Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Ja jastal wa skʼutes sbʼaje juni lok okil bʼa keʼna

Ja jastal wa skʼutes sbʼaje juni lok okil bʼa keʼna

Ja jastal wa skʼutes sbʼaje juni lok okil bʼa keʼna

YEʼN WA XCHOLO JA EILEEN BRUMBAUGH

TI KʼIYON bʼa yojol jun relijyon bʼa oj slajtik ja amish sok ja menonitaʼik: ja Poko Orden bʼa Hermanoʼik Bautista Alemanik [cha wa xnaji sbʼaj jastal dunkers]. Ja relijyon it stuluyi bʼa jabʼil 1708 bʼa slujmal ja Alemania, bʼa wa xcholin syujkesel ja jastal wala tax soka Dyos bʼa wa sbʼiʼilan pietismo, bʼa jastalni wa xyala ja The Encyclopedia of Religion wani xchiktes ja stukil yuja «wa xwaj skʼujol ke ja kristyano wa skʼana oj snaʼ sbʼaja lekil rason bʼa Kristo». Yuja it, ja yuj sjekawe misioneroʼik bʼa tuktukil país.

Jachuk, ja bʼa 1719 kʼot jun grupo ja bʼa Estados Unidos bʼa Pensilvania, bʼa yeʼn tejkʼanubʼal ja Alexander Mack. Sok man tyempo jaw, eltani tuktukil grupo bʼa aʼay iglesyaʼik, sok kada jujune wa xyalawe ja jastal wa spensarane sbʼaja sjejelik bʼa Mack. Ja keʼn ti ajyiyon june ja bʼa yal chʼin grupo jaw, bʼa aytikon 50, bʼa jelni xkatikonyi stʼilanil ja skʼumajel ja Biblia sok skʼuʼajel yibʼanal ja jas wa xyalawe ja olomalik bʼa relijyon.

Ja jpamilya jelni och juntiro yolom ja relijyon it sok ja tikʼe sakʼanil yiʼoji bʼa junuk oxe lame ja bʼa jpamilya. Ja keʼn kiʼaj jaʼ yajni ay kiʼoj 13 jabʼil. Sok jnebʼa ke mini lekuk yajel makunuk karroʼik, tractorik, teleponoʼik, radyoʼik sok tuk aparatoʼik. Ja ixukeʼi jel najat ja jkʼutikon wa xlapatikoni sok mi jel tojbʼeluk, mini xkʼutsutikon ja stsoʼotsil kolomtikoni sok tolabida musan. Jaxa winikeʼi wani xyawe kʼiʼuk ja yisime. Ja jas wa xpensaraʼantikoni, ja mi ajyel bʼa sparte ja luʼumkʼinali wa stojolan mi oj laptikon kʼuʼal bʼa jtyempotik, mi oj chap jbʼajtikon sok mi oj laptikon tuktukil tikʼe ujal, pes wa xkilatikon ke niwan wa xkaʼa jbʼajtikon soka tuk ta jkʼulantikoni.

Cha wani xjejikitikon bʼa oj kistikon lek ja Biblia, yujni bʼa keʼntikon jani kʼotel ja waʼelal bʼa Dyosi. Kada saʼan sakbʼel, bʼajtanto oj waʼkotikon, wa stsomo jbʼajtikon ja bʼa sala sok wa xmaklaytikon jun kapitulo ja bʼa Yabʼal Dyos wa skʼuman ja jtati sok ja jas wa xcholo. Mekʼani wala ajyitikon yajni ja yeʼn wan yajelyi orasyon. Sok bʼa xchʼakulabʼil, ja jnani wa skʼulan resar ja orasyon bʼa jTatik Dyos. Ja keʼn tolabida jel xkʼankʼunikuj smajlajel ja ekʼeleʼik jawi, pes yibʼanal ja jpamilya wa stsomo sbʼaj bʼa oj spensaraʼuk jastik junuk bʼa Dyos.

