KAPITULO 26
«Mini june ja bʼa weʼnlexi oj chamanik»
Ja bʼa yoj tsatsal ikʼ jaʼ, ja Pablo wa sjeʼa niwan skʼuʼajel sok wa syajtay ja tuki
Ti elel bʼa Hechos 27:1-28:10
1, 2. ¿Jas tikʼe biaje oj ajyukyuj ja Pablo, sok jas rasonik yiʼoj bʼa oj xiwuk?
JA Festo yalunejxani yabʼ ja Pablo: «Jani oj wajan soka Cesari». Sok seguro ja Pablo mini xyaʼakan spensarajel ja jas oj ekʼuk ja yajni ti x-ajyi bʼa stiʼ sat ja Cesari. Pe yuja chabʼ jabʼilxa lutani, ja biaje man Roma ojni koltajukyuj bʼa oj sjam tʼunuk ja spensari (Hech. 25:12). Pe mini naka tsamaluk ja jastik wa xjul skʼujol ja bʼa mari, bʼa takalxta xmesesi ja ikʼi sok jastik jel tsamal yiljel. Yuja najtil biaje it sok yuja oj wajuk bʼa stiʼ sat ja emperador bʼobʼta jelni xiwi.
2 Jitsanxa ekʼele ja xiwela sbʼaj ajyi ja sakʼanil «ja bʼa mari». Jun sjejel, waj jaʼ oxe ekʼele sok ekʼyuj jun akwal sok jun kʼakʼu ja bʼa mero xchaʼanil ja mari (2 Cor. 11:25, 26). Chomajkil, mini junukxta jastal yajni skʼulan biajar jastal misionero, ja yajni libreto ayi. Ja wego yamubʼal, sok mini kechanuk, ja elel bʼa Cesarea man Roma jelni najat: mas ja 3.000 kilometro. ¿Ojto maʼ ajyuk sakʼan bʼa oj xchol? Sok lekbʼi sakʼanto xkʼoti, mok chʼay jkʼujoltik ke jani oj kʼulajuk jusgar yuja chonabʼ mas jel yip ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás ja bʼa tyempo jaw. ¿Oj maʼ yal ke amiljuk?
3. ¿Jasa puesto ay bʼa skʼulajel ja Pablo, sok jasa oj kiltik ja bʼa kapitulo it?
3 Soka jastik wanxa xa naʼa bʼa Pablo, ¿anke mini tʼun x-ekʼ bʼa jpensartik bʼa wanxta chakʼchunuk yuja xiweli? Ja yeʼn wani snaʼa ke ja bʼa Roma ojni stʼaspun wokolik, pe mini snaʼa jastik wokolik. Ja yujil, ¿jas yuj ojxa cham skʼujol bʼa jastik mi teyuk bʼa skʼabʼ? Ja jaw ojni japjukyi ja gustoʼil wa x-ajiyi bʼa xcholjeli (Mat. 6:27, 34). Chomajkil, ja Jyoba wani skʼana oj yaʼ el slekilal ja ekʼeleʼik oj bʼobʼ xchol sbʼaja sGobyerno ja Dyosi, asta soka matik mas chaʼan xcholeʼi (Hech. 9:15). Sok puestoni ay bʼa skʼulajel ja cholal yiʼoji chikan jas x-ekʼi. Yuja jachni cha wa xkʼana oj jkʼuluktik ja keʼntiki, la jmojtaytik ja bʼa biaje it, sok la kiltik jasa wa xbʼobʼ jnebʼtiki.
‹Ja tsatsal ikʼ tey bʼa stiʼ jsatikon› (Hechos 27:1-7a)
4. ¿Sok jas tikʼe barko kʼe stulyi ja sbiaje ja Pablo, sok matik hermanoʼik mojtajiyuj?
