1. ¿Jasa wa skʼuʼan lek ja Pablo soka smojiki, sok jas yuj?

 JA BʼA jabʼiljan 59, jun barko wa x-el ja bʼa isla mediterránea bʼa Malta sok wajum bʼa Italia. Bʼobʼta juni niwan kucha karga bʼa trigo, sok jaxa bʼa sniʼi tey ja senyaʼil ja loj «Yuntikil ja Zeus», ja Cástor sok ja Pólux, bʼa stalnajel ja matik wajume ja tiwi (kʼela ja nota bʼa spaklajel ja bʼa Hechos 28:11 ja bʼa Biblia de estudio). Tini wajum ja Pablo, bʼa yamubʼal och sok talnubʼal, sok tey la Lucas sok ja Aristarco (Hech. 27:2). Pe ja yeʼnleʼi mini jawa sleʼawe ja skoltanel ja yuntikil ja Zeus sok mini june ja bʼa sdyose ja griegoʼik. Ja yeʼnle jani wa xyaʼteltaye ja Jyoba, bʼa yalunejni yabʼ ja Pablo ke ojni kʼotuk ja bʼa Roma bʼa xcholjel ja smeranil sok kʼumanel bʼa stiʼ sat ja César (Hech. 23:11; 27:24).

2, 3. ¿Bʼa lado wa xwaj ja barko, sok machunkiluk ti ajyisok ja Pablo ja bʼa sbiaje?

² Ja barko wa xkʼot tekʼan bʼa Siracusa, jun tsamal chonabʼ bʼa Sicilia bʼa cha jelni tʼilan jastal ja Atenas sok ja Roma. Oxe kʼakʼu tsaʼan, tixa waj bʼa lado Regio ja bʼa sur bʼa Italia. Anto, jun ikʼ bʼa sur koltajiyuj bʼa oj waj mas lijero bʼa mini yiʼajyujile chabʼ kʼakʼu skʼulajel biajar junuk 320 kilometro masan bʼa wa xkʼot barkoʼik ja bʼa Puteoli, mojan ja bʼay ja Nápoles ja bʼa jtyempotiki (Hech. 28:12, 13).

³ Ja Pablo tixa ay ja bʼa último parte ja bʼa sbiaje bʼa Roma, bʼa ojni waj sjeʼ sbʼaj bʼa stiʼ sat ja emperador Nerón. Bʼa snajtil ja sbiaje, «ja Dyos ma wa xyayi kulan skʼujol ja kristyano» tini ajyelsok (2 Cor. 1:3). Sok jastalni oj kiltik, ja Dyos tini oj ajyuk soka Pablo. Ja yeʼn mini oj yakan yaljel gustoxta sbʼaja Dyosi.

4, 5. a) ¿Jastal kʼulajiye resibir ja Pablo soka smojik ja bʼa Puteoli, sok jastal lek ja Pablo yabʼ stsamalil ja libreʼil? b) ¿Jasa wa xlajxiyujile ja snochumanik Kristo stsʼakatal yuja lekil smodo wa sjeʼawe ama teye bʼa preso?

⁴ ¿Jasa skʼulan ja Pablo soka smojik ja bʼa Puteoli? La katikan ke a-xcholkabʼtik yeʼnle: «Jaxa tiw jtaʼatikon hermanoʼik sok spatawe jkʼujoltikon oj kankotikonsoke juke kʼakʼu» (Hech. 28:14). ¡Juni lekil sjejel bʼa ajyel  jaman jkʼujoltik! Sok wani xkʼuʼantik lek ke ja hermanoʼik it masto ajiyile yuja jas yaʼaweʼi, pes jelni tsatsankʼujolajiye yuja ti ajyiye soka misioneroʼik jaw. Pe ¿jastal lek ja Pablo yabʼ stsamalil ja libreʼil ama yamubʼal? Sen yujni ja talna presoʼiki wanxa sjipa skʼujole bʼa yeʼna.

⁵ Cha jachtikni ekʼel ja bʼa jtyempotiki. Stsʼakatal yuja smodoʼe jastal snochuman Kristo, jitsan yaʼtijumik ja Jyoba akʼubʼalyile ja libreʼil sok cholalik chaʼanyabʼal ama teye bʼa preso ma bʼa lugarik wa xtʼenjiye aʼtel. Jun sjejel, jun winik bʼa Rumania bʼa wa x-elkʼani ajyi, wan skʼulajel kumplir ja 75 jabʼil lutubʼali. Anto kʼe spaklay ja Biblia sok kʼe yaʼteltay ja Jyoba. Stsʼakatal yuja tojbʼi lek ja smodo, ja matik ay xchole ja bʼa preso yalawe yabʼ ke yeʼn oj waj sman ja jastik wa xmakuni ja bʼa preso, ¡mixani maʼ wa stalnay! Pe yajni ja yaʼtijumik ja Dyos lek wa sjeʼa ja smodoʼe, jani wa x-axiyi stoyjel ja Jyoba (1 Ped. 2:12).

