1, 2. ¿Jas sjobʼjel oj jpaklaytik, sok jas yuj?

¿NUPANELAXA maʼ? Ta jachkʼa, ¿jastal ma waxa wila jawa nupaneli? ¿Oj maʼ awal jel xyaʼa gustoʼil, maʼ puro wokol? ¿Maʼ ja weʼn soka wa nupi mixa jelxa mojabʼajex, soka mas tuki, mixa tʼun gusto aya ja bʼa wa nupaneli? Ta jachʼ ekʼelabʼaj, bʼobʼta tristeʼaya yuja chebʼita jawa nupaneli. Chomajkil, ta weʼn jun Taʼumantiʼa, bʼobʼta wani xchama kʼujol sok jel yaj xa wabʼ jawa nupaneli mi stoyo ja Jyoba, ja Dyos jelxa yajtay. ¡Pe mok eluka gana! Jawa nupaneli ayni yajnal.

² Ajuljkʼujoltik jel jitsan ja nupanumik Taʼumantiʼ bʼa jel yiʼawejan ja kʼeyetʼanjani, pe staʼuneje ja modoʼal bʼa yajel tsatsbʼuk ja snupaneleʼi, soka weʼn ojni bʼobʼa taʼ. Pe ja sjobʼjel ja it: ¿jasa oj jkʼuluktik bʼa mas tsamal sok gusto oj ajyuk ja nupaneli?

3, 4. ¿Jas yuj ja mojxel soka Dyosi masni mojan wala ajyi ja weʼn soka wa nupi? Aʼa jun sjejel.

³ Yajni ja matik nupanele wa skʼujolane bʼa mas kʼubʼan oj ajyuke soka Dyos, masni kʼubʼan wa xcha ajyiye ja yeʼnleʼi. Jun sjejel. Pensaraʼan bʼa jun winik sok jun ixuk wane kʼeʼel jun niwan wits. Bʼa jun skʼaxil ja witsi tey ja winiki, jaxa bʼa pilan skʼaxili tey ja ixuki, sok najat lek wa xyiʼaj sbʼaje. Pe yajni junxta lajan wa xkʼeye ja sbʼejyele man sniʼ wits. ¿Jasa  wa x-ekʼi? Pes malan wane kʼeʼelkʼe mas wane mojxel. ¿Jastal wa skoltayotik ja sjejel it?

⁴ Ja janekʼ wa xkʼujolaxi bʼa kʼeʼel ja bʼa witsi, jani wa senyaʼan ja janekʼ wa xkʼujolantik ja kʼuʼumanik Dyos bʼa yaʼteltajel sok spetsanil jkʼujoltik ja Jyoba. Sok bʼobʼta meran ja weʼn soka wa nupi wanixa yajtayex ja Jyoba sok wanixa kʼujolanex jawa bʼejyelex bʼa kʼeʼel kʼinali. Pe ta cheʼej kʼa ay jawa nupaneli, jach jastal ja weʼn aya bʼa jun skʼaxil ja witsi, sok jaxa wa nupi tey bʼa pilan skʼaxil. ¿Pe jasa oj ekʼuk ta wanexni kʼeʼel ja bʼa witsi? Pes yuja kʼeʼumextoʼi, najato ayex, pe yajni mas waxa kʼujolanex bʼa kʼeʼel, mojxel soka Dyos, masni kʼubʼan oj ajyanik. Ti wa xkilatik: ja jas wa xya ajyuke mojan jun tatamal sok jun cheʼumal, jani mojxel soka Dyosi. ¿Pe jastalxa maʼ oj bʼobʼuk ja it?

5. a) ¿Jas jun modoʼal bʼa oj bʼobʼ mojxan mas soka Jyoba, soka wa nupi? b) ¿Jastal wa xyila ja Jyoba ja nupaneli?

