Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

XETʼAN 16

Wa xjul ja Mesiasi

Wa xjul ja Mesiasi

Ja Jyobaji wa xya chiknajuk ja Jesús bʼa Nazareti yeʼn ja Mesías kʼapubʼali

¿OJ MAʼ skoltay ja ixuk winike ja Jyobaji bʼa oj snaʼe machʼ ja Mesiasi? Ojo. Ilawil jastal koltani ja Yeʼn. Jun 400 jabʼil tsaʼan ja tsʼikwi stsʼijbʼajel ja juʼun jumasaʼ bʼa hebreo. Bʼa jun chonabʼ sbʼiʼil Nazaret, tey bʼa norte bʼa Galilea, jun akʼix sbʼiʼil María ulatajiyuj yuj jun anjel sbʼiʼil Gabriel. Ja anjel it yala yabʼ ja María jabʼi ja Dyosi oj ya makunuk ja yipi bʼa jachuk ja yeʼn ayil jun yal skerem, ama ja María mito bʼa staʼunejuk winika. ¡Ja yal kerem it, yeʼnani oj wajuk ja Mandaranum kʼapubʼali, ja maʼ oj ya mandar bʼa tolabida! Ja yal kerem it jani ja bʼajtan Yunin ja Dyosi, ja Jyobaji ojni syam ja sakʼanil yiʼoj ja sKerem bʼa satkʼinali sok ti oj ya ochuk bʼa yoj slukum ja María.

Ja María syamani sok spetsanil skʼujol ja niwan cholal jaw. Jaxa smakbʼen ja María, jun kalpintero sbʼiʼil José, nupani sok ja akʼixi tsaʼan ja yajni ja Dyosi sjeka kon jun anjel bʼa oj jak xchol yabʼ jas yuj jachʼ ay ja María. Pes lek, la ka jul jkʼujoltik alubʼal ja Mesiasi tiʼ oj pojkuk bʼa Belén, mi tiʼuk bʼa Nazaret (Miqueas 5:2). Ja Beleni juni 150 kilometro yiʼoj sbʼaj sok ja Nazareti, ¿jastal oj tsʼikwuk ja jas yaluneje ja aluman jumasaʼ bʼa?

Jun mandaranum tiʼ sbʼaj bʼa Roma yala ayil-e janekʼ ixuk winik ay ja bʼa luʼum wan yajel mandari. Anto, alji yabʼ ja ixuk winikeʼi ti xyawe och sbʼaje juʼun bʼa lugar bʼa pojkiye. Laso ja spamilya ja Joseʼi sok ja María tiʼ sbʼaje bʼa Belén, ja yuj wajye man bʼa Belén yajni mixa jeluk skʼana bʼa oj tojbʼuk ja María (Lucas 2:3). Ja María tiʼ yila ja Jesusi bʼa jun lugar wa xnolxi chante, sok ti yaʼa bʼaʼan ja yawal alatsi bʼa jun ala kanoga bʼa wa xwaʼ ja chanteʼi. Ja Dyosi tiʼ sjeka kon jun anjel bʼa oj jak yal yabʼ jun tsome talnachej, ja yeʼnleʼi teye bʼa jun jobʼ, pojkitabʼi ja Mesías kʼapubʼali, ma ja Kristo.

Tsaʼan, ojni ajyuk pilan ixuk winike oj yal-e ja Jesusi yeʼnani ja Mesías kʼapubʼali. Ja aluman Isaiasi yalunej ojbʼi ajyuk jun winik oj stul sbʼaj bʼa oj xchap ja bʼeji ja bʼa niwan aʼtel oj skʼuluk ja Kristo (Isaías 40:3). Ja winik jaw yeʼn waj ja Juan ja maʼ wa xyaʼa yijel jaʼi. Yajni ja Juani yila ja Jesusi, ja yeʼni awani: «Kʼelawilex, yeʼnani ja maʼ oj ya sbʼaj jastal chej wa x-axi ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi. Yeʼnani oj xchʼay spetsanil ja smul ja ixuk winiki». Jitsan snochuman ja Juani weʼgoxtani snochowe ja Jesusi. June ja bʼa yeʼnleʼi yala: «Jtaʼatikonta ja Mesiasi» (Juan 1:29, 36, 41, YT).

Pe, ja jas junuk jel tʼilan bʼa oj sjeʼ ja Jesusi yeʼnani ja Mesiasi ojtoni axuka. Yajni ja Juani ya yiʼ jaʼ ja Jesusi, ja Jyobaji kʼumanikon man bʼa satkʼinal. Ja Dyosi ya koʼuk ja yipi sbʼaj ja Jesusi, jachuk sjeʼa ja Jesusi yeʼnani ja Mesiasi sok yala: «Ja iti, jaʼni ja Kunina, jel yaj wa xkabʼi. Jelni gusto wa xkilaʼa» (Mateo 3:16, 17, YT). ¡Ja Mesías kʼapubʼali jultaniʼa!

¿Jas maʼ tyempoʼil ekʼ ja it? Ekʼ bʼa jabʼil 29, yajni tyempo lek wan tsʼikwel ja 483 jabʼil yalunej oj ekʼuk ja aluman Danieli. Ja smeranili, ja it kechantani jujuntik jas junuk ja bʼa jitsan preba jumasaʼ ayi bʼa wa sjeʼa ja Jesusi yeʼnani ja Mesiasi, ma ja Kristo. Ja weʼgo, ¿jas rason oj xchol ja yajni sakʼan ay bʼa Luʼum ja Mesías it?

(Akʼubʼal eluk bʼa Mateo skapituloʼil 1 man bʼa 3, bʼa Marcos skapituloʼil 1, bʼa Lucas skapituloʼil 2 sok bʼa Juan skapituloʼil 1.)