6, 7. ¿Jastal sjeʼawe meran yajtanel ja hermanoʼik bʼa Roma?

⁶ Masan bʼa Puteoli, ja Pablo soka smojiki bʼobʼta bʼejyiye junuk 50 kilometro masan bʼa Capua ja niwan bʼej wa sbʼiʼilan Vía Apia. Ja bʼej it jel naʼubʼal sbʼaji wani x-ikʼwani och man Roma sok skʼuluneje pavimentar sok niwak lechan tonik bʼa volcan. Bʼa snajtil ja bʼeji wani x-ilxi tsamal lugarik bʼa yalaje ja italianoʼik, sok bʼa jujuntik parte, ja mar Mediterráneo. Ja bʼa niwan bʼej it wani x-ekʼ skʼuts ja paman lokok wa sbʼiʼilan Pontinos, jun lugar bʼa ay paman jaʼ bʼa junuk 60 kilometro ja bʼa Roma sok tini wa xtax ja Plaza bʼa Mercado bʼa Apio. Yajni ja hermanoʼik bʼa Roma yabʼye ke ja Pablo sok ja smojik teye tiw, wajni staʼe. Jujuntik skʼulane biajar masan bʼa merkado sok jaxa tuki ti smajlaye bʼa Tres Tabernas, jun lugar bʼa jijlel bʼa wa xkan junuk 50 kilometro ja bʼa Roma. ¡Juni meran yajtanel! (Hech. 28:15).

⁷ Ja Plaza bʼa Merkado bʼa Apio kʼotelni jun lugar jel kistal bʼa mini xbʼobʼ jijluke ja matik wa skʼulane biajari. Chomajkil, jun tsʼijbʼanum romano bʼa jel naʼubʼal sbʼaj sbʼiʼil  Horacio yala ke ja bʼa merkado «jelni xkʼotye matik wa syama barko», ma kristyanoʼik bʼa ayiʼoje lugarik bʼa jijlel bʼa wa skʼulane jastik bʼa jel kistal sok yeʼnani ja Pablo yala ke mi oj waʼuk ja tiwi yujni «jel kistal» ja jaʼi. Pe ama jach wa xtax ja lugar jaw, ja hermanoʼik bʼa Roma gustoxta smajlaye bʼa oj kʼotuk ja Pablo soka tuk snochumanik Kristo bʼa smojtajel ja bʼa tsaʼanxta parte bʼa sbiaje.

8. ¿Jas yuj ja Pablo yayi tsʼakatal ja Dyos yajni staʼa sbʼaj soka hermanoʼiki?

⁸ Ja Biblia wa xyala: «Yajni ja Pablo yila ja hermanoʼiki ti yayi tsʼakatal ja Dyosi sok jel tsatsankʼujolaji» (Hech. 28:15). Ja Pablo jelni likiki yabʼi sok ajyiyuj ja ipal wa xmakuniyuj kechanta yuja yila ja hermanoʼik jaw bʼa bʼobʼta wanxani snaʼa sbʼaj. Pe ¿jas yuj yayi tsʼakatal ja Dyosi? Ja yeʼn wa snaʼa ke ja yajtanel jejiyiʼi, kʼotelni jun modoʼal ja bʼa satinel ja yip ja Jyoba (Gál. 5:22). Ja bʼa jtyempotiki, ja yip ja Jyoba wani cha snika ja snochumanik Kristo bʼa xchʼakjel sbʼaje yuja tuk sok stsatsankʼujolajel ja matik ay snesesida (1 Tes. 5:11, 14).

9. ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa hermanoʼik waj staʼe ja Pablo?