 ⁵ June ja bʼa modoʼik jel tʼilan bʼa wa xkoltani bʼa «kʼeʼeli», jani skʼuʼajel ja lekil rasonik bʼa Biblia sbʼaja matik nupanelexa (Salmo 25:4; Isaías 48:17, 18). La jpaklaytik june ja bʼa jastik it, jani ja jas yala ja aluman Pablo: «Tolabida kisawik ja nupaneli» (Hebreos 13:4, YD). Ja teksto it wa sjeʼa jastal wa xyila ja Jyoba ja nupaneli: jun jasunuk bʼa jel chaʼanyabʼalil juntiro.

6. Ta jpaklaytik ja jas yala ja Pablo sbʼaja nupanumik ja bʼa Hebreos, ¿jasa wa xya kabʼtik stojolil, sok jas yuj jel stʼilanil snajel?

⁶ Ta weʼn soka wa cheʼum waxa waʼteltayex lajan ja Jyoba, ja chawanilex ja naʼunejex ja nupaneli juni jasunuk jel chaʼanyabʼalil sok jelni sak, pes yeʼnani ya kujlajuk ja Jyoba (kʼuman ja Mateo 19:4-6). Wani xnaxi jel tʼilan kiswanel ja yajni wa xjul wokol ja bʼa nupaneli. Pe chomajkil, wa skʼana pilan jasunuk bʼa oj snijkesex sjejel waxa kʼanabʼajex sok waxa kisabʼajex. Ta jpaklaytik lek ja jas yala ja bʼa tuk sbersikuloʼik yiʼoj ja Hebreos 13:4, soka jas yala ja Pablo sbʼaja nupanumiki, oj kabʼtik stojolil nake mandarik ja jas yala (Hebreos 13:1-5). Pes ja yeʼn mi kechanta staʼa tiʼal ja jas yila, ja yeʼn yaʼa mandarik bʼa tʼilan a-skʼuʼuke ja nupanumiki. Jelni tʼilan yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja it, pes ojni koltanuk bʼa yiljel pilan jasunuk bʼa syajtajel mas jawa nupi. ¿Jas yuj wa xkalatik ja it?

7. a) ¿Jastik mandar bʼa Biblia wa xkʼuʼantik, sok jas yuj? b) ¿Jasa slekilal wa xtaʼatik yajni wa xkʼuʼantiki?

⁷ La jpensaraʼuktik jutsʼin sbʼaja jastal wa xkilatik ja tuk mandarik bʼa Biblia, jastal yajel och nebʼuman ja ixuk winiki ma ja tsomjelik bʼa stoyjel ja Dyosi (Mateo 28: 19; Hebreos 10:24, 25). Wa xkʼuʼantik ja mandarik it, ama ay ekʼele wokol xkabʼtik skʼulajel. Wani la eltik ja bʼa xcholjel ja lekil sGobyerno ja Dyosi anima ja ixuk winik mi skʼanawe  smaklajel. Sok cha wala wajtik ja bʼa tsomjeliki ama jel yajtik wala kantik yuja aʼteli. Ama ay wokol, mini xkaʼatikan stsomjel jbʼajtik sok elel xcholjel. Mini jasa sok mini machʼa wa xya kʼotkotik tekʼan, mini ja Satanás. Yuj jel xyajtaytik ja Jyoba sok spetsanil jkʼujoltik, ja jaw wa snijkesotik bʼa skʼuʼajel ja smandariki (1 Juan 5:3). ¿Jasa slekilal wa xtaʼatik ja yajni wala eltik ja bʼa xcholjeli sok wa stsomo jbʼajtik? Yuja wa xnaʼatik wantik skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyosi, wa xkabʼtik slamanil sok gusto wa x-ajyi ja kaltsiltiki. Soka wa stuluwotik sok wa xyaʼa kiptik (Nehemías 8:10). ¿Jasa wa xnebʼatik soka it?

8, 9. a) ¿Jasa oj snijkesotik bʼa skisjel ja nupaneli, sok jas yujil? b) ¿Jas chabʼ jasunuk oj jpaklaytik oche?