4 Ja Pablo soka tuk matik yamubʼali tini aye bʼa skʼabʼ jun olomal bʼa soldado bʼa Roma sbʼiʼil Julio. Ja olomal bʼa soldado it yala oj wajuke bʼa jun barko bʼa wa skuchu jastik bʼa xchonjel bʼa wantoxa jul ja bʼa Cesarea. Ja barko ti eljan bʼa Adramitio, jun lugar bʼa wa xkʼot barkoʼik ja bʼa lado bʼa wa x-elkʼen kʼaʼuj ja bʼa Asia Menor bʼa ti wa xkan ja bʼa stiʼ chonabʼ Mitilene, ja bʼa isla bʼa Lesbos. Bʼajtan oj wajuk bʼa lado norte sok tsaʼan bʼa lado oeste. Jitsan ekʼele oj kʼot tekʼan bʼa oj yawe kʼeʼuk sok bʼa oj yawe koʼuk jastik junuk. Ja tikʼe barkoʼik it mini pensaraxi bʼa oj skuch kristyanoʼik, ja yuj mini jel chapanuk sok peor sbʼaja matik yamubʼale (kʼela ja recuadro « Ja skʼulajel biajar bʼa barko sok ja bʼa wa x-ekʼye ja negosyoʼanumik»). Pe ja slekili, mini stuchʼiluk ja Pablo soka mal kristyanoʼiki. Tini ay smok chawane ja bʼa tojil yamigoʼiki: ja Aristarco sok ja Lucas. Sok jastalni wa xnaʼatik, yeʼnani stsʼijbʼan ja Lucas ja jas ekʼi. Ja jas mi xnaʼatiki jani ta kʼebʼubʼal ijiye och jastal skoltanumik ja Pablo ma ta tʼilani stupuwe ja spasajeʼe (Hech. 27:1, 2).
5. ¿Machtik staʼa ja Pablo ja bʼa Sidón, sok jas wa sjeʼakitik ja it?
5 Yajni skʼulaneta biajar jun kʼakʼu sok wajyeta junuk 110 kilometro, tixa kʼotye tekʼan ja bʼa wa xkʼot barkoʼik ja bʼa Sidón, ja bʼa stiʼ mar bʼa Siria. Lajansok ja Julio mini yila ja Pablo jastal ja tuk matik yamubʼali, bʼobʼta jani yuja kʼotel romano sok mini alubʼaluk ke ay smul (Hech. 22:27, 28; 26:31, 32). Asta yaʼanikan bʼa oj koʼuk bʼa oj skʼumuk tuk snochumanik Kristo. Yuja janekʼxa tyempo lutubʼali, ¡seguro yajxtani skʼulane resibir! Jobʼo abʼaj: «¿Jastik ekʼele kiʼoj bʼa oj ajyuk jaman jkʼujol jastal jaw?». Ajuluka kʼujol, ta awa el slekilal, jelni oj stsatsankʼujolana (Hech. 27:3).
6-8. ¿Jastal waj ja biaje bʼa Sidón man Cnido, sok jastik ya el slekilal ja Pablo?
6 Tixa elye ja bʼa Sidón sok wajye bʼa lado norte. Tsaʼan tixa wajye bʼa lado oeste bʼa snajtil ja stiʼ mar bʼa Cilicia, mini kʼotye tekʼan sok ti ekʼye mojan bʼa Tarso, ja bʼa chonabʼ kʼi ja Pablo. Pe ja Lucas tixa yala jun jasunuk bʼa wa xyaʼa chamkʼujol, yala ke ‹jun tsatsal ikʼ tey bʼa stiʼ sate› (Hech. 27:4, 5). Ja yuj xiwelani sbʼaj ja jastal wa xtaxye. Pe ama jachuk, seguro ke ja Pablo yani el slekilal snajtil ja sbiaje bʼa oj xcholyabʼ ja matik yamubʼale sok ja pasajeroʼiki, sok ja matik wane syamjel ja barko sok ja soldadoʼiki, asta ja matik staʼa ja bʼa kʼot tekʼan ja barko. Jaxa keʼntiki, ¿wan maʼ xkatik el slekilal chikan jas ekʼele bʼa xcholjel?