⁹ Jun sjejel, jitsan hermanoʼik wa xyaʼawekan ke anikjukeyuj ja yip ja Dyos bʼa sjejel jaman skʼujole soka yaʼtijumik ja Jyoba bʼa tyempo tsʼikan, jastal ja biajanteʼik sok ja misioneroʼik. Jitsan ja bʼa yaʼtijumik it ja Jyoba bʼa tyempo tsʼikan xchʼakunej sbʼaje bʼa skʼulajel mas bʼa yeʼna. Ja yuj, yajni ja biajante wa xyulatay ja kongregasyon, lekni oja jobʼa bʼaj: «¿Jastal oj bʼobʼ koltanukon mas ja bʼa yulataneli? Ama nupanelxa ma miyuk, ¿oj maʼ bʼobʼ jlok-e bʼa jnaj? ¿Oj maʼ bʼobʼ jkʼap jbʼaj bʼa elel soke xcholjel?». Ta waxa kʼulan, ojni awil jitsan slekilal. Jani jaw ja jasa ekʼ sbʼaje ja hermanoʼik bʼa Roma yajni smaklaye ja lekil experienciaʼik jel stsatsan kʼujolani xcholowe ja Pablo soka smojiki. ¡Janekʼto ma gustoʼaxiye! (Hech. 15:3, 4).

10. ¿Jastal wa xtax ja Pablo ja bʼa Roma, sok jasa skʼulan tsaʼan yajni kʼoti?

¹⁰ Ja Lucas snocho yaljel: «Yajni kʼotikon ja bʼa Roma, ja Pablo ajikan bʼa oj jijluk stuchʼil, sok wan talnajel yuj jun soldado» (Hech. 28:16). Ja yuj tixa lutji ja Pablo bʼa snaj, ja it juni tikʼe kastigo mi jel tsatsuk. Ja maʼ yamubʼali tʼilani oj yuchʼjukyi sok jun kadena ja skʼabʼi sok tini lokan ekʼ bʼa skʼabʼ ja ma wan talnajel yuji. Pe mini soka kadena oj timjukyuj ja Pablo bʼa oj xchole, ja yuj yajni oxexa kʼakʼu wan jijlel bʼa oj ya kulan yuja biaje, tixa spaya ja judíoʼik bʼa ay chaʼan xchole ja bʼa Roma bʼa sjejel sbʼajsoke sok xcholjel yabʼye.

11, 12. ¿Jasa skʼulan ja Pablo bʼa mi oj iljuk kontra yuja judíoʼik bʼa Roma?

¹¹ Ja Pablo yala yabʼye: «Kermano jumasaʼ, ama mi jas malo jkʼulanyi ja chonabʼi sok ja skostumbreʼe ja matik ekʼpaxtakujtiki, ja bʼa Jerusalén yaʼawone bʼa skʼabʼe ja romanoʼik jastal presoʼanum. Yajni sjobʼowetaki, ja yeʼnleʼi skʼanawe oj yawe elkon libre, yujni mey preba bʼa oj yal-e achamkon. Yuja mini akuerdo ayuke ja judíoʼiki, ja keʼn kila stʼilanil skʼanjel ayilon ja Cesari,  pe mi yuj taʼubʼal jun jmul bʼa ay jas wanon skʼulajelyi ja jchonabʼi» (Hech. 28:17-19).

¹² Ja Pablo yala yabʼye «hermanoʼik» ja judíoʼik jaw bʼa yiljel jastik junuk bʼa akuerdo aye sok bʼa mi oj ilkʼujolajuk (1 Cor. 9:20). Sok cha yalani yabʼye jaman lek ke mini jakeluk bʼa slejelyi smul ja xchonabʼi, jani jakel bʼa ayil yeʼn ja César ja jas wan ekʼel sbʼaji. Pe ja judíoʼik bʼa Roma mini snaʼawe sbʼaja jas wan ekʼel sbʼaj ja Pablo (Hech. 28:21). ¿Jas yuj mitoni jas alubʼal yabʼye ja judíoʼik bʼa Roma? Jun juʼun bʼa spaklajel wa xcholo: «Ja barko bʼa kʼot ja Pablo bʼobʼta jani june ja bʼa bʼajtanik kʼot ja bʼa Italia tsaʼan yajni ekʼ ja styempo cheʼej. Ja yuj bʼobʼta mitoni xkʼotye ja matik sjekuneje ja matik ay xchole ja bʼa judíoʼik bʼa Jerusalén sok cha mitoni xkʼot jun karta sbʼaja jas ekʼeli».

13, 14. ¿Jastal kʼe sta tiʼal ja Pablo sbʼaja Gobyerno jaw, sok jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja sjejel yaʼa?

