1, 2. ¿Jasa majtanal yaʼunejkitik ja Jyoba, sok jastal wa xbʼobʼ axuk makunuk bʼa mi sbʼejuk?

LEKBʼI xa kʼebʼayi jun smajtan june maʼ jelxa kʼana, ¿jastal maʼ oja wil ta mi tojuk ja jastal wa xya makunuki? La kaltik ja kʼebʼayi jun tsʼi, sok tsaʼan ja wabʼ yabʼalil wa xya kʼakʼbʼuk bʼa oj syajbʼes ja tuki. ¿Lek maʼ oja wil? Pes jelni tuk.

² Pes ja Jyoba yeʼnani yaʼunejkitik «spetzanil ja jas huax cʼulantic recibir ja ba lequi soc ja ba tzamali» (Santiago 1:17). Ja yeʼn yaʼunejkitik jun majtanal mey yiʼoj ja chanteʼiki, soka it wa xbʼobʼ jetik ja jastal wa xkabʼ ayotiki soka jas wa xpensaraʼantiki, ja majtanal it jani: ja wa xbʼobʼ kʼumanukotiki. Pe ja majtanal it, jastalni ja sjejel ja bʼa tsʼiʼi, wani xbʼobʼ katik makunuk bʼa mi tojuk. Jitsan ixuk winik mi xyawe makunuk toj sok wa syajbʼese ja tuki. Soka it, ¿wan maʼ xkilatik ja janekʼ wa xyajbʼestik ja Jyoba?

3. Ta wa xkʼana oj ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi, ¿jastal oj katik makunuk ja jtiʼtiki?

³ Ta wa xkʼana oj ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi, tʼilan oj katik makunuk lek ja majtanal it jastalni wa skʼana ja yeʼn. Jani snochjel ja jasa tsʼijbʼunubʼal bʼa Biblia: «La caa jcuidadotic soc ja jas huax el ja ba jtiitiqui ba mi oj el jun cosa malo. Cuando huala ochtic loil, la caltic ja jas oj bob scolta ja yaltzil ja jmojtiqui» (Efesios 4:29). Ja yuj,  la kiltik jas tikʼe jastik junuk mi lek yaljel sok jastal yajel makunuk ja jtiʼtiki bʼa skoltajel ja jmoj-aljeltiki soka tuki. Pe bʼajtanto, la kiltik jas yuj jel stʼilanil skomjel ja jas wa x-el ja bʼa jtiʼtiki.

4, 5. ¿Jas wa xyala jujuntik teksto bʼa Proverbios sbʼa janekʼ yip yiʼoj ja jas wa x-el ja bʼa jtiʼtiki?

⁴ Ja bʼajtan rason bʼa skomjel ja jas wa x-el ja bʼa jtiʼtiki jani yuj ja jas wa xkalatiki jel yiʼoj yip. Ja Proverbios 15:4 wa xyala: «Jun akʼal bʼa laman jach jastal jun teʼ bʼa wa xyaʼa sakʼanil, pe ja maʼ wa xyala jastik mi sbʼejuki wani syajbʼes ja kʼujolali». Jastal ja jaʼ wa xya sakʼwuk jun teʼ, cha junxta soka jastik laman wa x-el ja bʼa jtiʼtiki wani xyajnay ja yaltsil ja matik wa smaklayotiki. Pe jun akʼal bʼa malo wani xyajbʼes ja yaltsil ja tuki. Ja yuj, ti wa xkilatik, ja jastik wa x-el ja bʼa jtiʼtiki wani xbʼobʼ yajbʼesnuk ma wa xbʼobʼ ajnanuk (Proverbios 18:21).