7 Mas tsaʼan tixa kʼotye ja bʼa Mira, jun lugar bʼa wa xkʼot barkoʼik ja bʼa lado sur bʼa Asia Menor. Ja tiwi, ja Pablo sok ja tuki tʼilani kʼeye bʼa pilan barko bʼa oj kʼotuke ja bʼa wajumeʼi: ja Roma (Hech. 27:6). Ja bʼa bʼajtan siglo, ja Egipto jani ja lugar wa xchonoyi sbʼakʼ jastik ja Roma, sok wani xkʼot ja bʼa Mira jitsan barkoʼik bʼutʼel trigo. Ja Julio staʼa june ja bʼa jaw sok tixa kʼe soka soldadoʼik sok ja matik yamubʼali. Lajansok ja barko it mastoni niwan ke yuja bʼajtan barko, pes yujni skuchunej jitsan trigo sok aye 276 kristyanoʼik, bʼa tini chʼikane ja matik wa syama, ja soldadoʼik, ja presoʼanumik sok bʼobʼta ayni tuk matik wajume bʼa Roma. Yajni kʼeye bʼa pilan barko, ja sterritorio bʼa xcholjel ja Pablo niwanbʼi, sok wani xkʼuʼantik ke xcholoni ja janekʼ bʼobʼyuji.
8 Yajni elye ja bʼa Mira tixa wajye lado Cnido, ja chonabʼ wa xkan bʼa xchikin ja suroeste bʼa Asia Menor. Tʼusan mi spetsanil ekʼele, ja biaje jaw wani xbʼobʼ yiʼ bʼa jun kʼakʼu ta stojol ikʼ ay. Pe ja Lucas wa xyala: «Jitsanxa kʼakʼu takalxta wajumotikon, sok wokolxta kʼotikon ja bʼa Cnido» (Hech. 27:7a). Pe lajansok jel albʼiye yujni jomta el ja tyempo (Kʼela ja recuadro « Ja Mediterráneo sok ja ikʼ tey bʼa stiʼ sateʼi»). ¡Ajula sbʼaje ja matik wan biaje! ¡Jelni ma tuk sok mini ma snaʼawe jas oj skʼuluke ja matik wan skʼulajel biajar ja bʼa mar jel xiwela sbʼaji!
«Jel tsats smakʼawotikon ja ikʼ soka jaʼi» (Hechos 27:7b-26)
9, 10. ¿Jastik wokolik stʼaspune mojan ja bʼa Creta?
9 Ja olomal bʼa barko wani skʼana oj waj bʼa lado oeste ja yajni elye ja bʼa Cnido, pe ja Lucas wa xyala: «Wa stimawotikon ja ikʼi» (Hech. 27:7b). Yajni mojanto aye ja bʼa stiʼ mari, wani xkoltajiye yuja spukʼtsineli. Pe yajni najatbʼiyeʼi sok elye ja bʼa spukʼtsineli, jun tsatsal ikʼ ja bʼa noroeste ijiyeyuj bʼa lado sur, bʼobʼta jelni lijero ijiye. Sok jastalni skoltay sbʼaje soka isla bʼa Chipre yuja ikʼi, cha jachni skoltay sbʼaje soka isla bʼa Creta: yajni ekʼyeta ja bʼa cabo bʼa Salmone, ja bʼa xchikin este ja isla, sok kʼotye ja bʼa lado sur, mixani jel tsats makʼjiye yuja ikʼi sok masxani lek ajyiye. Ama xlikiki yabʼ wajye, pe mini jel albʼi. Cha mojanxani ja invierno, bʼa mini skʼulane gusto ja matik wa syamawe barko.
10 Anima wa xkoltajiye yuja isla bʼa Creta, wokolni xyabʼye stojel ja barko, pes ja Lucas wa xyala: «Ama ti ekʼtikon bʼa stiʼtik mar, ja tsatsal ikʼi mi xya bʼejyuk mas ja barko. […] kʼotikon bʼa jun lugar sbʼiʼil Bellos Puertos». Staʼawe jun lugar bʼa mi xiwelaʼuk sbʼaj bʼa oj kʼotuke tʼan tekʼan bʼa jun skol mar, bʼa tini mero wa xkan ja bʼa lugar bʼa tixa wa xwaj lado norte ja stiʼ mari. ¿Janekʼ tyempo albʼiye ja tiw? Ja Lucas wa xyala ke wajni «jitsan tyempo». Pe mini xbʼobʼ kanuke mas kʼakʼu, yujni septiembrexa ma octubrexa. Ta kanye mas tyempo ja tiw, masxani xiwela sbʼaj wa x-ajyi (Hech. 27:8, 9).
