Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

SJEJEL 21

¿Jastal wan cholxel ja lekil rasonik?

¿Jastal wan cholxel ja lekil rasonik?

Ja Jyoba mojanxa oj xchʼaysnajel ja swokol ja kristyano bʼa jani oj ya makunuk ja sGobyerno. ¡¿Sok jastal mi oj jcholtik yabʼ ja tuk ja lekil rasonik it?! Ja Jesús wa skʼana ke ja snochumanik oj xchol-e ja lekil rasonik it bʼa sutanal ja luʼum (Mateo 28:19, 20). ¿Jasa skʼuluneje ja testigoʼik bʼa skʼuʼajel ja mandar it bʼa Jesús?

1. ¿Jastal wan kʼotel smeranil ja Mateo 24:14 ja bʼa jtyempotik?

Ja Jesús yalakan: «Jaxa lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi ojni cholxuk bʼa yibʼanal ja luʼumi» (Mateo 24:14). Ja testigoʼotikon jel xkʼulantikon gusto koltanel ja bʼa aʼtel it jel tʼilan. Wa xcholotikon ja lekil rasonik bʼa sutanal ja luʼum bʼa mas ja 1,000 kʼumalik. Wa skʼana skʼujolajel sok chapan ajyel bʼa skʼulajel ja aʼtel it jel niwan. Mini oj kʼulaxuk ta mi jaʼuk ja skoltanel ja Jyoba.

2. ¿Jas wa xkʼulantikon bʼa xcholjel yabʼ ja kristyano?

Wa xcholotikon chikan bʼa wa xtax ja kristyano. Jastalni skʼulane ja nochumanik bʼa bʼajtan siglo, wala wajtikon «bʼa naʼitsaltik» (Hechos 5:42). Ja it wa xkoltani bʼa xcholjel yabʼ miyonik kristyano kada jabʼil. Pe yuja jitsan ekʼele mi xtaxye bʼa snaje, cha wa xcholotikon bʼa tuktukil lugar bʼa wa x-ajyi jitsan kristyano. Tolabida wa xleʼatikon modo bʼa xcholjel yabʼ ja tuk sbʼaja Jyoba soka jas wa spensaran oj skʼuluk.

3. ¿Matik yiʼoj ja cholal bʼa xcholjel ja lekil rasonik?

Spetsanil ja meran snochumane Kristo tʼilan oj xchol-e ja lekil rasonik. Ja keʼntikon jel tʼilan xkilatikon ja cholal it. Wa xcholotikon ja janekʼ wa xbʼobʼkujtikon yujni wa xnaʼatikon ke oj staʼ skoltajel ja kristyano (kʼuman ja 1 Timoteo 4:16). Mi maʼ wa stupuwotikon skʼulajel ja aʼtel it, ja Biblia wa xyala: «Kʼebʼubʼal ajiwilex, cha kʼebʼubʼal aʼawik» (Mateo 10:7, 8). Ama mi yibʼanal wa smaklaye, mini xkaʼatikonkan xcholjel yujni jun modo bʼa stoyjel ja Jyoba sok yajel gustoʼaxuk.

LA JNEBʼTIK MAS

La kiltik spetsanil ja jas wa xkʼulantikon ja testigoʼotikon bʼa xcholjel bʼa sutanal ja luʼum sok jastal wa skoltayotikon ja Jyoba.

4. Wa xkʼujolantikon xcholjel yabʼ spetsanil kristyano

Ja testigoʼotikon bʼa Jyoba wa xkʼujolantikon ja janekʼ wa xbʼobʼ bʼa xcholjel ja lekil rasonik chikan bʼa wa xtax ja kristyano. Kʼelawik ja BIDEO sok loʼilananik sbʼaja jas ti nochani:

  • Sbʼaja xcholjeli, ¿jasa mas wa spayawa ja jas wa skʼulane ja Testigoʼik?

Kʼumanik ja Mateo 22:39 sok Romanos 10:13-15, sok loʼilananik sbʼaja jas ti nochani:

  • ¿Jastal wa sjeʼa ja xcholjel ke wa xyajtaytikon ja tuk?

  • ¿Jastal wa xyila ja Jyoba ja matik wa xcholo ja lekil rasonik? (Kʼelawik ja bersikulo 15).