⁵ Chomajkil, ja janekʼ yip yiʼoj ja jas wa xkalatiki ti chikan bʼa Proverbios 12:18. Ja tiw wa xyala: «Yajni mi xpensaraʼaxi ja jas wa x-alxi» jach jastal «syajbʼesnel jun espada [machit]». Yajni mi xpensaraʼantik bʼajtan ja jas wa xkalatiki, wani xyajbʼestik ja tuki sok wa sjomo ja jastal lek  wa xkilabʼajtisoki. Janiʼa, ja jas wa x-el ja bʼa jtiʼtiki wani xyajbʼesni. Jach jastal jun espada wa xmukjikitik man kalsiltik. Pe jastalni wa xyala ja Proverbios, chomajkil oj bʼobʼ koltanuk: «Pe ja yakʼ ja matik bibo wa x-ajnani». Ja maʼ wa skʼujolan bʼa sjejel ja sbiboʼil ja Dyosi wani spensaraʼan lek ja jas wa x-el ja bʼa stiʼi. Sok ja jas wa xyala ja maʼ leki wani xyajnay ja yaltsil ja matik wa smaklayeʼi. Jachni, jpetsaniltik wa xkilatik ja yip yiʼoj ja jas wa x-el ja bʼa jtiʼtiki (kʼuman ja Proverbios 16:24). Ja jas wa x-el ja bʼa jtiʼtiki jel ja yipi; ja yuj, la katik makunuk bʼa skoltajel ja tuki, sok mi bʼa syajbʼesnel.

6. ¿Jas yuj jel wokol skomjel ja kakʼtiki?

⁶ Pe anima xkʼulantik pwersa bʼa spensarajel ja jas wa xkalatiki, mini bʼa yibʼanal wa xbʼobʼ jkom jbʼajtik. Ja it wa sjeʼakitik ja xchabʼil rasoni bʼa skomjel ja jas wa x-el ja bʼa jtiʼtiki: ja mulali wa xyiʼajotik och bʼa mi lek yajel makunuk ja kakʼtiki. Ja jas wa xkalatiki tini ay bʼa jkʼujoltik, ja yuj jelni wokol skomjel. Soka Biblia wa xyala ja winiki «jani wajel skʼujole skʼulajel ja bʼa mi lekuki» (Génesis 8:21; Lucas 6:45; kʼuman ja Santiago 3:2-4). Anima yuja mulali mini xbʼobʼ jkomtik bʼa yibʼanal ja kakʼtiki, ojni bʼobʼ katik makunuk lek. Yajni jun winik wa skʼutsu jun niwan yok jaʼ, ja yeʼn tʼilani oj slok ja jaʼ bʼa mi oj ijuk yuj ja yipi. Junxta soka jaw, jpetsaniltik wantik tiroʼanel soka mulali sok ayni ekʼele oj kaltik jastik junuk bʼa mi lekuk.

7, 8. Ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi, ¿jas yuj jel stʼilanil akʼumanukotik lek?

⁷ Ja bʼa yoxil rason bʼa skomjel ja jas wa x-el ja bʼa jtiʼtiki jani ja cholal kiʼojtik ja bʼa stiʼ sat ja Jyoba. Ja jas wa xkalatiki mi kechanukta wa sjomo ja jastal wa xkila jbʼajtik soka jmojtiki, chomajkil soka jastal wa xkila jbʼajtik soka Dyosi. Jach wa xyala ja Santiago 1:26: «Ta ay cʼa maʼ huax yala que huas scʼuan ja Diosi, pero ta mi cʼa huax yaa scuidado ja jastal huax cʼumani, yen ita ni mismo huas slola sbaj.  Lom qʼuiqʼuinal juntiro ja jastal huas stoyo sbaj que huas scʼuan ja Diosi». Jastalni kilatikta ja bʼa kapitulo ekʼta, tini chʼikan ja bʼa stoyjel wa xkatikyi ja Dyosi soka jastal wa xkatik makunuk ja jtiʼtiki. Ta mi xkomotik ja jas wa x-el ja bʼa jtiʼtiki sok wa xkalatik jastik bʼa jel xyajbʼesni, lomni wa xkaʼteltaytik ja Dyosi. Ja it juni jasunuk bʼa tʼilan oj ya jpensaraʼuktik (Santiago 3:8-10).

