¿Jasa wa sjeʼakitik ja kʼulbʼeniki?

«Pe jobʼoyi, awa pabor, ja chanteʼiki, soka yeʼnle oj ya nebʼe; cha jachuk ja yal jupup chaniki, soka yeʼnle oj yalawabʼ. Ma kʼela ja luʼumi, ja yeʼn oj sjeʼawi, sok ja chayik bʼa mar oj yalawabʼ» (JOB 12:7, 8).

AYXA jujuntik jabʼil, ja científicoʼik sok ja ingenieroʼik jani wa snochowe ja kʼulik sok ja chanteʼiki. Wa spaklaye sok wa snochowe ja jastal kʼulubʼal ja tuktukil sakʼanili bʼa oj skʼuluke yajkʼachil makinaʼik, pilan jastik, ma stojbʼesel mas ja jastik tixa ayi. Yajnixa paklay ja sjejelik ti nochani, jobʼo abʼaj: «¿Maʼ wa sbʼajin atoyjuk yuja jastal tojbʼeli?».

Jas aletaʼik ja ballena jorobada

¿Jasa wa snebʼawe ja ingenieroʼik wa stojbʼese avión ja bʼa ballena jorobada? Jelni jasa. Ja ballenaʼik bʼa ayxa skʼujol ayni yiʼoje junuk 30 tonelada yalal, jachtikni yalal jastal jun niwan karro bʼutʼel ja sbʼaʼali, sok ayni yiʼoj junuk 12 metro ja snajtili, jelni tsats ja skuerpo, sok jel niwan jas aletaʼik jastal ja wechʼali. Jelni listoʼe. Jun sjejel, bʼa oj smakʼlay sbʼaj ja ballena jorobada wa x-och ja bʼa yibʼel ja yal chayiki sok wa xya el jitsan puʼux ja bʼa yoj jaʼi bʼa oj sjom yolome. Yajni ja puʼuxik it stsomota ja yal chayiki sok jomta yolome, ja ballena tixa wa sjama ja stiʼi sok wa skʼuxu.

Ja jas mas jel cham xyilawe ja científicoʼik jani ja jastal wa xyaʼa buelta ja ballena it soka tsatsal skuerpo ja bʼa yoj jaʼi. Pe kʼotni snaʼe ke jani wa xkoltajiyuj ja jastal tojbʼel jas aletaʼi. Ja bʼa stiʼ jas aletaʼiki mini bʼilitsʼuk jastal ja swechʼik ja avióni, ayni skajlabʼil jastal ja kʼoʼoniki.

Yajni ja ballena wa xkʼe nijkuk ja bʼa yoj jaʼi, ja skajlabʼil yiʼoj jas aleta wa xlikjiyuj sok wa xya tsʼujuk ja yalali. ¿Bʼa jastal? Ja rebista Natural History wa xcholo ke ja skajlabʼili, wa skʼulan ke ja jaʼi wa xya lijeroʼaxuk jas aleta ja ballena bʼa wa xbʼobʼ ya ekʼ buelta, cha jachni yajni wa xbʼajti chaʼan ja bʼa yoj jaʼi. Lekbʼi ja bʼa stiʼ jas aleta mi bʼilitsʼuk, ja ballena mini oj bʼobʼ ya ekʼ buelta, pes ja jaʼi mini oj stsom sbʼaj ja bʼa s-aleta sok mini oj ajukyi yip.

¿Bʼa jas jel xmakuni ja jas kʼotel naxuki? Lekbʼi ja swechʼik ja avión x-aji tojbʼuk jastal jas aletaʼik ja ballena, seguro mini jel oj makunuk jitsan swechʼik ma tuk aparatoʼik bʼa oj spay lek ikʼ. Chomajkil, masni seguro wa xbʼobʼ ajyuke sok mas pasil stalnajel. Ja John Long, jastal maestro bʼa ciencia, wa skʼuʼan «ke bʼobʼta ojxta kiltik bʼa yibʼanal ja swechʼik ja avión, junxta jastal ja skajlabʼil jas aletaʼik ja ballena jorobada».

