JA Santiago sok ja Judasi ja yeʼnleʼi chabʼ majan smoj-alijel ja Jesusi. Jaxa Pedro sok ja Juani teye ja bʼa lajchawe sjekuman ja Jesusi. Xchanwanil ja winike it stsʼijbʼane juke juʼun wa xtaxi bʼa yojol ja Juʼun jumasaʼ Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego. Jujune ja juʼunik jaw ja yiʼoj ja sbʼiʼil ja maʼ stsʼijbʼani. Ja spensare ja winike ja yajni stsʼijbʼane ja juʼunik jaw ja oj skoltaye ja tuk snochuman ja Kristo bʼa oj ajyuke toj sok ja Jyobaji sok ja sGobyerno ja yeʼn.

Ja snochuman ja Kristo ojni sjeʼe meran ja skʼuʼajel yiʼojeʼi. Mi malanukta yaljel wa xkʼuʼantik bʼa Dyos. Tʼilani oj jetika, jastal yala ja Santiago: «Ja maʼ lom wa xyalawe jel wa skʼuʼan ja Dyosi. Ja ixuk winik jaw lajan sok chamelxa ni ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi» (Santiago 2:26, YT). Wani xtaʼa kiptik ja yajni ja bʼa wokoli wa xjeʼa tik wa xjipa jkʼujoltik bʼa Dyos. Chomajkil, tʼilani oj jkʼantik yiʼ ja Dyosi aya jbiboʼiltik, sok la jetik wa xkʼuʼantik ja yeʼn ojni jyakitika. Ta toj wala ajyitik bʼa stiʼ sat ja Dyosi, ja yeʼn jelni lek oj yil-otika (Santiago 1:2-6, 12). Ja Dyosi wani skoltay ja maʼ wa sjeʼa wa sjipa skʼujol bʼa yeʼn sok toj wa x-ajyi ja bʼa stiʼ sati. «Ajyanik kʼubʼan sok ja Dyosi», xchi ja Santiago sok yala «jachni ja yeʼni, mojani oj ajyuk amokexa» (Santiago 4:8, YT).

Ja snochuman ja Kristo tʼilani oj ya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoji bʼa oj kuch yuj ja yajni xnikji bʼa oj skʼuluk jastik junuk bʼa mi lekuki sok smojtajel ja matik wa skʼulan jastik junuk bʼa kistal. Ja Judasi ajyi sakʼan sok ixuk winike jel kistal ja jastik wa skʼulaneʼi, ja yuj yala yabʼ ja smoj kreyenteʼili: «Ipantay abʼajex ja bʼa skʼuʼajel ja wiʼojex sok ja Dyosi» (Judas 3, NM).

Ja snochuman ja Kristo sakni oj ajyuk ja smodoʼeʼi. Ja Jyobaji wa smajlay ja matik wa x-aʼteltaji yuji sak sok asyado aʼajyuke. Ja Pedro stsʼijbʼan: «Ja yuj jachni ja keʼntiki, sbʼejni oj ajyukotik toj sok spetsanil ja jas wa xkʼulantiki. Jachni tsʼijbʼunubʼala: Toj la ajyiyex ja weʼnlexi pes ja keʼni [ja Jyobaji], tojni ayona» (1 Pedro 1:15, 16, YT). Ja snochuman ja Kristo tʼilani oj stsajlaye ja Jesusi, pes ja Pedro yala: «yaʼa kan awilex jastal oj akʼulukex bʼa oj atsajlayex ja yoki» (1 Pedro 2:21). Anke xyiʼaje wokol yuj skʼuʼajel ja smandar ja Dyosi, ja yeʼnleʼi tsamal ma kulan ni wa x-ajyi ja yaltsileʼi (1 Pedro 3:16, 17). Ja Pedro wa xyala yabʼ ja snochuman ja Kristo tʼilani sak oj ajyuk ja smodoʼeʼi, sok a-sjeʼe sok ja jas wa skʼulaneʼi meran wa xyaʼa sbʼaje sok ja Dyosi yajni wane smajlajel akʼotuk ja sKʼakʼujil ja Dyosi sok ja yajkʼachil luʼum kʼapubʼali, pes «ja tiwi naka toj ja swinkili» (2 Pedro 3:11-13, YT).

Ja snochuman Kristo ojni sjeʼ syajal skʼujole sok ja tuki cha sok ja Jyobaji. «Ja Dyosi jani ja yajtaneli», stsʼijbʼan ja Juani. Ja Juani yala ja Jyobaji sjeʼa ja niwan syajal skʼujol yiʼoj yuj keʼntiki ja yajni sjeka kon ja sKeremi bʼa oj jak yaʼ ja sakʼanili jachuk oj «stupe ja jmultiki». ¿Jasa oj jkʼuluk ja keʼntik ja weʼgo? Ja Juani wa sjakʼa: «Jmoj-aljeltik jumasaʼ. Ta jachʼ kʼa syajta yotik ja Dyosi tʼilani oj jyajta jbʼajtik ja keʼntik ita» (1 Juan 4:8-11). Jun modo bʼa sjejel ja syajal jkʼujoltiki ja oj jam ja jnajtiki, ma oj koltaytik, ja jmoj-aljeltik jumasaʼ (3 Juan 5-8).

Pe, ¿jastal xa oj sjeʼe ja snochuman ja Kristo syajal skʼujole sok ja Jyobaji? Jachʼ wa sjakʼa ja Juani: «Jachuk wa xyajtaytik ja Dyosi ta wa xnolotik ja smandari. Mi wokoluk oj jkʼuʼuktik ja smandari» (1 Juan 5:3; 2 Juan 6). Ja matik meran wa skʼuʼan ja jas wa xyala ja Dyosi wani snaʼawe ja syajal skʼujol ja Jyobaji tini oj ajyuk smokeʼa sok wa smajlaye «ja sakʼaniltik jaw bʼa mini wa xchʼaki» (Judas 21, YT).

(Akʼubʼal eluk bʼa Santiago, 1 bʼa Pedro, 2 bʼa Pedro 1 bʼa Juan, 2 bʼa Juan, 3 bʼa Juan sok bʼa Judas.)