1, 2. a) ¿Jasunkiluk wokol xkabʼtik skʼulajeli? b) ¿Jas sjobʼjelik oj axukyi sjakʼjel?

¿AYXA maʼ bʼa awilata jastal wa sjeʼa ja sniʼ sat jun yal untik yajni mi skʼana oj skʼuʼuk jun mandar? Ja jastal wa sjeʼa ja sniʼ sati wa xchiknaji ja jas ay ja bʼa skʼujoli. Yajni wa xyabʼ ja skʼumal ja stati wani snaʼa ojni skʼuʼuk ja smandari; pe ja bʼa ekʼele it, mi skʼana oj skʼuʼuk. Ja it wa sjeʼa jachni mero wa x-ekʼ jbʼajtika.

² Wokolni bʼa keʼntik skʼuʼajel ja matik ay xcholi. ¿Ay maʼ bʼa ekʼelabʼaj jachuk? Ta jachkʼa, mini kechan weʼnuka. Chomajkil, ja Biblia wa xyalakabʼtik oj jkʼuʼuktik ja matik ay xchol, anima kʼakʼu kʼakʼu ja luʼumkʼinal it wanxta ipaxel bʼa skʼokjel abʼal (Proverbios 24:21). Pe ta wankʼa xkʼanatik oj ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi, tʼilani oj jkʼuʼuktik ja mandar bʼa Biblia. Pe ¿jas yuj wokol skʼuʼajel? ¿Jas yuj wa xyala ja Jyoba oj jkʼuʼuktik? ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj jkʼuʼuktik, sok jastal skʼulajel? La katik sjakʼjel ja sjobʼjelik it.

3, 4. ¿Jastal kʼe ajyuk ja mulali, sok jastal wa xya wokolanukotik bʼa skisjel ja matik ay xcholi?

³ ¿Jas yuj jel wokol skisjel ja matik ay xcholi? Yuj chabʼ rason: bʼajtan, yujni kibʼanaltik mulanumotik, xchabʼil, ja ixuk winik matik ayiʼoje jun xchole cha mulanume. Ja mulal wa xya wokolanukotiki kʼe ajyuk ayxa jitsan mil jabʼil ti bʼa Kʼachinubʼ bʼa Edén, yajni ja Adán soka Eva skʼokowe  ja smandar ja Dyosi. Jachuk, sok jun skʼokjel abʼal kʼe ajyuk ja mulali. Man jtyempotik, jachni wala pojkitik bʼa wokol xkabʼtik ja skʼuʼajel abʼal (Génesis 2:15-17; 3:1-7; Salmo 51:5; Romanos 5:12).

⁴ Yuja man wala pojkitik mulanumotik, ja yuj ayni niwan wa xkaʼa jbʼajtik sok wa xtoyo jbʼajtik, sok ja yuj yajel jbʼajtik chʼin jelni wokol sjejel. Ja yuj anima ayxa jitsan jabʼil wa xkaʼteltaytik toj ja Jyoba, ojni bʼobʼ paxkotik kaprechudoʼil sok niwan oj jkʼul jbʼajtik. Jachʼ ekʼ sbʼaj ja Coré. Ja bʼajtanto, ja yeʼn waj jun israʼelenyo toj sok jel jitsan ja jastik ekʼ sbʼaj lajan soka xchonabʼil ja Dyosi. Pe tsaʼan, ja yeʼn kʼe kʼankʼunuk yuj bʼa stajel mas chaʼan xchol sok yeʼnani ja maʼ mero kichwani bʼa skontraʼajel ja Moisesi, ja winik mas chʼin wa xyaʼa sbʼaj ja bʼa tyempo jaw (Números 12:3; 16:1-3). Pensaraʼan chomajkil sbʼaja mandaranum Uzías, yuja yaʼa sbʼaj niwani och ja bʼa stemplo ja Jyoba sok skʼulan jun jasunuk bʼa kechanta xchole ja olomalik bʼa templo (2 Crónicas 26:16-21). Ja Coré soka Uzías jel chaʼan stupuwe soka jastik skʼulaneʼi. Soka jas ekʼ sbʼajeʼi wa sjeʼakitik jun jasunuk jel tʼilan: jelni tʼilan mok jkʼul jbʼajtik niwanil, pes ja modoʼal it wa xya wokolanukotik bʼa skisjel ja matik ay xcholi.

