Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

XETʼAN 14

Ja Dyosi wa smaja yiʼ stiʼ ja yaluman jumasaʼ

Ja Dyosi wa smaja yiʼ stiʼ ja yaluman jumasaʼ

Ja Jyobaji wa xya och aluman jumasaʼ bʼa oj yal-e ja jas oj ekʼ sbʼaj ja matik mi skʼuʼan abʼali sok rason jumasaʼ sbʼaj ja yaʼteltajel wa xyawe yi ja Dyosi sok sbʼaj ja Mesías kʼapubʼali

JA BʼA styempo ja mandaranum bʼa Israeli sok bʼa Judaji, ajyi jun tsome winike jel tʼilan waji, ja aluman jumasaʼ. Ja tsome winike jaw tʼilani mi oj xiwukeʼa sok tsatsni lek oj ajyuk ja skʼuʼajel yiʼoje sok ja Dyosi bʼa jachuk oj yal-e ja srason jumasaʼ ja Jyobaji. La kiltikwil chane rason staʼawe tiʼal jitsan ekʼele ja aluman jumasaʼ it.

1. Ja xchʼakelal ja Jerusaleni. Ja yaluman jumasaʼ ja Dyosi, pe, mas ja Isaías sok ja Jeremiasi, yalawe jitsan lek jabʼil bʼajtan ojbʼi chʼay snajel ja Jerusaleni sok ojbʼi kan stuchʼil ja chonabʼ jaw. Chomajkil ja aluman jumasaʼ sjeʼaweni jas yuj ja israʼelenyo yaweta yiʼ kʼe skoraja ja Dyosi. Anke ja yeʼnleʼi wa xyalawe yeʼnle ja xchonabʼil ja Dyosi, mini meranuka pes ja bʼa srelijyoneʼi wa skʼulane jastik junuk jel kistal, sok mini tojuk wa skʼulan ja yaʼtel ja maʼ ay xcholi sok jelni spekʼawe ja chikʼi (2 Reyes 21:10-15; Isaías 3:1-8, 16-26; Jeremías 2:1–3:13).

2. Oj tulxuk yajkʼachil ekʼele ja yaʼteltajel ja Jyobaji. Yajni x-ekʼ 70 jabʼil, ja xchonabʼil ja Dyosi oj eluk ja bʼa Babilonia. Ja yajni xkumxiye bʼa Jerusaleni, ja yeʼnleʼi oj stojbʼese yajkʼachil ekʼele ja stemplo ja Jyobaji (Jeremías 46:27; Amós 9:13-15). Jun maʼ 200 jabʼil bʼajtan, ja aluman Isaiasi yala jun winik sbʼiʼil Ciro yeʼn oj syam kan ja xchonabʼil Babilonia sok oj ya kumxuk bʼa slujmalil ja israʼelenyoʼi bʼa oj stul-e yajkʼachil ekʼele ja yaʼteltajel ja Jyobaji. Chomajkil, ja Isaiasi xcholo ja jas oj skʼuluk ja Ciro bʼa oj syam kan ja chonabʼ jaw (Isaías 44:24–45:3).

3. Jastal oj juluk ja Mesiasi sok ja jastik oj ekʼ sbʼaji. Ja Mesiasi tiʼ bʼi oj pojkuk bʼa jun yal chonabʼ sbʼiʼil Belén (Miqueas 5:2). Ja yeʼn jelni nux oj ya sbʼaja sok kajanbʼi bʼa jun ala bʼuruj oj ochuk ja bʼa Jerusaleni (Zacarías 9:9). Anke yajxta oj yil ja ixuk winikeʼi, jitsan ojni yijnaye ja yeʼna (Isaías 42:1-3; 53:1, 3). Chomajkil, ja yeʼn jelni kistal oj miljuka. ¿Ti ta maʼ kan tiw ja Mesiasi? Miyuk, soka xchamelali ja smul ja ixuk winikeʼi ojni bʼobʼ kusjuk yileʼa. Ja jaw wa x-ekʼi yajni ja yeʼn wa xtulji bʼa yojol ja chamwiniki (Isaías 53:4, 5, 9-12).

4. Ja smandar ja Mesiasi sbʼaj ja luʼumi. Ja ixuk winik mulanumi mini snaʼawe yajel mandar tsamala, pe, ja Mesiasi wani snaʼaʼa. Pes ja yeʼn juni Akʼuman Slamanila (Isaías 9:6, 7; Jeremías 10:23). Yajni xyaʼa ja smandar bʼa Luʼumi, ja ixuk winikeʼi lamani oj ajyuke sakʼana, sok ja winiki mixani jas oj skʼul yi ja chante cha jachuka chanteʼi mixani jas oj skʼul yi ja winiki (Isaías 11:3-7). Spetsanil ja chamel jumasaʼ oj chʼayuk (Isaías 33:24). Jaxa chamelchʼakeli ojni chʼay snajela (Isaías 25:8). Yajni wan yajel mandar ja Mesiasi, ja matik chameli oj ajuk sakʼwuke jani (Daniel 12:13).

(Akʼubʼal eluk bʼa sjuʼunil Isaías, Jeremías, Daniel, Amós, Miqueas sok bʼa Zacarías.)