1, 2. ¿Jas yuj waj ja Pablo bʼa Jerusalén, sok jasa oj kʼot stʼaspuk ja tiw?

 YAJKʼACHIL ekʼele, ja Pablo ti wan bʼejyel bʼa latsʼan calleʼik bʼa Jerusalén sok bʼa jel bʼutʼel. Bʼa jitsanxa jabʼil, ja Jerusalén jani mero waj ja lugar bʼa ti wa stoyowe ja Jyoba. Sok tʼusan mi yibʼanaluk ja swinkili jelni niwan xyaʼa sbʼaje yuja jastik ekʼel ja bʼa xchonabʼeʼi. Chomajkil, ja Pablo wani snaʼa ke jitsan snochumanik Kristo ja bʼa lugari jani jel wajel skʼujole ja bʼa jas ekʼtaʼi, sok mini wanuke snochjel ja jastik wan stukbʼesel ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba. Ja yeʼn wani xyila ke ja hermanoʼiki mini kechan wa skʼana skoltajele sbʼa jastik junuk jastalni xchapa ja yajni ti ajyi bʼa Éfeso; cha wani skʼana skoltajele ja bʼa jastal wa xyila sbʼaje soka Dyosi (Hech. 19:21). Anima jel xiwela sbʼaj ja jastik oj bʼobʼ ekʼ sbʼaj ja tiw, puestoni ay bʼa oj skʼuluk ja jas wa skʼana.

² ¿Jasa oj kʼot stʼaspuk ja Pablo ja bʼa Jerusalén? Bʼajtan, jani ke jujuntik snochumanik Kristo chamkʼujol aye yuja jastik yabʼuneje yabʼalil bʼa yeʼn. Sok ja masto xiwela sbʼaji, jani soka skontraʼik ja Kristo, bʼa ojni lejukyi lom smul, oj makʼjuk sok oj aljuk ke oj miljuk. Pe ja jastik it ojni yakan bʼa oj skoltay ja smeranili. Ja keʼntiki jelni jas wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja Pablo yuja jastal stʼaspun ja jastik it, pes wani sjeʼa ja jastal chʼin yaʼa sbʼaj, ja jastal mini tʼun xiwi sok ja skʼuʼajel ajyiyuji.

3-5. a) ¿Machʼtik stsomo sbʼaj soka Pablo, sok jasa staʼawe tiʼali? b) ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja tsomjelal ajyiyuj ja Pablo soka ansyanoʼik bʼa Jerusalén?

³ Jaxa bʼa pilan kʼakʼu ja yajni kʼot ja bʼa Jerusaleni, ja Pablo soka smojiki tixa waj stsom sbʼaj soka ansyanoʼik bʼa wane stojel ja kongregasyoni. Ja Biblia mini wa staʼa tiʼal mini june ja jekabʼanumik sakʼanetoʼi; bʼobʼta ja bʼa tyempo jaw tini wane koltanel bʼa tuk lugarik. Pe ja maʼ titoni ay bʼa Jerusalén jani ja Santiago, ja yermano ja Jesús (Gál. 2:9). Pes bʼobʼta yeʼnani ja maʼ stojo ja reunión jaw soka Pablo bʼa «tini ay yibʼanale ja ansyanoʼiki» (Hech. 21:18).

⁴ «Ja Pablo yayile dyos sok och xchol yabʼye yibʼanal ja jastik skʼulunej ja Dyos sbʼaja matik mi judíoʼuk yuja yaʼtel bʼa xcholjeli» (Hech. 21:19). ¡Jelni ma tsatsankʼujolajiye ja yajni yabʼye ja yexperienciaʼiki! ¿Anke ja keʼntiki jelni  cha xya gustoʼaxukotik yabʼjel ke jitsan kristyanoʼik wane skʼulajel aseptar ja smeranil ja bʼa tuk paisik? (Prov. 25:25).

⁵ Ja bʼa sloʼile jaw, ja Pablo sen kʼeni staʼ tiʼal sbʼaja donasyonik yiʼajan bʼa ajiyi yuja kongregasyonik bʼa Europa. Ja ansyanoʼiki jelni ma nikjiye yajni yilawe ke ja snochumanik Kristo bʼa jel najat aye cham skʼujole sbʼaja hermanoʼik bʼa Jerusalén. Yajni ja Pablo chʼak kʼumanuk, ja ansyanoʼiki «och stoy-e ja Dyosi» (Hech. 21:20a). Cha jachni wa x-ekʼ ja bʼa jtyempotiki. Jitsan ja bʼa kermanotiki wa xyiʼaje wokol yuj smul ja desgrasyaʼik ma ja chamelik sok jachni cha wa xnikjiye ja wa xkaʼatik kulan skʼujole sok wa xkoltaytikeʼi.