Ja swechʼik ja gaviota

Ama ja ingenieroʼik tolabida stojbʼesneje ja swechʼik ja avión jastal ja bʼa jupup chaniki, ja ajkʼachto ayni jas mas lajxiyujile skʼulajel sbʼaja it. Ja rebista New Scientist wa xcholo: «Ja paklanumik ja bʼa Universidad bʼa Florida stojbʼesnejeni jun tikʼe avión wa xkan tekʼan ja bʼa nalan chaʼani, wa stsʼelpun sbʼaj bʼa tuktukil modo sok wegoxta wa xkʼe jujpuk jastalni mero wa skʼulane ja gaviotaʼiki».

Ja gaviotaʼik wani xjujpiye jun modo jel cham yiljel, wa skumtsʼin sbʼaj ja swechʼik ja bʼa xujkʼubʼe sok ja bʼa stejlubʼeʼi. Ja rebista staʼata tiʼali, wa xcholo ke bʼa oj bʼobʼ skʼuluke kopyar ja jastalni mero wa skʼulan ja gaviotaʼiki, «yaweni makunuk jun tikʼe motor bʼa 60 centímetro yiʼoj, bʼa conectadoʼay sok jitsan barilla bʼa oj ya nijkuk ja wechʼaliki». Ja jastal stojbʼese ja wechʼal it, ja chʼin avioni wani xbʼobʼ kan tekʼan ja bʼa nalan chaʼani sok wa xbʼobʼ skʼuts ja bʼa chaʼan naʼitsiki. Ja soldadoʼik bʼa Estados Unidos, wani skʼanawe oj stojbʼese avionik bʼa wegoxta wa xbʼobʼ nijkuk jastal ja gaviota, bʼa slejel jastik jel xiwela sbʼaj ja bʼa lugarik bʼa ay chaʼan naʼitsiki.

Ja yok ja geco

Ja chanteʼik bʼa luʼumi cha jelni jas wa xbʼobʼ sjekitik. Jun sjejel, ay jun yal tikʼe ojkots sbʼiʼil geco, wani xbʼobʼ bʼejyuk ja bʼa sat sok ja bʼa yolom naʼitsiki, bʼa wanxani x-kʼot najuk sbʼaj ja bʼa tyempo najate (Proverbios 30:28). ¿Jastal wa xbʼobʼyuj ja yal geco it bʼa wa xbʼobʼ kuchyuj ja ipal yamanyuj ja sutsatkʼinali?

Ja jastal chapubʼal ja yok ja geco bʼa wa xbʼobʼ kan nokʼan ja bʼa parteʼik bʼa bʼilitsʼ jastal ja bʼa vidrio, jani yuja jastal tojbʼel ja bʼa yibʼel ja yoki, bʼa oj slajtik jastal ja stsoʼotsil olomal wa sbʼiʼilan seda sok wa spotso ja bʼa yoki. Ja geco wani xbʼobʼ skʼuluk ja it yuja jitsan chʼinik stsoʼotsil ja bʼa yoki. Spetsanil ja chʼinik stsoʼotsil it wani xkoltajiyuj bʼa oj kan nokʼan bʼa chikan bʼaʼa. Ja kristyanoʼiki mini xbʼobʼ kan nokʼan ja skuerpo bʼa jun sat naʼits bʼa kechanta oj yakan kajan ja skʼabʼi. Pe ja seda yiʼoj ja bʼa yok ja geco wani xyaʼa mas yip yajni waj staʼa sbʼajsok ja sat naʼitsi. Jach jastal jaw, yuja jitsan sedaʼik, wani xpaywani mas bʼa wa xbʼobʼ kuchyuj ja yalal jun yal chʼin geco.