¹³ Ja Pablo kʼe kʼumanuk sbʼaja Gobyerno jaw bʼa jun modo ke oj skʼane snebʼjel ja judíoʼik. Yala yabʼye: «Ja yuj jkʼana oj kilex sok oj loʼilanukona mokex, pes yujni mochubʼalon soka kadena it yuja smajlajel yiʼoj ja Israel» (Hech. 28:20). Ja smajlajel wa xcholowe ja snochumanik Kristo jani ti chʼikan soka Mesías sok ja sGobyerno. Ja ansyanoʼik judíoʼiki sjakʼaweyi: «Sbʼejni wa xkilatikon smaklajel ja jas waxa pensarani, pes wa xnaʼatikon wani xkʼumaniye malo chikan bʼaʼa sbʼaja tan kʼole relijyon jawi» (Hech. 28:22).

¹⁴ ¿Jastal oj nochtik ja sjejel bʼa Pablo yajni wa xcholotik? Jani yajel sjobʼjelik bʼa oj skʼane snajel sok snebʼjel ja kristyanoʼik. La ka jul jkʼujoltik ke ay  yamkʼabʼalik chapubʼal bʼa oj sjekitik jastal skʼulajel, jastal ja Razonamiento a partir de las Escrituras, Benefíciese de la Escuela del Ministerio Teocrático sok ja Kʼotan jun lekil kʼumuman juʼun sok jeʼuman. ¿Wanotik maʼ yajel makunuk ja yamkʼabʼalik it?

15. ¿Jas chane jasunuk ja bʼa jas xcholo ja Pablo wa xbʼobʼ jchiktestik?

¹⁵ Ja Pablo sok ja judíoʼik bʼa Roma xchapawe oj cha stsom sbʼaje pilan ekʼele ja bʼa naʼits wan kanel ja Pablo. Ja bʼa kʼakʼu jaw masni «jitsanxa» judíoʼik kʼoti. Ja Pablo xcholo yabʼye sbʼaja Yabʼal ja Dyos «xcholo yabʼye tsʼikan lek sbʼaja sGobyerno ja Dyosi man saʼan sakbʼel sok man ochta kʼakʼu, bʼa jachuk oj ya kʼokxuke bʼa oj skʼuʼuke bʼa Jesús sok ya makunuk ja Ley bʼa Moisés sok ja jas yalawe ja Alumaniki» (Hech. 28:23). Wani xbʼobʼ kaltik chane jasunuk sbʼaja jastal xcholo. Bʼajtan, jani waj skʼujol sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Xchabʼil, sjeʼa ke skʼuʼunejni lek bʼa oj ya kʼot bʼa skʼujole. Yoxil, tini ya eluk ja jas yala bʼa Yabʼal Dyos. Sok xchanil, mini spensaran bʼa slekilal yeʼna, pes xcholo yabʼye «man saʼan sakbʼel sok man ochta kʼakʼu». ¡Yaʼani kankitik jun lekil sjejel! ¿Sok jasa slekilalik yila? «Jujuntik skʼuʼane ja jas yala jaxa tuki miyuk». Anto tixa kʼeye kʼumal yeʼnleʼita sok «tixa kʼe wajukeʼa» (Hech. 28:24, 25a).

16-18. ¿Jas yuj mini cham yila ja Pablo ja jastal sjeʼa ja smodoʼe ja judíoʼik bʼa Roma? ¿Jastal oj bʼobʼ kabʼtik ja keʼntik yajni ja kristyanoʼik mi skisawe ja lekil rasoni?

¹⁶ Ja jastal sjeʼa ja smodoʼeʼi mini cham yila ja Pablo, yujni jach wa xyala ja jas tsʼijbʼanubʼalkani sok mini jaʼuk ja sbʼajtanil ekʼele wan ekʼel sbʼaj (Hech. 13:42-47; 18:5, 6; 19:8, 9). Ja yuj ja matik mi skʼanawe oj smaklayeʼi yala yabʼye ja yajni wajumeʼi: «Jakʼayuj ja yip ja Dyosi ya ekʼyi ja aluman Isaías bʼa yaljel yabʼye ja matik ekʼpaxtawujilexi sok yala: ‹Kaʼax ja bʼa chonabʼ it sok ala: «Ja weʼnlexi ojni awabʼyex, pe mini oja wabʼyex stojol. Oj ilwananik, pe mini oj kʼota wil-ex. Yujni chʼuʼuybʼita ja skʼujol ja chonabʼ it»›» (Hech. 28:25b-27). Ja mero yaljel axi makunuk sbʼaja yaljel «chʼuʼuy» wani xya jpensaraʼuktik bʼa jun kʼujolal «jel tsats» ma «jel pim». Ja yuj ja rason ja bʼa sGobyerno ja Dyosi mi xbʼobʼ ochuk ja bʼa skʼujoleʼi (Hech. 28:27, nota bʼa Biblia de estudio). ¡Jelni triste ja jas wan ekʼel sbʼajeʼi!