11. ¿Jasa yala oj kʼulaxuk ja Pablo, pe jasa tsaxi skʼulajeli?
11 Bʼobʼta jujuntik ja matik wajum ja bʼa barko sjobʼoweyi jas wa spensaraʼan ja Pablo yujni jel skʼulunej biajar ja bʼa Mediterráneo. Ja yeʼn yala ke masni lek mokto wajuke, yujni ta wajye «ojni yiʼe wokol sok jel jas oj xchʼaye», asta ayni oj chamuke. Pe ja maʼ wa syama sok ja maʼ sbʼaj ja barko yalawe oj wajuke, bʼobʼta jani bʼa oj kʼotuke bʼa jun lugar bʼa wa xkʼot barkoʼik bʼa mas seguro. Yawe kʼokxuk ja Julio, sok tʼusan mi yibʼanaluke yalawe ke oj wajuke bʼa stiʼtik mar man oj kʼotuke ja bʼa wa xkʼot barkoʼik bʼa Fenice, bʼa bʼobʼta ayni jun skol mar mas niwan sok mas lek bʼa oj yawe ekʼuk ja styempo cheʼeji. Yajni yilawe takalxta wan mesesuk ja ikʼ ja bʼa lado sur, sjipa skʼujole sok xchʼika sbʼaje ja bʼa mari (Hech. 27:10-13).
12. ¿Bʼa jastik xiwela sbʼaj stʼaspune ja yajni elye ja bʼa Creta, sok jastal sleʼawe modo ja matik wa syamawe barko bʼa mi oj ekʼ sbʼaje jas bʼa xiwela sbʼaj?
12 Sok mastoni ipaxi ja yajni jak «jun tsatsal ikʼ» ja bʼa noreste. Talnajiye jun tyempo lek yuj «jun yal isla sbʼiʼil Cauda», bʼa wa xkan junuk 65 kilometro bʼa Bellos Puertos. Ama jachuk, xiwelani sbʼaj oj ijuke bʼa lado sur sok oj kanuke tsʼapan bʼa jun bʼujan arena bʼa mar mojan bʼa stiʼ mar bʼa África. Ja matik wan syamjel ja barko mini snaʼa jas oj skʼuluke bʼa mi oj ekʼ sbʼaje ja wokol jaw. Anto tixa yawe kʼeʼuk bʼa satalajel ja kayuko. Mini tʼun pasiluk waj yajel kʼeʼuk, pes yujni bʼobʼta mukxita jaʼ. Sok tixa smochowe sok niwak laso ma kadena ja bʼa yibʼel ja barko bʼa jachuk mi oj spil sbʼaj ja stablaʼili. Chomajkil, slutuwe ja skʼujtsili sok skʼulane ja janekʼ bʼobʼyujile bʼa mi oj kʼulajuk ganar ja barko yuja tsatsal ikʼ jaʼi. ¡Jelni maʼ wokol! Pe mini makuni ja jastik it, pes ja Lucas wa xyala: «Jel tsats smakʼawotikon ja ikʼ soka jaʼi». Jaxa bʼa yoxil kʼakʼu sjipawekan jujuntik syam skʼabʼe bʼa barko, bʼa jachuk mixa jel aluk oj ajyuk sok bʼa mi oj mukxuk jaʼ (Hech. 27:14-19).
13. ¿Jastal maʼ ajyiye ja bʼa barko ja bʼa tsatsal ikʼ jaʼi?
13 Sen jelni wane xiwel juntiro. Pe ja Pablo sok ja smojiki lamanxta aye sok wani skʼuʼane lek ke mi jas oj ekʼ sbʼaje, pes ja Jesús sok tsaʼan jun anjel, yalataniyabʼ ja Pablo ke ojni xchol ja bʼa Roma (Hech. 19:21; 23:11). Ama jachuk, ja tsatsal ikʼ jaʼi chabʼ semana ixta yila ja barko kʼakʼu akwal. Chomajkil, yuja mi xyaʼakan yajel jaʼ sok xkʼikʼilani ja satkʼinali, ja maʼ wan syamjeli mini xbʼobʼ yil ja kʼaʼuji sok mini ja kʼanaliki bʼa jachuk oj snaʼ bʼa wa xtax ma bʼa wajumeʼa. Asta mini xbʼobʼ waʼuke, pes jel ja cheʼeji, jel wan jaʼ, wane xiwel sok x-inini ja skʼujoleʼi, ¿machto oj yabʼ waʼin?