⁸ Kilatikta oxe rasonik bʼa jel tʼilan stalnajel ja jastal wala kʼumanitiki. Ja wego la kiltik jas tikʼe kʼumal bʼa mini tʼun lekuk oj kaltik sok jas tikʼe wa xbʼobʼ kaltik bʼa skoltajel ja jmojtiki.

9, 10. a) ¿Jas tikʼe kʼumal bʼa jelxa pukxel ja bʼa jtyempotiki? b) ¿Jas yuj jel stʼilanil mok kaltik jastik bʼa mi lekuk? (Kʼela ja nota.)

⁹ Kʼumal bʼa mi lekuk. Ja abʼaltaneli, ja kʼumalik bʼa kuxi soka matik jel osado xkʼumaniye jelxa ni pukxel ekʼ ja bʼa jtyempotiki. Jitsan ixuk winik wa xyawe makunuk ja kʼumalik bʼa mi sbʼejuki, pes jastal it wa spensarane wa staʼa yajbʼal ja sloʼileʼi sok wa xyawe tsenuk ja matik wa smaklayeʼi. Pe ja jaw mini jun yajbʼal yiʼoj. Ekʼelxa 2,000 jabʼil, ja Pablo sjekayi jun karta ja smoj-aljelik bʼa Colosasi bʼa wa xyaʼa rason bʼa mini lek kʼumal bʼa «piero» (Colosenses 3:8). Soka smoj-aljelik bʼa Éfeso stsʼijbʼanyi: «Mi sbejuc huax calatic jun cosa ba qʼuixhuel ja sbaj. Jun loil ba mey sbej» (Efesios 5:3, 4).

¹⁰ Ja Jyoba mi lek xyabʼ ja kʼumalik bʼa malo. Sok cha yibʼanal ja matik wa syajtayi, mini lek xkilatik sok mini xkatik makunuk ja tikʼe kʼumalik jaw. Wa xnaʼatik lek juni «cosa ba malo» sok ti chʼikan ja jas «huas scʼana ja [jkwerpotiki]», soka Pablo mini lek yila ja it (Gálatas 5:19-21). Ja yujil, juni jasunuk bʼa jel tʼilan. ¿Jasa oj ekʼ sbʼaj june maʼ jel kʼajyel wa xyala jastik bʼa mi lekuk, bʼa ay chabʼ stojolil  sok bʼa kʼixwela sbʼaj? Bʼajtan, ojni ajukyi jitsan rason. Sok ta mi snaʼa malaya sok mi stukbʼes ja smodo, ojni ajuk eluk ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi. *

11. ¿Jas ekʼeleʼik bʼa mixa lekuk yaljel sbʼaja sakʼanil ja tuki?

¹¹ Loʼiltanel sok lom slejel smul ja tuki. Loʼiltanel wa stojolan stajel tiʼal ma yaljel sbʼaja ja sakʼanil ja tuki. ¿Malo maʼ yaljel sbʼaja sakʼanil ja tuki? Miyuk ta wa xtaʼatik tiʼal jastik junuk bʼa lek, jastalni bʼa june maʼ ajkʼachto yiʼonej jaʼ ma ay june bʼa wa skʼana oj stsatsankʼujoluk. Ja nebʼumanik bʼa bʼajtan siglo jelni chamskʼujole ja smoj-aljeliki sok staʼawe tiʼal sbʼaja yeʼnleʼi, pe bʼa lek (Efesios 6:21, 22; Colosenses 4:8, 9). Ja mini tʼun lekuki jani stukbʼeselxa ja smeranil bʼa jun jasunuk ma wantikxa xchʼikjel jbʼajtik ja bʼa sakʼanil ja jmojtiki. Ja jawi ojni bʼobʼ yiʼotik och bʼa jun niwan mulal: jani bʼa lom slejelyi smul ja tuki bʼa yajel kuxbʼuk ja jastal wa x-ilji. La jpensaraʼuktik sbʼaja sjejel it. Sbʼaja fariseo jumasaʼ, ja yeʼnle lomni juntiro sleʼaweyi smul ja Jesús bʼa jachuk mixa lek oj iljuk (Mateo 9:32-34; 12:22-24). Ja slejel lom smul ja tuki wa xpilwani, wa xya ajyuk tiroʼanel sok kʼumalik (Proverbios 26:20).