⁸ Jastalni wa xkilatik, ja yajtanel kiʼojtik bʼa Dyosi wa snikawotik bʼa oj jkʼuʼuktik ja mandar bʼa elel xcholjeli soka tsomjelali anima chikan jas wokolik wa xjul jbʼajtik. Pes junxta soka jaw, ja yajtaneli jani oj snijkesotik bʼa skʼuʼajel ja mandar bʼa Biblia sbʼaja tʼilan oj jkʼuluktik pwersa bʼa «tolabida [skisjel] ja nupaneli» (Hebreos 13:4, YD; Salmo 18:29; Eclesiastés 5:4). Soka jastal wa xya koʼ jlekilaltik ja Jyoba yuja wani xkʼulantik pwersa bʼa elel xcholjel sok stsomjel jbʼajtik, chomajkil oj ya koʼ jitsan jlekilaltik yuja wa xkʼujolantik bʼa chaʼanyabʼalil yiljel ja nupaneli (1 Tesalonicenses 1:3; Hebreos 6:10).

⁹ Anto, ¿jasa skʼulajel bʼa skisjel ja nupaneli? Bʼajtan, jani mok jkʼuluktik mini jun tikʼe jasunuk bʼa oj ya sjom, sok xchabʼil, slejel ja modo bʼa yajel tsatsbʼuk ja nupaneli.

10, 11. a) ¿Jas modoʼal bʼa wa xjexi mi xkisji ja nupaneli? b) ¿Jasa tʼilan oja jobʼyi jawa nupi?

¹⁰ Ayxa tyempo, jun jmoj-aljeltik ixuk yala ja it: «Wa xkʼanayi ja Jyoba ayaki kip bʼa oj bʼobʼ kuchkuj». ¿Jasunkiluk  ja tʼilan oj kuchyuji? Yeʼn wa xcholo: «Ja jtatami jel syajbʼeson soka jastik wa xyalakabʼi. Ja jkwerpo mi chamchikʼaxel ay, pe ja bʼa kojoli bʼutʼel yajbʼel, pes tikʼanxta wa xyalakabʼi: ‹mila makuni› ma ‹mi jasa waʼtel›». Soka jas yala ja cheʼumal it, wa sjeʼa jun jasunuk bʼa jel chamkʼujolal: jani ja janekʼ wa xyajbʼesni soka jastik wa x-alxi ja bʼa yojol ja nupaneli.

¹¹ ¡Jelni xyaʼa tristeʼil yabʼjel ayni jmoj-aljeltik bʼa nupanele sok wa xyala sbʼaje jastik junuk bʼa jel yaj yabʼjel, pes nake yaljelik bʼa wokol yajnajel! Soka matik kʼajyele wa xkʼumaniye jachuki mini ayuk jun snupanele bʼa chaʼanyabʼalil. Pe ja wego, ¿jasa wa xbʼobʼ alxuk sbʼaja weʼn? Bʼa oja naʼ, jobʼoyi jaman lek jawa nupi: «¿Mi maʼ xyajbʼesa soka jas wa xkalawabʼi?». Ta yalawabʼ jawa nupi tikʼan waxa yajbʼes, anto jelni tʼilan oja tukbʼes jawa modo (Gálatas 5:15; kʼuman ja Efesios 4:31).

12. ¿Jastal oj bʼobʼ yil ja Dyos lomni ja jastal wa xkaʼteltaytiki?

¹² Ajuluka kʼujol ta waxa yajbʼes soka jas waxa walayabʼ jawa nupi wa xjom ja jastal waxa wilabʼaj soka Dyosi. Ja Yabʼal ja Dyos wa xyala: «Ta ay cʼa maʼ huax yala que huas scʼuan ja Diosi, pero ta mi cʼa huax yaa scuidado ja jastal huax cʼumani, yen ita ni mismo huas slola sbaj. Lom qʼuiqʼuinal juntiro ja jastal huas stoyo sbaj que huas scʼuan ja Diosi» (Santiago 1:26). Mok jloʼlay jbʼajtik spensarajel ja jas wa xkalatiki mini ti chʼikanuk ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi. Jastal wa sjeʼa ja Biblia, mini sbʼejuk spensarajel wa xkalatik wantik yaʼteltajel ja Dyos, sok mey stʼilanil ja jas wa x-ekʼ ja bʼa yoj naʼitsi. Mokni jloʼlay jbʼajtik: pes juni jasunuk jel stʼilanil (kʼuman ja 1 Pedro 3:7). Jun ixuk ma winik wa xbʼobʼ yaʼteltay tsamal ja Dyos ja bʼa skongregasyoni. Pe ta ja bʼa snaji kʼajyel wa xyala jastik bʼa jel yaj yabʼjel, mini wan skisjel ja snupaneli. Soka Dyosi lomni wa xyila ja jastal wa x-aʼteltaji yuja winik ma ixuk jaw.

