Jkisa ja jas wa xyala ja Dyos sbʼaja chikʼ

Jun loktor wa xcholo ja sakʼanili

TEYON bʼa jun lugar wa stsomo sbʼaje ja bʼa hospital sok wanon xcholjel bʼa stiʼ sat jun tsome loktorik sbʼaja jas yuj cham jun winik bʼa ayiʼoj jun tumor wa xmilwani. Ti kalaʼa: «Wani xbʼobʼ kaltik ke jaʼ milji yuja hemólisis [jani wa xchʼak ja glóbulos rojos] sok yuja jom ja srinyoni ja yajni jelxa jitsan chikʼ yiʼaji».

June ja bʼa profesori kʼe tekʼan sok tajkelxta yala: «¿Wa xkʼana wal ke mi lek wajkujtikon ja tikʼe chikʼ yiʼaji?». «Miyuk, mi jach wa xkʼan kal», jach jakʼayi. Anto jeʼa jujuntik poto bʼa wa sjeʼa xentik yaman ja srinyon ja maʼ chamta sok kala: «Wani xbʼobʼ ilxuk jastal takal takal och chʼakuk ja glóbuloʼik rojo ja bʼa srinyoni, yuja jaw jach kʼot jnatikon jas yuj och jomuk ja srinyoni». * Ja yeʼnleʼi jel tuk wajye, jaxa ja keʼn taki ja jtiʼi. Pe ama ja keʼn jun loktor bʼa mito ayuk jkʼujol, jaxa yeʼn junxa mero profesor, mini kaʼa jbʼaj.

Yajni ekʼ ja it, mito testigoʼukon bʼa Jyoba. Pojkiyon bʼa Sendai bʼa 1943, jun chonabʼ wa xkan bʼa norte bʼa Japón. Yuja jtat waj jun patólogo sok jun psiquiatra, jtsaʼa skʼulajel estudiar bʼa anik. Ja bʼa 1970, yajni tixa ayon ja bʼa xchabʼil jabʼil ja bʼa eskuela, nupaniyon sok jun akʼix sbʼiʼil Masuko.

Kʼe jkʼul estudiar patología

Ja Masuko yeʼn wa x-aʼtiji bʼa oj jmakʼlay jbʼajtikon malan wanon xchʼakjel ja kestudioʼik. Jelni xkʼulan gusto ja aniki; jel cham xkila ja jastal jel lek tojbʼel ja jkuerpotiki. Ama jachuk, mini bʼa jobʼunej jbʼaj ta ay jun Kʼuluman. Wani xkʼuʼan ajyi ke ja spaklajel ja aniki ojni staʼ stojol ja jsakʼanili. Ja yuj, yajni chʼak ja kestudio, jtsaʼa snebʼjel bʼa patología, bʼa jani wa spaklay jas yuj, bʼa wa x-eljan sok jastal wa xjomwani ja chameliki.

Yajni wa xpaklay ja matik chamye yuj cáncer, kʼe jkʼul dudar bʼa mini xkoltani ja yijel chikʼi. Yuja jel xchʼayawe chikʼ ja maʼ jelxa ipaxel yiʼoj ja canceri, wani xbʼobʼ ajyiyuj anemia, bʼa jani wa xya ipaxuk ja quimioterapia. Ja yuj, wa xkʼapxiyile chikʼ. Pe ja keʼn wani x-ekʼ jkʼujol ke ja it wa spuku mas ja canceri. Ja bʼa jtyempotik, ja loktorik wani snaʼawe ke ja yijel chikʼi wani xbʼobʼ ya chʼak yip ja maʼ yiʼoj canceri, wa xbʼobʼ ya kumxuk ja canceri sok yajel wokolanuk ja ajyel sakʼani. *

Ja bʼa jabʼil 1975 jani ekʼ ja jastal jcholo ja bʼa skʼeʼulabʼili. Ja profesor maʼ kajan sbʼaji cha kʼotel hematólogo (june maʼ chapan bʼa wa spaklay ja chikʼi). Ja yuj mini cham kabʼ yuja tajki yajni kala ke cham ja kristyano jaw yuja yiʼaj chikʼi. Ama jachuk, jnochoyi xcholjel, sok takal takal yaʼa kulan.