5. ¿Jastal yaʼuneje makunuk ja smandare ja ixuk winik ja bʼa janekʼ tyempo ekʼeljani?

⁵ Chomajkil, ja ixuk winik ay yaʼtele yeʼnle ja maʼ wane xchʼayjel bʼa mok jel kisjuke ja matik ay xcholi. Jitsan bʼa yeʼnle mi snaʼawe syajal ja tuki, mi tojuke ma jel kʼakʼe. Jachni wa sjeʼa ja bʼa tyempo ekʼeljani, jitsan mini tojuk yaʼuneje ja smandareʼi (kʼuman ja Eclesiastés 8:9). La jpensaraʼuktik sbʼaja Saúl. Yajni ja Jyoba stsaʼa bʼa oj och mandaranum, ja yeʼn jel lek ajyi sok chʼin wa xyaʼa sbʼaj. Pe tsaʼan och yaʼ sbʼaj niwan sok och ilkʼujolanuk, sok kʼe yi spatik ja David, jun winik jel toj (1 Samuel 9:20, 21; 10:20-22; 18:7-11). Tsaʼan, ja David aji och mandaranum. Anima yeʼn kʼot june ja bʼa mandaranum mas lek ja bʼa Israel, cha jelxini soka xcholi ja  yajni yelkʼanyi ja xcheʼum ja Urías ja hitita sok ya och bʼajtan ja bʼa kʼakʼanel bʼa oj miljuk, anima ja Urías mey smul (2 Samuel 11:1-17). Jastalni wa xkilatik, ja mulali wa xyiʼaj och ja ixuk winik bʼa mi toj oj yaʼe makunuk ja xcholi, soka it wa xjelxi yajni mini tʼun skisawe ja Jyoba. Jun winik bʼa Gran Bretaña, bʼa aʼtiji sok ja gobyerno, yala: «Ja bʼa tyempo ekʼelxa ja Papaʼik ja bʼa relijyon Católica yaʼuneje makunuk ja xcholeʼi bʼa yixtalajel sok yijel spatik jitsan ixuk winik». Yuja jitsan mini tojuk yaʼuneje ja smandareʼi, bʼobʼta oj jobʼ jbʼajtik: «¿Jas yuj tʼilan oj jkistik ja matik ay xcholi?».

6, 7. a) Cholo jas yuj wa xkisatik ja xchol yiʼoj ja Jyoba. b) ¿Jas ekʼeleʼik tʼilan oj ajyukotik kʼuʼabʼal soka Jyoba anima jel wokol bʼa keʼntik, sok jas sjejel kiʼojtik bʼa oj jnochtik?

⁶ Ja oxe rasonik jel stʼilanil bʼa skisjel ja matik ay xcholi jani yuja yajtaneli: bʼajtan, wa xyajtaytik ja Jyoba, tixa ja jmojtiki sok tsaʼan bʼa keʼntikta. Yuja jel xyajtaytik ja Jyoba, ja yuj wa xkʼanatik oj katik gustoʼaxuk (kʼuman ja Proverbios 27:11 sok Marcos 12:29, 30). Wa xnaʼatik man yora kʼokji ja mandar bʼa Edén wani abʼaltajel ja bʼa Luʼum ja sderecho yiʼoj ja Jyoba bʼa yajel mandar ja bʼa sutsatkʼinali. Cha jnebʼunejtik tʼusan mi spetsaniluk ja ixuk winiki mi skʼanawe bʼa akʼulajuke mandar yuja sgobyerno ja Dyosi sok jaʼ wa xyaʼa sbʼaje soka Satanás. Pe ja keʼntiki gustoxta wa xkaʼa jbʼajtik bʼa ayaʼotik mandar ja sgobyerno ja Dyosi. Ja yuj, yajni wa xkʼumantik tekstoʼik bʼa wa staʼa tiʼal ja sniwanil ja Jyoba, jastal ja Apocalipsis 4:11, wani snika ja jkʼujoltiki. Mini tʼun xkʼulantik dudar yeʼnani ja mero Mandaranum bʼa sutsatkʼinali, sok wa xjeʼatik wa xkisatik ja sderecho yiʼoj bʼa yajel mandar yajni wala ajyitik kʼuʼabʼal kʼakʼu kʼakʼu.

