1. ¿Jasa junxta wan ekʼel sbʼaje ja snochumanik Kristo ja bʼa jtyempotik sok ja jas ekʼ sbʼaje ja bʼa bʼajtan siglo?

 JA SNOCHUMANIK Kristo bʼa bʼajtan siglo jani waj skʼujole xcholjel ja lekil rasoni. Jani nikji ja skʼujole bʼa oj skʼuluke aseptar ja skoltanel sok ja stojelal ja yip ja Dyosi. Anima iji spatike mini bʼobʼ timjukeyuj. Sok jelni aji koʼuk slekilale yuja Jyoba. ¿Anke cha jachni wan ekʼel sbʼaje ja testigoʼik bʼa Jyoba ja bʼa jtyempotiki?

2, 3. ¿Jas yuj jel chaʼanyabʼal ja libro bʼa Hechos?

² Seguro ke ja skʼuʼajel kiʼojtiki tsatsbʼel yuja jas wa xcholo ja libro bʼa Hechos sbʼaja jekabʼanumiki. ¡Juni libro jel chaʼanyabʼal! Yujni jaʼ kʼotel ja kechanta libro ja bʼa luʼumkʼinali bʼa tini wa xcholo kabʼtik ja Dyos ja jas ekʼ sbʼaje ja bʼajtan snochumanik Kristo.

³ Ja Hechos wa staʼa tiʼal 95 kristyanoʼik, 32 paisik sok lugarik, 54 chonabʼik sok 9 islaʼik. Ja loʼilik it jel chaʼanyabʼali wani staʼa tiʼal bʼa kristyanoʼik jastal keʼntik, olomalik bʼa relijyon bʼa jel niwak xyaʼa sbʼaje, politikoʼik bʼa skʼuʼane kʼotele jastal Dyosik sok matik iji spatikeyuj bʼa jel kʼakʼe. Pe ja matik mero wane tajel tiʼali kʼoteleni kermanotik sok kermanatik ja bʼa bʼajtan siglo. Jastalni keʼntik, ja yeʼnleʼi cha stʼaspune wokolik ja bʼa sakʼanile, pe mini yaʼawekan xcholjel ja lekil rason gustoxta.

4. ¿Jas yuj jel kʼubʼan wa xkabʼ aytik soka Pablo, ja Tabita sok tuk snochumanik Kristo ja bʼa bʼajtan siglo?

⁴ Anima ekʼelxa chabʼ mil jabʼil jeltoni kʼubʼan xkabʼtik aytiksoke yuja mini tʼun el sganaʼe, jastal ja jekabʼanum Pedro sok Pablo, ja Lucas, ja loktor maʼ jel xyajtaji, ja Bernabé, ja maʼ jel jaman skʼujoli, ja Esteban, ja maʼ mini tʼun xiwi, ja Tabita, ja maʼ jel jaman skʼujoli, ja Lidia, ja maʼ sloko bʼa snaj ja tuk sok jitsan tuk testigoʼik bʼa toj wajye. ¿Pe jastal lek jachʼto wa xkabʼtik aytiksoke? Yujni jastalni ja yeʼnleʼi, ja keʼntiki ayni kiʼojtik ja cholal bʼa yajel och nebʼumanik (Mat. 28:19, 20). ¡Juni niwan cholal!

5. ¿Bʼa kʼe skʼuluke ja yaʼtele ja snebʼumanik ja Jesusi?

⁵ La jpensaraʼuktik tʼunuk ja bʼa aʼtel yayi ja snebʼumanik ja Jesús. Yala yabʼye: «Ojni ajukawilex ipal yajni xkoʼ abʼajex ja yip ja Dyosi. Sok oj kʼotanik jtestigoʼik ja bʼa Jerusalén, bʼa yibʼanal ja Judea sok ja Samaria, sok bʼa yibʼanal ja luʼumi» (Hech. 1:8). Bʼajtan, ja yip ja Dyosi yayile ipal bʼa oj xchole  «ja bʼa Jerusalén» (Hech. 1:1-8:3). Tsaʼan, tojubʼale yuja yip ja Dyosi, xcholowe «bʼa yibʼanal ja Judea sok ja Samaria» (Hech. 8:4-13:3). Sok tsaʼanxta waj xchole ja lekil rasonik «bʼa yibʼanal ja luʼumi» (Hech. 13:4-28:31).