6. ¿Jas kʼumalil kʼeʼel xcholowe yabʼ ja Pablo?

⁶ Tsaʼan, ja ansyanoʼiki tixa xcholowe yabʼ ja Pablo bʼa ayni jun kʼumal ja bʼa Judea bʼa yeʼnani ti chʼikan: «Kala hermano, wani xa naʼa ay jitsan mil kʼuʼumanik ja bʼa judíoʼiki sok yibʼanale jelni skisawe ja Leyi. Pe ja yeʼnleʼi yabʼye yabʼalil ke yibʼanale ja judíoʼik bʼa teyesok ja matik mi judíoʼuki wana sjejelyi bʼa ayaʼekan ja Ley bʼa Moisés yaljel yabʼye mok yaweyi senya ja swinkil ja yuntikileʼi sok mok snoch-e ja kostumbreʼik kujlajeli» (Hech. 21:20b, 21). a

7, 8. a) ¿Jas tikʼe pensar mi stojoluk ajyiyujile jitsan snochumanik Kristo bʼa Judea? b) ¿Jas yuj wa xkalatik ke ja matik ayiʼoje ja tikʼe pensarik jaw mini paxeluke apóstataʼik?

⁷ Ta ayxa mas ja 20 jabʼil ke ja ley bʼa Moisés mixa xmakuni, ¿jas yuja konganato wa xyalawe oj skʼuʼuke jitsan snochumanik Kristo? (Col. 2:14). Ama ja bʼa jabʼil 49 ja jekabʼanumik sok ja ansyanoʼik bʼa Jerusalén xcholowe yabʼ bʼa jun karta ja kongregasyonik ke ja snochumanik Kristo bʼa mi judíoʼuke  mixani tʼilanuk oj yaweyi senya ja swinkileʼi sok skʼuʼajel ja ley bʼa Moisés (Hech. 15:23-29). Pe yuja karta mi staʼa tiʼal ja snochumanik Kristo bʼa judíoʼe, jitsan ja bʼa yeʼnle spensarane ke tʼilanto oj skʼuʼuke ja leyi.

⁸ Ja hermanoʼik it mi stojoluk ja jas wa spensaraneʼi, ¿wan maʼ stojolan ja jaw ke paxyeta apóstataʼik? Miyuk, mini tʼusan. Pes mini yuj wanuke stoyjel kʼulubʼal dyosik ajyi sok ja wego wa skʼanawe oj snoch-e sjejelik bʼa mi teyuk bʼa Biblia. Ja ley jaw bʼa jelni tʼilan kʼotel bʼa yeʼnle, mini ay jas smaloʼil sok mini ti jakeluk bʼa pukuj: yeʼnani yaʼa ja Jyoba. Pe kʼotelxani parte bʼa jun poko trato, pes ja snochumanik Kristoʼi tixani aye bʼa jun yajkʼachil trato. Ja yuj ja Jyoba mixani wanuk skʼanjel yile bʼa tʼilanto oj skʼuʼuke ja leyi bʼa jachuk oj skʼul aseptar ja jastal wa xtoyji. Ja jas wan ekʼeli jani ke ja snochumanik Kristo bʼa judíoʼe bʼa wanto skʼanawe oj kʼuʼaxuki mitoni xyabʼye lek stojolil sok skʼanato oj sjip skʼujole mas ja bʼa kongregasyon bʼa snochumanik Kristo. Ja yuj tʼilani oj stoj-e ja tikʼe spensare jaw sok yijel ja jas wan stukbʼesel ja Jyoba (Jer. 31:31-34; Luc. 22:20). b

9. ¿Jasa sjeʼa ja Pablo sbʼaja Ley bʼa Moisés?