Ti kulanotikon bʼa jun yal pinka mojan bʼa Delphi (Indiana), bʼa wa stsʼunutikon sbʼaʼal alaj sok tsaʼan wa xkatikon kʼe bʼa jun karreta bʼa wa skicha jun kawuj bʼa wajel xchonjel ja bʼa chonabʼi, sea bʼa calleʼik ma bʼa naʼitsaltik. Wani xkʼuʼantikon ke ja kongana aʼtel kʼotel parte ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi, ja yuj jani wa xwaj jkʼujoltikon sbʼaja jaw, kechan miyuk ja bʼa domingo, yujni kʼotel jun kʼakʼu bʼa mi xbʼobʼ jkʼuluktikon chikan jas tikʼe aʼtel. Pe ay ekʼele ja pinka jelni sjapakitikon tyempo bʼa jelni wokol skʼuʼajel ja jas wa xkʼanxi ja bʼa kʼakʼu jaw.

Wala nupaniyon sok wa x-ajyi kuntikil

Ja bʼa 1963, yajni ay kiʼoj 17 jabʼil, nupaniyon soka James. Ja yeʼn junxta jrelijyontikon bʼa tini ajyel ja spamilya masan ja bʼa tyempo ja snantate ja stataweloʼik. Jchawaniltikon jelni xkʼuʼantikon sok wani xkalatikon ke kechan jaʼa mero smeranil ja bʼaytikoni.

Ja bʼa jabʼil 1975 ayxa wake kuntikiltikon. Sok ja bʼa jabʼil 1983 ajyi ja sjukili sok ja tsaʼanxta. Ja bʼa xchabʼil kuntikili, ajyi jun yal kakʼix sbʼiʼil Rebecca. Jel la aʼtijitikon, jel tʼusan xchʼakatikon sok ay kiʼojtikon jun jsakʼaniltikon bʼa sbʼisol. Wani xkʼujolantikon sjejelyi ja kuntikiltikon ja junxta rasonik bʼa Biblia bʼa sjeʼunejekitikon ja jnantatikoni sok tuk jmojtikon ja bʼa iglesya.

Ja jrelijyontikoni jelni xyayi stʼilanil ja jastal wa xchijkaji ja jplantatiki. Wani xkʼuʼantikon, ke yuja wokol snajel ja jas wa xtax ja bʼa skʼujol ja kristyano, ja jastal wa xchapa sbʼaje wa sjeʼa ja jas ay ja bʼa skʼujole. Jachuk, wani xkilatikon bʼa jun senya bʼa niwan wa xkaʼa jbʼajtikon yajni jel xchapatikon ja stsoʼotsil kolomtikon ma yajel ochyi niwak yelawik ja kala kʼutikon mi jel tojbʼeluki. Ay ekʼele, masni wa xkatikonyi stʼilanil ja jastik jaw ke yuja jas wa xyala ja Yabʼal ja Dyosi.

Ayni jas ekʼ ja bʼa preso

Ja bʼa xchʼakulabʼiljan ja jabʼil 60, ja jbʼaluch Jesse, bʼa ti cha kʼi ja bʼa jrelijyontikon, lutji yuja mi skʼana oj och soldado. Ja bʼa preso snaʼa sbʼaj ja testigoʼik bʼa Jyoba. Ja yeʼnleʼi cha wani spensarane ke wajel ja bʼa guerra mini slaja sbʼaj soka jas wa xyala ja Biblia (Isaías 2:4; Mateo 26:52). Jelni ochye loʼil bʼa Biblia sok yilani ja lekil smodoʼeʼi. Yajni spaklay lek ja jas wa xyala ja Yabʼal ja Dyosi, yiʼaj jaʼ jastal Testigo, sok mini tʼun lek kilatikon.