6, 7. ¿Jastik junuk kiʼojtik ja keʼntik bʼa mini ajyiyujile ja hermanoʼik ja bʼa bʼajtan siglo?

⁶ Ja stukil ja yeʼnle soka keʼntiki, ja kermanotik ja bʼa bʼajtan siglo wani xcholowe jach mey yiʼoje jun Biblia tsʼikan ma tuktukil juʼunik bʼa oj skʼapeyi ja kristyano. Ja Evangelio bʼa Mateo tsʼijbʼaxi bʼa jabʼiljan 41. Ja Hechos chʼak tsʼijbʼaxuk bʼa jabʼiljan 61, ja bʼa tyempo jaw kechani ay jujuntik kartaʼik ja bʼa Pablo. Sok ja snochumanik Kristo bʼa mero judíoʼe wani smaklaye skʼumajel ja Yabʼal ja Dyos bʼa hebreo yajni wa xwajye ja bʼa naʼits wa stsomo sbʼaje bʼajtanto oj ochuke snochumanik Kristo (2 Cor. 3:14-16). Pe yuja tʼusan mi yibʼanaluke ja yeʼnle mini ayiʼoje juʼunik bʼa yeʼn sbʼaje ja bʼa Yabʼal ja Dyos bʼa hebreo, ja yajni wa xwaj xcholeʼi tʼilani kanelxa skʼujole.

⁷ Ja bʼa jtyempotiki, tʼusan mi yibʼanaluk ja Testigoʼik ayni kiʼojtik jbibliatik sok jitsan lek juʼunik. Chomajkil, wantikni xcholjel ja lekil rasonik bʼa jitsan kʼumalik sok yajel och nebʼumanik bʼa 240 paisik sok lugarik.

8, 9. a) ¿Jasa lajxiyujile ja snebʼumanik ja Jesús stsʼakatal yuja yip ja Dyosi? b) ¿Jasa wan lajxelyuj skʼulajel ja moso jel toj soka skoltanel ja yip ja Dyosi?

⁸ Yajni ja Jesús yayi ja cholal ja snebʼumanik bʼa oj xchol-e ja lekil rasoni, yayile ja skʼapjelal it: «Ojni ajukawilex ipal yajni xkoʼ abʼajex ja yip ja Dyosi». Ja yuj, ja yip ja Dyosi, oj stoj ja snebʼumanik ja Jesús bʼa jachuk oj xchole bʼa yibʼanal ja Luʼumi. Ja yip ja Dyosi yaʼanikan ke ja Pedro soka Pablo ayawe tojbʼuk ja matik maloʼayi, oj yawe eluk ja pukujik asta yajel sakʼwuk ja matik chameli. Pe ajiyile ja ipal it ja bʼajtan snochumanik Kristo bʼa bʼajtan siglo bʼa oj skʼuluke jastik masto chaʼanyabʼal: yajel ekʼuk ja meran snajelil bʼa wa xyaʼa sakʼanil bʼa tolabida (Juan 17:3).

⁹ Ja bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33, ja snebʼumanik ja Kristo «och sbʼaje ja yip ja Dyosi sok kʼe kʼumanuke tuktukil kʼumal», sok jachuk xcholowe «ja jastik jel tsamal bʼa Dyosi» (Hech. 2:1-4, 11). Ja bʼa jtyempotiki mini ay kiʼojtik ja cholal bʼa kʼumanel bʼa tuktukil kʼumalik. Pe soka skoltanel ja yip ja Dyosi, ja moso jel toji wani yajel el juʼunik bʼa jitsan kʼumalik. Jun sjejel, kada ixaw wa xkʼulaxi imprimir jitsan miyon juʼunik ja bʼa rebistaʼik Ja Juʼun Cholumani sok ¡Kʼeʼan!, ja bʼa jsitiotik bʼa internet jw.org, ayni jitsan juʼunik sok bideoʼik bʼa mas ja mil kʼumalik. Ja jastik it wani skoltayotik bʼa oj choltik «ja jastik jel tsamal bʼa Dyosi» bʼa yibʼanal chonabʼik, kʼoleʼik sok kʼumalik (Apoc. 7:9).