⁹ ¿Sok jasa ekʼ sbʼaja kʼumalik abʼxi sbʼaja Pablo? Ja kristyanoʼiki wa xyalawe ke wanbʼi sjejelyi ja judíoʼik bʼa mokxa yaweyi senya ja swinkil ja yuntikileʼi sok mokxa snoch-e ja kostumbreʼik kujlajeli. ¿Meran maʼ ja jaw? La jpensaraʼuktik ke ja yaʼtel bʼa xcholjel skʼulan ja Pablo jani mero kʼot sbʼaj ja matik mi judíoʼuki, sok ja yuj xcholoni yabʼye ja yeʼnleʼi ke mini obligado ayuke bʼa oj  snoch-e ja Ley bʼa Moisés. Chomajkil, xchiktesni ke mini stojoliluk stʼenjel ja matik mi judíoʼuki bʼa oj yaweyi senya ja swinkileʼi sok bʼa oj skʼuʼuke ja leyi (Gál. 5:1-7). Pe la ka juljkʼujoltik ke cha xcholoniyabʼ ja judíoʼik ja bʼa chonabʼik yulatayi. Ja yuj seguro lek ke ja judíoʼik matik maklajiyuji cha xcholoniyabʼ ke ja xchamelal ja Jesús xchʼayani snajel ja Leyi sok mixani tʼilanuk skʼuʼajel bʼa jachuk ja Dyosi oj yal ke kʼotele toj (Rom. 2:28, 29; 3:21-26).

10. ¿Jas yuj wa xkalatik ke ja jas yala ja Pablo sbʼaja leyi sok ja yajelyi senya ja swinkileʼi mini jelxeluk?

¹⁰ Pe ja Pablo wani xyabʼ stojol ja matik wanto skʼanawe oj skʼuluke jujuntik kostumbreʼik bʼa judíoʼik, jastal ja mi oj aʼtijuke ja bʼa sábado ma mi oj yabʼye jujuntik waʼelal (Rom. 14:1-6). Sok cha mini yaʼa jun mandar sbʼaja yajelyi senya ja swinkileʼi. Anima yeʼn yila ke ja Timoteo ayiʼ senya ja swinkili, pe jani yuja judíoʼik wa snaʼawe ke ja stati kʼotelni griego, sok mini oj skis-e ja ta mi yayi senya ja swinkili (Hech. 16:3). Mini obligadoʼuk ja oj yayi senya ja swinkileʼi. Pes yeʼnani mismo stsʼijbʼanyi ja galataʼiki: «Mini jas xmakuni ja yajelyi senya ja swinkil june sok ja mi oj yayi senya. Ja jas wa xmakuni jaʼa skʼuʼajel bʼa jani tojubʼal yuja yajalkʼujoli» (Gál. 5:6). Pe ta june wa xyayi senya ja swinkil bʼa kechan oj snoch ja Ley ma wa skʼana oj ya skʼuʼuk ja tuk ke juni mandar bʼa lek oj iljuk yuja Jyoba, ja jaw mini lekuk yujni wa sjeʼa ke mey yiʼoj skʼuʼajel.

11. ¿Jas tojelalik ajiyi ja Pablo yuja ansyanoʼik, sok jasa mini oj skʼuluk ja yeʼn? (Cha kʼela ja nota).

¹¹ Ja kʼumal yawe kʼeʼuk sbʼaja Pablo kechani sjomowe ja jasunuk meran ekʼeli sok jomjiyeni ja hermanoʼik bʼa mero judíoʼe. Ja yuj, ja ansyanoʼiki yaweyi ja tojelalik it ja Pablo: «Ay kiʼojtikon chane winike bʼa wane yajel kʼotuk ja jas skʼapunejeyi ja Dyosi. Iʼaje oche, sakʼa bʼaj soka yeʼnle jastalni wa xyala ja Ley bʼa Moisés sok tupu weʼn ja sgastoʼeʼi,  bʼa jachuk oj bʼobʼ sjox-e ja yolomeʼi. Jachuk yibʼanal ja kristyano oj snaʼe mini meranuk ja kʼumal elel bʼa weʼni, pes stojolni ja jas wana skʼulajeli sok cha wanani skʼuʼajel ja Leyi» (Hech. 21:23, 24). c

12. ¿Jastal sjeʼa ja Pablo ke puestoni ay bʼa oj och akuerdo soka ansyanoʼik bʼa Jerusalén?