14, 15. a) Yajni loʼilanisok ja matik wajum ja bʼa barko, ¿jas yuj ja Pablo cha yalato yabʼye ja jas yalunejxa yabʼye ajyi? b) ¿Jas wa xya juljkʼujoltik sbʼaja smajlajel yayi ja kristyanoʼik ja Pablo?
14 Ja Pablo kʼe tekʼan sok yayi jul skʼujole ja jas yalunejxa yabʼye bʼajtan ja jas oj ekʼuki. Pe mini yala yabʼye kechan bʼa oj yile ke yeʼnani smule, jani bʼa xchikteselyile ke masni lek ja skʼuʼajeli. Sok ti cha yalaʼa: «Ja wego wa xkʼanawilex mok xiwanik, yujni mini june ja bʼa weʼnlexi oj chamanik. Kechani oj chʼayuk ja barko» (Hech. 27:21, 22). ¡Jelni maʼ xlikiki yabʼye! Chomajkil, seguro ke ja Pablo jelni gustoʼaxi yuja aji makunuk yuja Jyoba bʼa oj yayi smajlajel ja kristyanoʼik jaw. Sok yujni ja Jyoba wa xcham skʼujol kibʼanaltik sok kada jujune ja kristyano. Jelni chaʼan yabʼal xyila ke «mini june wa skʼana oj chʼaysnajel, pes wani skʼana asutxuk skʼujol yibʼanal ja kristyano» (2 Ped. 3:9). Ja yujil, ¡jelxani tʼilan la jkʼujoluktik bʼa xcholjelyabʼ ja janekʼ kristyano wa xbʼobʼi sok xcholjel ja lekil rason bʼa wa xyaʼa smajlajel! Tolabida la kaʼ jul jkʼujoltik: xiwelani sbʼaj oj chʼay snajele jitsan kristyano, sok jelni chaʼanyabʼale sbʼaja Jyoba.
15 Bʼobʼta ja Pablo loʼilanelxasok jitsan ja bʼa barko sbʼaja smajlajel ja bʼa jastik skʼapunej ja Dyosi (Hech. 26:6; Col. 1:5). Pe ja wego, yajni lajansok mixa oj kanuke sakʼan yuja tsatsal ikʼ jaʼi, yayile rasonik bʼa oj ajyukyujile smajlajel bʼa ojni kanuke sakʼan: «Ja akwaleʼi jak sjeʼ sbʼaj bʼa jtsʼeʼel jun yanjel ja Dyos maʼ sbʼajoni [...] sok yalakabʼi: ‹Mok xiwan, Pablo. Ja weʼni tʼilani oj kʼotan bʼa stiʼ sat ja César; chomajkil, ja Dyosi oj yakan sakʼan yibʼanale ja matik wajume amok ja bʼa barko›. Ja yuj mok xiwanik winike jumasaʼ, yujni wa xkʼuʼanyi ja Dyosi sok wani xnaʼa jach mero oj ekʼuk jastal yalunejkabʼi. Pe tini oj kan tsʼapan ja barko mojan bʼa jun isla» (Hech. 27:23-26).
«Yibʼanale lek chʼak kʼotuke ja bʼa luʼumi» (Hechos 27:27-44)
«Yayi tsʼakatal ja Dyos bʼa stiʼ sat yibʼanale» (Hechos 27:35).
16, 17. a) ¿Jas ekʼeleʼil yayi orasyon ja Pablo, sok jastal koltani ja yorasyoni? b) ¿Jastal kʼot smeranil ja jas yalunejxa ja Pablo?