5. Koltanumotikon aʼtel bʼa Dyos

Jitsan jastik wa xchiktes ja Dyos yeʼnani wan stojel ja xcholjel. La kiltik ja jas ekʼ ja bʼa Nueva Zelanda. Jun ochkʼakʼu, jun Testigo sbʼiʼil Paul wan xcholjel bʼa naʼitsaltik sok staʼa jun ixuk. Ja kʼakʼu jaw, ja bʼa saʼan sakbʼel ja ixuk yayi jun orasyon ja Dyos, bʼa ja ya makunuk ja sbʼiʼil, ja Jyoba. Sok skʼanayi bʼa ay maʼ akoltajukyuj snajel sbʼaj. «Oxe ora tsaʼan, wa xyala ja Paul, keʼnani wanon skʼojtsijel ja spuerta».

Kʼumanik ja 1 Corintios 3:9 sok loʼilananik sbʼaja jas ti nochani:

  • ¿Jastal wa xchiktes ja sjejelik jaw ke ja Jyoba yeʼn wan stojel ja xcholjel?

Kʼumanik ja Hechos 1:8 sok loʼilananik sbʼaja jas ti nochani:

  • ¿Jas yuj wani xkʼanatikon ja skoltanel ja Jyoba ja bʼa xcholjel?

¿Wan maʼ xa naʼa ajyi?

Ja reunionik bʼa yoj semana tolabida wa xjejikitikon jastal xcholjel. Ta ja weʼn wajela junuk ja bʼa reunionik it, ¿jastal awilunej ja chapjelal wa x-ajiʼi?

6. Wa xkʼuʼantikon jun mandar bʼa Dyos ja wa xcholotikon

Ja bʼa bʼajtan siglo, ja skontraʼe ja snochuman ja Jesús sleʼawe modo stimjel bʼa mokxa xchol-e. Ja bʼajtan nochumanik skoltaye ja sderechoʼe bʼa xcholjel, «yajel kujlajuk ja lekil rason bʼa stiʼ sat ja matik ay xcholi» (Filipenses 1:7). Ja bʼa jtyempotik, ja testigoʼotikon jachni wa xkʼulantikon. a

Kʼumanik ja Hechos 5:27-42 sok loʼilananik sbʼaja jas ti nochani:

JA JAS WA SJOBʼOWE JUJUNTIK: «¿Jas yuj ja testigoʼik wa xwajye bʼa naʼitsaltik?».

  • ¿Jas oja wale?

JA JASA NEBʼA

Ja Jesús yayi mandar ja snochumanik a-xchol-e ja lekil rasonik bʼa spetsanil ja chonabʼik. Ja Jyoba wan skoltajel ja xchonabʼ bʼa skʼulajel ja aʼtel jaw.

Yajel juljkʼujoltik

  • ¿Jasa wan kʼulaxel bʼa cholxel ja lekil rasonik bʼa sutanal ja luʼum?

  • ¿Jastal wa sjeʼa ja xcholjel ke wa xyajtaytikon ja tuk?

  • ¿Wan maʼ xa kʼuʼan ke ja xcholjeli jun aʼtel bʼa oj ya gustoʼaxukotik? ¿Jas yuj?

Leʼa modo skʼulajel ja it

LEʼA TUK JASTIK

Ila jastal wa xcholowe ja testigoʼik bʼa Jyoba ja bʼa niwak chonabʼik.

Ja xcholjel bʼa ay jitsan kristyano ja bʼa calleʼik bʼa París (5:11)

¿Jastal ja testigoʼik bʼa Jyoba bʼobʼel xchol-e yabʼ ja repujyadoʼik?

Jkoltaytikon bʼa oj snebʼ-e sbʼaja Dyos ja refugiadoʼiki (5:59)

Maklay ja jas wa xcholo june, jas yuj aji gustoʼaxuk ja yajel ja sakʼanil ja bʼa xcholjeli.

Jun biaje bʼa mini jas oj slaje (6:29)

Ila jujuntik ja bʼa jastik stsaʼuneje skʼulajel ja tsome juesik bʼa mas pasil xcholjel ja lekil rasonik.

«Ja matik wa xcholowe ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos wa xwajye soka tsome juesiki» (Wanxa yajel mandar ja sGobyerno ja Dyos, kapitulo 13).

a Ja Dyos yeʼn wa xyakitikon mandar bʼa xcholjel, ja yuj ja testigoʼotikon mi xkʼulantikon nesesitar ja spermiso ja matik ay xchol bʼa xcholjel ja lekil rasonik.