¹² Ja Pablo ojni bʼobʼ yal ajyi ke ja kʼumal kʼeʼeli mini jaʼuk yuja abʼalik kʼotel abʼxuk bʼa yeʼn, jani ke ja snochumanik Kristo bʼa judíoʼe tarega wa skʼanawe snochjel skʼuʼajel ja Leyi. Pe puesto ajyi skʼulajel ja jas kʼanjiyi yuja ansyanoʼiki, yujni mi kontra ayuk soka jastal wa xyala ja Yabʼal ja Dyosi. Bʼajtanto, ja yeʼn stsʼijbʼan: «Soka matik ibʼ kʼabʼal aye soka leyi cha ibʼ kʼabʼalni kʼot ajyukon soka leyi bʼa oj jkʼul ganar ja matik ibʼ kʼabʼal aye soka leyi, ama ja keʼn mini ibʼ kʼabʼal ayukon soka leyi» (1 Cor. 9:20). Ja bʼa ekʼele it, ja yeʼn ajyi akuerdo soka ansyanoʼik bʼa Jerusalén sok skʼulan sbʼaj jastal ‹ibʼ kʼabʼal ayuj ja leyi›. Ja tsamal sjejel yaʼa wani sjeʼakitik ke tʼilani oj ochkotik akuerdo soka ansyanoʼik sok mi tarega oj kʼantik bʼa oj kʼulajuk ja jastalni wa xkʼanatiki (Heb. 13:17).

13. a) ¿Jas yuj yawe kʼe jun niwan kʼumal ja bʼa templo jujuntik judíoʼik? b) ¿Jastal koltaji ja Pablo?

¹³ Skʼanaxtani jujuntik kʼakʼujik bʼa oj tsʼikwuk ja skʼakʼujil ja bʼa stratoʼe ja winike jaw, sok ja Pablo tini ay bʼa templo. Sok jelni tuk waj ja jas ekʼi. Jujuntik judíoʼik bʼa Asia ti yilawe ja Pablo, lom sleʼaweyi smul sok yalawe ke yiʼaj och jujuntik winike bʼa mi judíoʼuke ja bʼa templo, yawe kʼe jun niwan kʼumal sok kʼe smakʼe. Lek mokxta xchʼik sbʼaj ja komandante bʼa Roma, ojni smil-e ajyi. Yuja jas ekʼi, ja komandante yaʼa mandar bʼa a-slut-e, sok man jutsʼin jaw, ja Pablo ojni ajyuk lutan mas ja chane jabʼili. Pe xiwelatoni sbʼaj ay ja sakʼanili. Yajni ja komandante sjobʼoyi ja judíoʼik jas yuj lom och smakʼe, och awanuke sok och sleʼeyi smul ja Pablo. Pe yuja tuktukil ja jas wa xyalaweʼi, ja komandante mini jas yabʼ stojol yuja xwoʼoljiyeʼi. Sok ja yuj tʼilani kuchubʼal aji eluk ja Pablo yuja soldadoʼiki. Sok yajni ojxta ochuk ja bʼa kuarteli, ja Pablo yala yabʼ ja komandante: «Wa xpata akʼujol bʼa oja waki permiso oj kʼumuk ja chonabʼi» (Hech. 21:39). Ja komandante yaʼa permiso, sok ja yeʼn och skoltay ja skʼuʼajel yiʼoj sok mini tʼun xiwel.

14, 15. a) ¿Jasa xcholoyabʼ ja judíoʼik ja Pablo? b) ¿Jasa stsaʼa skʼulajel ja komandante romano bʼa oj snaʼ jas yuj jel tajkele ja judíoʼik?

¹⁴ Ja Pablo yala yabʼye: «Maklayik ja jas oj kal ja wego bʼa skoltajel jbʼaj»  (Hech. 22:1). Yajni yabʼye ke wan kʼumal bʼa hebreo, ja kristyano xchʼabʼabʼi waji. Anto tixa och xchol yabʼye jas yuj och snochumanil Kristo. Sok tsamalxta xcholo yabʼye jastik junuk bʼa ojni bʼobʼ yil-e ta meran. Jun sjejel, yala yabʼye ke jani smaestroʼan ja Gamaliel sok seguro jastalni wa snaʼawe jujuntik ja matik teyeʼi, yiʼajniyi spatik ja snochumanik ja Jesús. Yajni wajum ja bʼa bʼej Damasco, yila jun nakʼsat bʼa kʼumaji yuja Kristo bʼa sakʼwelxa. Ja matik wajumsok ja bʼa biaje yilawe ja ijlabʼ jaw, sok yabʼye ja kʼumali pe mi yabʼye stojol (kʼela ja notaʼik bʼa spaklajel ja bʼa Hechos 9:7 sok 22:9 ja bʼa Biblia de estudio). Yuja tupjikanyi ja sat yuja nakʼsati, chechanxani yiʼaje och man Damasco. Sok tini tiw jamjiyi ja sat sok jun milagro yuja Ananías, jun winik jel naʼubʼal sbʼaj yuja judíoʼik ja bʼa lugar jaw.