Ja Jesse xcholo yabʼ ja jtatam ja jasun snebʼuneji sok xchapa bʼa oj sjekyi tikʼan ja rebistaʼik Ja Juʼun cholumani sok ja ¡Kʼeʼan! Ja rebistaʼik it jel nikjiyuj ja James bʼa oj snebʼ mas sbʼaja Biblia. Jelni xpayjisok yibʼanal ja jas wa xbʼobʼ koltajukyuj bʼa oj mojxuk soka Dyosi, pes ama tolabida skʼanunej oj yaʼteltay, wani xyabʼ ke jitsel aysok.

Ja kansyanotikoni wa xyalawe kabʼtikon oj jkʼumuktikon ja rebistaʼik bʼa relijyon bʼa amish ma ja bʼa menonitaʼik sok bʼa tuk sjejelik ja bʼa Poko Orden ama yibʼanal ja relijyonik it wani xkilatikon ke kʼotel sparte ja bʼa luʼumkʼinali. Ja jtati mini tʼun lek xyila ja Testigoʼiki sok wa spensaraʼan ke mini tʼun lek oj jkʼumuktikon ja rebista Ja Juʼun Cholumani ma ja ¡Kʼeʼan! Ja yuj yajni wa xkila ja James bʼa wan skʼumajel, wani la xiwyon, pes wa xpensaraʼan ke oj skʼuʼuk sjejelik mi meranuk.

Ja smeranili ja James ayxani tyempo wan sjobʼjel sbʼaj bʼa jujuntik sjejelik bʼa mi akuerdo ayuk soka Biblia, sok mas sbʼaja sjejel ke kʼotel jun mulal skʼulajel chikan jas tikʼe aʼtel ja bʼa domingo. Jun sjejel, ja Poko Orden wa sjeʼa ke ja kʼakʼu jaw mini lek wajel yajel yuʼ jaʼ ja chanteʼi, pe lekni ja sjotsjel kʼuli. Ja ansyanoʼik ja bʼa iglesya mini xbʼobʼ sjeʼeyi bʼa Biblia bʼa wa xtax ja mandar jaw. Ja keʼn cha kʼe ochuk jduda sbʼaja sjejelik jaw.

Yuja jitsan jabʼil jkʼuʼunejtikon ke jani kʼotel ja yiglesya ja Dyosi sok wani xnaʼatikon jasa oj ekʼ jbʼajtikon ta jipatikonkani, jelni wokol kabʼtikon elelkan. Ama jachuk, ja jconcienciatikoni mixani xyaʼakan oj ajyukotikon bʼa jun relijyon bʼa mini wanuk skʼulajel ja jastal mero wa xyala ja Biblia. Ja yuj ja bʼa 1983 jtsʼijbʼantikon jun karta bʼa wa xcholo jas yuj oj elkotikonkani sok jkʼanatikon a-skʼumukeyi ja kongregasyon. Jaxa yeʼnleʼi snutsuwotikon ele.

Kʼe jletikon ja relijyon smeranili

Man bʼa tyempo jaw, och jletikon ja relijyon smeranili. Wantikoni slejel jun relijyon bʼa jachni wa skʼulane ja jas wa xcholoweʼi. Sbʼajtanil, mini wajtikon ja bʼa iglesyaʼik wa xwajye bʼa guerra. Jelni spayawotikon ja relijyonik bʼa mi jel chaʼanyabʼaluki, pes wani xkʼuʼantikon ke ja jastal mi jel stojbʼes sbʼaje soka skʼuʼeʼi sok tuk jastik junuk ja bʼa sakʼanile wani sjeʼa ke mi kʼoteluke sparte ja luʼumkʼinali. Ja yuj, ja bʼa jabʼiljan 1983 sok 1985 wajtikon ekʼ ja bʼa país bʼa yiljel tuktukil relijyon: tey ja menonitaʼik, cuáqueroʼik sok tuk iglesyaʼik bʼa mi jel chaʼanyabʼaluk.

