1, 2. a) ¿Jastal wa xyilawe jitsan ixuk winik ja aʼteli? b) ¿Jasa wa staʼa tiʼal ja Biblia sbʼaja aʼteli?

JA BʼA jtyempotiki, jitsan ixuk winik wa xyilawe ja aʼteli jastal jun ijkatsal. Kʼakʼu kʼakʼu wa skʼulan ja yaʼteleʼi sok mini jun gustoʼil, sok ja bʼa yaʼteleʼi lajansok mibʼi oj chʼakuk. ¿Pe jas maʼ oj bʼobʼ skʼuluke ja matik wa spensaraʼane jachuki bʼa oj nikjuke skʼulajel sok yiljel slekilal ja yaʼteleʼi?

² Ja Biblia wa staʼa tiʼal sbʼaja slekilal ja tsatsal aʼteli. Wa sjeʼa ja kaʼteltik wa xkʼulantiki soka jasa wa xyaʼakani juni lekilal. Pes ja Salomón stsʼijbʼan: «Chomajkil spetsanil ixuk winik ani waʼuk sok ayuʼe sok ayil slekilal yuj spetsanil ja tsatsal yaʼteli. Ja it juni majtanal bʼa Dyos» (Eclesiastés 3:13). Ja Jyoba, ja maʼ jel wa skʼanawotiki sok wa skʼana ja jasa lek bʼa keʼntiki, wani skʼana oj jkabʼtik slekilal ja kaʼteltiki soka jastik jun slekilal wa xyaʼa. Ta kilatik ja kaʼteltik jastalni wa xyila ja Dyosi, sok wa xnochotik ja srasoniki, ojni bʼobʼ ajyukotik ja bʼa syajal skʼujoli (kʼuman ja Eclesiastés 2:24; 5:18).

3. ¿Jastik sjobʼjel oj jnebʼtik ja bʼa kapitulo it?

³ Ja bʼa kapitulo it oj jkiltik chane sjobʼjelik: ¿Jastal wa xbʼobʼ yuj ja yaʼtijumik Dyosi bʼa «ayil slekilal yuj spetsanil ja tsatsal yaʼteli»? ¿Jas tikʼe aʼtel mi oj bʼobʼ jkʼuluktik? ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa mi jata oj waj jkʼujoltik ja kaʼteltik yuja yaʼteltajel ja Dyosi? ¿Sok jasunkiluk ja aʼtel mas tʼilan oj  jkʼuluktiki? Pe bʼajtanto yuj oj jkiltik ja it, la jnebʼtik bʼajtan sbʼaja chawane matik jel skʼujolan ja yaʼteleʼi: ja Jyoba soka Jesús.

4, 5. ¿Jastal wa xya chiknajuk ja Biblia ja Jyoba jelni snaʼa jastal skʼulajel ja yaʼteli?

⁴ Ja Jyoba yeʼn ja maʼ mas wa x-aʼtijiʼi. Pes ja Génesis 1:1 wa xyala: «Ja kʼe kujlajuki ja Dyosi skʼulan ja satkʼinali sok ja luʼumi». Mas tsaʼan, ja yajni chʼak ja yaʼtel bʼa skʼulajel ja Luʼumi, ja yeʼn yala bʼa spetsanil ja jastik skʼulani «jelni lek yila juntiroʼa» (Génesis 1:31). Bʼa pilan yaljel, jelni gusto ajyi soka yaʼteli. Ja Jyoba, ja maʼ tolabida gustoʼayi, jelni wa x-ajyi gusto yuja jel wa x-aʼtijiʼi (1 Timoteo 1:11).