⁷ Pe skisjel ja Jyoba mi malanukta sok skʼuʼajel. Wani xkʼulantik ja jas wa skʼana yuja wa xyajtaytiki. Pe ojni ajyuk ekʼele wokolni oj kabʼtik skʼuʼajel ja jTatik Dyosi, pe tʼilani  oj jnebʼtik ajyel kʼuʼabʼal anima wokol bʼa keʼntik, jastalni ja yal kerem jtaʼatik tiʼal ja bʼajtanto. La juljkʼujoltik ja Jesús tolabida skʼulan ja jas wa skʼana ja sTati, anima ajyi ekʼele jel wokol yabʼi. Ja yeʼn yalyabʼ ja sTati: «Mi jauc ja jas huax cʼana ja queni [...] jaʼ ni ja jas huaxa cʼana ja hueni» (Lucas 22:42).

8. a) ¿Jastal wa xkʼuʼantikyi ja Jyoba ja bʼa jtyempotiki, sok jas sjejel wa sjeʼa ja jastal wa xyila ja Jyoba? b) ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj jkʼuʼuktik ja rasonik soka tojelal wa x-ajikitiki? (Kʼela ja rekwagro « Maklay ja rasoni sok aʼabʼaj soka tojel ali».)

⁸ Anima ja bʼa jtyempotiki ja Jyoba mixa xkʼumani jmoktik bʼa oj yalkabʼtik yeʼna ja jas wa skʼana oj skʼuluki, jaxa wa xya makunuk ja Biblia soka matik bʼajtan bʼej ayekujtik ja bʼa Luʼumi. Ja yuj, wa xjeʼatik wa xkʼuʼantikyi ja Jyoba yajni wa xkisatik ja matik yaʼunejyi xcholi soka matik yaʼunejkan a-skʼulukotik mandari. Mikʼa xkisatik ja yajni wa xyakitik jun rason bʼa Biblia ma ja wa xtojwaniyeʼi, wani xyajbʼestik ja Dyosi. Jachʼ skʼulane ja israʼelenyoʼiki. Yajni kʼeye kʼumal sbʼaja Moisés sok skontraʼane, ja Jyoba yila lajansok yeʼn kʼulajiyi ja jawi (Números 14:26, 27).

9. ¿Jas yuj wa xkalatik, ta wa xyajtaytik ja jmojtiki, tʼilani oj jkistik ja matik ay xcholi? Cholo sok jun sjejel.

