Ja jekabʼanum Pablo xcholo ja jas aji ekʼyi yuja Dyosi bʼa ayni ekʼele ja jmoj-aljeltik ixuki tʼilani oj smus ja yolomeʼi bʼa oj skʼuluke jujuntik aʼtel bʼa Jyoba. ¿Jastik ekʼele tʼilan oj skʼuluke, sok jas yuj? Ja Pablo yaʼakan jujuntik tojelal ja bʼa 1 Corintios 11:3 man 16 bʼa jas oj skʼuluke ja yeʼnleʼi bʼa jun modo oj yaweyi stoyjel ja Dyosi. Ja Pablo sjeʼa chabʼ modoʼal bʼa oj kaʼ tʼabʼan jkʼujoltik: 1) jas ekʼeleʼik ja jmoj-aljeltik ixuk oj smus ja yolomi, sok 2) ja rasonik yiʼoje bʼa jas yuj tʼilan oj smuseʼi.

Jas ekʼeleʼik ja jmoj-aljeltik ixuk oj smus ja yolomi. Ja Pablo staʼa tiʼal bʼa chabʼe: skʼumajel ja Dyos sok yaljel ja yabʼali (bersikuloʼik 4, 5). Skʼumajel ja Dyos, ma yajelyi orasyon, jani jun modo bʼa stoyjel ja Jyoba. Ja bʼa jtyempotiki, ja yaljel sbʼaja yabʼal ja Dyos jani kʼotel ja tuktukil aʼtel wa skʼulane ja jmoj-aljeltik sbʼaja sjejelik bʼa Biblia. Anto, ¿wan maʼ xkʼan yal ja Pablo tolabida oj smus ja yolome ja jmoj-aljeltik ixuk yajni wa xyaweyi orasyon ma wa sjeʼawe bʼa Biblia? Miyuk. Pe ayni ekʼeleʼik bʼa tʼilan oj smus ja yolomi.

Ja Pablo staʼa tiʼal ja bʼa pamilya soka bʼa kongregasyon. Ja yeʼn yala: «Ja ixuquei, [jani yolome] ja huiniquea, [...] Pero jach ni ja ixuque chomajquili. Ta mi cʼa huas smusu ja sʼolom  cuando huas scʼuman ja Diosi, ma huax yala ja yabal ja Diosi, ¡jel ni qʼuixhuel ja sbaj ja yenle[!]» (Bersikuloʼik 3, 5). Ja bʼa pamilya, ja Jyoba stʼojunej ja tatamal jastal olomal sbʼaja xcheʼumi. Ta ja yeʼn mi skisa ja xchol ja statami, ja cheʼumali oj ya kʼixwuk yajni skʼulan aʼtelik bʼa jaʼ xchol yaʼunej ja Jyoba oj skʼuluk ja olomali. La kiltik jujuntik sjejel. Jun jmoj-aljeltik ixuk tey soka statami sok oj skʼuluk jun estudio bʼa Biblia. Yuja wa skisa ja xchol yiʼoj ja statami, ojni smus ja yolomi. Sok jachni oj skʼuluk ama mito yiʼojuk jaʼ ja statami, pes yeʼn ja olomal ja bʼa pamilya. * Ta jun jmoj-aljeltik ixuk oj yayi orasyon ma ay jas oj sjeʼe sok teysok jun yal skerem pe yiʼojxa jaʼ, ja nanali tʼilani oj smus ja yolomi. Anima ja yal keremi mi olomaluk ja bʼa pamilya, pes juni sjejel ja ixuki wa skisa ja xchol akʼubʼalyile ja winike matik yiʼojxa jaʼ ja bʼa kongregasyoni.

Ja Pablo cha staʼani tiʼal ja bʼa kongregasyon. Ja yeʼn yala: «Ta ay cʼa maʼ huas scʼana ya qʼueuc jun cʼumal yuj ja cosa jumasa iti, oj cal yabi que sbej huax cabticon que jun ixuc, [...] sbej ni huas smusu ja sʼoloma. Jach ni huax yalahue ja ba spetzanil ja [kongregasyon] sbaj Diosi» (bersikulo 16). Ja bʼa kongregasyoni, ja Jyoba ay yaʼunej winike matik yiʼojxa jaʼ bʼa bʼajtan bʼej oj ajyuke (1 Timoteo 2:11-14; Hebreos 13:17). Ja yuj, jaʼitani ja winike wa x-aji ochuke jastal ansyano ma skoltuman ansyano bʼa stalnajel ja Xchejik ja Dyosi (Hechos 20:28). Pe ayni ekʼele jun jmoj-aljeltik ixuk wa skʼulan jujuntik aʼtel bʼa jani xchol jun winik yiʼojxa jaʼ sok chapan bʼa sjejel. Jastalni skʼulajel jun tsomjelal bʼa elel xcholjel yuja mey jun winik chapan bʼa oj skʼuluki. Ja tsomjelal it sbʼajni kongregasyona, sok xcholni oj skʼuluk jun winik. Sok cha jachuk yajni jun jmoj-aljeltik ixuk oj skʼuluk jun estudio bʼa Biblia jach kulanxa, pe smoj jun jmoj-aljeltik winik bʼa yiʼojxa jaʼ. * Ja yuj, ja jmoj-aljeltik ixuki tʼilani oj smus ja yolomi bʼa oj sjeʼ ja cholal wan skʼulajeli sbʼajni jun winik.