10. ¿Jasa jel kʼujolaxel skʼulajel masan 1989?

¹⁰ Masan 1989, ja moso jel toj jani wajel skʼujol bʼa asutxuk bʼa jitsan lek kʼumalik ja Traducción del Nuevo Mundo. Stsʼakatal yuja jaw, sutubʼalxani bʼa mas ja 200 kʼumalik sok kʼulubʼal imprimir mas ja 240 miyon juʼunik. ¡Sok wanxtani jitsanbʼel mas! Yibʼanal ja it wani xlajxi skʼulajel stsʼakatal yuja wa skoltayotik ja Dyos soka yipi.

11. ¿Jasa wan kʼulaxel bʼa oj sutxuk ja juʼuntiki?

 ¹¹ La jpensaraʼuktik ja jastal wan sutxel ja juʼuntiki. Ay jitsan mil testigoʼik bʼa wane koltanel ja bʼa aʼtel it jach kʼebʼubʼal bʼa mas ja 150 paisik sok lugarik. Ja it mini chamto wa xkabʼtik, pes mini ay pilan relijyon jastal it: jani kʼotel ja relijyon it bʼa wan stojel ja yip ja Dyos bʼa sutanal ja luʼumi bʼa ‹xcholjel tsʼikan lek› sbʼaja Jyoba, ja Rey tsaʼubʼali sok ja Gobyerno kujlajel bʼa satkʼinali (Hech. 28:23).

12. ¿Jasa koltajiyeyuj ja Pablo sok ja tuk snochumanik Kristo bʼa skʼulajel ja yaʼtele bʼa xcholjel ja lekil rasoni?

¹² Ja snochumanik Kristo bʼa bʼajtan siglo cha bʼobʼni skʼuluke ja aʼtel ajiyile bʼa xcholjel ja lekil rason, sok loʼilik sok tuk modoʼik, stsʼakatal yuja skoltanel sok ja stojelal ja yip ja Dyosi. Yajni ja Pablo xcholo yabʼye ja judíoʼik sok ja matik mi judíoʼuk bʼa Antioquía bʼa Pisidia, «spetsanil ja matik puesto aye bʼa stajel ja sakʼanil bʼa tolabida ochye kʼuʼumanil» (Hech. 13:48). Ja bʼa xchʼakulabʼil ja libro bʼa Hechos, ja Lucas wa xyala ke ja Pablo «xcholo yabʼye sbʼaja sGobyerno ja Dyos [...] sok mini tʼun xiwel sok mini jas xtimjiyuj» (Hech. 28:31). ¿Sok bʼa wan xcholjela? Tini bʼa Roma, bʼa jani kʼotel ja skapitalil jun chonabʼ bʼa jel yip ja bʼa tyempo jaw. Wani xkʼuʼantik lek ke ja snochumanik Kristo jaw jani wa x-ajiyile ja ipal yuja yip ja Dyosi.

13. ¿Jas yuj jel tʼilan la katikyi orasyon ja yajni wa x-iji jpatiktik?

