Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

XETʼAN 20

Wa xmilji ja Kristo Jesusi

Wa xmilji ja Kristo Jesusi

Ja Jesusi wa xyaʼa kulan jun yajkʼachil kʼin. Wa x-iji yiʼ spatik sok wa x-aji kʼe lokan bʼa jun teʼ

OXE jabʼil xa sok snalan wan xcholjel ekʼ ja lekil rason ja Jesusi sok snaʼatani ja sakʼanil bʼa Luʼumi ojxtani chʼakuka. Ja olomal jumasaʼ bʼa srelijyon ja judioʼiki wani xchapawe oj smil-e ela, pe, wax xiwye yuja lek xkʼeye kʼumal ja swinkil ja chonabʼi pes yujni jun aluman wa xyilawe ja Jesusi. Anto, ja Satanasi snika yiʼ skʼujol june ja bʼa lajchawe jekumani, ja Judasi, bʼa oj yiʼ yi spatik ja Jesusi. Ja olomal jumasaʼ jaw skʼapawe yiʼ ja Judasi 30 sat plata bʼa oj xchon ja Kristo.

Akʼwalxa, ja Jesusi stsomo ja sjekuman jumasaʼ bʼa oj skʼintaye ja Pascua. Tsaʼan ja yajni skʼana yiʼ ja Judasi aʼeluk ja bʼa tsomaneʼi, ja Kristo yaʼa kulan jun yajkʼachil kʼin: ja Cena ja Kajwaltiki. Ja yeʼn syama jun pan, skʼulan jun orasyon sok tixa yaʼ yi ekʼuk ja pani ja juluche sjekumani. «Ja iti, jani ja jkwerpo oj kaʼ yuj ja weʼnlexi. Nochowik skʼulajel ja iti bʼa oj julkona kʼujolex», xchi ja Jesusi. Tsaʼan, syama jun bʼis sok yalel tsʼusubʼ, cha skʼulan jun orasyon sok tixa yaʼ yi ekʼuk ja sjekumani sok yala: «Ja bʼis iti bʼa junxta kabʼaltik oj ajyukotik ja bʼa jchikʼeli» (Lucas 22:19, 20).

Ja Jesusi sjeʼa yi jitsan jastik junuk ja sjekumani ja tsaʼanxta akʼwal jaw tiʼ ajyi smokeʼi. Ja yeʼn yaʼ yi ja sjekumani jun yajkʼachil mandar, abʼi syajtay sbʼaje sok spetsanil ja skʼujoleʼi. Pes ja yeʼn yala: «Yuj ja iti spetsanile oj snaʼe ja weʼnlexi jnebʼumanexniʼa [...] yuj ja weʼnlexi wa xayajta abʼajex sok jaʼwa mojexi» (Juan 13:34, 35). Ja Jesusi skʼana yiʼ ja sjekuman jumasaʼ mok cham skʼujole yuj ja jastik junuk ojxta ekʼuki, sok tixa skʼulan jun orasyon sok spetsanil skʼujol yuj yeʼnleʼa. Tsaʼan, tixa och stsʼebʼantaye lajan ja Dyosi sok tixa elyeʼa, wajye bʼa kʼachinubʼ sbʼiʼil Getsemaní.

Ja bʼa kʼachinubʼ jaw, ja Jesusi koʼ mekʼan sok yaʼ el spetsanil ja jastik yiʼoj bʼa skʼujoli bʼa stiʼ sat ja Jyobaji. Pe, junta chʼaykʼujol, kʼot jun niwan tsome kʼakʼanum, sacerdote jumasaʼ sok tuk ixuk winik ay syamskʼabʼe bʼa oj syam-e ja Jesusi. Ja Judasi mojxi oche sok bʼa oj sjeʼ machʼ ja Jesusi yujtsʼan. Yajni ja kʼakʼanum jumasaʼ sjoybʼane ja Jesusi, ja jekuman jumasaʼ spakawe el ajnel.

Yajni tiʼ tekʼan bʼa stiʼ sat ja niwak sjwesil ja judio jumasaʼ, ja Jesusi yala yeʼnani ja Yunin ja Dyosi. Sok ja jaw, ja jwes jumasaʼ yalawe ja Jesusi kʼumani bʼi sbʼaj kistal ja Dyosi ja yuj ojni chamuka. Anto, ja Jesusi tixa iji och bʼa stiʼ sat ja gobyerno sbʼiʼil Poncio Pilato, ja yeʼn tiʼ sbʼaj bʼa Roma. Anke ja gobyerno jaw mini jun smul staʼa yiʼ ja Jesusi, ja yeʼn ochni akwerdo soka jas wanexta skʼanjel ja ixuk winikeʼi, a-miljuk el ja Jesusi.

Ja Jesusi iji och man bʼa jun lugar sbʼiʼil Gólgota, ja tiw ja kʼakʼanum bʼa Roma stsʼapawe yiʼ clabo ja skʼabʼi sok ja yoki sok yawe kʼe lokan teʼ. Junta tyempo, kʼikʼbʼi ja satkʼinali anke x-ajlixta ajyi ja kʼaʼuji. Jaxa och kʼakʼu jaw, yajni cham ja Jesusi, ekʼ jun niwan templor. Tixa yawe koʼuk ja bʼa lokan ja Jesusi sok tiʼ smukuwe bʼa jun kʼeʼen jotobʼal bʼa jun patakʼ. Jaxa el ja kʼaʼuji, ja sacerdoteʼiki slutuwe ja stiʼ ja kʼeʼen bʼa mukan ja Jesusi sok sjekawe maʼ oj waj stalnay. ¿Tiʼ maʼ oj kan juntiro tiw ja Jesusi? Miyuk. Ja senya mas niwan kʼulubʼali ojxtani ekʼ altiroʼa.

(Akʼubʼal eluk bʼa Mateo skapituloʼil 26 sok 27, Marcos skapituloʼil 14 sok 15, Lucas skapituloʼil 22 sok 23 sok bʼa Juan skapituloʼil 12 man bʼa 19.)

^ par. 15 Ja bʼa slam kapitulo 5 ja bʼa juʼun ¿Jasa wa sjeʼa meran lek ja Biblia? oja taʼ mas jastik junuk wa xcholo ja chaʼan yabʼalil yiʼoj ja xchamelal ja Jesusi.