13. ¿Jastik modoʼik oj bʼobʼ yiʼoch jun jmoj-aljeltik nupanelxa bʼa syajbʼesel ja snupi?

 ¹³ Chomajkil, ja matik nupanelexa jelni tʼilan oj ya skwidadoʼe bʼa mok syajbʼese ja snup jach bʼa mi jel chikanuk. La jpensaraʼuktik ja chabʼ modoʼal it. Jun nanal bʼa wan yajel kʼiʼuk stuchʼil ja yal yuntikili, jel tikʼan wa xwaj yulatay jun olomal bʼa pamilya ja bʼa skongregasyoni bʼa oj skʼanyi rason, sok jel x-albʼiye loʼil. Pilan, ja bʼa semanaʼiki, jun jmoj-aljeltik winik soltero jel tikʼan x-el ja bʼa xcholjel sok jun moj-aljeltik ixuk bʼa nupanelxa. Bʼobʼta ja olomal bʼa pamilya soka jmoj-aljeltik ixuk nupanelxa mi xyilawe smaloʼil ja it. ¿Pe jastal maʼ oj bʼobʼ yil-e ja snupeʼi? Jun jmoj-aljeltik ixuk yala ja it: «Wa xkila ja jtatami jel spilayi tyempo bʼa loʼilanel sok pilan jmoj-ajleltik ixuk ja bʼa kongregasyoni. Soka jaw, wa xkabʼ lajansok mixa skisawon».

14. a) Soka jas wa xyala ja Mateo 19:5, ¿jasa oj waj skʼujol ja matik nupanelexa? b) ¿Jasa sjobʼjelik tʼilan oj skʼul sbʼaje matik nupanelexa?

¹⁴ Wani xkabʼtik stojolil ja jastal yaj xyabʼ ja jmoj-aljeltik it. Sok cha junxta wa xkalatik soka matik wa xyilawe jach wane skʼulajel ja snupeʼi bʼa mi skisawe ja mandar yaʼunej ja Dyos sbʼaja nupanumiki: «Que jun huinic, tʼilan oj yaa can ja snan stati. Oj bi yii ja xcheumi. Meran nia, chahuane ajyi pero ja huego, [...] quechan xta june aye» (Mateo 19:5). ¿Wan maʼ stojolan ja it ja nupanumiki mixa oj skʼel ja snantateʼi? Miyuk. Ja jas wa xkʼan yal ja teksto it, jani yajni june nupanita, jani oj waj bʼajtan skʼujol ja snupi. Sok jaxa soka smoj-aljelik bʼa kongregasyoni: anima jel syajtaye, pe ja jasunuk mas tʼilani jani ja snupi. Ja yuj, ta jelxa pilayi tyempo sok jel kʼubʼan xa wiʼabʼajsok june, sok mas jata mi jaʼuk jawa nupi, ojni ajyuk kʼumal ja bʼa wa naji. Jobʼo abʼaj: «¿Ja maʼ yuja jaw ja ay kʼumal soka jcheʼum ma ja jtatami? Yuja yeʼnani wa sbʼajini, ¿wan maʼ xpilayi styempo ja jnupi bʼa ajyel lajansok, sok sjejelyi jel xyajtay?».

15. Soka jas wa xyala ja Mateo 5:28, ¿jas yuj jel tʼilan ja matik nupanele mok jel kʼubʼan ayiʼ sbʼajsok june bʼa mi jaʼuk ja snupi?

