatik ke mini xkʼan yaʼekan skʼulajel jastik junuk bʼa mi lek xyila ja Dyosi, masni lek la katikani sok ja xwaj jkʼujoltik stajel ja matik wane slejel ja smeranili.

²⁰ ¿Jasa tey bʼa skʼujol ja Félix? Ja loʼili wa xyala: «Ekʼ chabʼ jabʼil sok yeʼnxa ochkan ja Porcio Festo bʼa slokʼolajelkan ja Félix. Pe yuja wani skʼana oj kan lek soka judíoʼiki, ja Félix ti yaʼakan bʼa preso ja Pablo» (Hech. 24:27). Jachuk xchiktes ke mini tʼun wa skisa ja Pablo. Wani snaʼa ke ja matik wa snocho ja «sBʼej ja Kajwaltiki» mini wanuke monwanel bʼa snikjel kʼumal sok ja Pablo mini skʼokunejuk ja ley bʼa Roma (Hech. 19:23). Ama jachuk, lutani ya ajyuk bʼa «oj kan lek soka judíoʼiki».

21. ¿Jasa ekʼ sbʼaj ja Pablo yajni ja Porcio Festo och mandaranumil, sok jasa koltaji bʼa oj ajyukyuj jun skʼuʼajel bʼa tsats?

²¹ Jastalni kilatik ja bʼa Hechos 24:27, ja Porcio Festo kʼotni mandaranum bʼa slokʼol ja Félix, pe ja Pablo lutantoni ay. Anto ja jekabʼanum it bʼa mini tʼun xiwi ekʼ xchol ja jastik junuk ekʼel sbʼaj bʼa stiʼ sat jitsan matik ay xchol. Mini ay duda ja yaljelik bʼa Lucas 21:12 kʼotni smeranil ja bʼa jas ekʼ sbʼaji, pes yujni bʼa tuktukil ekʼele iji och bʼa stiʼ sat ja reyiki soka mandaranumiki. Pe ja skʼuʼajel yiʼoji ajyini tsats, jastalni mas tsaʼan xcholo yabʼ ja mandaranum mas jel yip ja bʼa styempo: ja césar. Seguro mini chʼay skʼujol ja jas yala bʼa jel stsatsankʼujolani ja Jesús: «¡Mok xiwan!».