Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

SJEJEL 39

Ja jastal wa xyila ja Jyoba ja chikʼi

Ja jastal wa xyila ja Jyoba ja chikʼi

Ja chikʼi jel tʼilan. Lek meyuk, mi maʼ oj ajyuk sakʼan. Yuja yeʼn stojbʼesotik ja Dyosi, yeʼn yiʼoj ja derecho yaljelkabʼtik jastal oj katik makunuk. ¿Jasa wa xyala sbʼaja chikʼi? ¿Oj maʼ bʼobʼ kabʼtik jastal jwaʼeltik ma oj kitik? ¿Sok jas oj skoltaya bʼa stsajel lek sbʼaja jaw?

1. ¿Jastal wa xyila ja Jyoba ja chikʼi?

Ja bʼa najate, ja Jyoba yala yabʼ ja yaʼtijumiki: «Ja sakʼanil spetsanil tikʼe bʼakʼtelal jani ja xchikʼeli» (Levítico 17:14). Bʼa Jyoba, ja chikʼi jani yiʼoj ja sakʼanil. Yuja sakʼanil jun majtanal jel chaʼanyabʼal yaʼunejkitik ja Dyosi, ja chikʼi cha jachni kʼotel.

2. ¿Wan maʼ xtimwani ja Dyos yajel makunuk ja chikʼi?

Bʼajtanto oj kujlajuk ja kongregasyon bʼa snochuman Kristo, ja Jyoba yatayi ja mandar ja yaʼtijumik ke mok sloʼe chikʼ (kʼuman ja Génesis 9:4 sok Levítico 17:10). Yajni kujlajita, ja Jyoba cha yaʼato ja mandar jaw. Ja tsome tojwanum yayile ja tojelal it ja snochuman Kristo: «Talnabʼaj[ik] soka [...] chikʼi» (kʼuman ja Hechos 15:28, 29).

¿Jas wa stojolan ja talnabʼajik soka chikʼi? Ta ja loktori yalawabʼ tʼilan oja talnabʼaj soka trago, ¿anke mini oja wuʼe? Pe ¿oj maʼ wabʼ waʼelik bʼa ayiʼoj trago ma oj ajuk ochuk bʼa wa bena? Miniʼa. Cha junxtani soka mandar bʼa stalnajel jbʼajtik soka chikʼi. Skʼuʼajel ja smandar ja Dyos ti chʼikan mi oj kabʼtik ma oj kuʼtik chikʼ cha mi oj kabʼtik bʼakʼet mi akʼubʼal elyi xchikʼel. Cha tʼilan mi oj kabʼtik waʼelik bʼa akʼubʼal ochyi chikʼ.

¿Sok jaxa yajni wa xyawe makunuk chikʼ ja loktoriki? Jujuntik ja bʼa jas wa xyawe makunuki ma ja aniki wani skʼoko ja sley ja Dyos, jastalni yijel ja mero chikʼi ma yijel junuk ja bʼa spilulabʼil yiʼoji: ja glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas sok ja plasma. Pe bʼa tuk bʼobʼta mini chikanuk lek ta wan kʼokxel ja sley ja Dyos. Jun sjejel, bʼa jujuntik ekʼele jani wa x-aji makunuk bʼa ti elel tʼusan ja bʼa chane spilulabʼili. Bʼa tuk jaʼ wa x-aji makunuk ja xchikʼel ja maʼ maloʼayi. Yajni ilxita ja jastik oj bʼobʼ kʼulaxuki, kada jujune yeʼn oj stsaʼe (Gálatas 6:5). a

LA JNEBʼTIK MAS

La kiltik jasa tʼilan oj kaʼ tʼabʼan jkʼujoltik yajni wa stsaʼatik yijel anik.

3. Tsaʼa skʼulajel jastik wa x-aji gustoʼaxuk ja Jyoba

¿Jastal oj bʼobʼa tsaʼ skʼulajel bʼa akuerdo ay soka jastal wa xyila ja chikʼ ja Dyos? Kʼelawik ja BIDEO sok tsaʼan loʼilananik sbʼaja stʼilanil snochjel ja jas ti nochani:

  • Ayi orasyon bʼa skʼanjel biboʼil (Santiago 1:5).

  • Leʼa rasonik bʼa Biblia sbʼaja jaw sok ila jastal oj wa makunuk (Proverbios 13:16).

  • Jobʼo yabʼalil jastik ay bʼa yijel ja bʼa lugar kulana.

  • Ila ja jas mi xbʼobʼa wiʼi.

  • Kʼela lek ke ja jas oja tsaʼ skʼulajeli oj ya ajyuk laman jawa conciencia (Hechos 24:16). b

  • Atʼabʼana kʼujol ke mi maʼ oj yalawabʼ ja jas oja kʼuluk bʼa ti chʼikan soka conciencia. Mini jawa tatami, jawa cheʼumi, mini jun ansyano sok mini jawa maestro wa xyawi estudio (Romanos 14:12).

  • Tsʼijbʼankan ja jasa tsaʼa skʼulajeli.