Ja bʼa tyempo jaw, ja testigoʼik bʼa Jyoba yulatayotikone jitsan ekʼele ja bʼa jpinkatikoni, bʼa tey mojan bʼa Camden (Indiana). Anima wa xmaklaytikone, tolabida wa xkʼanatikonyile ke ti skʼumanekitikon ja tekstoʼik bʼa Biblia King James Version (Versión del Rey Jacobo). Wani xkisa ja jas wa skʼuʼane sbʼaja tiroʼaneli, pe jelni wokol xkabʼ smaklajele yujni mi jach wa skʼutes sbʼaje jastal keʼntikon bʼa oj ilxuk ja stukil soka luʼumkʼinali. Sok ja yuj, wani xpensaraʼan ke mini jaʼuk ja relijyon smeranili. Ja keʼn wa xkʼuʼan ke jel niwan wa xyaʼa sbʼaje ja kristyanoʼik yuja jastal wa skʼutes sbʼaje, sok ja jastik yiʼoje wa xchiktes ke jel stoyo sbʼaje.

Jelni piero kila yajni ja James kʼe wajuk ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjel sok jujuntik ja yal untiki. Ja yeʼn wa slokowon bʼa oj waj mojtay, pe mini xkʼana. Jun kʼakʼu yalakabʼi: «Ama mi akuerdo aya sok yibʼanal ja jas wa sjeʼaweʼi, kax ila weʼn mismo ja jastal wa xyila sbʼajeʼi», pes yujni ja yeʼn jel cham xyila ja jaw.

Masan kʼokxiyon, pe altantoxtani ayon. Ochyon ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjeli sok mi tojbʼeluk ja jastal jkʼutusnej jbʼaji sok lapan jun jgorro. Jujuntik ja kuntikili mey xanabʼe sok mi jel tojbʼeluk ja skʼuʼeʼi. Ama jachuk, ja Testigoʼik skʼulanotikon saludar sok yajxta yilawotikone. Ja keʼn jpensaraʼan: «Tukotikon lek, pe ama jachuk, wani xkiswaniye».

Ama jelni cham kila ja jastal jel xyajtaniye, kechantani kala oj kile bʼajtan. Ja yuj mini la kʼeyon tekʼan ja yajni wa xkʼeye tekʼani sok mini la tsʼebʼaniyon. Yajni wa xchʼak ja reunioni, jelni xkayile sjobʼjel sbʼaja jas mi lek xkila wa skʼulaneʼi ma sbʼaja jas wa stojolan jujuntik teksto. Ama jel kalax jkʼumane, yibʼanale ja matik kayile sjobʼjeli merani cham skʼujole bʼa keʼna. Cha jelni cham kila yajni wa xkayile ja junxta sjobʼjel tuktukil bʼa yeʼnle, tolabida oj slajtik ja sjakʼjel wa xyaʼaweʼi. Ayni ekʼele wa stsʼijbʼaneki ja sjakʼjeli, sok ja jaw jelni skoltayon, pes wani xbʼobʼ jkʼumuk mas tsaʼan.

Ja bʼa 1985 bʼa styempoʼil wa xyaʼa jaʼ, wajtikon skʼeljel jun asamblea wa skʼulane ja testigoʼik bʼa Jyoba bʼa Memphis (Tennessee). Ja James najatoni ja yisimi, sok kibʼanaltikon mini jel tojbʼeluk ja jkʼutikoni. Ja bʼa nalan kʼakʼu kechani jutsʼin wala kantikon libre bʼa mi maʼ xjak staʼotikon loʼil. Jelni lek kilatikon yuja jel syajtayotikone, jel cham skʼujole sok yuja jel jaman skʼujole. Cha jel cham kilatikon ja jastal jel tsamal tsomane, pes ja jastik wa sjeʼaweʼi tolabida junxta kʼotel chikan bʼa lugar wa skʼulane ja sreunione.