Mini maloʼaxel sok chamel

Ja bʼa tyempo jaw, ulataji ja jcheʼum yuj jun Testigo bʼa ayxa skʼujol. Ja bʼa sloʼile ya makunuk ja yaljel Jyoba, jaxa Masuko sjobʼoyi jas wa xkʼan yal. Ja ixuki sjakʼayi: «Jani ja sbʼiʼil ja Dyos smeranili». (Ama ja jcheʼum wa skʼuman ja Biblia man yal xchʼinil, ja bʼa Biblia wa skʼumani wani xtax jastal «AJWALAL» ja sbʼiʼil ja Dyosi). ¡Tini yabʼ ke ja Dyosi ayni sbʼiʼil!

Ja Masuko wegoxta skʼana oj skʼul estudiar ja Biblia soka Testigo jaw. Yajni kumxiyonjan ja bʼa hospital, junma la una de la mañana, gustoxta yalakabʼ: «¡Ja Biblia wa skʼapa ke ja maloʼaxel sok ja chamelal oj chʼaysnajel!». Jaxa keʼn jakʼayi: «Ja jaw jelni tsamal». Ja yeʼn cha yala: «Ojxta eljul ja ajkʼach luʼumi, ja yuj moka chʼay jawa tyempo». Ja keʼn kabʼ stojol ke wa skʼana oj kakan ja jastik bʼa ani, ja jaw ya tajkukon sok kʼe wokolanukotikon ja bʼa jnupaneltikoni.

Pe ja yeʼn mini axwi, wani xyayi orasyon ja Dyos, wa sleʼa tekstoʼik jel xkoltani sok tixa wa sjeʼaki. June ja bʼa teksto mas jel cham kabʼi jani ja Eclesiastés 2:​22, 23: «¿Jasa meran lek wa xkʼot staʼ jun winik yuja tsatsal yaʼteli sok yuja janekʼ wa skʼujolan ja yaʼteli ja bʼa syajal ja kʼaʼuji? [...] Sok mini xjijli ja skʼujol ja bʼa akwali. Ja jaw lomniʼa». Jani jaw ja jas mero wanon skʼulajeli: kʼakʼu akwal wa xchʼaka jbʼaj sbʼaja ani pe mini xya ajyukon gusto.

Ja bʼa julio bʼa 1975, jun domingo bʼa saʼan sakbʼel yajni ja jcheʼum wajta ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjelal yiʼoje ja Testigoʼik bʼa Jyoba, junta chʼaykʼujol kala oj wajkon. Ja yeʼn chamto yabʼ ja yilawoni, sok yibʼanale jel tsamal skʼulanone resibir. Masan ora jaw mixani jchʼaya ja reunionik bʼa domingo, sok jun ixaw tsaʼan kʼe jkʼul estudiar ja Biblia sok jun hermano. Ja jcheʼumi yiʼaj jaʼ yajni kechanto oxe ixaw ekʼel ja bʼa bʼajtan ulatanel ajiyi yuja Testigoʼik.

Jkisa ja jas wa xyala ja Dyos sbʼaja chikʼi

Wegoxta jnebʼa ke ja Biblia wa xyala yabʼ ja snochumanik Kristo ‹a-stalnay sbʼaje soka chikʼi› (Hechos 15:​28, 29; Génesis 9:4). Yuja ayxa kiʼoj duda sbʼaja yijel chikʼi, mini wokol kabʼ skisjel ja jas wa xyala ja Dyos sbʼaja chikʼi. * Jpensaraʼan: «Ta ay jun Kʼuluman, sok jani jawa ja jas wa xyala, anto stojolni ay».