¿Ay maʼ jas oj bʼobʼ yawe makunuk ja kristyano ja jas kʼotel naxuki? Wani xbʼobʼ stojbʼese jun yamkʼabʼal jastal ja velcro bʼa jani wa snochowe ja jastal wa skʼulan ja yok ja geco. * Jastalni wa xyala jun paklanum ja bʼa rebista El Economista, jun yamkʼabʼal tojbʼel jastal ja cinta «bʼa nochubʼal ja jastal tojbʼel ja yok ja geco» jelni oj koltanuk «ja bʼa tuktukil yamkʼabʼalik wa xyawe makunuk ja loktorik bʼa mixa tʼilanuk oj yawe makunuk líquidoʼik bʼa wa xnokʼwani».

¿Maʼ wa sbʼajin atoyjuk yuja jastal tojbʼeli?

Ja NASA wan stojbʼesel jun robot ayiʼoj waxake yok bʼa wa xbʼejyi jastal ja tseki, sok jujuntik ingeniero stojbʼesnejexa jun tractor ayiʼoj wake yok bʼa wa xbʼobʼ bʼejyuk ja bʼa sat jastik junuk jastal jun chaʼan jachʼbʼen. Jun pila kʼole paklanumik stojbʼesneje jun lechan kʼuʼuts bʼa wa sjama sbʼaj sok wa slutu sbʼaj snochjel jastal ja wejkel taj «piñas del pino». Chomajkil, jun empresa wan stojbʼesel jun karro snochjel ja jastal tojbʼel ja chay cofre, jun chay jel cham yiljel. Sok tuk científicoʼik wane spaklajel ja spatik ja konchaʼik bʼa mar yuj wa skʼanawe stojbʼesel chaleco takʼin wa xyawe makunuk ja soldadoʼiki.

Jelni jitsan ja jastik nochubʼal ja bʼa kʼulbʼeniki, ja científicoʼik ayxani yiʼoje jun dato bʼa wa snolo jitsan jastik bʼa tojbʼelxa. Ja rebista El Economista, wa xyala ke ja científicoʼik wani xbʼobʼ sle’e ja datoʼik jaw «bʼa oj snaʼe jas oj skʼuluke yajni wa xwokolaniye ja bʼa jas wa stojbʼeseʼi». Ja jas wa sleʼaweʼi wani sbʼiʼilan «patentes biológicas». Ja maʼ wa xya ochuk ja dato jani yuja ay jas skʼulan bʼa yajkʼachil sok wani skʼana bʼa akanuk nolan jastal sbʼaj yeʼna. Ja rebista El Economista wa xyala: «Yajni wa xyawe ochuk ja bʼa dato jastal ja ‹patente biológica›, ja científicoʼik wa skʼuʼane ke ja meran kʼulumani jani kʼotel ja kʼulbʼeniki».

¿Bʼa ya eluk ja kʼulbʼenik ja jastal tojbʼel leki? Jitsan paklanum wa skʼuʼane ke ja jastal tojbʼel lek ja kʼulbʼeniki tini jak bʼa evolución sok jitsanxa jabʼil mi stojoluk ay. Tuk científicoʼik cha tukni ja jas wa xkʼot snaʼe. Ja microbiólogo Michael Behe stsʼijbʼan ja bʼa rebista The New York Times bʼa 2005: «Ja jastal tojbʼel lek wa x-ilxi ja bʼa kʼulbʼeniki ayni yiʼoj jun preba bʼa wa xya jkʼuʼuktik. Bʼa pilan choljel, ta jun chante ayiʼoj ja splanta jastal jun pech, wa xbʼejyi bʼa yoj jaʼ sok wa x-okʼ jastal jun pech, wani xbʼobʼ alxuk ke kʼotelni jun pech». ¿Jas wa xkʼot snaʼ ja científico it? «Ke ja jastal tojbʼel lek ja kʼulbʼeniki mini xkʼot loʼlanuk yujni meran kʼotel».