12. ¿Jas yuj ja yatʼjumik ja Jyoba mini lekuk lom oj sleʼ smul ja smoji?

¹² ¿Jastal wa xyila ja Jyoba ja matik kechan yaʼtele wa sleʼawe lom smul ja tuki ma spuktesel ekʼ loʼil bʼa oj ajyuk kʼumal? Ja Jyoba mini lek xyila ja matik jachuki. Wa xyilkʼujolan ja matik kechan wa xya ajyuk «tiro soka smoj-aljeliki» (Proverbios 6:16-19). Ja yaljel bʼa griego «lom slejel smul ja tuki» wa stojolan diábolos, soka it jani ja sbʼiʼil wa x-ajiyi ja Satanás. Pes yeʼnani ja «Dyablo», wa  xkʼan kaltik, ja maʼ lom wa sleʼayi smul ja Dyosi (Apocalipsis 12:9, 10). Pe mini june bʼa keʼntik wa xkʼana oj paxkotik jastal jun «Dyablo» (jun lom leʼa mulal). Ja yujil, ja bʼa kongregasyoni mini ay jun lugar sbʼaja matik lom wa sleʼaweyi smul ja smoji sok skʼulajel ja jastik wa skʼana ja kwerpoʼali, jastalni ja «envidia ja ba [jkʼujoltiki]. Coraja huax [xkila jbʼajtiki]» (Gálatas 5:19-21). Ja yujil, bʼajtanto yuj oj kaltik jun jasunuk sbʼaja tuki, tʼilan oj jobʼ jbʼajtik: «¿Meran maʼ ja jas wanon yaljeli? ¿Wan maʼ xjeʼa wa xyajtay ja jmoji ja ta kala? ¿Jel maʼ tʼilan oj jkal sok oj yabʼye ja tuki?» (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 4:11).

13. Sbʼaja stajel tiʼal malo ja tuki, ¿jastal maʼ wa xyabʼye ja ixuk winiki?

¹³ Kʼumalik bʼa wa xyajbʼesni. Jastalni kilatiktakoni, ja jas wa xkalatiki wani xbʼobʼ yajbʼesnuk. Yuja mulanumotiki wani xkalatik jastik junuk bʼa tsaʼan wa xnaʼatik malaya. Pe ja Biblia wa xyalakabʼtik jun jasunuk bʼa mi lek skʼulajel ja bʼa kongregasyon sok mini ja bʼa yojol ja pamilya. Ja Pablo yala yabʼ ja mandar it ja smoj-aljeliki: «Mi xa sbejuc huax quilatic coraja jun cristiano – mi ni sbejuc huax qʼue ja jcorajatic soqui. Spetzanil ja smaloil ja jcʼujoltiqui ja jastal huax taatic tiʼ malo ja jmojtiqui, ma chican jasuncʼa huax calatic piero» (Colosenses 3:8). Ja tikʼe kʼumalik it, tini chʼikan yaljelik bʼa wa xya kʼixwan, bʼa wa xyajbʼesni sok yaljelik bʼa kʼenanel bʼa wa syajbʼes ja skʼujol ja tuki, sbʼaja jastal wa xtaxi sok bʼa oj yabʼ mixa jas yaʼtel. Sok masto ja yal untiki, pes ja yeʼnle jelto sak sok tsamalxta ja yal spensareʼi sok jel wego wa xyajbʼesjiye (Colosenses 3:21).

14. ¿Bʼa jas jasunuk xiwela sbʼaj wa xtax ja maʼ jel yaj xkʼumaniʼi?