¹³ Yajni kʼe ijuk spatike ja bʼajtan snebʼumanik ja Jesús, ja yeʼnleʼi spataweyi skʼujol ja Jyoba akoltajuke bʼa mok xiwuke. ¿Sok jasa ekʼi? Ja yip ja Dyosi ajiyileyuj ja ipal bʼa oj xchole ja yabʼal ja Dyos sok mini tʼun xiwel (Hech. 4:18-31). Ja keʼntiki cha wani xbʼobʼ jkʼantikyi ja Jyoba bʼa ayakitik biboʼil sok ipal bʼa mi oj katikan xcholjel ama x-iji jpatiktik (Sant. 1:2-8). Sok stsʼakatal yuja wa xya koʼ jlekilaltik sok wa xyakitik ja yipi, ja keʼntiki mini xkaʼatikan xcholjel. Mini jas wa xbʼobʼ stim ja xcholjeli, mini ja tsats wala iljitik kontra sok mini yuja jel tsats wa x-iji jpatiktik. Pe bʼa oj lajxukujtik, tʼilani oj kʼantikyi ja Jyoba bʼa ayakitik ja yipi, ayakitik biboʼil sok bʼa mok xiwkotik (Luc. 11:13).

14, 15. a) ¿Jasa ekʼ ja yajni jel tsats kʼe ijuk spatike ja yajni milji ja Esteban? b) ¿Jastal kʼot snaʼe ja smeranil jitsan kristyanoʼik ja bʼa Siberia?

¹⁴ Ja Esteban xcholo sok mini tʼun xiwel bʼajtanto oj miljuk yuja skontraʼiki (Hech. 6:5; 7:54-60). Sok jaxa xchonabʼil ja Dyosi «jelni tsats kʼe iljuk kontra», sok ja it yaʼakan ke ja nebʼumaniki xaʼantikan chʼak wajuke ja bʼa Judea sok ja Samaria, pe miyuk ja jekabʼanumiki. Pe ja jaw mini stima ja xcholjeli. Ja Felipe ti waj bʼa Samaria sok «och xcholyabʼ ja kristyano sbʼaja Kristo» sok jelni lek wajyuj (Hech. 8:1-8, 14, 15, 25). Chomajkil ja Biblia wa xyala: «Jaxa matik xaʼantikan wajye yuja kʼe ijuk spatike yuja jas ekʼ sbʼaj ja Estebani kʼotye man Fenicia, bʼa Chipre sok bʼa Antioquía. Pe kechani wa xcholowe yabʼ ja yabʼal ja Dyos ja judíoʼiki. Pe ja bʼa yeʼnleʼi ajyi jujuntik winike bʼa Chipre sok bʼa Cirene sok wajye bʼa Antioquía. Jaxa yeʼnleʼi och xchole yabʼ  ja kristyanoʼik bʼa kʼumal griego sok och yal-e yabʼ ja lekil rasonik sbʼaja Kajwaltik Jesusi» (Hech. 11:19, 20). Jastalni wa xkilatik, yuja iji spatikeʼi yaʼanikan bʼa oj cholxuk bʼa mas lugarik.

¹⁵ Ja bʼa mas ajkʼachtikto jachni ekʼ soka it aji sbʼiʼiluk Unión Soviética. Pe mastoni ja bʼa jabʼiljan 1950, yawe el jitsan mil Testigoʼik ja bʼa Siberia. Sok yuja xaʼantikan chʼak jekjuke bʼa jitsan lugarik, yiʼaje och ja lekil rasonik ja bʼa niwan lugar jaw. Lekbʼi mi jach ekʼi, ja hermanoʼiki mini oj bʼobʼ kʼotuke ja bʼa najtik lugarik jaw, bʼa jujuntik ekʼele, bʼa mas ja 10.000 kilometro, yujni mey yiʼoje takʼin bʼa oj skʼuluke biajar. Pe yeʼnani mismo ja Gobyerno sjeka ja bʼa pilan xchikin ja paisi. Jastalni yala jun hermano, yeʼnleni mismo koltaniye ja matik ay xcholi bʼa jachuk jitsan kristyano ja bʼa Siberia oj kʼot snaʼe ja smeranili.

16, 17. ¿Jastik prebaʼik wa xchiktes ja Hechos ke ja Jyoba yani koʼuk slekilal ja yaʼtele ja bʼajtan snochumanik Kristo?