¹⁵ Ja yeʼn snocho yaljel ke yajni kumxi bʼa Jerusalén, ja Jesusi sjeʼa sbʼajsok ja bʼa templo. Anto, ja judíoʼik matik wan maklajel yuji jel tajkiye sok awaniye: «¡Chʼaya-el snajel ja winik it ja bʼa luʼumi! ¡Mini sbʼajin oj ajyuk sakʼan!» (Hech. 22:22). Bʼa mi oj miljuk, ja komandante xchʼika och bʼa kuartel. Yuja wani skʼana oj snaʼ jas yuja jel tajkel ja judíoʼiki, yaʼa mandar bʼa ayaweyi tsʼuʼum. Pe bʼajtanto ke oj ajukyi tsʼuʼum, ja Pablo yala ke kʼotelni romano sok yala ja sderechoʼiki. Ja bʼa jtyempotiki, ja yaʼtijumik ja Jyoba cha wani xkatik makunuk ja jastik junuk bʼa leyi bʼa oj koltaytik ja skʼuʼajel kiʼojtik (kʼela ja recuadroʼik « Ja ley sok ja derecho yiʼoje jastal romanoʼik» sok « Ja kʼumalik ajyel ja bʼa stiʼ sat ja juesik ja bʼa jtyempotik», ja bʼa junxta slam jaw). Yuja Pablo kʼotelni romano, ja komandante tʼilani oj sleʼ pilan modo bʼa oj ya kʼumanuk. Ja yuj ja bʼa pilan kʼakʼu xchapa jun stsomjele jel chaʼanyabʼal ja Sanedrín, ja niwan tsome juesik yiʼoje  ja judíoʼik, sok yaʼakan ke oj kʼumanuk ja Pablo.

16, 17. a) ¿Jasa ekʼ yajni ja Pablo kʼe kʼumanuk bʼa stiʼ sat ja Sanedrín? b) ¿Jastal sjeʼa ja Pablo ke chʼin wa xyaʼa sbʼaj ja yajni makʼji?

¹⁶ Ja Pablo kʼe skoltay sbʼaj jachuk ja bʼa stiʼ sat ja Sanedrín: «Kermano jumasaʼ, wani xbʼobʼ kal bʼa stiʼ sat Dyos ja jconciencia wa xyalakabʼ mi jas jkʼulunej bʼa mi lekuk man kʼakʼu it» (Hech. 23:1). Pe mixani bʼobʼ yal mas, pes «yajni yabʼ ja it, ja mero olomal sacerdote Ananías yayile mandar ja matik tey bʼa stsʼeʼeli a-spocheyi june bʼa stiʼ» (Hech. 23:2). ¡Jelni kʼixwela sbʼaj! Sok ja mandar it sjeʼa ke mini lek xyila ja Pablo, yujni wan yaljel ke jun leʼa abʼal, pes mitoni smaklay ja jas oj yali. Ja yuj sjakʼayi ja Pablo: «Weʼnani oj spochawi june ja Dyosi, bʼa chabʼ kara aya. Ja weʼn wala kulani bʼa oja kʼulukon jusgar jastalni wa xyala ja Leyi pe wanani skʼokjel ja Ley yuja waxa waʼa mandar a-pochjuki june, ¿stojol maʼ ja jawi?» (Hech. 23:3).