 Pe mini tʼilanuk oj smus ja yolom jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa skʼulajel ja tuk aʼtel bʼa stoyjel ja Dyosi. Jastal yajel comentario ja bʼa tsomjelali, elel ja bʼa xcholjel bʼa naʼits naʼits ama ti smojuk ja statami ma pilan jmoj-aljeltik winik bʼa yiʼojxa jaʼ, ma yajni oj yayi orasyon ma spaklajel ja Biblia soka yuntikil mito yiʼojuke jaʼi. Pe ¿jaxa ta ay ekʼele mi snaʼa lek ta oj smus ma miyuk ja yolomi? Pes jel tʼilan oj spaklay jaʼankʼujol lek. * Pe ta mini kʼa snaʼa jas oj skʼuluk, sok ta ja skʼujoli lek xyabʼi, mini ay smaloʼil ja oj smus ja yolomi jastal wa sjeʼa ja bʼa dibujo.

Ja rasonik yiʼoje. Ja bʼa bersikulo 10 wa xtaʼatik chabʼ rason bʼa jas yuj tʼilan oj smus ja yolomeʼi: «Jayuj sbej huas smusu ja sʼolom ja ixuquei porque soc ja jahui, huax yala que mandar ni ayea, cho huane ni iljel yuj ja ángel jumasa». Ja sbʼajtanil rason, jaʼ soka yaljel it «huax yala que mandar ni ayea». ¿Jas wa stojolan ja it? Pes yajni jun ixuk wa smusu ja yolomi, jun senya bʼa wa skisa ja cholal yaʼunejyi ja Jyoba ja winike yiʼojexa jaʼi. Sok jach wa sjeʼa toj ay sok ayiʼoj syajal skʼujol soka Dyosi. Jaxa xchabʼil rason jaʼ soka yaljel it «cho huane ni iljel yuj ja ángel jumasa». Pe ¿jasa wa xjejiyile ja anjeliki yuja wa smusu ja yolom ja ixuki?

Ja anjeliki jel xyaweyi stʼilanil yajni wa xyilawe ja matik teye ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi wa skisawe ja cholal yiʼoj ja Jyoba, ama tiʼuk bʼa satkʼinal ma bʼa Luʼum. Chomajkil, jel xyaweyi stʼilanil yajni ja ixuk winik mulanume wa x-ajyiye kʼuʼabʼal. Yujni ja anjeliki cha tʼilani oj sjeʼe kʼuʼabʼal oj ajyuke sbʼaja xchol yiʼoj ja Jyoba, pes yujni ja bʼa tyempo najate mi spetsaniluke ajyiye kʼuʼabʼal (Judas 6). Soka bʼa jtyempotiki,  ja anjeliki wani xyilawe jun lekil sjejel yajni jun jmoj-aljeltik ixuk wa skisa lek ja cholal yiʼoj jun jmoj-aljeltik winik bʼa yiʼojxa jaʼ, anima ja ixuki mas ayxa skʼujol, sok mas wanxa snaʼa ma jel bibo. Sok masto jel cham xyilawe yajni jach wa skʼulan jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa tsaʼubʼal oj wajuk bʼa satkʼinal. ¿Jas yuj? Yujni ja bʼa tyempo jakumi ja yeʼn tini oj ajyuk ja bʼa tsome oj yaʼe mandar lajan soka Kristo ja bʼa satkʼinali, bʼa jun cholal mas chaʼanyabʼalil yuja bʼa anjeliki. Jastal wa xkilatik, ja ixukeʼi ayni yiʼoje jun tsamal cholal. Soka smodoʼe bʼa toji soka kʼuʼabʼal aye wani sjeʼaweyi ja jitsan miyon anjelik bʼa ajyel chʼin sok kʼuʼabʼal.