Ja yuj, ja ingeniero wa xchapa ja swechʼ jun avión bʼa mas seguro ay sok tojbʼel lek wani sbʼajin atoyjuk yuja yaʼteli, bʼa cha jachni ja maʼ wa snocho xchapjel jun cinta, jun tsamal kʼuʼal ma jun lekil karro. Chomajkil, snochjel skʼulajel jun jasunuk jastal ja bʼa maʼ mero skʼuluneji jach mi oja walyabʼ juni mulal.

Ayni jujuntik kristyano wa snochowe ja bʼa kʼulbʼenik bʼa stojbʼesjel jujuntik jastik bʼa wokol, ama mini junukxta wa skʼulane wani xyalawe mini maʼ skʼulan ja jastik jaw. ¿Jastal waxa wabʼ ja it? Ta ay jas wa xnochji skʼulajel, jelni tʼilan bʼa june maʼ jel bibo, ¿mi maʼ meranuk ke ja maʼ mero skʼulani cha skʼulani june maʼ jel bibo? ¿Maʼ wa sbʼajin atoyjuk, ja maʼ ja maestro ma ja maʼ snocho?

Ja jas meran wa xkʼot naxuk

Spensarajel ja bʼa jastal tojbʼel lek ja kʼulbʼeni, jitsan kristyano jachni junxta wa xyabʼye jastal ja salmista bʼa stsʼijbʼan: «¡Janekʼto sjitsanil jawa kʼulbʼeniki, ah Jyoba! Sok wa biboʼil akʼulan yibʼanal. Ja luʼumi bʼutʼel yuja jastik akʼuluneji» (Salmo 104:24). Ja Pablo, jun pilan tsʼijbʼanum bʼa Biblia, jachni junxtatik yabʼ, yajni yala: «Pes ja jas wa xbʼobʼ naxuk sbʼaja Dyosi tini ay bʼa stiʼ sate, yujni jeʼubʼalyile jaman lek yuja Dyosi. Yujni ja smodoʼik mi x-ilxi, cha jachuk ja yip mey stikʼanil sok ja jastal wa sjeʼa bʼa yeʼn ja meran Dyosi, wa x-ilxi jaman lek man kʼulaji ja luʼumkʼinali, pes wa xkʼot naxuk yuja jastik kʼulubʼali, ja yuj ja yeʼnleʼi mi xbʼobʼ yal-e mi snaʼawe sbʼaj» (Romanos 1:20).

Jitsan kristyano bʼa wa xyalawe wa skisawe ja Biblia wani sjeʼawe ke ja Dyos ya makunuk ja evolución bʼa skʼulajel ja jastik jel tsamal ja bʼa kʼulbʼeniki. ¿Ja maʼ jaw jas wa sjeʼa ja Biblia?

[Nota]

[Xcholjel]

¿Bʼa ya eluk ja kʼulbʼenik ja jastal tojbʼel leki?

[Xcholjel]

¿Machunkiluk ja yajwalil ja kʼulbʼeniki?

[Xcholjel/Dibujoʼik]

Ta ja jas wa xbʼobʼ nochjuki wa skʼana bʼa jun kʼuluman jel bibo, ¿jas wa xbʼobʼ alxuk sbʼaja maʼ mero skʼulani?

Ja avión it jelni xmakuni yujni wa snocho ja jastal tojbʼel ja swechʼik ja gaviota

Ja científicoʼik wani sleʼawe modo snochjel ja jastal tojbʼel ja yok ja geco. Ja yok ja geco mini xkuxbʼi sok mini xyawekan senya, pasil wa snokʼo bʼa chikan bʼaʼa sok pasil wa xcha yawe eluk

Ja jastal kʼulubʼal ja chay cofre nochubʼalni bʼa stojbʼesjel jun karro

[Bʼa elel]

Avión: Kristen Bartlett/ University of Florida; ja yok ja geco: Breck P. Kent; ja chay cofre sok ja karro: Mercedes-Benz USA

[Recuadro sok dibujo]

JA JASTAL WA XBʼEJYIYE WA SJEʼA JELNI BIBOʼE

Jitsan chanteʼik wa sjeʼawe «jelni biboʼe» ja jastal wa xkʼot staʼe ja sbʼeje ja bʼa luʼumi (Proverbios 30:24, 25). La kiltik chabʼ sjejel.