Cha jnebʼa yuja wala maloʼaxitik sok wala chamtiki jani yuja smul ja Adán (Romanos 5:12). Ja bʼa tyempo jaw, wanon skʼulajel estudiar sbʼaja arteriosclerosis. Yajni june wan awelaxel, ja sbenaʼiki wa xchʼuʼuybʼi sok wa xbʼikʼitbʼi, ja it wa xyijan chamelik bʼa yaltsil, bʼa yolom, bʼa srinyon sok tuk wokolik. Ayni stojol kabʼ ke ja maʼ mero smuli jani ja mulal ekʼelkan jbʼajtiki. Tsaʼan sbʼaja jaw, ja jastal jel xkiʼaj gusto ja ani och chʼayuk, yujni kechan ja Jyoba wa xbʼobʼ xchʼaysnajel ja maloʼaxel sok ja chamelal.

Ja bʼa marzo bʼa 1976, yajni kechan ekʼel juke ixaw kʼe jkʼul estudiar ja Biblia, kaʼakan skʼulajel estudiar ja bʼa hospital bʼa universidad. Wani la xiwyon bʼa mixa oj taʼ kaʼtel jastal loktor, pe jtaʼa june bʼa pilan hospital. Yajni kiʼaj jaʼ ja bʼa mayo bʼa 1976 kʼot kil ja modoʼal mas lek bʼa yajel makunuk ja jsakʼanili jani ochel precursor (choluman bʼa tyempo tsʼikan), sok kʼe jtulyi ja aʼtel it bʼa julio bʼa 1977.

Wa xkoltay ja jas wa xyala ja Dyos sbʼaja chikʼi

Ja bʼa noviembre bʼa 1979 wajtikon bʼa pilan kongregasyon ja bʼa Chiba, bʼa jelni xkʼanxi cholumanik. Ja tiw jtaʼa kaʼtel bʼa bʼisubʼal tyempo bʼa jun hospital. Ja sbʼajtanil kʼakʼu aʼtijiyoni sjoybʼanone jun nole cirujanoʼik bʼa tarega sjobʼoweki: «Yuja kʼotelaxa testigo bʼa Jyoba, ¿jas oja jkʼuluk lek xjak june maʼ wa skʼana oj yiʼ chikʼ?».

Sok jun modo tsamal jakʼayile ke jani oj kis ja jas wa xyala ja Dyos sbʼaja chikʼi. Sok kala ke ay tuk modoʼik bʼa skoltajel ja matik maloʼayi sok ojni jkʼuluk ja janekʼ oj lajxukuj bʼa skoltajele. Yajni ekʼta jun ora wantikon loʼil, ja olomal bʼa Operasyon sjakʼa: «Wa xkabʼ stojol. Pe ta ay maʼ jak bʼa jelxa chʼayta ja xchikʼeli, keʼnxa oj kiltikon». Ja yeʼn naʼubʼal sbʼaj ke mi xyaʼa sbʼaj, pe tsaʼan ja bʼa loʼil jaw kʼe kil jbʼajtikon lek, sok tolabida skisa ja jas wa xkʼuʼani.

Wa x-aji och probar ja janekʼto wa xkisa ja chikʼi

Yajni ti wantikon koltanel bʼa Chiba, ja bʼa Ebina wan kʼeʼel ja yajkʼachil naʼits bʼa yechalil ja yaʼtele ja testigoʼik bʼa Jyoba ja bʼa Japón. Ja jcheʼum soka keʼn wala wajtikon jun ekʼele ja semana bʼa yiljel jastal wa xtaxye ja matik wane koltanel yajel kʼeʼuk ja naʼits jaw, bʼa wa sbʼiʼilan Betel. Jujuntik ixaw tsaʼan, lokjitikon aʼtel bʼa tyempo tsʼikan ja bʼa Ebina, sok ja bʼa marzo bʼa 1981 wajtikon ja bʼa naʼitsik majan ay bʼa wane jijlel mas ja quinientos aʼtijumik. Ja bʼa saʼan sakbʼeli wa xkusu bañoʼik, jaxa bʼa ochkʼakʼu wala aʼtijiyon jastal loktor.