Yuja jel snikawotikon ja jastal jel cham skʼujole bʼa keʼntikon ja Testigoʼik, ja James skʼana oj ajukyi estudio, pe wani spaklay lek yibʼanal bʼa oj yil ta stojol ja jas wan snebʼjeli (Hechos 17:11; 1 Tesalonicenses 5:21). Masan yaʼa sbʼaj kuenta ke staʼata ja smeranili. Pe ja keʼn chabʼxa pensar kiʼoj. Wani xkʼana oj jkʼuluk ja bʼa toji, pe mini xkʼana oj jkʼutes jbʼaj jastal ja tuk sok sjejel teyon bʼa sparte ja luʼumkʼinali. Masan kala oj ochkonsoke ja bʼa estudio, pe tey bʼa jun jxijkʼan ja King James Version jaxa bʼa pilan jxijkʼani tey kiʼoj ja Traducción del Nuevo Mundo (mas ajkʼachi), sok wani xkʼela xchabʼil Biblia yibʼanal ja tekstoʼik bʼa oj kil ta mi wa sloʼlayone.

Jastal kʼokxiyon

Yajni kʼe jkʼultikon estudiar soka Testigoʼiki, jnebʼatikon ke ja kala Tatik bʼa satkʼinali kechantani kʼotel jun Dyos, sok mi staʼunej sbʼaj bʼa oxe. Jaxa keʼntiki mey kiʼojtik jun altsilal bʼa wa xkan sakʼan ja yajni wala chamtiki (Génesis 2:7; Deuteronomio 6:4; Ezequiel 18:4; 1 Corintios 8:5, 6). Cha jnebʼatikon ke ja inpierno mini kʼotel jun lugar bʼa wa x-ixi wokol sok kʼakʼ, jani kʼotel ja lugar wa senyaʼan ja bʼa wane jijlel ja chamwiniki (Job 14:13; Salmo 16:10; Eclesiastés 9:5, 10; Hechos 2:31). Tixani mero ya kʼokxukon yajni jnaʼa ja smeranil sbʼaja inpierno, pes ja bʼa jrelijyon ajyi mini x-ochye akuerdo sbʼaja jas wa stojolani.

Pe wantoni xkʼulan dudar ta ja Testigoʼik jaʼ yiʼoje ja relijyon smeranili, pes yuja mi jachukuk ja sakʼanile jastal wa xpensaraʼan ja keʼn bʼa ayni lek stʼilanilkuj, wani xkilawe ke teye bʼa sparte ja luʼumkʼinali. Ama jachuk, wani xkʼuʼan ke wane skisjel ja smandar ja Jesús bʼa xcholjel yabʼ yibʼanal kristyano ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Ja yuj, jelni sjomo kolom (Mateo 24:14; 28:19, 20).

Ja bʼa tyempo jaw bʼa jel wokol bʼa keʼna, ja syajal skʼujole ja Testigoʼik skoltayon bʼa mi oj kakan spaklajel. Yibʼanal ja kongregasyon jelni cham skʼujole sbʼaja jpamilya. Stsʼakatal yuja yulatayotikone jitsan hermanoʼik, bʼa ay ekʼele manyaxta wa x-ekʼ smane lech ma nolobʼ, bʼobʼ jnatikon ke jelni lek smodoʼe. Ama pilan maʼ wa xyakitikon estudio, ta ay maʼ ekʼ mojan ja bʼaytikon june ja bʼa kongregasyon, wani x-ekʼ skʼelotikon. Jelni xmakunikujtikon ja ulatanelik jaw, sok jachuk bʼobʼ jnatikon sok yiljel ke meran wa xcham skʼujole bʼa keʼntikon sok wa skʼanawotikone.