¹⁷ Bʼa xchʼakjelkan ja sloʼil soka judíoʼik jaw bʼa mi smaklaye ja rasoni, ja Pablo yala yabʼye: ‹Ja chonabʼik [...] ojni smaklaye› (Hech. 28:28; Sal. 67:2; Is. 11:10). Yujni yeʼn mismo yilunej ke jitsan ja matik mi judíoʼuk skʼuluneje aseptar ja rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi (Hech. 13:48; 14:27).

¹⁸ ¿Jasa wa sjeʼakitik ja it? Pes ja keʼntik wani xnaʼatik ke tʼusan kristyano ja matik oj staʼe ja bʼej wa x-ikʼwani bʼa sakʼanil (Mat. 7:13, 14). Ja yujil, jastalni ja Pablo, mokni tuk la kiltik yajni ja kristyano mi skʼanawe oj smaklaye ja lekil rasoni. Yajni ay maʼ wa smaklayotik sok wa xkʼe yaʼteltay ja jastalni wa skʼana ja Dyosi, la gustoʼaxukotik sok gustoxta la jkʼultik resibir (Luc. 15:7).

19. ¿Jastal ya el slekilal ja Pablo ja janekʼ wa xbʼobʼyuj ja bʼa jastal wa xtaxi?

¹⁹ Ja Lucas xchʼakakan ja libro bʼa Hechos yajelkankitik jun tsamal sjejel bʼa Pablo: «Ti kan tiw chabʼ jabʼil ja bʼa naʼits wan renta. Sok gustoxta wa skʼulan resibir ja matik wa x-ulatajiyuji, sok wa xcholo yabʼye sbʼaja sGobyerno ja Dyos sok wa sjeʼayile sbʼaja Kajwaltik Jesukristo sok mini tʼun xiwel sok mini jas xtimjiyuj» (Hech. 28:30, 31). ¡Juni lekil sjejel bʼa jaman skʼujol, bʼa ayiʼoj skʼuʼajel!

20, 21. ¿Machʼtik ya el slekilal yuja jas kʼulan ja Pablo ja bʼa Roma?

²⁰ Ja bʼa kristyanoʼik bʼa yajxta kʼulajiyuj resibiri tini ajyi ja Onésimo, jun mosoʼal spakunej ajnel bʼa Colosas. Ja Pablo skoltay bʼa och snochuman Kristo, sok ja Onésimo kʼotni ‹ja yermano jel toj sok jel syajtayi›. Ja yuj ja Pablo yala jachuk bʼa yeʼna: «Yuja jkerem Onésimo, ja ma kʼot jastal jkerem» (Col. 4:9; Filem. 10-12). Wani xkʼuʼantik lek ke ja Onésimo kʼotni jun majtanal sbʼaja Pablo. a

²¹ Cha yaweni el slekilal ja tuk ja lekil sjejel sok ja jastal xcholo ja Pablo. Ja yeʼn stsʼijbʼanyi ja kongregasyon bʼa Filipos: «Yuja jastal wala taxyoni, ja smeranili koltanel bʼa oj pukxuk ja lekil rasonik, yujni spetsanil ja stalnanum ja emperador sok yibʼanal ja tuki wa snaʼawe ke yuja Kristo mochanon soka kadena it. Sok ja wego tʼusan mi spetsaniluk ja kermanotik bʼa Kajwaltiki stsatsankʼujolanunej sbʼaje stsʼakatal yuja mochanon kadena sok masto wane yaljel ja yabʼal ja Dyos sok mini tʼun xiwel» (Filip. 1:12-14).

22. ¿Jastal ya makunuk ja styempo ja Pablo yajni ti ajyi bʼa Roma?

²² Chomajkil, ja Pablo ya makunuk lek ja tyempo yajni ajyi lutan ja bʼa snaj bʼa Roma bʼa stsʼijbʼajel ja kartaʼik jel tʼilan bʼa aji ekʼyi yuja Dyosi bʼa kʼotelni parte ja wego ja Yabʼal ja Dyos bʼa griego. b Ja kartaʼik jaw mini kechan yawe el slekilal ja snochumanik Kristo ja bʼa bʼajtan siglo, cha jachukni ja keʼntiki, yujni ja srasoniki jeltoni wan makunel ja bʼa jtyempotiki jastalni jel makuni ja yajni stsʼijbʼani (2 Tim. 3:16, 17).