 ¹⁵ Chomajkil, yajni june bʼa nupanelxa jel kʼubʼan xyiʼaj sbʼajsok june bʼa mi jaʼuk ja snupi sok wa xyila jastal jun spamilya, jel xiwela sbʼaj bʼa ay jas oj skʼuluk. Tukni yabʼjela, pe jitsan jmoj-aljeltik jachni skʼuluneje, sok ikʼubʼale och bʼa oj skʼul sbʼaje gusto (Mateo 5:28). Sok bʼa jitsan ekʼele, ja it wa  x-ijiye och bʼa koʼel mulal sok yajel kuxbʼuk ja snupaneleʼi. La kiltik jasa yala ja aluman Pablo sbʼaja it.

16. ¿Jasa yala ja Pablo bʼa tʼilan oj skʼuluke ja matik nupanele?

¹⁶ Tsaʼan, yajni yaʼa ja mandar bʼa «tolabida kisawik ja nupaneli», ja Pablo cha yaʼa ja mandar it bʼa «mok awa‘ex kuxbʼuk ja schʼat ja nupanumi. yuj ja dyosi wa skʼela ja ma‘tik wa sle‘a pilan ixuk winik. cha jachʼni ja ma‘ wa sjomo ja bʼa nupaneli» (Hebreos 13:4, YD). Ja bʼa bersikulo it, ja yaljelik «mok awa‘ex kuxbʼuk ja schʼat ja nupanumi» jaʼ wan stajel tiʼal yajni jun winik wa staʼa sbʼajsok ja xcheʼumi. Bʼa mok ajyuk «kux» ja xchʼat ja nupanumiki, ma aʼajyuk sak, kechantani oj staʼ sbʼaje ja matik nupanele bʼa leyi. Ja yujil, ja matik wa xyaʼteltaye ja Dyosi wani skisawe lek ja mandar it bʼa Dyosi: «Abʼan stsamalil soka wa cheʼum maʼ nupaniyasok ja yajni keremato» (Proverbios 5:18).

17. a) ¿Jas yuj mi lekuk snochjel ja spensar ja ixuk winik bʼa luʼumkʼinal it sbʼaja koʼel mulal sok june mi jaʼuk jawa nupi? b) ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja smodo ja Job?

¹⁷ Koʼel mulal sok ixuk ma winik bʼa mi jaʼuk jawa nupi, juni chaʼan mulal sbʼaja sleyik ja Dyos sbʼaja modoʼik bʼa lek xyila. Anima ja ixuk winik ja bʼa luʼumkʼinal it mi maloʼuk xyilawe, ja meran yaʼtijumik ja Dyos mini snochowe ja spensar ja ixuk winiki. Pes wa snaʼawe yeʼna ja Dyos, ja maʼ oj skʼanyi kwenta soka ja matik wa sleʼa pilan ixuk ma winik soka matik wa sjomo ja nupaneli (Hebreos 10:31; 12:29). Wani skisawe ja sleyik ja Jyoba (kʼuman ja Romanos 12:9). Wani snochowe ja lekil smodo sjeʼa ja awel Job, ja maʼ yala: «Jkʼulunej jun akwerdo soka jsati» (Job 31:1). Jastalni Job, wa stalnay sbʼaje bʼa mok jas oj och ja bʼa sate bʼa oj kʼankʼunuk skʼujole chikan machʼa bʼa mi jaʼuk ja xcheʼumi ma ja statami. Jachuk, wa sjeʼawe mini skʼanawe skʼulajel mini jasa  bʼa oj bʼobʼ ijuke och koʼel mulal sok june mi jaʼuk ja snupeʼi (kʼela ja bʼa xetʼan «Ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja skʼutsjel ja nupaneli sok ja sjipjelkan sbʼajeʼi»).

18. a) Ja bʼa stiʼ sat ja Jyoba, ¿jasa wa x-ekʼ sbʼaj ja maʼ xkoʼ mulal sok june mi jaʼuk ja snupi? b) ¿Jas wa sjeʼa ja maʼ xkoʼ mulal sok june mi jaʼuk ja snupi soka koʼel mekʼan sbʼaj jun kʼulubʼal dyos?