4. Ja testigoʼotikon bʼa Jyoba wa xleʼatikon lekil jkoltajeltikon

Skʼuʼajel ja smandar ja Dyos sbʼaja chikʼi mi wa stojolan mi xkʼanatikon yijel lekil anik. Kʼelawik ja BIDEO.

Kʼumanik ja Tito 3:2 sok loʼilananik sbʼaja jas ti nochani:

  • ¿Jas yuj tʼilan oj jkistike ja loktorik sok laman oj ajyukotik ja yajni la loʼilanitiksoke?

Mi xkiʼajtik

Weʼn oja tsaʼ ta oja wiʼe

A. Plasma.

Ta aji-el tʼusan plasma

B. Glóbulos blancos.

Ta aji-el tʼusan glóbulos blancos

C. Plaquetas.

Ta aji-el tʼusan plaquetas

D. Glóbulos rojos.

Ta aji-el tʼusan glóbulos rojos

 5. Ja yajni ti elel tʼusan ja bʼa chane spilulabʼil ja chikʼi

Ja chikʼi ayiʼoj chane spilulabʼil: glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas sok plasma. Jaxa bʼa kada spilulabʼil ayiʼoj jitsan jastik bʼa yal tʼusanta, bʼa wa xnaji sbʼaj jastal yal spilulabʼil (fracciones sanguíneas). c Jujuntik ja bʼa yal spilulabʼil it wa x-aji makunuk bʼa anik bʼa yajnajel ja chamelik ma yajel kʼot tekʼan ja chikʼi.

Yajni ti chʼikan ja yal spilulabʼili, kada snochuman Kristo yeʼn oj stsaʼ jas oj skʼuluk yajel tʼabʼan skʼujol ja jas wa xyala ja sconciencia tojubʼal yuja Biblia. Bʼobʼta jujuntik oj stsaʼ mi oj yiʼe anik ma ja jastik wa xyawe makunuk ja loktorik bʼa ayiʼoj yal spilulabʼil. Sok jujuntik bʼobʼta mini ay smaloʼil xyilawe ja yijeli.

Yajni xa tsaʼa jas oja kʼuluk, jobʼo abʼaj:

  • ¿Jastal oj jcholyabʼ ja loktor jas yuj mi xkʼana ma wa xkʼana oj kiʼ jujuntik yal spilulabʼil ja chikʼi?

JA JAS WA SJOBʼOWE JUJUNTIK: «Ta ja chikʼi wa xbʼobʼ koltanuk, ¿jasa smaloʼil yijel?».

  • ¿Jas waxa pensaran?

JA JASA NEBʼA

Ja Jyoba wa skʼana ke la kiltik chaʼanyabʼalil ja chikʼi.

Yajel juljkʼujoltik

  • ¿Jas yuj ja Jyoba jel chaʼanyabʼal xyila ja chikʼi?

  • ¿Jas yuj wa xnaʼatik ke ja mandar bʼa stalnajel jbʼajtik soka chikʼi tini chʼikan ja yijeli?

  • ¿Jas oj skoltaya bʼa stsajel lek jas oja kʼuluk sbʼaja jastal wa xyawe makunuk ja loktorik ja chikʼi?

Leʼa modo skʼulajel ja it

LEʼA TUK JASTIK

Bʼajtanto oja tsaʼ ta oja kʼul aseptar ja modoʼik bʼa jaʼita oj ajuk makunukawi jawa chikʼeli, ¿jasa tʼilan oja waʼ tʼabʼana kʼujol?

«Sjobʼjelik yiʼoj ja matik wa skʼumani» (Ja Juʼun Cholumani, 15 bʼa octubre bʼa 2000)

Bʼajtanto oja tsaʼ ta oja wiʼ ja yal spilulabʼil ja chikʼi, ¿jasa tʼilan oja paklay?

«Sjobʼjelik yiʼoj ja matik wa skʼumani» (Ja Juʼun Cholumani, 15 bʼa junio bʼa 2004)

¿Jasa aji kʼokxuk jun loktor ke ja jastal wa xyila ja chikʼ ja Jyoba ayni sbʼej?

«Jkisa ja jas wa xyala ja Dyos sbʼaja chikʼ» (¡Kʼeʼan!, 8 bʼa diciembre bʼa 2003)

Ila jastal wa skoltaye ja kermanotik ja matik teye ja bʼa Tsome wa skoltay ja kermanotik aye bʼa hospital.

Ja Jyoba wa stalnay ja matik maloʼayi (10:23)

a Kʼela ja sjejel 35, «Ja jastal stsajel jastik lek skʼulajel».

b Kʼela ja  punto 5, «Ja yajni ti elel tʼusan ja bʼa chane spilulabʼil ja chikʼi»; ja nota 3, «Ja jastik wa xyawe makunuk ja loktorik bʼa ti chʼikan soka chikʼi».

c Bʼa jujuntik loktor ja chane spilulabʼil ja chikʼi wanxa xyilawe yal spilulabʼil. Ja yuj, bʼobʼta tʼilan oja cholyabʼ ke atsaʼunej mi oja wiʼ mero chikʼ ma ja glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas ma plasma.