23, 24. Jastalni Pablo, ¿jasa skʼuluneje jitsan hermanoʼik ja bʼa jtyempotik yajni wa xlutjiye preso yuja skʼuʼajel yiʼoje?

²³ Ama ja bʼa Hechos mi xcholo, ja Pablo aji el libre yajni ayxa lutan junuk chane jabʼil: chabʼe ja bʼa Cesarea sok chabʼe ja bʼa Roma (Hech. 23:35; 24:27). c Pe mini chʼayuj ja gustoʼil sok skʼulani ja janekʼ bʼobʼyuj ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi. Sok jachni cha skʼulunej jitsan yaʼtijumik ja Jyoba ja bʼa jtyempotiki. Ama lom chʼikubʼal preso yuja skʼuʼajel yiʼoje gustoni aye sok mini xyaʼawekan xcholjel. Jun sjejel, jun hermano bʼa España sbʼiʼil Adolfo ajyi lutan ja bʼa  preso yuja mi xchʼika sbʼaj bʼa politika. Bʼa jun ekʼele, aljiyabʼ yuj jun olomal bʼa soldado: Jelni wa xwa och jpensartikon. Ixta kilunejatikon, sok yajni masto tsats wa xkatikonawi wokol, mas wala tseni sok mastoni lek wa modo jmoktikon.

²⁴ Ja bʼa preso jelni sjipa skʼujole bʼa Adolfo asta wa xyawekan jaman ja bʼa lutani. Jitsan soldadoʼik wani xjakye bʼa yajelyi sjobʼjelik bʼa Biblia. June ja bʼa talnanumiki wani x-och ja bʼayi bʼa skʼumajel ja Biblia malan ja Adolfo tey bʼa juera bʼa skʼeljel ta mi maʼ oj jakuk. ¡Jelni chaʼanyabʼal! ¡Ja talnanumi wan talnajel bʼa mi maʼ oj iljuk yuj! La ka jul jkʼujoltik tolabida ja sjejel it bʼa ajyel toj, pes yujni oj skoltayotik bʼa «yaljel ja yabʼal ja Dyos sok mini tʼun xiwel» ama mi jelxta lek wa xtax ja jsakʼaniltiki.

25, 26. ¿Jasa alubʼalkan oj ekʼuk bʼa yila kʼot smeranil ja Pablo bʼa mini yiʼaj 30 jabʼil, sok jastal kilunejtik kʼotel smeranil ja bʼa jtyempotik?

²⁵ Tixani ayotik bʼa xchʼakulabʼil ja spaklajel ja Hechos. ¿Anke juni libro jel chaʼan yabʼalil? Ja bʼa bʼajtan kapitulo, kilatik ke ja Jesús yayi ja snebʼumanik ja aʼtel it: «Ojni ajukawilex ipal yajni xkoʼ abʼajex ja yip ja Dyosi. Sok oj kʼotanik jtestigoʼik ja bʼa Jerusalén, bʼa yibʼanal ja Judea sok ja Samaria, sok bʼa yibʼanal ja luʼumi» (Hech. 1:8). Sok ja wego ja loʼili wani xchʼakakan soka yaljelik it bʼa jel tsamal sbʼaja jekabʼanum Pablo, bʼa «xcholo yabʼye sbʼaja sGobyerno ja Dyos» spetsanil ja matik ulatajiyuj ja yajni ti lutan ja bʼa snaji. Ja bʼa chabʼ ekʼele jaw mitoni ekʼeluk junuk 30 jabʼil, sok ja lekil rasoni «cholubʼal bʼa yibʼanal ja kʼulbʼenik tey bʼa yibʼel ja satkʼinali» (Col. 1:23). d ¡Juni meran preba sbʼaja yip ja Dyosi! (Zac. 4:6).

²⁶ Ja bʼa jtyempotiki wani yajelyi yip ja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal sok ja «pilan chejik» bʼa jachuk oj xchol-e «tsʼikan lek sbʼaja sGobyerno ja Dyosi» bʼa 240 paisik sok lugarik (Juan 10:16; Hech. 28:23). Jaxa weʼn, ¿wana maʼ koltanel ja janekʼ wa xbʼobʼawuji?