⁵ Ja Jyoba jelni snaʼa jastal skʼulajel ja yaʼteli sok ja yuj mi xkʼot tekʼan skʼulajel. Ja yuj, jitsan jabʼilik tsaʼan yajni chʼak stojbʼes ja jastik junuk bʼa Luʼumi, ja Jesús yala: «Ja jtati man ora wan a‘tel» (Juan 5:17, YD). Pe ¿jasa wan skʼulajel ja Tatali? Man bʼa satkʼinal, ja yeʼn jelni ja yaʼteli bʼa stalnajel sok stojel ja ixuk winiki. Chomajkil, ja yeʼn stsaʼunej jun kʼole «cristiano» sok yaʼunej koʼuk ja yip sbʼaja yeʼnleʼi. Ja yeʼnleʼi oj yaʼe mandar lajan soka Jesús ja bʼa satkʼinali (2 Corintios 5:17). Ja yeʼn tolabida wan aʼtel bʼa oj ya kʼotuk ja jasa wa skʼana sbʼaja ixuk winiki, bʼa jachuk, ja matik wa syajtaye ja yeʼn oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida ja bʼa yajkʼachil luʼumi (Romanos 6:23). Ja Jyoba jelni gustoʼay soka jastik slekilal wa xya eluk yuja yaʼteli, pes jitsan mil ixuk winik wa smaklaye ja lekil rason sbʼaja sGobyerno, wa xmojxiye soka yeʼn sok wa stukbʼes ja tikʼe sakʼanil yiʼojeʼi bʼa oj ajyuke ja bʼa syajal skʼujoli (Juan 6:44).

6, 7. ¿Jas lekil sjejel yaʼakan ja Jesús bʼa skʼujolajel ja aʼteli?

⁶ Bʼa jitsanxa tyempo, ja Jesús yaʼunej jun lekil sjejel sbʼaja skʼujolajel ja aʼteli. Bʼajtanto yuj oj jakuk ja bʼa Luʼumi, ja Jyoba ya makunuk jastal «aʼtijum jel chapan» bʼa  skʼulajel spetsanil ja jastik junuki «sea ja ba satqʼuinali ma ja ba luumi» (Proverbios 8:22-31; Colosenses 1:15-17). Sok yajni ajyi sakʼan bʼa Luʼumi wajni jun lekil aʼtijum. Man yal xchʼinil snebʼa yajel kʼeʼuk naʼits, sok kʼot najuk sbʼaj jastal jun «carpintero» (Marcos 6:3). * Ajuluka kʼujol, ja bʼa tyempo jaw juni tsatsal aʼtel skʼulajel ja it sok tʼilani oja naʼ lek skʼulajel, pes mini ay tyendaʼik bʼa jastik junuk, mini aserradero sok mini makinaʼik wa x-aʼtiji sok lus. ¿Wan maʼ xa pensaraʼan jastal ja Jesús wajum sleʼ ja teʼi, bʼobʼta ja yeʼn wa skʼutsu ja teʼiki sok skichjelkon ja trosoʼik ja man bʼa wa xmakuniyuji? ¿Wan maʼ xa pensaraʼan jastal wan yajel kʼeʼuk ja naʼitsiki, yajel kʼeʼuk ja bigasi, yajel ochuk ja pwertaʼi sok skʼulajel tuk aʼtelik sok teʼ? Ja Jesús wani snaʼa lek ja gustoʼil wa x-yaʼa skʼulajel lek ja jastik junuki.

⁷ Ja Jesús jelni cha skʼujolan ja yaʼtel bʼa xcholjeli. Oxe jabʼil sok snalan mini kʼot tekʼan skʼulajel ja aʼtel it jel tʼilani. Skʼana oj xcholyabʼ jitsan ixuk winik, sok ja yuj wa xya makunuk lek ja kʼakʼujiki, sajto lek wa xkʼe stulyi man och akʼwal (Lucas 21:37, 38; Juan 3:2). Wa xwaj «sloilta ecʼ ja yabal ja Diosi. Huan yaljel ecʼ ja jastal huas scʼulan mandar ja Diosi. Ti huaj ba jitzan ja chonabi soc ja yal hacienda jumasa» (Lucas 8:1). Wajni ekʼ bʼa jitsan kilometroʼik sok bʼa bʼejik jel ja polvo bʼa yijel ochyi ja ixuk winik ja lekil rasoni.