Pe mini kechanuk ja bʼa kongregasyon jach wa xyilawotikone. Yajni wanonto skʼulajel luchar soka jduda sbʼaja jastal mero stojol oj jkʼutes jbʼajtiki, jak yulatayon ja Kay Briggs, jun Testigo bʼa jun kongregasyon bʼa mojan kiʼoj. Ja yeʼn cha mini skʼana jel chapan oj skʼutes sbʼaj sok mi xyaʼa sbʼaj maquillaje. Jelni xkʼulan gusto ajyelsok, ja it yaʼakan bʼa oj ochkonsok loʼil jaman lek. Bʼa pilan ekʼele jak skʼelon ja hermano Lewis Flora, bʼa cha ti kʼi bʼa jun relijyon bʼa mi skʼanawe ja jel tojbʼeli. Ja yeʼn yila ja bʼa sniʼ jsati ke ayni jduda, sok sjekaki jun karta bʼa ayiʼoj lajune slam bʼa oj kaʼ kulan. Jakni kokʼel yuja jel lek skʼujoli. Jkʼumunej jitsan ekʼele ja skarta.

Ja hermano O’Dell, bʼa kʼotel jun biajante, jkʼanayi a-xcholkabʼ ja Isaías 3:18-23 sok ja 1 Pedro 3:3, 4. Ti kalayabʼa: «¿Mi maʼ wa sjeʼa ja bersikuloʼik it ke bʼa yajel gustoʼaxuk ja Dyosi tʼilan mi tojbʼeluk lek ja jkʼutiki?». Pe ja yeʼn ya jpensaraʼuk jachuk: «¿Malo maʼ ja yajel makunuk gorro? ¿Kʼotel maʼ jun mulal ja xchʼitjel ja stsoʼotsil olomali?». Yujni ja bʼa jrelijyon ajyi wa xchʼitatikonyi ja yolome ja yal akʼixuki, jaxa ixukeʼi wa xlapatikon gorroʼik, ja yuj kila ke mini slaja sbʼaj. Jelni cham kila ja jastal jel ja spasensya ja biajante sok jel lek skʼujol.

Takal takal och kʼokxukon, ama aytoni jun jasunuk wa xya cham jkʼujol: yuja ixuke wa skʼutsu ja stsoʼotsil yolome. Ja ansyanoʼiki yalawe kabʼ ke jujuntik ixuke masni najat wa xkʼi ja stsoʼotsil yolome ke yuja tuki. Yuja it, ¿mas maʼ chaʼanyabʼale ja yeʼnleʼi? Cha skoltayone bʼa yabʼjel stojolil ja jastal wa x-och ja jconcienciatik sbʼaja jastal wa xchapa jbʼajtik kada jujune sok yaweki juʼunik bʼa oj jkʼumuk yajni teyon bʼa jnaji.

Och jkʼuluktikon ja jas wantikon snebʼjeli

Wantikoni slejel lekil satinel, sok jtaʼunejtikoniʼa. Ja Jesús yala: «Ta waxa yajta abʼajex, jach oj snaʼe yibʼanal kristyano ja weʼnlexi kʼotelex jnebʼumanik» (Juan 13:35). Seguroxani aytikon ke ja testigoʼik bʼa Jyoba merani wa syajta sbʼaje. Ama jachuk, jelni aji jom yolome ja bʼajtan chabʼ kuntikiltikoni, ja Nathan sok ja Rebecca, pes ochelexani ja bʼa relijyon bʼa Poko Ordeni sok yiʼunejexa jaʼ. Pe mas tsaʼan kʼotni bʼa skʼujole ja smeranil bʼa Biblia bʼa jcholotikon yabʼyeʼi sok yuja yilawe ja jastal wa syajta sbʼaje ja Testigoʼik.

Jun sjejel, ja Rebecca, jelni skʼana kʼubʼan ajyel soka Dyosi. Pe masni pasil yabʼ yajelyi orasyon yajni snebʼa ke ja Dyos mi xyala bʼajtan jastal oj sjeʼ ja smodo june sok mini ja jas oj ekʼ sbʼaji. Cha masni mojxisok yajni yabʼ stojolil ke mi staʼunej sbʼaj bʼa oxe dyos, sok sakʼani ay bʼa wa xbʼobʼ snoche (Efesios 5:1). Sok jelni skʼulan gusto skʼumajel ja Dyos jach mi xya makunuk ja poko yaljelik wa xtax ja bʼa sBiblia. Yajni snebʼa sbʼaja jastik wa xkʼanxi sbʼaja orasyon, sok jachuk ja jas wa skʼana ja Dyos bʼa oj ajyuke sakʼan tolabida ja kristyano bʼa jun tsamal lugar ja bʼa Luʼumi, mastoni mojan yabʼ ajyi soka Kʼulumani (Salmo 37:29; Apocalipsis 21:3, 4).