¹⁸ ¿Jastal maʼ wa xyila ja Jyoba koʼel mulal sok june mi jaʼuk ja snupi? Ja ley ajiyi ja Moisés yuja Dyos wa xya jpensaraʼuktik, pes wa xmilji ja israʼelenyo maʼ wa xkoʼ mulal sok june mi jaʼuk ja snupi cha junxta soka maʼ wa xkoʼ mekʼan sbʼaj jun kʼulubʼal dyos (Levítico 20:2, 10). ¿Jas wa sjeʼawe ja matik wa skʼulane ja chabʼ jasunuk it? Ja israʼelenyo maʼ wa stoyo ja kʼulubʼal dyosi wan skʼokjel ja strato soka Jyoba. Jaxa ja israʼelenyo maʼ wa xchʼika sbʼaj sok jun ixuk ma winik mi jaʼuk ja snupi cha wani skʼokjel ja strato soka snupi. Soka chabʼ jasunuk it waneni yijel spatik ja Dyosi soka snupi (Éxodo 19:5, 6; Deuteronomio 5:9; kʼuman ja Malaquías 2:14). Soka it, xchawanile wa xkʼulajiye kastigar yuja Dyos, ja maʼ jel toji soka maʼ wa xbʼobʼa jip jkʼujolsoki (Salmo 33:4).

19. ¿Jasa oj koltanuk bʼa mini oj koʼan mulal sok june mi jaʼuk jawa nupi, sok jas yuj?

¹⁹ Ja israʼelenyoʼiki tʼilan oj skʼuʼuke ajyi ja Ley bʼa Moisés. Pe ja bʼa jtyempotiki mixani tʼilanuk oj jkʼuʼuktik. Pe anima jachuk, jelni tʼilan oj katik juljkʼujoltik ja ley sbʼaja koʼel mulal sok pilan ixuk winik bʼa mi nupanelukasok, mini lek xyila ja Dyosi. ¿Jas yuj lek yajel julel jkʼujoltik ja it? Pes wani skoltayotik bʼa mokni jkʼuluktik. Pensaraʼan sbʼaja slajelal it. ¿Oj maʼ ochan ja weʼn bʼa jun templo sok oj koʼan mekʼan bʼa yajelyi orasyon jun kʼulubʼal dyos? Wego oja wal «¡miyuk!». ¿Sok jaxa ta kʼapjiwi jitsan takʼini? «¡Miniʼa!», oja wal wego. Sok sbʼejniʼa, pes ja meran yaʼtijumik Dyosi wani yilkʼujolane spensarajel bʼa yijel spatike ja Jyoba kechanta yuj stoyjel jun kʼulubʼal dyos. Sok cha junxta wa spensarane sbʼaja Dyosi, soka snupeʼi bʼa mini  oj yiʼe spatike. Mini xyiʼaweyi spatike yuj koʼel mulal sok june mi jaʼuk ja xcheʼume ma ja statame, anima chikan jas x-ajiyile bʼa skʼulajel (Salmo 51:1, 4; Colosenses 3:5). Mini oj katik gustoʼaxuk ja Satanás sok yajel kuxbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba soka jas yaʼunej staʼ ja Dyosi, ja nupaneli.

20. ¿Jas ekʼel sbʼaj jujuntik nupanum? Cholo sok jun sjejel.