¹⁶ Chikani lek ke ja Jyoba ya koʼ slekilal ja bʼajtan snochumanik Kristo. Ama ja Pablo soka tuk hermanoʼik stsʼunuwe sok yawe och yalel; pe ja Biblia wa xyala, «yeʼn ya kʼiʼuk ja Dyosi» (1 Cor. 3:5, 6). Sok ja Hechos wani xyaʼa prebaʼik bʼa chikan lek ke ja aʼteli jitsanbʼi yujni ja Jyoba ya koʼuk slekilal. Jun sjejel, wani xkʼumantik ke «och pukxuk-el ja yabʼal ja Dyosi, sok jel pojxi juntiro ja nebʼumanik ja bʼa Jerusalén» (Hech. 6:7). Chomajkil, «bʼa yibʼanal ja Judea, ja Galilea sok ja Samaria, ja kongregasyoni och bʼa jun tyempo bʼa lamanil sok yijbʼi lek. Sok yuja wani xiwyeyuj ja Jyoba sok wa x-aji kulan skʼujole yuja yipi, och jitsanbʼuk» (Hech. 9:31).

¹⁷ Ja bʼa Antioquía bʼa Siria, jitsan snochuman Kristo bʼa mini tʼun xiwye xcholoweyabʼ ja smeranil ja kristyanoʼik wa xkʼumaniye hebreo sok ja matik wa xkʼumaniye griego: «Sok tini ay soke ja skoltanel ja Jyoba, sok jitsan kristyano ochye kʼuʼumanil sok kʼe snoch-e ja Kajwaltiki» (Hech. 11:21). ¿Jasa ekʼ mas tsaʼan? «Ja yabʼal ja Jyoba och pukxuk-ele sok pojxi-el ja kʼuʼumaniki» (Hech. 12:24). Sok stsʼakatal yuja Pablo sok ja tuk hermanoʼik xcholowe yabʼ tsʼikan lek ja matik mi judíoʼuk, «ja yabʼal ja Jyoba och pukxuk ele sok jel och staʼ yip» (Hech. 19:20).

18, 19. a) ¿Jas yuj wa xkʼuʼantik lek ke wani skoltayotik ja Jyoba ja bʼa jtyempotiki? b) ¿Jas sjejelik kiʼojtik ke ja Jyoba mini nunka wa sjipakan ja xchonabʼi?

¹⁸ Wani xkʼuʼantik lek ke cha wani skoltayotik ja Jyoba. Ja yuj jelni jitsan ja matik wa skʼulane aseptar ja smeranili, wa xyaweyi ja sakʼanile ja Dyosi sok wa xyiʼaje jaʼ. Chomajkil, jastalni ekʼ sbʼaj ja Pablo sok ja tuk snochumanik Kristo ja bʼa bʼajtan siglo, lekbʼi yuj mi skoltayotik sok mi xya koʼ jlekilaltik ja Dyosi, mini oj bʼobʼ jnochtikyi xcholjel ja yajni wala iljitik kontra sok ja yajni jel tsats x-iji jpatiktik (Hech. 14:19-21). Ja Jyoba tolabida tey jmoktik, syamunejotik soka «skʼabʼik bʼa mini tʼun x-axwi» (Deut. 33:27). Sok mokni tʼun chʼay jkʼujoltik ke ja Jyoba nunka oj sjipkan ja xchonabʼi «yuja niwan sbʼiʼili» (1 Sam. 12:22; Sal. 94:14).

 ¹⁹ La kiltik jun sjejel. Ja bʼa xchabʼil Guerra ekʼ bʼa sutanal ja Luʼumi, ja naziʼiki slutuwe ja hermano Harald Abt ja bʼa lugarik wa xtʼenwaniye aʼtel ja bʼa Sachsenhausen. Ja bʼa mayo bʼa 1942, ja spolicia ja naziʼik kʼotye ja bʼa snaji, syamawe ochyi ja yakʼixi sok slutuwe ja xcheʼum Elsa. Tsaʼan tixa sjekawe bʼa jitsan lugarik bʼa wa xtʼenwaniye aʼtel. Ja Elsa yala: «Ja jabʼilik ti ajyiyon lutan ja bʼa lugarik wa xtʼenwaniye aʼtel bʼa Alemania sjeʼaweki jun jasunuk jel tʼilan: ja yip ja Jyoba wani xya ajyuk yip ja matik wa x-aʼteltajiyuj ja bʼa tsatsal prebaʼiki. Bʼajtanto yuj oj yamjukon, jkʼuman ja skarta jun hermana, bʼa wa xyala ke yajni wa xtʼaspuntik tsatsal wokolik, ja yip ja Jyoba wani xyakitik lamanil. Lajansok mi meranuk. Pe yajni jtʼaspun ja prebaʼiki, kilani ke ayni yiʼoj rason. Jachni jastal mero yala. Mini pasiluk skʼuʼajel, ta mito bʼa ekʼelabʼaj jun wokol jastal jaw. Pe jani jaw ja jas mero ekʼ jbʼaj ja keʼni».