¹⁴ Ja Biblia, wa xyala mini lekuk ja matik jel yaj xkʼumaniʼi, soka matik wa skʼulan ja it aye bʼa jun jasunuk jel xiwela sbʼaj. ¿Jasa oj ekʼ sbʼaj ja maʼ jel yaj xkʼumani ma wa xya makunuk yaljelik bʼa wa xjipwani luʼum? Bʼajtan ojni ajukyi jitsan rason bʼa oj stukbʼes ja smodo. Pe ta mikʼa skʼana,  ojni ajuk eluk ja bʼa xchonabʼil ja Dyos soka bʼa kongregasyoni. Soka mas tuki, ojni bʼobʼ xchʼay ja sakʼanil bʼa tolabida ja bʼa yajkʼachil luʼumi ja bʼa sGobyerno ja Dyosi (1 Corintios 5:11-13; 6:9, 10). Ti wa xkilatik bʼa oj ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Jyoba jelni tʼilan mok kaltik jastik bʼa mi lekuk, loʼiltanel, ma kʼumanel bʼa jel xyajbʼesni sok spetsanil ja yaljelik bʼa wa sjipa luʼum ja jmojtiki.

15. ¿Jas tikʼe kʼumal wa xkoltani?

¹⁵ ¿Jastal maʼ wa skʼana ja Jyoba oj katik makunuk ja majtanal bʼa kʼumaneli? La juljkʼujoltik ja Biblia wa xyala ojni katik makunuk ja jtiʼitiki bʼa «scolta[jel] ja yaltzil ja jmojtiqui» (Efesios 4:29). Ja Jyoba jelni lek xyila yajni wa xkʼujolantik bʼa kʼumanel bʼa stsatsankʼujolanel sok skoltajel ja jmojtiki. Pe ja Yabʼal ja Dyosi mi wa xchʼak yal yibʼanal sbʼaja jastal modo oj kʼumanukotik «lek» (Tito 2:8, YD). Bʼa oj jnatik ta ja jas wantik yaljeli wa xkoltani, jel tʼilan oj kiltik ta ayiʼoj ja oxe jasunuk it: ta meran, ta sak sok lek. La kiltik jujuntik sjejel sok ta ayiʼoj ja oxe jasunuk it (kʼela ja rekwagro « ¿Wan maʼ xkoltani ja jastal wala kʼumaniyoni?»).

16, 17. a) ¿Jas yuj jel tʼilan stoyjel ja tuki? b) ¿Jastik yaljel bʼa wa xkoltani wa xbʼobʼ kaltik ja bʼa kongregasyon soka bʼa yoj naʼitsi?

¹⁶ Meran toywanel. Ja Jyoba soka Jesús wani snaʼawe jel tʼilan stoyjel ja tuki sbʼaja janekʼ lajxelyujile skʼulajeli (Mateo 3:17; 25:19-23; Juan 1:47). Sok jpetsaniltik ja yaʼtijumik ja yeʼn tʼilan oj jkʼuluktik. Ja yujil, «ja maʼ wa xkʼumani ja bʼa mero sjutsʼinil wa xmakuniʼi, ¡ah, janekʼto slekilal wa xyaʼa!» (Proverbios 15:23). Yajni ay june meran wa stoyowotik, jelni lek xkabʼtik sok wa stsatsankʼujolanotik. Sok sbʼejni ja jach wa xkabʼtiki, pes yujni meran wa xcham skʼujol jmoktik sok yuja jas wantik skʼulajeli. Ja jaw wa sjeʼakitik mini lomuk ja jas wantik skʼulajeli, wani  stsa tsankʼujolanotik sok wa snikawotik bʼa oj aʼtukotik mas kongana. Kibʼanaltik jelni lek xkilatik ja wala jtoyjitiki. Ja yuj, ¿mi maʼ sbʼejuk ja keʼntiki oj cha jtoytik ja tuki? (Kʼuman ja Mateo 7:12.)