⁹ Ja xchabʼil rason yuja oj jkʼuʼuktik ja matik ay xcholi ja yuja wa xyajtaytik ja jmojtiki. Bʼa oj jkabʼtik stojolil, jachʼ jastal ja kʼakʼanumik bʼa tsoman aye. Lekbʼi june bʼa yeʼnle mi skʼuʼan jun mandar, yajni xyilawe ja tuki cha jachni oj skʼuluke. Ja it ojni bʼobʼ ijuke och bʼa oj spil sbʼaje sok oj jom yolom ja tuk kʼakʼanumi. Anima ja yajni wa xtaʼatik tiʼal bʼa kʼakʼanum oj bʼobʼ jak bʼa jpensartik kʼakʼanel sok wokolik. Pe ja Jyoba ayiʼoj kʼakʼanumik bʼa wa skʼulane bʼa lek. Ja bʼa Biblia jitsan ekʼele wa sbʼiʼilan ja Jyoba «ja yajwalil ja kʼakʼanum jumasa‘» (Romanos 9:29, YD). Yeʼnani ja mero sJepeʼil bʼa jitsan anjelik. Chomajkil, ja Biblia wa xyala ja yaʼtijumik Dyos jachukotik jastal jun nole kʼakʼanumik ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi (Salmo 68:11; Ezequiel 37:1-10). Ja bʼa  kʼakʼanumik it, ja Jyoba sleʼunej jujuntik winik bʼa bʼajtan bʼej aye. Mikʼa xkʼuʼantiyile, xiwela sbʼaj ay jas oj ekʼ sbʼaj ja jmojtiki. Jachuk, yajni june mi skʼuʼan ja jas wa xyalawe ja ansyanoʼik bʼa kongregasyon, wani xyiʼaje wokol ja tuk jmoj-aljeltiki (1 Corintios 12:14, 25, 26). Jachni wa x-ekʼ yajni jun untik mi skʼuʼan mandar: yibʼanal ja pamilya wa xyiʼaj wokol. Jastal wa xkilatik, yajni wala kiswanitik sok wala koltanitik jachʼ wa xjeʼatik wa xyajtaytik ja jmoj tiki.

10, 11. ¿Jas yuj lekni oj jnatik ja slekilal oj jtatik yajni wa xkisatik ja matik ay xcholi? Cholo.

¹⁰ Ja yoxil rason yuja wa xkʼuʼantik ja matik ay xcholi yujni bʼa jlekilal keʼntik. Yajni ja Jyoba wa xyala kabʼtik oj ajyukotik kʼuʼabʼal, wani xya jnatik ja slekilal oj jtatiki. Jun sjejel, ¿jasa wa skʼapakitik ta wa xkisatik ja jnantatiki? Ojni ajyukotik gusto sok sakʼan jitsan tyempo (Deuteronomio 5:16; Efesios 6:2, 3). Sok ta jnochotik ja rasonik wa xyaʼawe ja ansyanoʼik bʼa kongregasyoni, mini oj jomuk ja jastal wala  taxtik soka Jyoba (Hebreos 13:7, 17). ¿Jaxa ta jkisatik ja matik ay yaʼtel bʼa gobyerno? Ojni talnajukotika (Romanos 13:4).

¹¹ Ja yujil, snajel jas yuj ja Jyoba wa skʼana oj jkʼuʼuktikyi mixani jel wokol bʼa keʼntik skisjel ja matik ay xcholi. Oj jpaklaytik och oxe modoʼal bʼa jastal oj bʼobʼ kiswanukotik.

12. ¿Jas cholal akʼubʼalyi ja tatamali, sok jastal oj skʼuluk?

¹² Ja Jyoba yeʼn ya kujlajuk ja pamilya. Yalunej jas oj skʼuluke bʼa lek oj wajyujile, pes ja yeʼn mi lek xyila ja pilpili (1 Corintios 14:33). Ja Jyoba yaʼunejyi ja cholal ja tatamal bʼa yeʼn oj ajyuk olomal sok oj skʼel ja spamilya. Pe bʼa oj skʼuluk ja it, tʼilani oj skis ja Yolomi, ja Jesukristo. ¿Jastalxa oj skʼuluk? Jani snochjel ja jastal wa stojo ja kongregasyon (Efesios 5:23). Ja yuj, jun lekil tatamal mix xiw soka xchol akʼubʼalyiʼi, yuchʼani lek ja swex ja bʼa jas wa skʼulani. Mi kʼakʼxta wa xyaʼa ja smandari sok mi kalaxuk. Wa xyajtani, lek ja smodo, wa xmaklani bʼajtan sok wa xyabʼ stojolil. Tʼabʼani lek skʼujol ayni stikʼanil ja xcholi sok wa snaʼa masni chaʼan ja xchol ja Jyoba yuja yeʼn.

13. ¿Jastal oj bʼobʼ skʼuluk ja cholal yiʼoj ja cheʼumali bʼa jun modo lek xyila ja Jyoba?

¹³ Ja cheʼumali tʼilan oj skoltay ja statami. Chomajkil ja yeʼn akʼubʼalyi xchol ja bʼa spamilya, pes  ja Biblia wa xyala yabʼ jachuk ja untiki: «Mok chʼayuka kʼujol ja jas wa sjeʼawi wa nani» (Proverbios 1:8). Pe ja cheʼumal kʼuʼuman Dyos wa snaʼa ja xchol yiʼoji mi ekʼxeluk yuja bʼa statami, ja yuj wa xkoltani bʼa jachuk ja statami a-skʼuluk ja cholal yiʼoj jastal jun olomal bʼa pamilya. Kʼun wa xyaʼa sbʼaj, wa xkoltani sok wa skisa; mi xchʼika sbʼaj sok mi sleʼa modo bʼa oj sjapyi ja xcholi. Yajni mi akwerdoʼayuk soka statam ja bʼa jas wa skʼana oj skʼuluki, tsamalxta wa xyala yabʼ ja jas wa spensaraʼani, sok mi skʼoko ja jas wa xyala oj skʼuluki. ¿Jaxa ta ja tatamal mi kʼuʼuman Dyosuk? Anto bʼobʼta ojni stʼaspuk wokolik; pe anima jachuk, ta wa skisa ja xchol ja statami, bʼobʼta oj snijkesyi ja skʼujol bʼa oj och sleʼ ja Jyoba (kʼuman ja 1 Pedro 3:1).

14. ¿Jastal wa xbʼobʼ yawe gustoʼaxuk ja Jyoba soka snantate ja untiki?

¹⁴ ¿Jasa wa x-ekʼ ja yajni kʼuʼabʼal ja untiki? Wa xyawe gustoʼaxuk ja skʼujol ja Jyoba. Chomajkil wa stoyowe ja snantateʼi sok wa xyawe gustoʼaxuk (Proverbios 10:1). Sok anima kechanxta june teysok ja snantateʼi cha tʼilani oj ajyuke kʼuʼabʼal; wa snaʼawe ja bʼa ekʼeleʼik jaw jelni tʼilan  oj koltanuke. Yajni ja pamilya wa skʼulan jujune ja yaʼtele akʼubʼalyile yuj ja Dyos wa x-ajyiye sakʼan gusto sok laman. Sok chomajkil, wa stoyowe ja maʼ ya kujlajuk ja pamilyaʼiki, ja Jyoba.

15. a) ¿Jastal wa xjeʼatik ja bʼa kongregasyon wa xkisatik ja xchol yiʼoj ja Jyoba? b) ¿Jas rasonik oj skoltayotik bʼa ajyel kʼuʼabʼal soka matik bʼajtan bʼej aye ja bʼa kongregasyoni? (Kʼela ja rekwagro « La jkʼuʼuktik ja matik bʼajtan bʼej aye ja bʼa kongregasyoni».)

¹⁵ Ja Jyoba yaʼunejyi bʼa skʼabʼ ja Yunin bʼa oj skʼul mandar ja kongregasyoni (Colosenses 1:13). Jaxa Jesusi yaʼunejyi bʼa skʼabʼ «ja moso mas jel toj ayi ja it ma‘ wa stalna sbʼaj leki» bʼa oj yayi swaʼel ja xchonabʼil ja Dyos ja bʼa Luʼumi (Mateo 24:45-47, YD). Ja Tsome Tojwanum bʼa taʼumantiʼ jumasaʼ bʼa Jyoba ja kʼotel «ja moso mas jel toj ayi». Jastalni bʼa bʼajtan siglo, ja Tsome Tojwanumi wa xya ekʼyi ja ansyanoʼik bʼa kongregasyon ja chapwanel bʼa sjejel soka srasoniki. Yeʼn wa xyawe ekʼuk ma wa xya makunuke pilan, jastal ja biajanteʼiki. Ja yuj, yajni wa xkisatik ja ansyanoʼiki jani wantik skʼuʼajelyi ja Jyoba (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 5:12 sok Hebreos 13:17).

16. ¿Jas yuj wa xyala ja Biblia ja ansyanoʼiki tsaʼubʼale yuja yip ja Dyosi?

¹⁶ Ja ansyanoʼik soka skoltanumiki cha mulanume. Ja yuj wani xcha skʼojchin yoke jastal keʼntik. Ama jachuk, ja ansyanoʼiki jani ja «jastik kʼebʼubʼal» jakel bʼa Jyoba, pes wa skoltaye ja kongregasyon bʼa tsats oj ajyuk ja bʼa jastal wa xyila sbʼaje soka Jyoba (Efesios 4:8). Ja Biblia wa xyala tsaʼubʼale yuja yip ja Dyosi (Hechos 20:28). ¿Jas yuj jachʼ wa xyala? Sbʼajtanil, ja yuj bʼajtanto oj tsajuk jun jmoj-aljeltik bʼa oj ajukyi jun xchol ja bʼa kongregasyon, ja ansyanoʼiki yeʼn wa xyilawe ta wan skʼulajel ja jas yaʼunejkan kulan ja Jyoba ja bʼa Yabʼali, pes ja it tini jakel bʼa Dyos (1 Timoteo 3:1-7, 12; Tito 1:5-9). Xchabʼil, yajni ja ansyanoʼiki wa xchʼak spaklaye ta wan skʼulajel ja jas yaʼunejkan kulan ja Jyoba, tixa wa skʼanaweyi bʼa orasyon ja Jyoba atojuke yuja yipi.

17. ¿Jas yuj wa smusu ja s-olom jun jmoj-aljeltik ixuk yajni wa skʼulan jujuntik aʼtel bʼa kongregasyon?

 ¹⁷ Ja bʼa kongregasyon ay jitsan aʼtel bʼa jata xchol ja ansyanoʼiki ma ja skoltumaniki, jastal skʼulajel ja tsomjelal bʼa elel xcholjeli. ¿Jaxa ta mey maʼ oj skʼuluk ja aʼtelik jaw? Wa skʼulan jun jmoj-aljeltik winik bʼa yiʼojxa jaʼ. ¿Jaxa ta cha meyuki? Anto wani x-aji makunuk jun jmoj-aljeltik ixuk bʼa chapan bʼa oj bʼobʼ skʼuluk. Pe yajni jun ixuk wa skʼulan jun aʼtel bʼa xchol jun winik bʼa yiʼojxa jaʼ, ojni smus ja s-olomi (1 Corintios 11:3-10). * Pe ja it mi wa stojolan wa xkan ibʼelajel ja ixuki. Ja smeranili, juni ekʼele bʼa wa sjeʼa wa skisa ja jas yaʼunej kujlajuk ja Jyoba ja bʼa pamilya soka bʼa kongregasyoni.

18, 19. a) ¿Jastal oja chole ja rasonik wa xtax bʼa Romanos 13:1-7? b) ¿Jastal wa xjeʼatik wa xkisatik ja matik ay yaʼtel bʼa gobyerno?

¹⁸ Ja meran snochumanik ja Jesús wa xkʼujolantik snochjel ja rasonik wa xtax bʼa Romanos 13:1-7 (kʼuman). Ta jkʼumantik ja teksto it, oj kiltik wan kʼumal sbʼaja «maʼ ay yatel», wa xbʼobʼ alxuk, sbʼaja matik ay yaʼtel bʼa gobyerno. Ja Jyoba wa xyaʼakan ti oj ajyuke bʼa oj skʼuluke jujuntik aʼtel jel tʼilan, yaʼuneje kulan leyik sok wa xyaʼawe tuktukil jastik junuk bʼa jlekilaltik. ¿Jastalxa wa xkisatike? Jani skʼuʼajel ja smandareʼi. Ja yuj, wani xtuputik ja impuesto, wa xbʼutʼutik toj ja juʼunik wa skʼanaweʼi sok skʼuʼajel yibʼanal ja leyiki, jastal bʼa keʼntikta, ma bʼa jpamilyatik, ma jnegosyotik ma ja bʼa jas kiʼojtiki. Kechan mini xkʼuʼantik ja smandareʼi taʼ ja bʼa skʼokjel ja smandar ja Dyosi. Jastalni ja snebʼumanik ja Jesús, ojni kaltik: «Sbej ni oj cʼuuctic bajtan ja Diosi, tzaan ni oj cʼuuctic ja yabal ja cristiano» (Hechos 5:28, 29; kʼela ja rekwagro « ¿Maʼ smandar tʼilan oj jkʼuʼuk?»).

 ¹⁹ Chomajkil wa xkisatik ja matik ay yaʼtele jani soka jmodotik wa xjeʼatik soka tuki. Sok ayni ekʼele jaʼa yajni wala loʼlanitik bʼa stiʼ sate. Jun ekʼele, ja jekabʼanum Pablo loʼlani soka mandaranum Herodes Agripa sok chomajkil ja gobyerno Festo. Anima ja Pablo wa snaʼa lek ja winike it jelni smuleʼa, pe tsamalxta skʼuman (Hechos 26:2, 25). Ja yuj, anima la loʼlanitik sok june maʼ ay chaʼan xchol ma sok jun policía, tʼilani oj jnochtik ja jas skʼulan ja Pablo. Chomajkil, ja keremtik akʼixuk kʼuʼumane Dyosi cha tʼilani oj sjeʼe ja modoʼal it soka smaestroʼeʼi sok chikan maʼ ay yaʼtel ja bʼa eskwela. Pe mi jata wa xkisatik ja matik lek xyila ja jas wa xkʼuʼantiki, cha jachni ja maʼ kontraʼaye soka taʼumantiʼ jumasaʼ bʼa Jyoba. Ja yuj, anima mi kʼuʼumanuke Dyos tʼilani oj yile wala kiswanitik (kʼuman ja Romanos 12:17, 18; 1 Pedro 3:15).

20, 21. ¿Jasa slekilal oj jtatik ta wa xkisatik ja matik ay xcholi?

²⁰ Mini sbʼejuk ja tsaʼubʼal ita ja maʼ oj jkistiki. Ja jekabʼanum Pablo yala: «La xa jyajtatic spetzanil ja cristiano» (1 Pedro 2:17). Ja ixuk winiki jelni cham xyilawe yajni meran wa xkisatiki. Ajuluka kʼujol, ja bʼa jtyempotik it mixani ay kiswanel. Yajni jachʼ wa xkʼulantik, jani wantik skʼuʼajel ja smandar ja Jesús: «A yil qʼuinal ja hua mojexi. Jea yi ja jas jel lec huaxa cʼulanexi. Jachuc, oj ni yaa yi stzʼacatal ja hua Tatex tey ba satqʼuinali» (Mateo 5:16).

²¹ Ja ixuk winike bʼa chʼin wa xyaʼa sbʼaje ja bʼa luʼumkʼinal it wani skʼana oj snebʼe ja smeranil sbʼaja Dyos. Ja yuj, yajni wa xkisatik ja jpamilyatiki, ja jmoj-aljeltiki soka matik ay yaʼtel bʼa gobyerno, bʼobʼta jujuntik oj skʼel-e sok oj nikjuke bʼa oj yaʼteltaye ja Dyos jastal ja keʼntiki. ¿Anke jelni tsamal? Pe anima mi x-ekʼ jachuk, ayni jun jas junuk mok chʼay jkʼujoltik: ta wa xkisatik ja jmojtiki, wani xkatik gustoʼaxuk ja Jyoba sok wa xkoltani bʼa oj ajyukotik ja bʼa syajal skʼujoli.