16 Ja bʼa chabʼ semana jaw jel xiwela sbʼaj ajyi, ja barko iji bʼa junuk 870 kilometro. Anto ja matik wa syama, yabʼye jun jasunuk bʼa aji spensaraʼuke ke mojanxa yiʼoj ja luʼumi, bʼobʼta jani yuja spukʼtsinel ja mari. Tixa yalawe oj yawe koʼuk ja anklaʼik ja bʼa stopi bʼa jachuk mi oj jokjuke yuja yipi sok sutan oj kan ja sniʼi ja bʼa lado bʼay ja luʼum sok jachuk oj bʼobʼ yawe kʼot tekʼan bʼa stiʼ mar. Ja bʼa jutsʼin jaw, ja matik wa syamawe ja barko, sleʼawe modo spakjel ajnel, pe ja Pablo yala yabʼ ja olomal bʼa barko sok ja soldadoʼiki: «Ta ja winike it mi xkanye ja bʼa barko, ja weʼnlexi mini oj bʼobʼ kananik sakʼan». Ja yuj ja soldadoʼiki stimawe bʼa mok spake ajnel. Yajni yila ke mas lamanxa ay ja barko, ja Pablo tixa stsatsankʼujolan sok cha yala yabʼye ke mini jas oj ekʼ sbʼaje. Sok tixa «yayi tsʼakatal ja Dyos bʼa stiʼ sat yibʼanale» (Hech. 27:31, 35). Soka orasyon jaw bʼa jel xyaʼa tsʼakatal, yaʼakan jun lekil sjejel bʼa mini kechanuk sbʼaja Lucas sok ja Aristarco, cha jachni bʼa kibʼanaltik ja keʼntiki. Wani xbʼobʼ jobʼ jbʼajtik: «Yajni wa xkayi orasyon bʼa stiʼ sat ja tuk, ¿wan maʼ stsatsankʼujolani sok wa xyayi kulan skʼujol ja tuk?».
17 Yajni chʼak yayi orasyon, «stsatsankʼujolan sbʼaje sok kʼe waʼuke» (Hech. 27:36). Tixa sjipawekan ja trigo bʼa jachuk mixa jel aluk oj ajyuk ja barko sok jachuk mixa jel mukan oj ajyuk sok mas pasil oj mojxuke ja bʼa stiʼ mari. Yajni sakbʼi, skʼutsuwe ja slasoʼil ja anclaʼiki, syopese ja slasoʼil ja palaʼik wa xmakuni bʼa stojel ja barko sok slibʼawe ja chʼin skʼuʼutsili (bʼa wa sbʼiʼilan trinquete) bʼa jachuk mas pasil oj stoje ja bʼa luʼumi. Kan chiman ja sniʼ bʼa jun sbankoʼil arena bʼa mar, ma lokok, pedaso chʼak wajuk ja stop yuja spukʼtsineli. Jujuntik ja bʼa soldadoʼik xchapawe oj smil-e ja presoʼanumiki bʼa mi oj spake ajnel, pe jani timwani ja Julio. Tixa yala yabʼye ke awajuke ja bʼa stiʼi, yajel makunuk ja spedasoʼil ja barko. Jastalni yalunejxa ajyi ja Pablo, ja 276 pasajeroʼik «lek chʼak kʼotuke ja bʼa luʼumi» (Hech. 27:44). Pe ¿bʼa wa xtaxye ja wego?
«Sjeʼawe lekil skʼujole jmoktikon» (Hechos 28:1-10)
18-20. ¿Jastal sjeʼa «lekil skʼujole» ja swinkil Malta, sok jas milagro ekʼi?
18 Tini aye bʼa jun isla sbʼiʼil Malta, ja bʼa lado sur bʼa Sicilia (kʼela ja recuadro « ¿Jas islaʼil waj ja Malta?», slam 209). Yajni ja swinkil Malta yilawe kʼotye ja matik jakum bʼa barko bʼa jel poxele sok wanexta kʼitkʼunuk, ja yeʼnleʼi «sjeʼawe lekil skʼujole» (Hech. 28:2). Jel wan jaʼ sok jel ja cheʼeji, ja yuj snubʼuwe kʼakʼ bʼa oj kʼatnuke. Sok tixa ekʼ jun milagroʼa.