◼ Ja jastal junta tsoman wa xbʼejyiye ja xanichi Yajni ja xanich wa x-elye slejel ja swaʼele, ¿jastal wa xcha staʼa ja sbʼeje ja wa xkumxiye ja b’a snaje? Jun kʼole paklanumik británico’ik kʼot snaʼe ke jujuntik xanich, mini kechanta wa xyaʼawekan senyaʼik bʼa oj yabʼye yikʼil, cha wani xyawekan chʼinik xchʼojchʼomil ja bʼa bʼeji bʼa wa xkoltajiye kumxel ja bʼa snajeʼi. Jun sjejel, jun artikulo ja bʼa rebista New Scientist wa chiktes ke ja tikʼe xanich faraón, «ja bʼay ja snaje ayni yiʼoje chabʼ bʼej. Ja yeʼnle wa x-elye ja bʼa snaje sok wa xwajye bʼa tuktukil bʼej. ¿Jas wa xchiktes ja it? Yajni ja xanich wa xkumxi ja bʼa snaji, wani staʼa kʼot ja bʼa chabʼ sbʼeje sok jani wa xyiʼaje ja bʼej bʼa mas mi oj ajuk chʼayuke, bʼa tojxta wa x-ijiye man snaje. Ja rebista jtaʼatikta tiʼali cha wa xyala ke «yuja tuktukil bʼej wa xyi’ajeʼi, masni mi x-aji wokolanuke ja wa staʼa sbʼaje yuja stitik bʼeji pe mastoni yajni wa xwajye bʼa chabʼ bʼej jachuk mini lom wa xchʼak yipe yajni wa xchʼaye ja bʼa bʼeji».

◼ Ja brújula’ik yi’oj ja yal chaniki Jitsan yal chanik wa xwajye b’a pilan lugar jach najat lek wa xjujpiye sok b’a tuktukil ja jastal wa xtax ja tyempo. ¿Jastal wa xbʼobʼ skʼuluke? Jitsan científicoʼik kʼotel snaʼe, ke ja yal chanik it wani xkʼot yabʼye ja yipalil ja Luʼumi. Pe jastalni wa xchiktes ja rebista Science, «mini junukxta ja bʼa wa xtax ja yipalil ja luʼumi sok mini tolabida wa xchiktes ja bʼa lado wa xkan ja norte». ¿Pe jastal lek mi xchʼaye ja yal chanik it jawa xwajye b’a pilan lugar? Jani yuja wa stukbʼese kada kʼakʼu ja brújula yiʼojeʼi, jastalni wa xchiktes ja bʼa mero wa xmukxi ja kʼaʼuji. Pe yuja b’a mero wajumi wa xtukbʼi ja yok ja kʼaʼuji sok ja jastal wa xtax ja tyempoʼik ja b’a jabʼili, ja paklanumik jumasaʼ wa skʼuʼane ke ja yal chanik it wa xbʼobʼ yil-e ja jastal wa xtukbʼi sok jun «tikʼe reloj bʼa wa xchiktes jas tyempoʼil ja bʼa jabʼil wa xtaxye», jastalni wa xchiktes ja rebista.

¿Machun yayi sbiboʼil ja xanich ja jastal wa xyawekan chʼinik xchʼojchʼomil ja bʼa bʼeji? ¿Machun skʼulan ja yal chanik bʼa ayiʼoj jun brújula, jun tikʼe reloj sok jun xchijnakʼ chapan b’a wa xbʼobʼ yil ja jastal wa xtukbʼi ja tyempo? ¿Ja maʼ ja evolución? ¿Ma jun Kʼuluman jel bibo?

[Bʼa elel]

© E.J.H. Robinson 2004