8, 9. ¿Jastal yila ja Jesús «slekilal yuj spetsanil ja tsatsal yaʼteli»?

⁸ ¿Yila maʼ slekilal ja yaʼtel skʼulan ja Jesusi? Yilaniʼa. Ja yeʼn stsʼunu jitsan inat sbʼaja smeranil ja sGobyerno ja Dyosi sok chapanxa yaʼakan ja bʼa «sjachʼjeli». Ja yaʼteltajel ja Dyosi jelni tsatsankʼujolaji sok koltaji bʼa oj kuchyuj  stekʼjel waʼin yuj skʼulajel ja aʼtel it (Juan 4:31-38). Yajni chʼak ja yaʼtel ja bʼa Luʼumi, ¡jelni gusto ajyi yuja bʼobʼ yalyabʼ ja sTati: «Ja ke‘ni jtoyowa ja bʼa lu‘umkʼinali. ja a‘tel chʼaktani‘a ja it jawa‘a ki‘i bʼa oj jkʼuluki»! (Juan 17:4, YD.)

⁹ Mini maʼ yaʼunejkitik jun lekil sjejel jastal ja Jyoba soka Jesús bʼa yiljel «slekilal yuj spetsanil ja tsatsal» yaʼtel skʼulaneʼi. Ja yajtanel kiʼojtiki wa snikawotik «oj tzajlatic ja smodo ja [Dyosi]» sok skʼulajel ja jas skʼulan ja Kristo (Efesios 5:1; 1 Pedro 2:21). Ja wego la kiltik jastal yiljel slekilal yuja tsatsal kaʼteltik wa xkʼulantiki.

10, 11. ¿Jas oj skoltayotik bʼa oj ajyukotik gusto soka kaʼteltiki?

¹⁰ Ja aʼteli ayni stʼilanil ja bʼa sakʼanil ja yaʼtijumik Dyosi. Sok wani xkʼana oj kiltik slekilal ja jastik wa xkʼulantiki. Pe ja jaw mini pasiluk yajni mi lek xkilatik ja kaʼteltiki. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw, ¿jastal oj bʼobʼ yil june «slekilal yuj spetsanil ja tsatsal yaʼteli»?

¹¹ Ajyel gusto soka aʼteli. Bʼobʼta mini oj jtukbʼestik ja jasa wan ekʼeli, pe wani xbʼobʼ jtukbʼestik ja jmodotiki. Ja it ojni skoltayotik ta jpensaraʼantik ja jastal wa xyila ja Dyos ja jastik junuki. Jun sjejel, ta ay jun jpamilyatik bʼa oj jmakʼlaytik sok ay jun kaʼteltik bʼa mi chaʼanyabʼaliluk, pe ta soka aʼtel jaw wa xbʼobʼ katikyi ja jpamilyatik ja jasa wa xmakuniyuji, ja jaw jelni chaʼanyabʼalil xyila ja Dyosi. Pes ja Biblia wa xyala ta june mi wa smakʼlay ja spamilya «mas to pegor ja yen [yuja] maʼ mi ni huas scʼuan ja Diosi» (1 Timoteo 5:8). Ta kabʼtik stojolil sbʼaja kaʼteltiki juni modo bʼa oj bʼobʼ jkʼuluktik ja cholal yaʼunejkitik ja Dyosi, ja jaw ojni snik-otik bʼa skʼulajel sok skʼujolajel sok mini oj kiltik ja kaʼteltik jastal ja tuki.

12. ¿Jas yuj jelni lek oj jkʼujolantik sok mok och jkʼabʼtik ja bʼa kaʼteltiki?

