1. ¿Jasa yayi stʼilanil ja Jesús ja akʼwal ojxa miljuki?

JA AKʼWAL ojxa miljuk ja Jesús, ja yeʼn sjeʼa janekʼto wa xchamskʼujol ja jas oj ekʼ sbʼaj ja snebʼumaniki. Ja yuj, ja yeʼn skʼanayi bʼa orasyon ja sTati: «Mi huax cʼana hui ba oj hua eluque ja ba mundo. Quechan huax cʼana hui ba mi oj cʼulajuque ganar yuj ja diablo [...]. Ja queni mi sbajucon ja mundo y jachuc ja yenlei, mi sbajuque ja mundo» (Juan 17:15, 16). Soka orasyon it, ja Jesús sjeʼa janekʼto wa syajtay ja snebʼumaniki sok janekʼto stʼilanil yiʼoj ja jas yalyabʼ jujuntik bʼa yeʼnle ja akʼwal jaw: «Porque [ja weʼnlexi] mi xa sbajuquex ja mundo» (Juan 15:19). Jastalni wa xkilatik, ja Jesús jel yayi stʼilanil a-spil sbʼaje ja bʼa mundo it ja snebʼumaniki.

2. ¿Jasunkiluk ja «mundo» staʼa tiʼal ja Jesús?

² ¿Jasunkiluk ja «mundo» staʼa tiʼal ja Jesús? Ja yibʼanal ja ixuk winik najat aye soka Dyosi sok jaʼ mandar aye yuja Satanás; soka jastik spukunej ekʼ bʼa jaʼita wa xchamskʼujole bʼa yeʼnle sok jel niwan xyaʼa sbʼaje (Juan 14:30; Efesios 2:2; 1 Juan 5:19). Ja yuj, chikan lek ja jas wa xyala ja Biblia «ta jaʼ cʼa yaj oja huabyex ja mundo, yuj ni coraja huaxa huilahuex ja Diosi» (Santiago 4:4). Pes yuja keʼntiki wani xkʼana oj ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi, jelni tʼilan oj katik juljkʼujoltik jastal oj ajyukotik ja bʼa luʼumkʼinal it. La kiltik joʼe jasunuk bʼa oj skoltayotik: 1) la ajyukotik bʼa sparte ja sGobyerno ja Dyos tey bʼa skʼabʼ ja Kristo sok mok jchʼik jbʼajtik bʼa politika, 2) la kuchkujtik ja yip ja luʼumkʼinal  it, 3) mok jelxukotik ja jastal wa xkʼutes jbʼajtiki, 4) la kitik jun jsakʼaniltik bʼa mi chaʼanyabʼaliluk, sok 5) soka yaʼtijubʼ ja Dyosi.

3. a) ¿Jastal sjeʼa ja smodo ja Jesús sbʼaja politika? b) ¿Jas yuj ja snebʼumanik ja Jesús matik wa xwajye bʼa satkʼinali wa x-aji sbʼiʼiluke yaʼtijume Kristo? (Kʼela ja nota.)

³ Ja Jesús mini xchʼika sbʼaj ja bʼa politika, jani waj skʼujol xcholjel ja sGobyerno ja Dyos bʼa satkʼinali, pes ja bʼa tyempo jakumi yeʼn oj och mandaranum ja bʼa Gobyerno it (Daniel 7:13, 14; Lucas 4:43; 17:20, 21). Ja yuj, yajni ja Jesús ti ajyi tekʼan bʼa stiʼ sat ja gobyerno bʼa Roma Poncio Pilato, yala yabʼ jachuk: «Ja ba huax cʼulan mandar ja queni, mi jauc ja ba mundo iti» (Juan 18:36). Ja yuj, ja keʼntiki tolabida wa xnochotik ja smodo ja Jesusi. ¿Jastal? Jani ajyel bʼa sparte ja sGobyerno ja Dyosi soka smandaranum Jesukristo, sok xcholjel ekʼ ja Gobyerno it bʼa yibʼanal ja luʼumi (Mateo 24:14). Cha ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan: «Ya‘tijumotikoni‘a ja kristo‘i. ja dyosi wa skʼana awi‘lex yuj ja jti‘tikoni cha jachʼni yuj ja kristo‘i. laja abʼajik sok ja dyosi» (2 Corintios 5:20, YD). *

4. ¿Jastal sjeʼuneje spetsanil ja snochumanik ja Kristo teye bʼa sparte ja sGobyerno ja Dyosi? (Kʼela ja rekwagro « Ja bʼajtan nochumaniki mi xchʼika sbʼaje bʼa politika».)

⁴ Ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali mini xchʼika sbʼaje ja bʼa politika chikan bʼa wa xtaxye, pes ja yeʼnleʼi majubʼal ja stiʼe bʼa spukjel sbʼaja smandaranel ja Kristo. Chomajkil, tini wajel skʼujole ‹bʼa satkʼinal pes jani mero ja slugare ja tiwi› (Filipenses 3:20). Yuja jani wajele skʼujol xcholjel ja  sGobyerno ja Dyosi, skoltuneje jitsan miyon ixuk winik bʼa jani ja «pilan chej[ik]» bʼa Kristo bʼa oj mojxuke soka Dyosi (Juan 10:16, YD; Mateo 25:31-40). Ja pilan chejik it wane aʼtel jastal sjekabʼanum ja Kristo bʼa skoltajel ja smoj-aljelik ja Jesús matik oj wajuke bʼa satkʼinali. Xchabʼil kʼole junta  tsome kʼotele bʼa ja wa xcholowe sbʼaja smandaranel ja Kristo sok mini tʼun xchʼika sbʼaje ja bʼa jastik bʼa politika bʼa luʼumkʼinal it (kʼuman ja Isaías 2:2-4).

5. ¿Jas pilan rasonik kiʼojtik yuja mi xchʼika jbʼajtik bʼa politika?

⁵ Pe mi jaʼukta yuja teytik bʼa sparte ja Kristo yuja mi xchʼika jbʼajtik bʼa politika, ayni pilan rasonik. Ja keʼntiki mi jachukotik jastal ja israʼelenyo bʼa tyempo najate, ja yeʼnleʼi ti ajiye tsoman bʼa junta chonabʼ yuja Dyosi. Ja keʼntiki nake ayotik bʼa tuktukil lugar ja bʼa Luʼumi sok jun ita pamilya wa xkila jbʼajtik (Mateo 28:19; 1 Pedro 2:9). Ja yuj, ¿jaxa oj ekʼuk ta jchʼika jbʼajtik bʼa jun partido? Pes ojni sjom ja jastal tsoman ayotik soka jmoj-aljeltiki sok mixa oj staʼ yip ja jas wa xcholotik yabʼ ja ixuk winik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi (1 Corintios 1:10). Chomajkil, yajni x-ajyi jun kʼakʼanel, ojni tiroʼanukotik soka jmoj-aljeltiki, iday akʼubʼalkitik ja mandar bʼa oj yajtaytike (Juan 13:34, 35; 1 Juan 3:10-12). ¡Jakʼa yuj ja Jesús yayi mandar ja snebʼumaniki bʼa mok syam-e yamkʼabʼal bʼa tiroʼanel sok bʼa a-syajtaye ja skontraʼeʼi! (Mateo 5:44; 26:52; kʼela ja rekwagro « ¿Ti maʼ ayon bʼa sparte Jyoba?».

6. Yuja wa xkaʼteltaytik ja Dyosi, ¿jastalxa wa xkilatik ja jastik sbʼaj ja Cesari?

⁶ Ja meran snochumanik ja Jesús kaʼunejtikxayi ja jsakʼaniltik ja Dyos, sok mi jun ixuk ma winik, ma jun kʼole ixuk winik ma jun chonabʼ. Jach wa xyala ja 1 Corintios 6:19, 20: «Mi xa hualahuex que huen suinquilex ja hua cuerpoexi[.] Porque ja Diosi, mi cualquierauc ja stzʼacol yauneji». Ja yuj, anima wa xkatikyi ja «Cesari» ja jas sbʼaji, jastal impuesto sok kʼuʼabʼal, pe ja jcholtik mas tʼilani jani yajelyi ja «jas sbaj ja Diosi» (Marcos 12:17; Romanos 13:1-7). Ja bʼa jastik it tey ja yaʼteltajeli, syajtajel sok spetsanil jkʼujoltik, ajyel kʼuʼabʼal, ajyel toj sok ama la chamtik, ta jel stʼilanili (Lucas 4:8; 10:27; kʼuman ja Hechos 5:29 sok Romanos 14:8).

7, 8. ¿Jasun kʼotel ja yip ja luʼumkʼinali, sok jasa wa snijkes skʼulajel ja ixuk winiki?

⁷ Pilan modo bʼa mok jchʼik jbʼajtik soka jastik wa xkʼulaxi ja bʼa luʼumkʼinal it jani kuchelkujtik ja yip mini tʼun lekuki. Ja yuj, ja Pablo yala: «Jaxa spensar ja Diosi, pilan ay juntiro soc ja mundo» (1 Corintios 2:12). Chomajkil, yalyabʼ jachuk ja smoj-aljelik bʼa Éfeso: «Bʼa jun tyempo bʼa jani anochowex [...] ja luʼumkʼinal it, jastalni wa skʼana ja ajwalal bʼa ikʼi, ja ipal wa snijkes ja untikalik mi skʼuʼane abʼali» (Efesios 2:2, 3, TNM).

⁸ Ja «ikʼ» it ja bʼa luʼumkʼinali jani jun ipal bʼa mi x-ilxi bʼa wa snika ja ixuk winik bʼa skʼokjel ja smandar ja Dyos sok wa xjutbʼini skʼulajel ja jas wa skʼana ja jbʼakʼteltiki soka satiki bʼa «jel huax payhuani» (1 Juan 2:16; 1 Timoteo 6:9, 10). Kʼotel jun «ajwalal» yujni ay yip sbʼaja ixuk winik, pes wa snijkes ja jkʼujoltik ja bʼa mi lekuki sok mi jel xchiknaji, sok tixtaniʼaya, sok jachni jastal ikʼ, chikanxta bʼaya. Sok wani «snijkes» ja ixuk winik bʼa kechanta acham skʼujole bʼa yeʼnle, bʼa niwan aya sbʼaje, bʼa aʼokʼ skʼujole stajel jastik junuk, bʼa yeʼnta a-skʼul sbʼaje mandar sok jel chʼuʼuye. * Ja yip ja luʼumkʼinal it takal takal wa stsʼunu ja bʼa skʼujole ja modoʼalik yiʼoj ja Dyablo (Juan 8:44; Hechos 13:10; 1 Juan 3:8, 10).

9. ¿Jastal oj bʼobʼ syam yech ja bʼa jpensartik soka bʼa jkʼujoltik ja yip ja luʼumkʼinali?

⁹ Ja yip ja luʼumkʼinali oj bʼobʼ syam yech ja bʼa jpensartik soka bʼa jkʼujoltik jaʼita ta mi xtalnay jbʼajtiki (kʼuman ja Proverbios 4:23). Bʼajtan, mi xkaʼa jbʼajtik kwenta ja jastal xkʼe syam-otik. Bʼobʼta jaʼ soka matik wa xmojtaytiki bʼa lajansok ja ila lek smodoʼe, pe mi syajtaye ja Jyoba (Proverbios 13:20; 1 Corintios 15:33). Cha oj bʼobʼ syam-otik  sok juʼunik mi lekuk, Internet bʼa wa xbʼobʼ ikʼwanuk och bʼa skʼeljel ixuk winik bʼasane sok bʼa matik wa xkʼumaniye mi lekuk ja bʼa skʼuʼajeli, bʼa mi jel lekuk ja jastik wa xkʼulantik gusto, tajnelik bʼa skʼulajel ganar. Chikan machʼa ma chikan jas junuk bʼa wa sjeʼa ja spensar ja Satanás soka sluʼumkʼinali.

10. ¿Jastal oj kuchkujtik ja yip ja luʼumkʼinal it jel xiwela sbʼaji?

¹⁰ ¿Jastal oj kuchkujtik ja yip ja luʼumkʼinal it jel xiwela  sbʼaj sok ajyel ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi? Jani yajel makunuk ja jastik yaʼunej ja Jyoba bʼa stsatsankʼujolajel ja jastal wa xkila jbʼajtisoki sok skʼanjelyi tikʼan ja yip bʼa orasyon. Anima ja Dyablo soka sluʼumkʼinali jel ja yipeʼi, pe ja Dyosi mastoni jel ja yipi (1 Juan 4:4). Ja yujil, jelni tʼilan mok katikan yajelyi orasyon bʼa oj bʼobʼ ajyukotik kʼubʼan soka Jyoba.

11. ¿Jastal wa xjomwani ja yip ja luʼumkʼinali sbʼaja jastal wa xkʼutes jbʼajtiki?

¹¹ Ja jastal wa xchapa sbʼaj ja ixuk winiki, ja ajyel asyado sok skʼutesel sbʼajeʼi wa sjeʼawe ta ja wane snochjel ja yip ja luʼumkʼinali. Bʼa jitsan chonabʼ chʼaytani ja jastal mero sbʼej bʼa skʼutesel jbʼajtiki. Ja yuj, jun winik wa x-aʼtiji bʼa telebisyon yala sbʼaja ixuke wa xchono sbʼajeʼi mixani oj snaʼe jastalxa oj skʼute sbʼaje bʼa oj spay-e ja winiki. Jun peryodiko yala sbʼaja akʼixuk bʼa mito staʼuneje skʼiʼelal jelxani chikan ja skwerpoʼe soka skʼuʼe sok mini xkʼixwiye. Cha jel x-ilxi mini xyaweyi stʼilanil ja jastal wa skʼute sbʼajeʼi, sok jach wa sjeʼawe mi skʼanawe mandar sok mi syajta sbʼaje.

12, 13. ¿Jastik rasonik bʼa Biblia tʼilan oj jnochtik sbʼaja jastal wa xchapa jbʼajtiki?

¹² Yuja wa xkaʼteltaytik ja Jyoba, sbʼejni tsamal oj jchap jbʼajtik spetsanil ekʼele, ja it wa stojolan ajyel asyado ja jkʼutiki sok bʼa lek skʼeljel. Bʼa spetsanil ekʼele, tʼilani oj jetik soka jastal wa xchapa jbʼajtiki ‹jachni sbʼeja sok mi oj jelxukotik›, ja it lekil modoʼalik bʼa oj chiknajuk spetsanil ja ixuk winik «yaunej xa sbaje meran soc ja Diosi». Ja jas wa xkʼanatiki mi jaʼ oj kʼeljukotik, jani ajyel bʼa «syajal scʼujol ja Diosi» (1 Timoteo 2:9, 10; Judas 21). Pes ja mas tsamal bʼa keʼntik jani «a ajyuc tzamal ja [jmodotiki] porque [...], jel gusto huax yila ja Diosi» (1 Pedro 3:3, 4).

¹³ Tʼilan ajul jkʼujoltik ja jastal wa xchapa jbʼajtiki oj bʼobʼ kʼumanuke lek sbʼaja relijyon smeranili. Bʼa 1 Timoteo  2:9, 10 wa xya makunuk ja yaljel «jastal ni sbej oj stojbes sbajei». Pe yajni ja bersikulo it tsʼijbʼaxi bʼa griego wa stojolan tʼilan oj jkistik sok spensarajel sbʼaja tuki. Ja yuj, yajni wa stsaʼatik jas kʼuʼal oj jlaptik, mok apensaraʼuk mi maʼ yochel ja jastal wa xkʼutes jbʼajtiki. Jel tʼilan oj jpensaraʼuktik ja jastal oj yil-e ja tuki. Bʼa keʼntik, ja mas tʼilan jani yajelyi stoyjel ja Jyoba, ja xchonabʼi sok skʼulajel «spetzanil ja jastik junuki bʼa oj [jtoytik] ja dyosi» (1 Corintios 4:9; 10:31, YD; 2 Corintios 6:3, 4; 7:1).

14. ¿Jastik sjobʼjel tʼilan oj jkaʼ jbʼajtik sbʼaja jastal wa xchapa jbʼajtiki soka ajyel asyado?

¹⁴ Yajni wala eltik ja bʼa xcholjeli, wajel ja bʼa tsomjeli, jatoni mas ay stʼilanil oj wajkotik chapan sok asyado. Ja yuj, la jobʼ jbʼajtik: «¿Jel maʼ xpaywani ja jastal wa xchapa jbʼaji ma yuja mi asyadoʼukoni? ¿Mi maʼ wa xkaʼ kʼixwuke ja tuki? ¿Ja maʼ wa xkayi mas stʼilanil bʼa skʼujolajel stajel jun cholal ja bʼa kongregasyoni, ma jaʼa chikan jastal wa xkʼana oj jchap jbʼaj ja keʼni?» (Salmo 68:6; Filipenses 4:5; 1 Pedro 5:6).

15. ¿Jas yuj ja Biblia mi xcholo yibʼanal ja jastal mero oj chʼak jchap jbʼajtiki, ja skʼutesel jbʼajtik sok ajyel asyado?

¹⁵ Ja Biblia mi xcholo yibʼanal ja jastal mero oj jchap jbʼajtik, skʼutesel jbʼajtik sok ajyel asyado. Ja Jyoba mi skʼana oj stim-otik soka jas wa xpensaraʼantiki soka jas wa stsaʼatiki. Ja yeʼn wa skʼana oj katik makunuk ja rasonik bʼa Biblia bʼa oj jnaʼ jas oj jkʼuluktik, jachuk oj jetik wa xnaʼatik «jasuncʼa ba lequi  soc ja ba mi lecuqui» (Hebreos 5:14). Ja mas tʼilan bʼa Jyoba, wani skʼana ja jas oj jkʼuluktiki jani yuja wa xyajtaytik ja Yeʼn soka jmojtiki (kʼuman ja Marcos 12:30, 31). Sbʼaja jastal lek skʼutesel jbʼajtiki, jelni jitsan ja tuktukil tikʼe kʼuʼal soka jastal oj jchap jbʼajtiki. Malanta sok wajel bʼa jun niwan tsomjelal bʼa tuk chonabʼik bʼa oja wil ja tuktukil yelaw ja kʼuʼali soka jastal gusto wa x-ajyiye ja Taʼumantiʼiki.

16. ¿Jasa stukil ja yip ja luʼumkʼinali soka jastik sjeʼakan ja Jesús, sok jastik sjobʼjel tʼilan oj kaʼ jbʼajtik?

¹⁶ Ja yip ja luʼumkʼinali jel xloʼlani. Wa snijkes jitsan miyon ixuk winik bʼa slejel takʼin sok slejel jastik junuk bʼa oj ajyuke gusto. Pe ja Jesús yala: «Mi jauc oj ajyuc ja hua sacʼanilex yuj ja jel ja hua jastic abajexi» (Lucas 12:15). Ja Jesús  mi yala mixani jas oj bʼobʼ ajyukujtika ma jelxa ajula jbʼajtik. Pe yala kechanta oj ajyuk meran gusto «ja maʼ huax yab ja yabal ja Diosi soc ja maʼ huas scʼuani» sok wa xyiʼaje jun sakʼanile bʼa mi chaʼanyabʼaliluk, bʼa pilan yaljel ja maʼ wa xyaʼa bʼajtan ja yaʼteltajel ja Dyosi (Lucas 11:28; Mateo 6:22, TNM). Ja yuj, la jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xkʼuʼan meran ja jas sjeʼa ja Jesús, ma ja wanon sjejel ja smodo ja ‹mero statalil ja mentira›?» (Juan 8:44). «¿Jasa wa xjeʼa soka jas wa xkala soka jkʼel sati? ¿Sok jasa wa xkaʼ chiknajuk soka tikʼe sakʼanil kiʼoji?» (Lucas 6:45; 21:34-36; 2 Juan 6.)

17. Cholo jujuntik slekilal sbʼaja yijel jun jsakʼaniltik bʼa mi chaʼanyabʼaliluk.

¹⁷ Bʼa oj kabʼtik stojol ja srason ja Jesús, ojni jkʼuʼuktik ja jas wa xyala ja Biblia: «Kʼulanikxa ja yabʼal ja dyosi mi kechanuk oj amaklayex» (Santiago 1:22, YD). Ja yuj, ja matik wa xyiʼaje jun sakʼanile bʼa mi chaʼanyabʼaliluk wani xlikiki ja skʼujole ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi (Mateo 11:29, 30). Cha, mini jel bʼutʼel pensar wa x-ajyiye sok mi chamkʼujolxta aye (kʼuman ja 1 Timoteo 6:9, 10). Ayni yiʼoje mas tyempo bʼa ajyel soka pamilya soka smoj-aljeliki, pes yujni wa xmalxi soka jastik wa xmakuniyuji, sok tsamal wa xwaye (Eclesiastés 5:12). Aye mas gusto yujni wa xyaweyi ja tuki ja styempoʼe soka sjastik sbʼajeʼi (Hechos 20:35). Chomajkil, wa x-ajyiye «qʼuelan jacan» sok wa xyabʼye stsamalil ja bʼa skʼujoleʼi sok xlikiki ja sakʼanileʼi (Romanos 15:13; Mateo 6:31, 32). ¡Mini jas oj slaje ja slekilalik it!

18. a) ¿Jasa wa xyala ja Biblia sbʼaja jkontratiki, sok jastal chapan aye? b) ¿Sok jastal ja jtirotik soka yeʼnleʼi?

¹⁸ Ta wala ajyitik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyos, oj koltajukotik bʼa mi oj ya kokotik luʼum ja Satanás ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi, pes ja yeʼn wa skʼana bʼa mixa gusto oj ajyukotik sok bʼa mi oj jtatik ja jsakʼaniltik bʼa tolabida (1 Pedro 5:8). Ja Pablo yala: «Yujni ay kiʼojtik jun tiroʼanel, pe mi jaʼ soka ixuk winiki,  jani soka gobyernoʼik, soka matik ay yaʼteli, soka mandaranumik wane yajel mandar ja bʼa kʼikʼinal it, soka pukujik aye bʼa satkʼinali» (Efesios 6:12, TNM). Ja yaljel «tiroʼanel» ja bʼa kʼumal griego wa x-abʼxi stojolil tiroʼanel sok june mojan lek. Chomajkil, ja yaljelik «gobyernoʼik», «matik ay yaʼteli» sok «mandaranumik wane yajel mandar», wa sjeʼa ja stiroʼanel jmoktik ja pukujiki jelni chapan juntiro.

19. Cholo jasun kʼotel ja yaʼtijubʼik ja Dyosi sbʼaja skʼuʼumaniki.

¹⁹ Anima jitsan ekʼele wa xtaʼa jmultik sok mi yibʼanaluk wa xlajxikujtik skʼulajel, pe ta wa xkatik makunuk ja «ya‘tijubʼi ja dyosi» oj jkʼultik ganar (Efesios 6:11, 13, YD). Sbʼaja aʼtijubʼ it, ja Efesios 6:14-18 (YD), wa xcholo: «Kʼe‘anik tekʼan. tzʼolowik ja yokil ja wawexexi. ja‘ni ja senya ja smeranili. lapawik lek ja wakʼu‘exi [...]. lapawik ja waxanabʼexi bʼa oj ajyanik chapan bʼa oj awal‘ex yabʼye‘ ja slekil skʼujol ja dyosi [...]. chapa abʼajik lek bʼa oj akolta abʼajex. yuj ja awe‘nlexi wa‘ni xakʼu‘anex leka. jachʼni oj atupʼex ja skʼajkʼalil ja spulte‘i ja sa‘pi [ma splecha] ja pukuji. lapawik ja wapis‘olomexi ja bʼa wakoltajelexi. yamawik ja smachit ja yip ja yaltzil ja dyosi ja‘ni ja yabʼal ja dyosi. kʼakʼu kʼakʼu oj akʼumukex ja dyosi».

20. ¿Jasa stukil ayotik ja keʼntiki soka meran kʼakʼanumik ja bʼa luʼumkʼinal it?