19 Yuja Pablo wa skʼana oj koltanuk, tixa stsomo jujuntik skʼabʼ teʼ sok tixa xchʼika bʼa kʼakʼ. Junta repente, eljan jun bʼitsʼbʼi chan bʼa jel malo, ti kʼuxji bʼa skʼabʼ sok ti kan lokana. Ja swinkil ja lugar spensarane ke juni kastigo bʼa Dyos. a
20 Ja Biblia wa xyala ke «ja yeʼnleʼi wane smajlajel a-sitsʼuk». Jastalni wa xyala jun libro bʼa spaklajel, ja yaljel bʼa griego bʼa wa sutxi ja il jastal «a-sitsʼuk» juni «yaljel bʼa loktorik». Sok sbʼejni yuja ya makunuki, yujni loktor ja yeʼn (Hech. 28:6; Col. 4:14). Pe ja Pablo wegoni stsijun ja bʼitsʼbʼi chani sok mi jas ekʼ sbʼaj.
21. a) ¿Jas yaljelik ja bʼa loʼil it wa xchiktes ke merani ja jastik wa xyala? b) ¿Jas milagro skʼulan ja Pablo, sok jastal yabʼ ja swinkil ja Malta?
21 Ja bʼa lugar jaw tini sbʼaj ja Publio, jun winik jel riko sok ayni jujuntik sluʼum. Bʼobʼta kʼotelni june maʼ akʼubʼalyi xchol yuja Roma bʼa yeʼn mas chaʼan xchol ja bʼa Malta. Ja Lucas wa xya sbʼiʼiluk «ja winik mas jel naʼubʼal sbʼaj ja bʼa islaʼi», bʼa jachni wa xtax bʼa chabʼ jasunuk taʼubʼal ja bʼa isla. Ja Publio jelni jaman skʼujol waj soka Pablo sok ja smojiki, sok tini kanye oxe kʼakʼu bʼa snaj. Pe ja stati maloʼay. Yajkʼachil ekʼele, ja Lucas wa xya makunuk ja yaljelik bʼa loktor bʼa xcholjel ja jas yiʼoji: «Ti bʼaʼan ekʼ bʼa chʼat, ayiʼoj kʼakʼ sok sintería». Ja Pablo skʼulan jun orasyon, yaʼa kajan ja skʼabʼ bʼa yeʼna sok ya tojbʼuk. Ja kristyanoʼiki jelni cham yilawe sok kʼe yiʼe ochyi ja matik maloʼayi bʼa jachuk oj ya tojbʼuk. Cha yiʼaje ochyi majtanalik ja yeʼn sok ja smojiki, sok yaweyi ja jastik wa xmakuniyujile ja bʼa janekʼto skʼana ja bʼa sbiajeʼeʼi (Hech. 28:7-10).
22. a) ¿Jastal stoyo june maʼ jel chapan ja jas wa xcholo ja Lucas sbʼaja sbiajeʼe man Roma? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa kapitulo jakumi?
22 Ja jas jpaklaytik ja bʼa parte bʼa biaje jachni mero ekʼi. Sok chomajkil, june maʼ jel chapan yala sbʼaja jas wa xcholo ja Lucas: «Jani kʼotel june ja bʼa mas wa xchiktes sok wa xcholo ja Biblia. Wani xyala jastik bʼa stojolil lek ja bʼa sbiaje skʼulan sok barko ja bʼa bʼajtan siglo sok ja bʼa jastal wa xtax ja tyempo ja bʼa Mediterráneo oriental [...] bʼa bʼobʼta kadani kʼakʼu aji och juʼun». Bʼobʼta yeʼnani mismo ja Lucas ya och juʼun ja bʼa biaje jaw. Ta jachkʼa, ja bʼa pilan parte ja bʼa biaje sen cha jelni jas stsʼijbʼan. Pe ¿jas oj ekʼ sbʼaj ja Pablo ja yajni xkʼot ja bʼa Roma? La kiltik ja bʼa kapitulo ti nochani.
a Ja swinkil ja Malta wani snaʼawe sbʼaj ja tikʼe bʼitsʼbʼi chan jaw. Ja jaw wa xkʼan yal ke ayni ja tikʼe bʼitsʼbʼi chan ja bʼa tyempo jaw, ama ja wego mixa ayuk. Bʼobʼta chʼayni yuja tukbʼi ja lugar ja yajni ekʼ ja tyempo ma jani yuja jitsanbʼi mas kristyano sok xchʼayawe snajel.