¹⁷ Ta jani wa xwaj jkʼujoltik bʼa skʼeljel ja jastik lek ja bʼa jmojtiki, tolabida oj jtatik rason bʼa stoyjele. Pensaraʼan sbʼaja kongregasyoni, ¿jasa wa xbʼobʼ kiltiki? Jun jmoj-aljeltik bʼa jel tsamal xya ekʼ ja sloʼili, jun kerem bʼa wa skʼujolan oj staʼa ja skʼel sati ma jun jmoj-aljeltik bʼa ayxa skʼujol, sok anima soka chameli, mi xyaʼakan wajel ja bʼa tsomjeliki. Ta kalatik yabʼye jujuntik yaljelik bʼa stoyjele ojni kʼot man skʼujole sok oj jtsatsankʼujoluktike. ¿Sok jas wa xbʼobʼ alxuk ja bʼa yoj naʼitsi? Ja tatamal soka cheʼumal wani skʼana oj yal sbʼaje jastik bʼa wa xkoltani sok stsatsankʼujolan sbʼaje (Proverbios 31:10, 28). Sok jaxa ja untiki wani xcha skʼanawe oj kisjuke, oj yajtajuke sok oj toyjuke soka jastik lek wa skʼulaneʼi. Sbʼaja yeʼnle, jel tʼilan juntiro ja it jastalni jel tʼilan ja jaʼ soka xkʼixnal ja kʼaʼuji bʼa oj kʼiʼuk ja yal teʼiki. Yajni ja nantatalik wa skisawe sok wa stoyowe ja yuntikile sbʼaja jastik lek wa skʼulaneʼi, ja untiki wani xyabʼye wa xmakuniye sok wa stsatsankʼujolan sbʼaje sok wa xnikjiye bʼa oj skʼujoluke mas ja jas wane skʼulajeli.

18, 19. ¿Jas yuj jel tʼilan skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼkujtiki bʼa yajel kulan skʼujol sok stsatsankʼujolajel ja jmoj-aljeltiki, sok jastal oj bʼobʼ jkʼuluktik?

¹⁸ Yajel kulan skʼujol sok stsatsankʼujolajel ja tuki. Ja Jyoba wa xcham skʼujol meran lek sbʼaja matik jel «tristeʼayi sok chʼin wa xyaʼa sbʼajeʼi» (Isaías 57:15). Ja bʼa Biblia wa xyalakabʼtik ja mandar it: «Sbej ni ja jastal huan xa xa huaa bajex nihuancʼujol» sok chomajkil «aahuic yi yip ja yaltzilei» ja tuki (1 Tesalonicenses 5:11, 14). Wani xnaʼatik ja Jyoba jel leka xyila ja janekʼ wa xkʼulantik bʼa yajel kulan skʼujol sok stsatsankʼujolajel ja matik tristeʼayeʼi.

 ¹⁹ ¿Jastal oj jkoltaytik ja jmoj-aljeltik tristeʼayeʼi? Bʼajtan, yaljel yabʼ jujuntik jasunuk bʼa skoltajel. Anima soka jaw mini xbʼobʼ tojbʼestik ja swokoli, mok cham jkʼujoltik. Ja stʼilanili jani sjejelyi teytisoka sok wa xchamkʼujoltisok. Chomajkil skʼulajel orasyon lajan soka yeʼn, sok skʼanjelyi ja Jyoba a-skoltay bʼa ayil jel xkʼanji yuja tuki sok yuja Dyosi (Santiago 5:14, 15). Tʼilan oj katik snaʼ wani xkʼanji sok jel chaʼanyabʼalil x-ilji yuja kongregasyoni (1 Corintios 12:12-26). Pilan modo bʼa jastal skoltajel jani skʼumajelyi tekstoʼik bʼa Biblia bʼa oj ya jul skʼujol janekʼto wa xyajtaji yuja Jyoba (Salmo 34:18; Mateo 10:29-31). Ta wa xpensaraʼantik lek bʼa oj jtsatsankʼujoluktik sok «lekil kʼumal» sok ti wa x-el bʼa jkʼujoltik, ojni yabʼ wa xyajtaji sok jel xkisji (kʼuman ja Proverbios 12:25).