Ja cholal jel xkabʼtikon stsamalil

Ja James soka keʼn, sok cha jachuk ja joʼe bʼajtan kuntikiltikoni, ja Nathan, ja Rebecca, ja George, ja Daniel sok ja John, kiʼajtikon jaʼ jastal testigoʼik bʼa Jyoba bʼa 1987 ja bʼa styempoʼil wa xyaʼa jaʼi. Ja Harley yiʼaj jaʼ mas tsaʼan, bʼa 1989, jaxa Simon bʼa 1994. Kibʼanaltikon kongana wantikon skʼulajel ja aʼtel yalakan ja Jesús bʼa oj skʼuluk ja snochumaniki, bʼa jani kʼotel ja xcholjel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos.

Ja jowane bʼankilali, ja Nathan, George, Daniel, John sok Harley, cha jachuk ja kakʼixtikon Rebecca, aʼtele jun tyempo ja bʼa Naʼits Betel yiʼoje ja testigoʼik bʼa Jyoba ja bʼa Estados Unidos. Ja George titoni ay tiw (ayxa 14 jabʼil tey tiw), jaxa Simon, bʼa elkan ja bʼa yeskuela bʼa 2001, ajkʼachto kʼe aʼtijuk ja tiw. Yibʼanal ja kuntikiltikoni kʼotele ansyano ma siervoʼik ministerial bʼa jun kongregasyon yiʼoje ja testigoʼik bʼa Jyoba. Ja jtatami kʼotel ansyano ja bʼa kongregasyon Thayer (Misuri), jaxa keʼn jelni latsan la ajyiyon ja bʼa xcholjeli.

Ay oxe kijtikon, tey ja Jessica, ja Latisha sok ja Caleb. Sok jel xyakitikon gusto yiljel ke ja snantate wane sjejelyi bʼa oj syajtaye ja Jyoba. Ja bʼa jpamilyatikoni, jelni xyakitikon gusto ke yiʼajotikonjan ja Jyoba sok skoltayotikon bʼa snajel sbʼaj ja xchonabʼ yiʼoj ja sbʼiʼili yuja modoʼal wa xchiktesi: ja yajalkʼujolal.

Wani xkabʼtikon lek stojol ja matik wa skʼana lek aʼiljuke yuja Dyos pe jaʼ tojubʼal ja sconciencia yuja jastik joybʼanubʼalyuji sok mi jaʼuk yuja Biblia. Wani xmajlaytikon ayabʼye ja gustoʼil wa xkabʼtikon ja wego wajel ja bʼa naʼitsaltik, pe mi xchonjeluk jastik junuk, jani yaljel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi sok ja jastik jel tsamal oj skʼuluki. Wani xbʼutʼ yalel ja jsat yajni wa xjuljkʼujol janekʼto pasensya sok syajal skʼujol sjeʼawekitikon ja chonabʼ bʼa yiʼoj ja sbʼiʼil ja Jyoba.

[Potoʼik]

Yajni ay kiʼoj juke jabʼil, sok tsaʼan yajni niwanonxa

[Poto]

Ja James, George, Harley sok Simon lapan skʼuʼe bʼa mi jel tojbʼeluk

[Poto]

Teyon bʼa jun poto bʼa jun peryodiko ja bʼa lugari bʼa wanon yijel och jastik junuk bʼa merkado

[Bʼa elel]

Journal and Courier (Lafayette, Indiana)

[Poto]

Ja jpamilya ja bʼa jtyempotik