²⁰ Bʼa oj tsatsbʼuk ja jastal waxa wilabʼaj soka wa nupi mi kechanta moka kʼuluk jastik bʼa oj ya kuxbʼuk jawa nupaneli. ¿Jas tuk wa xbʼobʼ kʼulaxuk? Bʼa sjakʼjel ja sjobʼjel it, la katik slaj ja nupanel sok jun naʼits. Bʼa oj ajyuk tsamal jun naʼits wa skʼana aʼajyuk yelaw sok jastik junuk. Junxta soka nupaneli, jel tʼilan oj yal sbʼaje jastik bʼa tsamal, sjejel wa skisa sbʼaje sok syajtajel sbʼaje. Yajni ja cheʼumal soka tatamal juneta aye, ja nupanel jaw jach jastal jun tsamal naʼits bʼa jel tsamal yelaw sok ayiʼoj jastik bʼa wa xya tsamalbʼuk. Pe ta wa xyaʼawekan achʼayuk ja yajtanel yiʼoj sbʼajeʼi, ja jastik wa xya tsamalbʼuk ja snupaneleʼi takal takal wa xchʼayi man wa xchebʼiʼele. Pe ja weʼn mixa kʼana ja jaw. Waxa kʼana oja kʼuʼuk ja smandar ja Dyos bʼa «tolabida [skisjel] ja nupaneli». Pes waxa naʼa jun jasunuk jel chaʼanyabʼalil sok sbʼejni lek ja stojbʼesel sok mok jomuk jawa nupaneli. Ja yuj, ojniʼa leʼ jastal stojbʼesel yajni waxa wila ay jas wan jomeli. Soka Yabʼal ja Dyos wa sjeʼa jastal: «Sok ja biboʼili wa xkʼe jun naʼits, sok ja spensarajel leki wa xkan lek kulan. Soka snajel leki ja yal kwartoʼik bʼa jun naʼits wa xbʼutʼ sok jastik junuk jel tsamal bʼa jel xlikiki sok jel chaʼanyabʼalil» (Proverbios 24:3, 4). La kiltik jastal oj katik makunuk ja yaljelik it ja bʼa nupaneli.

21. ¿Jastal stsatsankʼujolajel takal takal ja nupaneli? (Cha kʼela ja rekwagro « ¿Jastal stsatsankʼujolajel ja jnupaneli?».)

²¹ Sbʼaja jastik wa xya tsamalbʼuk ja pamilya tey ja meran yajtaneli, ja xiwel sbʼaja Jyoba soka meran skʼuʼajeli (Proverbios  15:16, 17; 1 Pedro 1:7). Ja it soka tuk lekil modoʼaliki wa xya tsatsankʼujolanuk ja nupaneli. ¿Pe ja wilata ja jas wa xyala ja Proverbios 24:4 jastal wa stsamalbʼi sok «jastik junuk» ja yal kwartoʼik bʼa jun naʼits? Jani soka «snajel». Ja yuj, ja nupanumik wa skʼanawe oj tukbʼuk ja smodoʼe sok mok chʼayuk ja jastal wa skʼana sbʼajeʼi jelni tʼilan oj snebʼe mas sbʼaja Biblia sok skʼuʼajel (Romanos 12:2; Filipenses 1:9). Yajni ja weʼn soka wa nup xa pilawex tyempo bʼa skʼumajel lajan sok laman akʼujolex ja jas wa xyala ja rasonik bʼa Biblia soka juʼunik elel bʼa Biblia sbʼaja nupanumiki, ojni skoltayex bʼa oja wil-ex ja «jastik junuk jel tsamal» ayto skʼana ja bʼa wa pamilya bʼa wa xya tsamalbʼuk. Sok tsaʼan xchʼikjel ja bʼa yal «kwartoʼik» bʼa wa naji. Wa xkʼan kaltik: yuja waxa yajtayex ja Jyoba, ojni akʼuʼukex ja srasonik ja paklayexta. Jachuk, ojni cha ajyuk ja bʼa wa naj ja jastik junuk bʼa tsamal sok wa xyaʼa tsamal yelawi.

22. ¿Jasa slekilal oja wawex eluk jata waxa kʼujolanex jujune bʼa yajel tsatsbʼuk jawa nupaneli?

²² Wani xyiʼaj tyempo yajel bʼa slugar yajkʼachil ekʼele spetsanil ja jastik tsamal it. Pe ja kʼuʼumanik Dyos bʼa wa skʼujolane ja xcholeʼi, wani xbʼobʼ yabʼye stsamalil: ja ajyel laman ja skʼujole, pes wane skʼujolajel ja janekʼ wa xbʼobʼyujile bʼa skʼuʼajel ja mandar bʼa Biblia bʼa sjejel bʼajtan wa skisa sbʼaje ja bʼa yojol ja nupaneli (Romanos 12:10; Salmo 147:11). Soka mas tʼilani, ja janekʼ waxa kʼujolanex bʼa skisjel ja nupaneli ojni skoltayex bʼa ajyel ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi.