KAPITULO 16
Mok kaʼ jbʼajtik soka Dyablo soka strampaʼiki
«Mi lom xa huaa bajex soc ja tan diablo. Tzatz cʼa ayex, huan tox huaj anaex, spaca ta ajnel.» (SANTIAGO 4:7.)
1, 2. ¿Machʼtik wa xgustoʼaxiye yajni ay maʼ wa xyiʼaj jaʼi?
¿JITSANXA maʼ jabʼil wana yaʼteltajel ja Jyoba? Anto, bʼobʼta jitsanxa ekʼele ja maklunej ja loʼilik bʼa yijel jaʼ wa x-ekʼ ja bʼa niwan tsomjeliki. Pe ama jitsan ekʼele ajyela ja bʼa loʼil jaw, wantoni xyawi gustoʼil yajni waxa wila matik kulane ekʼ ja bʼa bʼajtan chole ja matik oj yiʼe jaʼi sok yajni waxa wila wa xkʼeye tekʼan bʼa oj yaʼe ja sjakʼjeli. Tsaʼan chʼakta kʼulaxuk ja jaw, yuja gustoʼil jaw wa spakʼtsun ja skʼabʼ ja matik tsomani, sok bʼobʼta ayni wala okʼi yuja gustoʼil. ¡Janekʼto gustoʼil wa xyakitik yiljel pilan kʼole ixuk winik wa x-ochye bʼa sparte ja Jyoba!
2 Ja keʼntiki kechanta jujuntik ekʼele wa xkilatik ja bʼa jabʼili ja matik wa xyiʼaj jaʼi. Ja matik yiʼoj ja cholal jawi bʼa wa xyilawe tikʼanxta: jani ja anjelik. ¿Wan maʼ x-ekʼ bʼa jpensartik janekʼto «gusto [wa x-ajyiye] ja ba satqʼuinali» yajni wa xyilawe bʼa spetsanil ja semanaʼik jitsan wa x-ochyejan ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba? (Lucas 15:7, 10.) ¡Janekʼto wa xgustoʼaxiye ja anjelik yajni wa xyilawe wanxta kʼiʼel ja xchonabʼil ja Jyoba bʼa sutanal ja luʼumi! (Ageo 2:7).
JA DYABLO «HUAN AHAUNEL ECʼ JASTAL JUN TAN CHOJ»
3. ¿Jas yuj ja Satanás «huan ahuanel ecʼ jastal jun tan choj», sok jasa wa skʼana oj skʼuluki?
3 Pe mi spetsanil ja matik ikʼ ason ayi wa xgustoʼaxiye yuja jitsan ixuk winik wa xyawekan patikajel ja jastik kux ja bʼa Job 2:4, 5). Ja yuj, yajni june wa xyala oj yayi ja sakʼanil ja Jyoba, wa sjeʼa ja Satanás jun leʼa abʼal, sok wa xbʼobʼ alxuk, lajansok wan tʼuxpijelyi jitsan bwelta ja xchoj. Pe yuja Dyablo wan tʼuxpijelyi jitsan bwelta ja xchoj spetsanil ja semanaʼik ja bʼa jabʼili, tajkelxta ay ekʼe, «huan ahuanel ecʼ jastal jun tan choj. Jel xa puesto ay ba oj [bʼukʼwanuk] coe» (1 Pedro 5:8). Ja «tan choj» it wani skʼana oj sbʼukʼotik koʼe bʼa oj katikan yaʼteltajel ja Jyoba, bʼa wa sjomokitik ma ayni wa xchʼayakitik ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba (Salmo 7:1, 2; 2 Timoteo 3:12).
luʼumkʼinal it sok wa xyiʼaje jaʼ. Ja pukuj jumasaʼ lajan sok oj cham soka skorajaʼe. Sok mini chamyabʼjeluk, pes ja Satanás stoyo sbʼaj jabʼi ja ixuk winiki mi xyaʼteltaye ja Jyoba sok meran syajal skʼujole sok mibʼi oj ajyuke toj bʼa jun tsatsal wokol (kʼuman jaYajni june maʼ wa xyayi ja sakʼanil ja Jyoba sok wa xyiʼaj jaʼ, wani sjeʼa ja Satanás kʼotelni jun leʼa abʼal
4, 5. a) ¿Jas chabʼ stimulabʼil akʼubʼalyi ja Satanás yuja Jyoba? b) Sbʼaja matik kʼuʼuman Dyosi, ¿jasa wa skʼapakitik ja Yabʼali?
Apocalipsis 7:9, 14). Ja jas wa xyala oj ekʼuk ja Dyosi tolabida wa xkʼoti. Soka Satanás wa snaʼa mini oj bʼobʼ xchʼaysnajel ja xchonabʼil ja Jyoba.
4 Ama jelxa tajkel juntiro ja ‹tan choji›, pe mini oj xiwkotikyuja. ¿Jas yuj? Yujni ja Jyoba ay yaʼunej chabʼ stimulabʼil jel chaʼanyabʼalil. ¿Jastik junuk? Ja bʼajtani, ja Jyoba yalunejxakan bʼajtan «jitzan lec ja cristiano» ja matik meran kʼuʼuman Dyos oj kanuke sakʼan ja bʼa «último huocol ja ba mas jel tzatzi» (5 Ja xchabʼil stimulabʼili ti wa xtaʼatik ja bʼa jas yala jun yaʼtijum bʼa Dyos bʼa toj ajyi ja bʼa najate. Ja aluman Azarías yala yabʼ jachuk ja mandaranum Asá: «Ja Jyoba teya mokexa ta ja weʼnlexi mixa jipawexkani» (2 Crónicas 15:2; kʼuman ja 1 Corintios 10:13). Ay kiʼojtik jitsan sjejel bʼa Biblia sbʼa ixuk winik bʼa mini yaʼa sbʼaje loʼlajel yuja Satanás (Hebreos 11:4-40). Jastal yeʼnle, ta keʼntik wala ajyitik mojan lek soka Dyosi, mini kechan mi oj kaʼ jbʼajtik soka Dyablo, cha ojni jkʼultik ganar. Jachni wa skʼapa ja Biblia: «Mi lom xa huaa bajex soc ja tan diablo. Tzatz cʼa ayex, huan tox huaj anaex, spaca ta ajnel» (Santiago 4:7).
«JA MAʼ HUANTIC PLEITO SOQUI [...] ICʼ ASON AYE»
6. ¿Jastal wa skʼulan ja Satanás bʼa oj ya koʼ luʼum jun kʼuʼuman Dyos?
6 Jastal wantik yiljel, ja Dyablo mini oj skʼul ganar ja tiroʼanel wan skʼulajel soka xchonabʼil ja Dyosi. Pe wani xbʼobʼ ya koʼ luʼum ja matik mi stalna sbʼaji. ¿Jastal? Wani syopes ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba bʼa jachuk oj ya koʼ luʼum. Ja yuj, tsatsal tiroʼanel wa x-och jmoktik, wa x-och pleito sok jujune bʼa keʼntik sok wa xya makunuk trampaʼik. La jpaklaytik ja oxe modoʼal jastal wa skʼulani.
7. ¿Jas yuj kongana wan tsatsal tiroʼanel ja Satanás soka xchonabʼil ja Jyoba?
7 Tsatsal tiroʼanel. Ja jekabʼanum Juan yala: «Ja maʼ tey 1 Juan 5:19). Ja yaljelik it wa sjeʼa ja stʼilanil bʼa oj talna jbʼajtik jastal kʼuʼumanotik Dyos. Yuja Satanás sjomunejxa yibʼanal ja luʼumkʼinal it, ja ixuk winik matik jitsele soka Dyosi, jani wa xwaj skʼujol ochel tsatsal tiroʼanel soka xchonabʼil ja Jyoba, pe mini bʼobʼelyuj xchʼayjel snajel (Miqueas 4:1; Juan 15:19; Apocalipsis 12:12, 17). Yuja wa snaʼa jelxa kom ja styempoʼi, jelxa tajkel ay juntiro. Ja yuj, konganani wan tsatsal tiroʼanel. Ja wego ti wala taxtik ja bʼa tsatsal stiroʼaneli sok wa sleʼa modo bʼa xchʼayjel ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Dyosi.
ba mundo, ti aye juntiro ja ba scʼab ja diablo» (8. ¿Jasa wa abʼxi stojolil soka jas yala ja Pablo ja bʼa kʼumal griego ja yaljel «huantic pleito» soka pukujiki?
8 Wa x-och pleito sok jujune bʼa keʼntik. Ja Pablo stsʼijbʼanyi ja smoj-aljeliki: «Mi cristianouc ja maʼ huantic pleito soqui. Ja jcondratic jumasa, icʼ ason aye» (Efesios 6:12). ¿Jas kʼan yal ja Pablo soka yaljel «pleito»? Pes ja bʼa kʼumal griego wa x-abʼxi stojolil tiroʼanel sok june mojan lek. Soka it, ja Pablo ya chijkajuk bʼa jujune ja keʼntik wantik pleito soka pukujiki. Yujkʼa ja lugar bʼa kulanotiki wa skʼuʼane bʼa pukuj ma miyuk, mokni chʼay jkʼujoltik ja kʼakʼu katikyi ja jsakʼaniltik ja Jyoba jaʼa kʼakʼu wala ochtik pleito mojan lek soka Satanás. Ja yuj, yajni wa xkiʼajtik jaʼ, wa xchʼika jbʼajtik ja bʼa tiroʼanel it. Sok mini cham xkabʼtik yuja Pablo yila stʼilanil bʼa stajel tiʼal tikʼanxta bʼa oj «ajyucotic chapan» sok oj «ajyucotic tzatz» (Efesios 6:11, 13, 14).
9. a) ¿Jas yuj wa xya makunuk ja Satanás soka spukuji tuktukil trampaʼik? b) ¿Jas yuj ja Dyablo wa sleʼa modo bʼa oj sjom ja jpensartiki, sok jasa oj jkʼuluktik bʼa mi oj kaʼ jbʼajtisok? (Kʼela ja rekwagro « ¡La jtalnay jbʼajtik soka strampaʼik ja Satanás!».) c) ¿Jas trampaʼil oj jpaklaytik?
9 Trampaʼik bʼa jel xiwela sbʼaj. Ja Pablo yala yabʼ ja smoj-aljelik bʼa aʼajyuke chapan bʼa mi oj yaʼ sbʼaje soka Satanás, pes yujni ja yeʼn jel «huas snaa juntiro» (Efesios 6:11). ¿Jas yuj ja Pablo yala ja Satanás jel «huas snaa juntiro»? Yujni ja Dyablo soka spukujiki wa xyawe makunuk tuktukil trampaʼik bʼa jel xiwela sbʼaj bʼa oj sloʼlayotik. Sok ayni yiʼoj rason yuja jachʼ wa skʼulani. Pes yiluneje jujuntik kʼuʼuman Dyos wa xkuchyujile ja bʼajtan wokoli, pe yajni wa xjak sbʼaje pilan wokol mixani xkuchyujile. Ja yuj, ja Dyablo soka spukujiki wani xwaj skʼujole skʼeljel mojan lek ja jas wa xkʼulantiki. Wani skʼanawe yiljel jasa wa xkʼana oj jkʼuluktik bʼa mas wego oj koʼkotik yuj luʼum. Pe chapani ayotik lek, pes ja Biblia wa xya jnatik ja jitsan manyaʼik yiʼoj ja Dyablo (2 Corintios 2:11). Ja bʼa libro it jpaklunejtikxa jujuntik trampaʼik jastal ja slejel takʼin sok jastik junuk, smojtajel ixuk winik bʼa mi lekuk ja smodoʼeʼi sok ja koʼel mulal sok ixuk winik. La jpaklaytik ja wego pilan trampa: ja aʼtel soka pukuji.
JA AʼTEL SOKA PUKUJ WANI XCHʼAYKʼUJOLANI
10. a) ¿Jastik chʼikan ja bʼa aʼtel soka pukuji? b) ¿Jastal wa xyila ja Jyoba sbʼaja aʼtel soka pukuji, sok jastal waxa wila ja weʼn?
10 Ja aʼtel soka pukuji ti chʼikan ja kʼintanel, ja brujoʼil, ja ajnanel, ja loʼil soka chamwiniki sok pilan skʼulajelik bʼa magia. Ja matik wa skʼulan ja jastik jaw jani wa x-aʼtijiye lajan soka pukujiki. Jastalni wa xnaʼatik, spetsanil ja skʼulajelik jaw «kistalni kʼotel bʼa Jyoba» (Deuteronomio 18:10-12; Apocalipsis 21:8). Yuja tʼilani oj jkatik «chʼayuc ja [bʼa jkʼujoltik] ja ba malo», mini tʼun lekuk ja oj aʼtijukotik lajan soka pukujiki (Romanos 12:9). Pes jelni kistal kʼotel bʼa keʼntik xchʼaykʼujolajel jachuk ja jTatik Jyoba.
11. ¿Jasun kʼotel bʼa Satanás ta bʼobʼ sloʼlayotik ja bʼa aʼtel soka pukuji? Cholo sok jun sjejel.
11 Jachniʼa, jel chaʼan juntiro xchʼaykʼujolajel ja Jyoba yajni ay maʼ wa x-aʼtiji soka pukuji. Sok ja yuj ja Dyablo kongana wa sleʼa modo bʼa oj ya kokotik ja bʼa mulal it. Ja ekʼeleʼik wa xbʼobʼyuji, jelni xgustoʼaxi yuja wa skʼulan
ganari. ¿Jas yuj? La jpensaraʼuktik ja bʼa sjejel it: ta jun winik wa xya kʼokxuk jawa wamigo bʼa oj xchʼaykʼujoluka, ja winik jaw jelni xgustoʼaxi. Ja yeʼn ojni bʼobʼ sjeʼ ekʼ jawa wamigo bʼa yeʼn skʼulan ganar, ma ojni kʼot skʼenaya sok oj stselaya. Junxta wa x-ekʼ yajni jun jmoj-aljeltik wa xchʼika sbʼaj ja bʼa tuktukil aʼtel soka pukuji, ja yeʼn ganani lek wa skʼuʼanyi ja Satanás sok wa xchʼaykʼujolan ja Jyoba. ¡Pensaraʼan janekʼto gustoʼil oj ajukyi ja Satanás yuja wa skʼulan ganari! ¿Wana maʼ xkʼana oj katik gustoʼaxuk? Mini tʼusila, pes ja keʼntiki mini la chʼaykʼujolanitik.JA SATANÁS WA XYA OCH JDUDATIK SBʼAJA SMERANILI
12. ¿Jas modoʼal wa sleʼa ja Satanás bʼa sjomjel ja jpensartik sbʼaja aʼtel soka pukuji?
12 Jelni wokol oj jchʼik jbʼajtik ja aʼtelik soka pukuji ta kistal wa xkilatiki. Ja Satanás wani snaʼa, sok ja yuj wani skʼana oj sjom ja jpensartiki. ¿Jastal? Wani sleʼa modo sjomjel kolomtik bʼa oj jkʼuʼuktik «ja bʼa leki kʼotel mi lekuk sok jaxa bʼa mi lekuki ja kʼotel lek» (Isaías 5:20). Jitsan ekʼele wa xya makunuk jun jasunuk bʼa ilubʼal: ja ochel jdudatik sbʼaja smeranili.
13. ¿Jastal sleʼunej modo ja Satanás bʼa yajel ochuk duda sbʼaja smeranili?
13 La kiltik ja tuktukil tikʼe trampa bʼa Satanás. Ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén, ja Satanás sjobʼoyi ja Eva: «¿Meran maʼ lek ja Dyos yalunej awabʼyex mi oj aloʼex ja tekʼulik tey bʼa kʼachinubʼi?». Jaxa bʼa styempo ja Job, bʼa jun stsomjele ja anjelik ja bʼa satkʼinali, ja Satanás yaʼa ja sjobʼjel it: «¿Lom maʼ wax xiwyuj ja Dyos ja Job?». Sok mas tsaʼan, yajni ja Jesús kʼeʼumto soka yaʼtel ja il bʼa Luʼumi, ja satanás yala yabʼ jachuk ja Kristo: «[Ta] huena ni yunin Diosaa, a pax quitic huego panil ja ton iti». Pensaraʼan ja it, ja Satanás mini kʼixwi yabʼaltajel ja jas yala ja Jyoba junuk wake semana Génesis 3:1; Job 1:9; Mateo 3:17; 4:3).
bʼajtan: «Ja iti, jaʼ ni ja cunina, [...] Jel yaj huax cabi. Jel ni gusto huax quilaa» (14. a) ¿Jastal bʼobʼelyuj ja Dyablo bʼa yajel och jdudatik sbʼaja aʼtelik soka pukuji? b) ¿Jasa oj kʼe jpaklaytiki?
14 Ja bʼa jtyempotiki, ja Dyablo jachtikni wa skʼulan bʼa wa xya och jdudatik sbʼaja aʼtelik sok pukuji. Tristeni yaljel, pe ayni bʼobʼelyuj sok jujuntik jmoj-aljeltik. Ja yeʼnleʼi kʼeʼel sjobʼ sbʼaje ta lekni skʼulajel jujuntik tikʼe aʼtel soka pukuji (2 Corintios 11:3). Ja yuj, ¿jastal oj koltaytike ja yeʼnleʼi bʼa oj stukbʼese ja jastal wa spensaraneʼi? ¿Sok jasa oj skoltayotik bʼa oj talnay jbʼajtik ja bʼa trampa it? Bʼa oj jtatik ja sjakʼjeliki, la jpaklaytik chabʼ jasunuk ja bʼa jsakʼaniltik bʼa wan yajel ochuk ja Satanás jastik junuk bʼa pukuj: janiʼa jastik wa xkʼulantik gusto skʼulajeli soka yajni wala maloʼaxitiki.
WA XYA MAKUNUK JA JAS WA XKʼANATIKI SOKA JAS WA XMAKUNIKUJTIKI
15. a) Ja bʼa slujmalil Europa sok Norteamérica, ¿jasa wa spensaraʼane jitsan ixuk winik sbʼaja aʼtelik soka pukuji? b) Soka jastal wa spensaraʼane ja ixuk winik sbʼaja aʼtel soka pukuji, ¿jastal kʼotel spensaraʼuke jujuntik Taʼumantiʼ?
15 Ja bʼa slujmalil Europa soka Norteamérica lekni xyilawe sk’ulajel ja magia, ja brujoʼili sok tuktukil tikʼe aʼtel soka pukuji. Jitsan pelikula, libroʼik, programaʼik sok makinitaʼik wa sjeʼa ja jastik wa skʼulan ja pukujiki bʼa lajansok wa xyaʼa gustoʼil, mi xjomwani sok ay jas wa xya nebʼe. Ay jujuntik libroʼik sok pelikulaʼik bʼa jani wa xyala ma wa sjeʼa ja aʼtelik soka pukuji soka it jelni pukubʼal ekʼe; pes ayni yiʼoje kʼoleʼik ixuk winik bʼa jel skʼulane gusto yiljel. Soka it, ja pukujiki lajxelyujile bʼa wa xya skʼuʼuke ja ixuk winik ja aʼtel soka yeʼnleʼi mini xiwelaʼuk sbʼaj. Pe jasa wa xbʼobʼ kaltik sbʼaja kʼuʼumanik Dyosi, ¿ay maʼ bʼa loʼlubʼale spensarajel jachuka? Ayniʼa. ¿Jastal? La kiltik jun sjejel bʼa
meran ekʼi, jun Taʼumantiʼ bʼa yila jun pelikula bʼa ayiʼoj jitsan skʼulajel bʼa pukuj yala: «Meraniʼa, kila ja pelikulaʼi, pe ja jaw mi wa stojolan wanonxa skʼulajel ja tikʼe aʼtelik soka pukuji». ¿Jas yuj jel xiwela sbʼaj spensarajel jachuki?16. ¿Jas yuj jel xiwela sbʼaj stsajel ja jastik wa xkʼulantik gusto skʼulajeli bʼa ti chʼikan ja aʼtel sbʼaja pukuji?
16 Anima ja skʼeljel aʼtelik sbʼaja pukuji mini junukxta ja weʼnxa oja kʼuluki; pe ja jaw mi wa stojolan bʼa lajansok mi xiwelaʼuk sbʼaj. ¿Jas yuj? Pensaraʼan sbʼaja it: ja Yabʼal ja Dyos wa sjeʼakitik ja Satanás soka spukujiki mini snaʼawe ja jasa wa xpensaraʼantiki. * Pe jastalni alxita bʼajtan, bʼa oj snaʼe jasa wa xpensaraʼantiki sok bʼa oj yile jasa wa xkʼana oj jkʼuluktik bʼa mas wego oj koʼkotik yuj luʼum, kʼelan jakanxta aye bʼa spetsanil ja jas wa xkʼulantiki, bʼa tini chʼikan ja jastik wa xkʼulantik gusto skʼulajeli. Ja yuj, ta aykʼa june soka smodo wa sjeʼa skʼulan gusto yiljel pelikulaʼik sok libroʼik sbʼa ajnanumik, jastik bʼa magia, bʼa matik ochel sbʼaj pukuj, ma tuktukil tikʼe aʼtel soka pukuji, wani stsʼajelyi rason ja pukujiki. Wani yajel chiknajuk ja jasa wa skʼana oj skʼuluki. Soka pukujiki mastoni kongana oj ochuke «tiroʼanel mojan lek» soka yeʼn sok jachuk oj ajuk koʼ luʼum. Jujuntik matik wa skʼulan gusto yiljel ja aʼtelik sbʼaja pukuji ikʼubʼale och bʼa skʼulajel (kʼuman ja Gálatas 6:7).
17. ¿Jas trampa wa xya makunuk ja Satanás bʼa wa xbʼobʼ ya och probar ja maʼ maloʼayi?
17 Ja Satanás mi kechan wa sleʼa modo oj sloʼlayotik sbʼaja jastik wa xkʼulantik gusto skʼulajeli, cha wani sleʼa modo yajni wala maloʼaxitiki. Jun sjejel, jun jmoj-aljeltik maloʼay Marcos 5:25, 26). Ja Satanás soka spukujiki wani xbʼobʼ yawe makunuk ja wokol jaw. Wa xbʼobʼ ya och probar ja jmoj-aljeltik maʼ maloʼayi bʼa oj skʼan oj yiʼ aʼanik bʼa ayiʼoj ‹ipalil bʼa magia›, ma jastik bʼa pukuj (Isaías 1:13). Ta ja strampa ja pukuji xlajxiyuj, ojni bʼobʼ syopes ja jastal wa xyila sbʼaj soka Dyosi. ¿Jastal?
sok elta sgana yuja wa xyila mi staʼa jun aʼan bʼa oj ajuk tojbʼuk (18. ¿Jas tikʼe aʼanik mi xyiʼaje ja kʼumanik Dyos, sok jas yuj?
18 Ja israʼelenyo matik yawe makunuk ‹ipalil bʼa magia›, ja Jyoba yalyabʼi: «Soka yajni waxa jachawex sok waxa libʼawex jawa kʼabʼexi, wa xnakʼa ja jsati. Anima xa kʼulanex jitsan orasyon, mi xmaklay» (Isaías 1:15). Ja keʼntiki mini xkʼanatik jach oj jkʼultika. Mi xkʼanatik ja Jyoba mi oj smakla ja orasyon wa xkatikyi sok mixa oj skoltayotik, sok mastoni tʼilan ja yajni maloʼaytiki (Salmo 41:3). Ja yujil, ta bʼa yajnajel jun chamel, bʼa yajbʼelal, ma bʼa bʼejtsʼel, ma chikanxa jastal jaw, x-ajikitik aʼanik bʼa ayiʼoj jastik junuk bʼa pukuj, ¿jasa oj jkʼuluktik? Pes mini oj jkʼan oj kitik (Mateo 6:13). * Bʼa jachuk mi oj jchʼaykujtik ja jastal lek wa xyilawotik ja Jyoba (kʼela ja rekwagro « ¿Kʼotel maʼ aʼtel sok pukuj?»).
¿LEK MAʼ OJ JCHOLTIK EKʼ LOʼILIK BʼA PUKUJIK?
19. a) ¿Jas trampaʼil bʼa Dyablo koʼele jujuntik ixuk winik? b) ¿Jas tikʼe loʼilik mi lekuk smaklajel ma oj spuke ekʼ ja matik kʼuʼumanik Dyos?
19 Tʼusan mi spetsaniluk ja ixuk winik ja bʼa slujmil Europa sok Norteamérica mixani xiwelxta aye yuja Satanás, pe bʼa pilan parte ja bʼa Luʼumi jelni xiwyeʼa. Jitsan ixuk winik koʼeleni ja bʼa trampa it bʼa skʼuʼuneje masni jel ja yip ja yeʼn. Jujuntik ixuk winik spetsanil tyempo yaj xiwelxta aye soka pukujiki. Pe chomajkil, jel x-ajiyile gusto smaklajel sok chikanxta maʼ wa xcholowe ekʼ yabʼ loʼilik sbʼaja jastik jel xiwela sbʼaj ja jas wan skʼulajel ja pukujiki. ¿Lek maʼ ja kʼuʼumanik Dyos oj smaklay ja loʼilik jaw ma oj spuke ekʼ yaljel? Miyuk, sok ayni chabʼ rason jel chaʼanyabʼalil.
20. ¿Jastal wantik koltanel spuktesel ekʼ sbʼaja Satanás bʼa mi xkaʼa jbʼajtik kwenta?
20 Ja bʼajtan rasoni ta wankʼa xpukutik ekʼ ja loʼilik ja bʼa jasa wa skʼulane ja pukujiki, jani wanotik skoltajel ja Satanás. ¿Jastal? Pes anima ja Biblia wa xyala ayni yiʼoj snajel 2 Tesalonicenses 2:9, 10). Yeʼnani ja mero leʼa abʼali, sok wani snaʼa sjomjel ja spensar ja maʼ wa xwaj skʼujol ja aʼtel soka pukujiki. Bʼa jach oj skʼuʼuke meran lek ja jasa yilunejeʼi ma ja jas smakluneje bʼa mini jach ekʼeluk meran. Tsaʼan bʼobʼta wa xcholowe lajansok meran lek, sok yuja xchololiye ekʼ yaljeli, wani xjelxi el ja loʼil it. ¿Jasa oj ekʼ sbʼaj jun jmoj-aljeltik ta wa xchʼika sbʼaj ja bʼa loʼil it? Jani wan skoltajel ja «mero statalil ja mentira». ¡Wani koltanel spuktesel ekʼ sbʼaja Satanás! (Juan 8:44; 2 Timoteo 2:16.)
bʼa oj skʼuluk jastik junuk xiwela sbʼaj, chomajkil wa xyala wa xbʼobʼ «scʼul milagro» sok wa «slola ja cristiano» (21. ¿Bʼa jastik junuk oj kaltik ja bʼa jloʼiltiki?
21 Anima jun jmoj-aljeltik meran wa x-ixtalaji ajyi soka pukuji, ayni jun xchabʼil rason bʼa mini oj chololuk ekʼ yaljel soka jmoj-aljeltiki. Jani la waj jkʼujoltik ja Kristo, sok mi jaʼuk ja Satanás. Tʼilani ja «la‘ jkʼeltik ja jesusi ja ma‘ stulu yi‘ ja skʼu‘ajeli. cha jachʼni ja ma‘ skʼulan tzʼikan leki» (Hebreos 12:2, YD). Yajni ja yeʼn ajyi ja bʼa Luʼum mi ja waj skʼujol bʼa xcholoyabʼ ja snebʼumaniki ja jitsan loʼilik sbʼaja pukujiki, iday bʼobʼta wani snaʼa ja bʼa jas wa xbʼobʼ skʼuluk ja Dyablo soka bʼa jas mi xbʼobʼyuji. Ja yeʼn, jani waj skʼujol xcholjel sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Lekni oj jnochtik ja jas skʼulane ja Jesús soka sjekabʼanumik, ja keʼntiki la waj jkʼujoltik yaljel sbʼaja jastik «tzamal ja jas huan scʼulajel ja Diosi» (Hechos 2:11; Lucas 8:1; Romanos 1:11, 12).
22. ¿Jas oj jkʼultik bʼa oj ajyuk «gusto[ʼil] ja ba satqʼuinali»?
22 Jastalni kilatikta, ja Satanás wani xya makunuk tuktukil trampaʼik bʼa oj xchʼaykitik ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba, soka it ti chʼikan ja aʼtel soka pukujiki. Chomajkil, ta wa xkilkʼujolantik ja bʼa mi lekuki sok ta jaʼ wa xkʼulantik ja bʼa leki, mini oj katikyi lugar ja Dyablo bʼa oj yaʼ kokotik luʼum bʼa skʼulajel ja tuktukil tikʼe aʼtel soka pukuji (kʼuman ja Efesios 4:27). ¡Janekʼto «gusto [wa x-ajyiye] ja ba satqʼuinali» ta wala ajyitik chapan soka jas jel «huas snaa juntiro» skʼulajel ja Dyablo man x-aji chʼaysnajel! (Lucas 15:7; Efesios 6:11.)
^ par. 16 Ja sbʼiʼil akʼubʼalyi ja Satanás, jastal jun Kontraʼanum, Abʼaltanum, Loʼlanum, wa xya ochkotik probar sok jun Leʼa abʼal, mini tʼun xya kabʼtik stojolil bʼa wa xbʼobʼ snaʼ ja jas wa xpensaraʼantiki ma ja jas tey ja bʼa jkʼujoltiki. Pe ja Jyoba wa sbʼiʼilan «ja pakluman ja bʼa kʼujolaliki», sok jaxa ja Jesús, ‹wani snaʼa jastal ay ja rinyoniki soka kʼujolaliki› (Proverbios 17:3; Apocalipsis 2:23).
^ par. 18 Bʼa oja nebʼ mas, kʼela ja yolomajel «¿Una prueba de salud para usted?», bʼa La Atalaya 15 bʼa diciembre bʼa 1994, slam 19 man 22, sok ja yolomajel «El punto de vista bíblico: ¿Importa qué tratamiento médico escogemos?», bʼa ¡Despertad! 8 bʼa enero bʼa 2001.