¹⁷ Jujuntik ja matik teyeʼi jel tajkiye, pe mini jaʼuk soka maʼ makʼwani, jani soka Pablo, jani yuja jastal kʼumani. Yalawe yabʼi: «¿Jas yuj wana yaljel yabʼ jastik bʼa wa xyajbʼesni ja mero olomal sacerdote bʼa Dyosi?». Sjejel jun smodo ke chʼin wa xyaʼa sbʼaj sok wa skisa ja Leyi, ti sjakʼayileʼa: «Kermano jumasaʼ, mini xnaʼa ajyi ta yeʼn ja mero olomal sacerdote. Pes yujni tsʼijbʼunubʼal: ‹Moka wal jas mi lekuk sbʼa mini june ja mandaranumik bʼa wa chonabʼi›» (Hech. 23:4, 5; Éx. 22:28). d Anto tixa kʼe yal pilan jasunuk. Yuja wa snaʼa ke ja Sanedrín ayni jujuntik kʼotele fariseoʼik sok saduceoʼik, ti yalaʼa: «Kermano jumasaʼ, ja keʼn fariseoʼon, yintilon fariseoʼik. Ja wego wanon kʼulajel jusgar yuja smajlajel kiʼoj sbʼaja sakʼwelal ja chamwinikeʼi» (Hech. 23:6).

18. ¿Jas yuj yala ja Pablo ke juni fariseo, sok jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja bʼa xcholjeli?

¹⁸ ¿Jas yuj yala ja Pablo ke juni fariseo? Yujni ‹yintil fariseoʼik›, wa xkʼan alxuk, tini jakel bʼa jun pamilya bʼa teye ja bʼa kʼole jaw, ja yuj jitsan wani  xyalawe ke kʼoteltoni fariseo. e Pe ¿jas yuj yala sbʼaja sakʼwelal bʼa lajansok akuerdoni ay soka fariseoʼik, pes yujni ja fariseoʼik tuk ja jastal wa skʼuʼaneʼi? Ja fariseoʼik wani skʼuʼane ke wa xkan sakʼan ja yaltsil jun kristyano. Wa spensarane ke yajni jun lekil kristyano wa xchami, ja yaltsili ti wa xwaj bʼa pilan kristyano. Pe ja Pablo wani skʼuʼan sbʼaja sakʼwelal ja jastalni sjeʼakan ja Jesús (Juan 5:25-29). Ama jachuk, akuerdoni ajyi soka yeʼnle ke yajni wala chamtik wani xcha bʼobʼ sakʼwukotik. Ja jaw juni skʼuʼajel ke ja saduceoʼik mini tʼun skʼulane aseptar. ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Pablo ja bʼa xcholjeli? Yajni wantik loʼilanel sok católikoʼik ma ja matik wa xyalawe wa skʼuʼane Dyos, wani xbʼobʼ kaltik yabʼye ke ja keʼntiki cha wani xkʼuʼantik bʼa Dyos. Jaʼi, ja yeʼnleʼi bʼobʼta wani skʼuʼane sbʼaja trinidad, pe ja keʼntiki jani wa xkʼuʼantik sbʼaja Dyos wa staʼa tiʼal ja Biblia. Ama jachuk, tanto ja yeʼnle soka keʼntiki wani xkʼuʼantik ke sakʼan ay ja Dyosi.

19. ¿Jas yuj jeltoni tsats kʼeye kʼumal ja nole juesik bʼa Sanedrín?

¹⁹ Ja jas yala ja Pablo bʼobʼni spil ja tsome juesiki. Pes ja Biblia wa xcholo «jel tsats kʼe woʼoljuke. Anto ti stulu sbʼaje jujuntik jeʼumanik bʼa ley bʼa kʼotele snochumanik ja fariseoʼiki sok kʼakʼxta kʼe yal-e: ‹Mini jas malo wa xtaʼatikon ja bʼa winik it. ¿Jaxa ta kʼumajiyuj jun anjel ma yuj jun jasunuk bʼa ikʼ ason ay?›» (Hech. 23:9). Pe yuja saduceoʼik mini skʼuʼane sbʼaja anjelik, ja yuj yajni yabʼye ke bʼobʼta kʼumajiyuj jun anjel ja Pablo jelni aji tajkuke (kʼela ja recuadro, « Ja saduceoʼik sok ja fariseoʼik»). Yajni tsatsbʼi el mas ja kʼumali ja komandante bʼa soldadoʼik tʼilani ya eluk ja Pablo (Hech. 23:10). Pe ja Pablo xiwelatoni sbʼaj ay. ¿Jasa oj ekʼ sbʼaji? La kiltik ja bʼa kapitulo ti nochani.