²⁰ Ja yaʼtijubʼik ja Dyosi jelni oj skoltayotik. Kechan, tʼilan la katik makunuk tolabida. Yujni tolabida wantik tiroʼanel bʼa oj ajyukotik sakʼan. Mini oj slaj jastal ja meran kʼakʼanumiki, ja yeʼnle mini tolabida wane tiro. Ja tiroʼanel it oj kʼot tikʼan yajni ja Dyosi xchʼaka ja sluʼumkʼinal ja Satanás sok xlutji bʼa jun kʼeʼen spetsanil ja pukuji (Apocalipsis 12:17; 20:1-3). Ja yujil, mok eluka gana ta jel wana yijel bʼa mi oj koʼan mulal ma jel xkʼankʼuniwuj skʼulajel jun jasunuk bʼa mi lekuk. Jpetsaniltik tʼilani mok skʼulotik mandar ja jkwerpotiki, bʼa jachuk oj ajyukotik toj soka Jyoba (1 Corintios 9:27). Pe achamjkʼujoltik jata mini tʼun jas wantik skʼulajeli.

21. ¿Jas koltajel kiʼojtik bʼa oj jlajxukujtik ja jtiroʼaneltiki?

 ²¹ Mini oj jlajxukujtik ja tiroʼanel it kechanta soka kip keʼntiki. Ja yuj ja Pablo ya juljkʼujoltik ja stʼilanil bʼa ‹kʼakʼu kʼakʼu oj jkʼumuktik ja Dyosi›. Sok cha tʼilan oj jmaklaytik ja Dyos yajni wa xpaklaytik ja Yabʼali sok wajel yibʼanal ja tsomjelik soka jmoj-aljeltik junxta wane tiroʼanel jastal keʼntiki. Ja yuj, mini jtuchʼil ayotik (Filemón 2; Hebreos 10:24, 25). Ta toj wala ajyitik ja bʼa jastik junuk it, mi kechanta oj lajxukujtik ja tiroʼaneli, cha ojni jnatik jas oj jkʼuluktik yajni x-ekʼ jbʼajtik wokol sbʼaja skʼuʼajel kiʼojtiki.

22, 23. a) ¿Jas yuj tʼilan oj ajyukotik chapan soka skʼuʼajel kiʼojtiki, sok jastik sjobʼjel tʼilan oj kaʼ jbʼajtik? b) ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa kapitulo jakumi?

²² Ja Jesús yala: «Jel xa coraja huax yilahuex [ja mundo] porque mi xa sbajuquex ja mundo» (Juan 15:19). Ja kʼuʼumanik Dyosi tʼilani oj ajyukotik chapan tolabida bʼa oj jcholtik yabʼ ja ixuk winik sbʼaja jkʼuʼajeltiki, pe jach tsamal sok laman (kʼuman ja 1 Pedro 3:15). Ja yuj, la jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xkabʼ stojolil jas yuj ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba mi junxta wa xkʼulantik ja jastal wa skʼulane ja tuki?». «Pe yajni keʼnxa jchol oj jkʼuluki, ¿jkʼuʼunej maʼ lek ja jas wa sjeʼa ja Biblia soka moso jel toj ayi ayiʼoje rason?» (Mateo 24:45, YD; Juan 17:17.) «Soka yajni toj wanon skʼulajel ja bʼa stiʼ sat ja Jyoba, ¿wan maʼ xjeʼa mi kechanta chapan ayon cha wani xjeʼa gusto ayon yuja tuk ja jas wa xkʼulani?» (Salmo 34:2; Mateo 10:32, 33.)

²³ Pe ja Dyablo cha wa sleʼa tuktukil modo bʼa wego oj kokotik soka jas wa skʼulan ja luʼumkʼinali. Jastalni jcholotikta, wani sleʼa modo bʼa oj sloʼlayotik soka jastik wa xkʼulantik gusto skʼulajeli pe bʼa mi lekuk. ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa oj jnatik stsajel ja bʼa leki, bʼa oj ya kiptik sok bʼa mi oj ya tʼabʼtʼunuk jkʼujoltik? Ja it oj jpaklaytik ja bʼa kapitulo jakumi.