June ja maʼ kila jani ja Ilma Iszlaub, jun misionera bʼa Australia bʼa ti jak bʼa Japón ja bʼa 1949. Ayiʼoj cáncer ja bʼa xchikʼeli, sok aljitayabʼ yuja loktorik bʼa kechanxta jujuntik ixaw oj albʼuk. Ja Ilma mini skʼana oj yiʼ chikʼ bʼa ojto ya najatbʼuk ja sakʼanili sok stsaʼa ti oj kanuk bʼa Betel ja janekʼxta tyempo oj albʼuki. Ja bʼa tyempo jaw, mito ayuk anik bʼa yajel kʼeʼuk ja glóbulos rojos, jastal ja eritropoyetina, sok jaxa yemoglobina ayni ekʼele wa xkoʼ oxe ma chane gramo (ja mero oj ajyuk 12 man 15), pe jkoltay ja janekʼ lajxikuji. Mini yaʼakan skʼuʼajel sbʼaja Yabʼal ja Dyos masan chami, bʼa enero bʼa 1988, bʼa ajyito sakʼan juke jabʼil.

Soka tyempo, jitsan matik wa xkoltaniye aʼtel ja bʼa Betel yiʼoje ja testigoʼik bʼa Jyoba ja bʼa Japón ajitayile operasyon, sok ja cirujanoʼik bʼa hospitalik mojan ayi yaʼuneje operasyon jach mi sok chikʼuk, sok ja it sbʼejni oj toyxuke. Tikʼan wala lokjiyon bʼa mojtanel ja bʼa operasyoniki, sok ay ekʼele wala koltaniyon. Wani xkayi tsʼakatal ja loktorik bʼa wa skʼulane respetar ja skʼuʼajel kiʼojtik sbʼaja chikʼi. Aʼtelesok lajan bʼobʼel jchol yabʼye jitsan ekʼele ja bʼa jas wa xkʼuʼani. Sok june bʼa yeʼnle ajkʼachto yiʼaj jaʼ jastal Testigo.

Wani xbʼobʼ kaltik ke ja janekʼ wa skʼujolane ja cirujanoʼik bʼa mi xyawe makunuk chikʼ yajni wa xyilawe ja testigoʼik bʼa Jyoba jelni koltanele sbʼaja ani. Ilubʼal ja slekilalik yajel operasyon jach mi sok chikʼuk, jastalni paklubʼal, ja matik maloʼayi masni wego wa xtojbʼiye sok mas mi jel xyiʼaje yajni ekʼtayujile ja operasyon.

Mi xkaʼakan snebʼjel sbʼaja lekil Loktori

Wantoni xleʼa modo bʼa snebʼjel ja jasa mas ajkʼach wa x-el sbʼaja aniki, pe cha mini xkaʼakan snebʼjel sbʼaja Jyoba, ja lekil Loktori. Ja yeʼn mi kechan wa xyila jach satalajel jun kristyano, wani xyila yenteroʼil (1 Samuel 16:7). Jastal loktor, wani xkʼujolan bʼa yiljel jachuk ja matik wa xkilaʼi sok mi kechan wa xwaj jkʼujol ja bʼa xchameleʼi, bʼa jachuk oj naʼ jastal mero skoltajel.

Tito wanon aʼtel bʼa Betel, sok june ja jas jel tsamal xkabʼi jani skoltajel ja tuk bʼa oj snaʼe sbʼaj ja Jyoba, bʼa ti chʼikan oj snebʼe ja jastal wa xyila sbʼaja chikʼi. Ja yajni wa xkayi orasyon, wa xkʼanayi ja Niwan Loktor, ja Jyoba Dyos, bʼa axa xchʼaysnajel ja maloʼaxel sok ja chamelal.—Yeʼn xcholunej ja Yasushi Aizawa.

[Notaʼik]

[Xcholjel]

«Kala ke ay tuk modoʼik bʼa skoltajel ja matik maloʼayi sok ojni jkʼuluk ja janekʼ oj lajxukuj bʼa skoltajele»

[Xcholjel]

«Ilubʼal ja slekilalik yajel operasyon jach mi sok chikʼuk»

[Dibujoʼik]

Ja bʼa kʼeʼeli: wanon yajel ekʼ jun loʼil bʼa Biblia

Ja bʼa stojoli: soka jcheʼum Masuko ja bʼa jtyempotiki