20. ¿Jasa skʼulan ja Pablo ja yajni ti ajyi lutan bʼa snaji, sok jastal wa stsatsankʼujolanotik ja snochumanotik Kristo ja sjejel yaʼa?

²⁰ Ja bʼa xchʼakulabʼil ja Hechosi, ja Pablo ti lutubʼal bʼa snaj bʼa Roma, sok mini xbʼobʼ xchol bʼa naʼits naʼits. Ama jachuk, «wa xcholo yabʼye sbʼaja sGobyerno ja Dyos» yibʼanal ja matik wa x-ulatijiyuji (Hech. 28:31). Ja bʼa jtyempotiki, jitsan kermanotik mini xbʼobʼ eluke ja bʼa snaje, bʼobʼta jani yuja maloʼaye ma yuja teye bʼa jun lugar bʼa wa xnolji ja matik ayxa skʼujol ma ja matik maloʼay. Ama jachuk, ja jastal wa syajtaye ja Dyosi sok ja kʼankʼunel yiʼoje bʼa xcholjel ja lekil rasoniki mastoni yij. Yajni wa xkatikyi orasyon yuj yeʼnle, wani xbʼobʼ jkʼantikyi ja kala Tatik bʼa satkʼinal bʼa akoltajuke stajel ja matik wa skʼanawe oj snaʼe sbʼaji sok snebʼjel sbʼaja tsamalik skʼapjelik wa xyaʼa.

21. ¿Jas yuj jelxani tʼilan ja xcholjeli?

²¹ Tʼusan mi kibʼanaluktik wani xbʼobʼ jcholtik bʼa naʼits naʼits sok yajel el slekilal ja tuk modoʼik bʼa xcholjel. Ja yujil, la jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa kʼotel lekil cholumanik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi sok koltanel bʼa oj cholxuk «bʼa yibʼanal ja luʼumi». Ja «senyaʼil» bʼa tixani aytik bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu chikani lek (Mat. 24:3-14). Ja yuj mokni jchʼaytik tyempo. Jelxani tʼilan la ajyukotik «latsan ja bʼa yaʼtel ja Kajwaltiki» (1 Cor. 15:58).

22. ¿Jasa puesto aytik skʼulajel malan wantik smajlajel ja skʼakʼujil ja Jyoba?

²² Tʼusanxta skʼana bʼa «oj jakuk ja cham yiljel sok ja niwan skʼakʼu ja Jyoba» (Joel 2:31). Malan xkʼot ja tyempo jaw, mok katikan xcholjel toj lek sok mini tʼun xiwel. Aytoni jitsan kristyano bʼa puesto aye skʼulajel aseptar «ja yabʼal ja Dyosi», jastalni ja bereanoʼik (Hech. 17:10, 11). Ja yujil, mok katikan xcholjel masan xkʼot ja styempoʼili, bʼa oj aljukabʼtik ja rason it: «¡Jel leka kʼulan, lekil mosoʼal sok toj!» (Mat. 25:23). Ta tolabida wa xkatik ajyuk ja gustoʼil bʼa xcholjel sok wala ajyitik toj soka Jyoba ojni kabʼtik stsamalil bʼa tolabida ja gustoʼil yuja jcholotik «tsʼikan lek sbʼaja sgobyerno ja Dyosi».