¹² Sjejel wa xkʼujolantik sok mok och jkʼabʼtik. Ja yaʼtijumik  Dyosi tʼilani oj aʼtijukotik lek sok snebʼjel bʼa skʼulajel lek ja kaʼteltiki. Ta wa xkʼulantik lek ja kaʼteltiki, wani xyiʼajan jitsan slekilal, jastalni bʼa ayil-otik lek ja kajwaltiki (Proverbios 12:24; 22:29). Chomajkil, ja mi x-och jkʼabʼtik ja bʼa kaʼteltiki, mi xkelkʼantik jastik junuk, ja styempo sok ja stakʼini wani xcha yiʼajan slekilal (Efesios 4:28). Jastalni kilatik ja bʼa kapitulo ekʼta, ja mi x-och jkʼabʼtiki ojni bʼobʼ sjip skʼujol bʼa keʼntik ja kajwaltiki. Anima mi maʼ wa xyila ta jun lekil aʼtijumotik, ja keʼntiki «laman ni oj ajyuc tola vida ja caltziltiqui» yuja wa xnaʼatik wantik skʼulajel ja jasa wa skʼana ja Dyosi (Hebreos 13:18; Colosenses 3:22-24).

13. ¿Jasa wa xtaʼatik yajni lek wa xjeʼa ja jmodotik ja bʼa aʼteli?

 ¹³ Snajel ja lek wa xjeʼa ja jmodotiki ojni bʼobʼ yayi stoyjel ja Dyosi. Yajni lek wa xjeʼa ja jmodotiki, ja tuki ojni yil-e. ¿Pe jasa wa xtaʼatik soka it? Ta jach wa xkʼulantiki, «ja yabal ja Diosi oj ni iljuc que jel ni tzamala» (Tito 2:9, 10). Ja lekil jmodotiki wa xya staʼ tiʼal lek ja relijyon smeranili soka ixuk winiki wani xnikjiye ja skʼujol bʼa oj snebʼe. ¡Jelni lek ta jun jmojtik aʼtel xnikji skʼujol bʼa oj snebʼ ja smeranili yuja lekil jmodotiki! Sok mok chʼay jkʼujoltik ja jasa mas ay stʼilanili: mini ay jun jasunuk mas wa xyaʼa gustoʼil snajel ja lekil jmodotiki wa xya gustoʼaxuk sok wa xyayi stoyjel ja Jyoba (kʼuman ja Proverbios 27:11 sok 1 Pedro 2:12).

14. ¿Jasa oj skoltayotik ja yajni stsaʼatik ja tikʼe aʼtel oj jkʼuluktiki?

¹⁴ Ja Biblia mi xcholo spetsanil ja tikʼe aʼtel bʼa lek skʼulajeli soka bʼa miyuki. Pe ja jaw mi wa stojolan oj chʼaka yam ja aʼtel bʼa ti chʼikan jastik bʼa mi lekuk skʼulajel. Ja Biblia wa skoltayotik bʼa oj jtsatik ja aʼtelik bʼa lek skʼulajeli, bʼa oj skoltayotik ja bʼa jsakʼaniltiki sok bʼa lek wa xyila ja Dyosi (Proverbios 2:6). ¿Jastal oj bʼobʼ kiltik ta jun tikʼe aʼtel mi lek xyila ja Dyosi? Yajel jbʼajtik chabʼ sjobʼjel bʼa jel stʼilanil.

15, 16. ¿Jas chabʼ sjobʼjel jel tʼilan oj kaʼ jbʼajtik yajni stsaʼatik ja tikʼe aʼtel oj jkʼuluktiki?

¹⁵ ¿Jun maʼ aʼtel bʼa mi lekuk skʼulajel wa xyala ja Biblia? Ja Yabʼal ja Dyosi wa xyala mini tʼun lekuk ja elkʼaneli, slejel abʼali soka skʼulajel kʼulubʼal dyosiki (Éxodo 20:4; Hechos 15:29; Efesios 4:28; Apocalipsis 21:8). Yuja it, mini xkʼulantik chikan jas tikʼe aʼtel bʼa ti chʼikan soka jastik junuk jaw. Yuja jel xyajtaytik ja Jyoba mini xyamatik chikan jas tikʼe aʼtel bʼa wa skʼoko ja smandariki (kʼuman ja 1 Juan 5:3).

¹⁶ ¿Oj maʼ xchʼik-on ja aʼtel it bʼa skʼulajel jastik mi lekuk ma snikjel skʼujol ja tuk bʼa a-skʼuluke? La jpensaraʼuktik  sbʼa jun aʼtel bʼa yajel kʼeʼuk naʼits. Ja yajel kʼeʼuk naʼitsi mey smaloʼil, ¿pe jaxa ta kʼapjikitik jun aʼtel bʼa yajel kʼeʼuk jun templo ma iglesya? Anima ja yajel kʼeʼuki mi wa stojolan wana skoltajel ja relijyon mi meranuki. Pe ta tini kʼa wana aʼtel tiwi, ¿mi maʼ jun aʼteluk bʼa ti chʼikan skoltajel soka jastik mi meranuk wa sjeʼawe ja Yabʼal ja Dyosi? (Apocalipsis 18:4.) Yuja wa xyajtaytik ja Jyoba, mini xkʼana oj jchʼik jbʼajtik sok jastik junuk bʼa mi jachukuk wa xyala ja Biblia.

17. a) ¿Jastik junuk tʼilan oj jpaklaytik lek bʼa oj jnatik stsajel ja tikʼe aʼtel oj jkʼuluktiki? (Kʼela ja rekwagro « ¿Lek maʼ oj jkʼuluk ja aʼtel it?».) b) ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa jachuk ja jkʼujoltiki oj skoltayotik bʼa oj jtsatik skʼulajel ja jasa lek wa xyila ja Dyosi?

 ¹⁷ Bʼa oj jnatik stsajel ja tikʼe aʼtel oj jkʼuluktiki, bʼa jitsan ekʼele malanta ja oj jpaklaytik lek ja chabʼ sjobʼjel wa xtax ja bʼa parrapo 15 sok 16. Pe ay ekʼele tʼilani oj jpaklaytik mas. * Mini oj jmajlaytik ja moso mas jel toj ayi ja it maʼ wa stalna sbʼaj leki ayal-e jasa oj jkʼuluktik bʼa jujune ekʼele. Tini wa x-och il ja oj jpensaraʼuktik lek bʼa jujuneʼotik. Ja bʼa skapituloʼil 2 kilatik ja stʼilanil yiʼoj xchapjel ja jkʼujoltiki spaklajel ja Yabʼal ja Dyosi sok skʼeljel jastal yajel makunuk ja bʼa jsakʼaniltiki. Ta jach jkʼulantik ojni jnatik «jasuncʼa  ba lequi soc ja ba mi lecuqui», sok ja jkʼujoltiki oj skoltayotik bʼa oj jtsatik skʼulajel ja jasa lek wa xyila ja Dyosi sok bʼa oj ya ajyukotik ja bʼa syajal skʼujoli (Hebreos 5:14).

18. ¿Jas yuj jelni pasil oj katikan yaʼteltajel ja Dyosi?

¹⁸ Ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu it jel «huocoli», jelni pasil oj katikan yaʼteltajel ja Dyosi (2 Timoteo 3:1). Wa xnaʼatik wokolni stajel kaʼteltik sok bʼa mi oj jchʼaytik. Sok wa xnaʼatik ja cholal kiʼojtik bʼa yajelyi ja jasa wa xmakuniyuj ja jpamilyatiki. Pe ta mi xtalnay jbʼajtiki, ojni yiʼotik ja kaʼteltiki ma oj kokotik luʼum bʼa jata oj waj jkʼujoltik slejel takʼin jastal ja matik mi xyaʼteltaye ja Dyosi, sok ojni cha stim-otik bʼa mi oj kʼikotik yaʼteltajel ja Dyosi (1 Timoteo 6:9, 10). La kiltik jasa oj skoltayotik bʼa mi oj kokotik luʼum sok bʼa oj jnatik «ta jaʼ sbaj Diosi ma miyuc» ja jasa oj jkʼuluktiki (Filipenses 1:10).

19. ¿Jas yuj kechanta bʼa Jyoba wa xbʼobʼ jipjkʼujoltisok, sok jastik trampaʼik mi oj kokotik yuj luʼum ta wa xkʼuʼantik lek oj stalnayotiki?

¹⁹ La jiptik spetsanil ja jkʼujoltik bʼa Jyoba (kʼuman ja Proverbios 3:5, 6). ¿Anke meran kechanta wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik bʼa Jyoba? Jachniʼa, pes ja yeʼn wa skʼanawotik sok wa stalnayotik (1 Pedro 5:7). Ja yeʼn masni wa snaʼa ja jasa wa xmakunikujtik yuja keʼntiki, sok wani xyaʼakitik (Salmo 37:25). Ja yuj, tʼilan mok chʼay jkʼujoltik ja jasa wa xyala ja Biblia: «Mi jauc ja jaʼ oj huaj acʼujol soc ja taqʼuini. Ajyanic gusto soc ja janecʼ ahuiojexi porque ja Diosi yalunej que mi ni nunca oj xchʼayotic scʼujol. Yuj ni oj yilotic tola vidaa» (Hebreos 13:5). Jitsan jmoj-aljeltik matik wane yaʼteltajel ja Dyos bʼa tyempo tsʼikan wani skʼuʼane lek oj ajukyile yuja Dyos ja jasa wa xmakuniyujile ja bʼa sakʼanileʼi. Ta ja keʼntiki wa xkʼuʼantik lek oj stalnayotik ja Jyoba, mini oj kokotik luʼum bʼa jelxa oj chamjkʼujoltik ja  jasa wa xmakuni yuj ja pamilya (Mateo 6:25-32). Mokni katikan ja aʼteli ayiʼotik och bʼa mixa oj elkotik ja bʼa xcholjeli, wajel ja bʼa tsomjeli soka tuk jastik junuk bʼa yaʼteltajel ja Dyosi (Mateo 24:14; Hebreos 10:24, 25).

20. ¿Jas wa stojolan ja oj ‹ilwanuk lek ja jsatiki›, sok jas oj skoltayotik bʼa oj bʼobʼkujtik skʼulajel ja it?

 ²⁰ Awajuka kʼujol skʼulajel ja jasa wa skʼana ja Dyosi (kʼuman ja Mateo 6:22, 23). Ja Jesús yala tʼilani oj ‹ilwanuk lek ja jsatiki, (YD)›. Ja it wa stojolan ja jsakʼaniltiki mi oj jbʼutik sok jastik bʼa mey stʼilanil. Jun yaʼtijum Dyos tʼilani oj waj skʼujol skʼulajel ja jasa wa skʼana ja Dyosi. Ta jach jkʼulantiki, mini oj waj jkʼujoltik bʼa slejel jun kaʼteltik bʼa jel jitsan oj tupjukotik ma yijel jun jsakʼaniltik bʼa ajyelkujtik jitsan jastik junuk jel chaʼanik stsʼakol. Cha mini oj waj jkʼujoltik slejel jastik bʼa yajkʼachil wa x-eli bʼa mini tʼilanuk bʼa oj ya gustoʼaxuk ja jsakʼaniltiki. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj waj jkʼujoltik skʼulajel ja jasa wa skʼana ja Dyosi? Jani mok katik kʼe lom jeltik. Mi oj jleʼtik jastik junuk bʼa oj sjapkitik ja jtyempotiki sok bʼa oj jtalnatik. Sok jastalni wa xyala ja Biblia, «ta ay cʼa jcʼuutic, [sok] ta ay cʼa juaeltic», la ajyukotik gusto soka jaw (1 Timoteo 6:8). Jachniʼa, slejel modo bʼa yijel jun jsakʼaniltik bʼa mi oj jbʼutik sok jitsan jasunuk.

21. ¿Jas yuj tʼilan oj kiltik ja jas mas ay stʼilanil oj jkʼuluktiki, sok jasunkiluk ja tʼilan oj katik bʼajtan bʼeji?

²¹ La katik bʼajtan bʼej ja jas wa skʼana ja Dyosi. Yuja tyempo kiʼojtiki jel tʼusan, tʼilan oj jkiltik ja jas mas ay stʼilanil oj jkʼuluktiki. Ta mi jkʼulantik, ja tyempo kiʼojtiki oj katik makunuk bʼa jastik mey stʼilanil, jaxa bʼa ay stʼilanili mi oj jkʼuluktik. ¿Pe jasunkiluk ja mas ay stʼilanili? Anima jitsan ixuk winik jel wa xyaweyi stʼilanil wajel bʼa eskwelaʼik jel chapan sok stajel niwak cholal, pe ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki jaʼ bʼajtan ‹awaj skʼujole ja bʼa smandar ja Dyosi› (Mateo 6:33). Ja meran yaʼtijumotik Dyosi jani wa xkatik bʼajtan bʼej ja sGobyerno ja Dyosi yuj chikan jasa. Soka jastal wa xkiʼaj ja jsakʼaniltiki, ja jasa wa xpensaraʼantik skʼulajeli, ja jkʼelsatiki soka tikʼe kaʼteltiki, wa xjeʼatik jani mas ay stʼilanilkujtik ja jas wa skʼana ja Dyosi  soka sGobyerno yuja slejel takʼin soka tuk jastik junuk wa skʼapa ja luʼumkʼinal it.

22, 23. a) ¿Jasunkiluk ja aʼtel mas ay stʼilanil wa xkʼulantiki, sok jastal wa xjeʼatik jani mas ay stʼilanilkujtik? (Kʼela ja rekwagro « Ja jasa jpensaraʼan skʼulajeli yaʼojni gustoʼaxukon ja bʼa jsakʼanili».) b) Anima ja aʼteli ay stʼilanil, ¿pe jasunkiluk ja mas ay stʼilanil oj waj jkʼujoltiki?

²² Ja yaʼtijumotik Dyosi wa xnaʼatik tixa ayotik ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu. Ja yuj, jani wa xwaj jkʼujoltik ja aʼtel mas tʼilan sbʼa jun yaʼtijum Dyos: ja mandar bʼa xcholjel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi sok yajel och nebʼumanil (Mateo 24:14; 28:19, 20). Jastalni sjeʼakan ja Jesús, wani xkʼujolantik skʼulajel ja aʼtel it wa xyaʼa sakʼanili. ¿Pe jastal wa xjeʼatik jani wa xkatik bʼajtan bʼej? Jitsan cholumanik wani skʼujolane sok spetsanil skʼujole elel ja bʼa xcholjeli. Tuk wa x-ochye jastal precursorik sok misioneroʼik. Sok jitsan nantatalik wa skoltay sok wa xyalawe yabʼ ja yuntikileʼi bʼa a-stuleyi ja aʼtel bʼa tyempo tsʼikani, pes wani snaʼawe ja stʼilanil yiʼoj yajel och bʼa spensare ja yaʼteltajel ja Dyosi. Spetsanil ja meran yaʼtijumik Dyosi wani x-elye ja bʼa xcholjeli sok wa xyilawe slekilal yuja tsatsal yaʼteleʼi. Sok mini ay jun jasunuk bʼa mas wa xyaʼa gustoʼil sok slekilal yuja yaʼteltajel sok spetsanil jkʼujoltik ja Jyoba (kʼuman ja Proverbios 10:22).

²³ Bʼa smakʼlajel ja pamilya, ayni tʼilan oj aʼtijukotik jitsan oraʼik. Pe ama jachuk, oj bʼobʼ kiltik «slekilal yuj spetsanil ja tsatsal» kaʼteltiki, jastalni wa skʼana ja Jyoba. Ta jnochotik ja jasa wa skʼana ja yeʼn soka srasoniki, ojni kiltik slekilal ja bʼa kaʼteltiki. Pe mokni katikan mini jun jasunuk bʼa oj skom-otik skʼulajel ja aʼtel mas tʼilani: xcholjel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Jachuk wa xjeʼatik wa xyajtaytik ja Jyoba sok wa xkʼankʼunikujtik ajyel ja bʼa syajal skʼujoli.