20, 21. ¿Jas oxe jasunuk wa xkoltani skʼuʼajel ja rason wa x-aji?

²⁰ Yajel lekil rasonik. Yuja mulanumotik kibʼanaltik, ayni ekʼele wa xkʼanatik oj tojukotik. Ja yuj, ja Biblia wa xyalakabʼtik: «Maklay ja rasoni sok aʼabʼaj soka tojelali, bʼa jachuk oj paxan biboʼil ja bʼa tyempo jakumi» (Proverbios 19:20). Ja bʼa kongregasyon wa x-ajikitik rasonik yuja ansyanoʼiki. Pe mi kechanta yeʼnle chapubʼale bʼa oj yaʼe. Jun sjejel, ja nantataliki tʼilan oj stoj-e sok oj sjeʼeyi ja yuntikile (Efesios 6:4). Soka jmoj-aljeltik ixuk bʼa ayxa skʼujole  wani xbʼobʼ yayi rasonik ja jmoj-aljeltik mito ay mas skʼujoleʼi (Tito 2:3-5). Bʼa yibʼanal ja it, ja syajal jkʼujoltik kiʼojtik soka jmojtiki ojni skoltayotik bʼa oj katik ja rasoni bʼa jun modo mi wantik utanel. La kiltik oxe jasunuk bʼa wa xkoltani akʼuʼaxuk ja rason wa x-ajiʼi: aʼaxuk sok lekil modoʼal sok jun lekil kʼujolal, bʼa tini elel bʼa Biblia ja rason wa x-aji sok yajel bʼa jun modo bʼa toj.

²¹ Bʼajtan, bʼa oj kʼuʼaxuk ja rasoni, jelni tʼilan oj aʼxuk sok jun lekil modo sok jun lekil kʼujolal. Pensaraʼan, ¿jasa oj skoltayon ja keʼn bʼa oj jkʼuʼuk ja rason wa x-ajikiʼi? Jani snajel ja maʼ wan yajelki ja rasoni yujni meran wa xcham skʼujol jmok, sok mi jaʼuk yuj kʼeʼel yolom ma yuj kechanta bʼa slekilal bʼa yeʼna. Anto, la jkʼuluktik jachuk yajni wa xkaʼatik jun rasoni. Xchabʼil, jani yajel makunuk ja Yabʼal ja Dyosi (2 Timoteo 3:16). Anima xkʼumantikyi ma miyuk, spetsanil ja jas oj kaltiki tini oj eluk bʼa Biblia. Jelni tʼilan oj ya skwidadoʼe ja ansyanoʼik bʼa mi ja oj yal-e ja jas wa spensaraneʼi. Sok sjomjel ja jas wa xyala ja tekstoʼik bʼa Biblia bʼa oj staʼ yip ja spensare. Ja yoxil jasunuki jani yajel ja rasoni bʼa jun modo bʼa toj. Yajni wa x-aji sok syajalkʼujol, sok skisjel ja jastal wa xtax ja jujune ja jmojtiki, jachuk mini wokoluk skʼuʼajel ja rasoni (Colosenses 4:6).

22. ¿Jastal oj katik makunuk ja majtanal bʼa kʼumaneli?

²² Janiʼa, ja wa xbʼobʼ kʼumanukotiki juni majtanal bʼa Jyoba. Sok yuja jel xyajtaytik ja jTatik Jyoba, wani xkʼana oj katik makunuk lek ja jtiʼitiki. Mokni chʼay jkʼujoltik ja jas wa x-el ja bʼa jtiʼtiki wani xbʼobʼ tulwanuk ma wa xbʼobʼ jipwanuk luʼum. Ja yujil, la katik makunuk tolabida jastalni wa skʼana ja Jyoba: «Scolta[jel] ja yaltzil ja jmojtiqui». Jach oj bʼobʼ iljukotik jastal jun majtanal sbʼaja matik aye mojan jmojtiki, sok chomajkil oj bʼobʼ ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi.