Yajni ja kristyano kʼe ipaxuk ja smaloʼile

¿Jas maʼ tyempoʼil oja wal ja weʼn ke wego kʼe ipaxuk ja smaloʼil ja kristyano? ¿Ja maʼ bʼa wa tyempo, ja bʼa wa pamilyaʼik ma ja bʼa wa wamigoʼik mas ayxa skʼujole yuja weʼn? Jujuntik wa xyalawe kʼe ipaxuk ja mal smodoʼik ja kristyano bʼa 1914 yajni kʼe ja Bʼajtan Guerra ekʼ bʼa spetsanil ja Luʼumi. Ja maestro bʼa Historia Robert Wohl stsʼijbʼan ja bʼa slibro The Generation of 1914 (La generación de 1914): «Ja matik kanye sakʼan ja bʼa guerra nunka chʼay skʼujole ke ja bʼa agosto bʼa 1914 chʼak jun luʼumkʼinal sok kʼe jun yajkʼachil».

Ja paklanum Norman Cantor yala: «Ja smodoʼik ja kristyano, bʼa wanxani jomel bʼa yibʼanal ja luʼumi, jomniʼel juntiro. Ta ja politikoʼik sok ja olomalik bʼa soldado yilawe jastal chanteʼik bʼa kechanta oj miljuke ja miyonik kristyano tey bʼa yibʼ skʼabʼe, ¿jasto rasonik ma olomalik bʼa relijyonik oj timwanuke bʼa oj yil sbʼaje ja kristyano jastal kʼakʼal chanteʼik? [...] Ja chamwinik ajyi ja bʼa Bʼajtan Guerra ekʼ bʼa spetsanil ja Luʼumi [1914-1918] mixani tʼun chaʼanyabʼal kʼe yil-e ja sakʼanil ja kristyano».

Ja bʼa slibro Esquema de la Historia, ja choluman inglés H. G. Wells xchiktes ke ja skʼuʼajel ja bʼa evolución ikʼwani bʼa «meran jomelal», wa xkʼan kaltik, ke chʼay ja lekil modoʼaliki. ¿Jas yuj? Jujuntik wa xyalawe ke ja winiki kechantani kʼotele chanteʼik bʼa mas biboʼe. Ja Wells, bʼa jani wa skʼuʼan ja evolución, xcholo ja bʼa 1920: «Yalawe ke ja winiki, kechantani kʼotel jastal tsʼiʼik bʼa wa xmilwaniye [...], ja yuj lekni yilawe ke ja nole kristyanoʼik amilwanuke sok ayaʼe bʼa yibʼ skʼabʼe ja tuki».

Mini ay duda ke ja Bʼajtan Guerra ekʼ bʼa spetsanil ja Luʼumi jelni sjomo ja smodo ja kristyano, jastalni yala ja Norman Cantor. Ja yeʼn cha yala: «Ke ja lame kristyanoʼik bʼa mas ayxa skʼujole mixani tʼun oj slaj yuja matik masto koʼel sjabʼile: ja bʼa jastal wa spensaraʼan ja bʼa politika, ja jastal wa skʼutes sbʼaje sok ja bʼa koʼel mulal sok ixuk winik». Ja jastal jel jom ja smodo ja kristyanoʼik tini chʼikan ja iglesyaʼiki, pes kʼeni sjom ja meran sjejelik bʼa Kristo yuja skoltay ja skʼuʼajel bʼa evolución sok snika ja kristyano bʼa oj wajuke ja bʼa guerra. Ja olomal bʼa soldadoʼik Frank Crozier stsʼijbʼan: «Ja iglesyaʼik bʼa wa xyalawe snochumane Kristo jelni lek xkoltaniye ja bʼa spekʼjel chikʼi, sok jelni jgustotikon ja wa xkoltaniye».

Mixa xkisji ja lekil modoʼalik

Ja bʼa jabʼilik tsaʼan yajni chʼak ja Bʼajtan Guerra ekʼ bʼa spetsanil ja Luʼumi, bʼa sbʼiʼilan ja jabʼilik loco veinte, mixani kʼe kisjuk ja lekil modoʼalik sok mixani ajyi timwanel bʼa skʼulajel ja bʼa jas mi lekuki sok jaxani kʼe skʼuluke ja jasa wa skʼanawe ja yeʼnle. Jun choluman sbʼiʼil Frederick Lewis Allen yala: «Yajni ekʼ lajune jabʼil tsaʼan yajni chʼak ja guerra, jani kʼot ja ‹Jabʼilk bʼa Mal Modoʼalik›. [...] Soka jastik wa xkʼulaxi ajyi cha chʼayni ja lekil modoʼalik bʼa wa xyayi slekilal sok stojolil ja sakʼanili, soka lekil modoʼalik jaw mini pasiluk stajel».

Tsaʼan ja bʼa jabʼilik 30 yuja chʼak ja jastik junuki, jitsan jelni kanye pobre. Ja bʼa xchʼakulabʼil ja jabʼiliki, ja kristyano cha ayexani bʼa pilan guerra bʼa mastoni jel yiʼajan wokol: jaʼa Xchabʼil Guerra ekʼ bʼa spetsanil ja Luʼumi. Ja niwak chonabʼik bʼa jel ja yipe wegoxta stojbʼese armaʼik bʼa jelni xchʼakwani, bʼa yani eluk ja bʼa pobreʼil ja kristyano, pe kechantani yijan tsatsal wokolik sok bʼa mi xbʼobʼ ekʼ bʼa jpensartik. Ja guerra kechantani xchʼaka jitsan chonabʼik; chabʼe ja bʼa jaw, ti bʼa Japón, bʼa mini jas kan yuja bombaʼiki. Miyonik kristyano chamye ja bʼa lugarik yiʼoje ja nazi bʼa ajyiyujile presoʼanumik. Ja bʼa guerra jaw, chamye 50 miyonik winik, ixuk sok yal untik.

Ja bʼa yojol ja Xchabʼil Guerra ekʼ bʼa spetsanil ja Luʼumi, ja kristyano kʼe yawekan ja lekil modoʼaliki sok jaxani kʼe yiʼe ja modoʼalik wa skʼanawe ja yeʼnleʼi. Ja libro Love, Sex and War—Changing Values, 1939-45 (Amor, sexo y guerra: el cambio de los valores, 1939-1945) wa xyala: «Ja bʼa tyempo jaw ja kristyanoʼik mixani jas xyawekan bʼa oj timjuke sbʼaja koʼel mulal sok ixuk winik. [...] Yuja mini jas xtimjiye ja bʼa smodoʼe wa sjeʼawe ja bʼa yojol ja guerra, ja kristyano cha mini jas wa xyawekan bʼa ay jas oj timjuke skʼulajel ja bʼa snaje sok ja bʼa spamilyaʼe».

Yuja wa xiwye oj chamuke, jelni kʼe kʼankʼunuk yujile bʼa oj kʼanjuke, ama ekʼum bʼej ita. Jun ixuk británica yala jastal it ja bʼa koʼel mulal sok ixuk winik ja bʼa tyempoʼik jaw: «Ja smeranili mini mulaluk ja jaw. Pes aytikon bʼa styempoʼil guerra». Jun soldado bʼa Estados Unidos yala jastal it: «Ja kristyano wa spensaraʼan ke ja jmodotikoni mini lekuk, pe keremotikonto sok wani xnaʼatikon ke chikan jas ora oj bʼobʼ chamkotikon».

Jitsan ja matik kanye sakʼan ja bʼa guerra jaw jeltoni yiʼaje wokol yuja jastik jel xiwela sbʼaj yilawe. Man jtyempotik, jitsan ja matik chʼineto ja ekʼ ja guerra, jelni xyiʼaje wokol ja wa xjul skʼujole ja jastik ekʼi. Jitsan kristyano chʼayujile ja skʼuʼajel sok ja lekil modoʼali. Bʼa mini tʼun wa skisawe ja matik ay xchol bʼa wa xyaʼawe kulan ja jas lek sok ja bʼa mi lekuki. Ja kristyanoʼiki kʼe spensaraʼuke kechantani oj skʼuluke ja bʼa lek sok ja bʼa mi lekuk ja bʼa styempoʼil wa xkan sbʼaji.

Yajkʼachil modoʼalik

Tsaʼan yajni chʼak ja Xchabʼil Guerra ekʼ bʼa spetsanil ja Luʼumi, el impormeʼik sbʼaja jastal wa xyilawe ja kristyano ja bʼa stajel sbʼaj jun ixuk sok winik. June ja bʼa jaw jaʼa imporme Kinsey, bʼa ayiʼoj mas ja 800 slamik, bʼa ti kʼulaji bʼa Estados Unidos ja bʼa jabʼilik 40. Yuja imporme jaw, jitsan kristyano mixani xkʼixwiye bʼa stajel tiʼal sbʼaja stajel sbʼaj jun ixuk sok winik, bʼa mini jel staʼawe tiʼal ajyi ja jaw. Ama ja bʼa spaklajel jaw, jastalni kʼot naxuk mas tsaʼan, ayni yiʼoj jastik bʼa jelxelxa sbʼaja winike wa xway sok smoj winike sok bʼa tuk modoʼik jel tuk. Pe ja jas xchiktes lek ja yajni chʼak ja guerra jani kʼe ipaxuk ja mal modoʼiki.

Bʼa jun tyempo, sleʼawe modo snakʼjel ja koʼel mulal sok ixuk winik. Ja yujil, ja bʼa radyo, ja bʼa cine sok ja bʼa telebisyon wani stimawe yajel ekʼuk ja loʼilik ma ja imajenik bʼa ayiʼoj koʼel mulal sok ixuk winik. Pe ja jaw mini albʼi mas. Ja William Bennett, bʼa ajyi secretario ja bʼa Educación bʼa Estados Unidos, yala ja it: «Ja bʼa jabʼilik 1960, ja paisi wego kʼe stukbʼese ja bʼa jas lek sok ja bʼa mi lekuki». Pe, ¿jas yuj jel ipaxi ja mal modoʼalik ja bʼa jabʼilik 60?

Ja bʼa jabʼilik jaw ja ixuke ajyiyujile mas libreʼil sok ja kristyanoʼik «tukbʼini ja jastal wa xyilawe ja bʼa stajel sbʼaj jun ixuk winik». Cha yawe ajyuk pastiyaʼik bʼa mi oj kan embarazada jun ixuk. Wanxani xbʼobʼ staʼ sbʼaje jun ixuk winik bʼa mixani tʼun xiwel oj kan embarazada ja ixuki. Ja yuj, jun ixuk winik jelxani oj staʼ sbʼaje «jach mi nupaneluke».

Cha jachuk ja periódico, ja cine sok ja telebisyon kʼe skʼan-e sok kʼe sjeʼe jastik bʼa mini kʼajyel wa sjeʼawe ajyi. Mas tsaʼan, jun aʼtijum bʼa gobierno bʼa Estados Unidos yala ja bʼa jas wa xbʼobʼ kiltik ja bʼa programaʼik bʼa telebisyon. «Ja programaʼik jaw, wa sjeʼa [ke] ja yajel ekʼ gustoʼi, jani mas tʼilan ke yuja spekʼjel chikʼ [sok] mixani cham yabʼjeluk ja oj bʼobʼ staʼ sbʼaj jitsan ixuk winik».

Ja bʼa jabʼilik 70, ja bideoʼik jelxani och eluk. Ja yuj, jitsan kristyano wanxani xbʼobʼ yil-e pelikulaʼik bʼa koʼel mulal sok ixuk winik ja bʼa snaje, bʼa mini wajel yil-e bʼa jun cine. Mas ajkʼachto, ja bʼa Internet yaweta kʼeʼuk ja skʼeljel ixuk winik bʼasane bʼa wani xbʼobʼ yil-e jitsan kristyano.

Ja wokolik yiʼonejan ja jastik jaw wani xyaʼa xiwel. Ja director bʼa jun preso bʼa Estados Unidos yala ja it bʼa mito jel axa kʼakʼujuk: «Lajune jabʼil tsaʼan wani xbʼobʼ loʼilanukonsok ja bʼa jas lek sok ja bʼa mi lekuk ja keremtik wa x-ochye ja bʼa preso, pe ja matik wa x-och ja wego mixani xyabʼye stojol ja jas wa xkʼan kalyabʼye».

¿Bʼa oj jtaʼ jkoltajeltik?

Mini oj bʼobʼ jleʼ jkoltajeltik bʼa iglesyaʼik ja bʼa luʼumkʼinal it. Jaʼuktoma oj skoltaye ja tojil srasonik ja Dyos jastalni skʼulan ja Jesús sok ja snebʼumanik ja bʼa bʼajtan siglo, ja iglesyaʼik tini aye bʼa sparte ja luʼumkʼinal it jelxa malo. Jun tsʼijbʼanum sjobʼo: «¿Jas guerra ajyel bʼa mi yaluneje kada kʼole ke wa xkoltajiye yuja Dyosi?». Jun sacerdote yala bʼa ayxa jabʼilik sbʼaja Iglesya sok ja jas wa sjeʼawe sbʼaja ja Dyosi: «Ja Iglesya mini jas wa skʼanaweyi a-skʼuluke ja kristyano, jaʼuktoma masni pasil ochel bʼa jun Iglesya ke yuj kʼeʼel bʼa jun autobús».

Chikani lek yuja jastik mi lek wa xkilatik ja bʼa luʼumkʼinali tʼilani ay jas oj jkʼuluktik. Pe, ¿jasunkiluk? ¿Jasa tʼilan oj tukbʼexuk ¿Maʼ tʼilan oj skʼuluk, sok jastal oj skʼuluk?

[Xcholjel]

Ja bʼa Bʼajtan Guerra ekʼ bʼa spetsanil ja Luʼumi [1914-1918] mixani tʼun chaʼanyabʼal kʼe yil-e ja sakʼanil ja kristyano»

[Recuadro]

JA LEKIL MODOʼAL SOK JA STSAJEL JASTIK SKʼULAJEL

Ja wego ja yaljelik stsajel jastik skʼulajel jaxani wa xyalawe ja lekil modoʼalik. Pe ja yaljelik jaw, mini junukxta, jastalni wa xyala ja choluman Gertrude Himmelfarb ja bʼa slibro The De-Moralization of Society (La crisis moral de la sociedad): «Ja bʼa lekil modoʼalik mini xbʼobʼ alxuk, jastal ja bʼa stsajel skʼulajel jastik junuk, [...]bʼa ayiʼoj derecho kada jujune bʼa stsajel ja jas wa skʼana».

Ja choluman jaw wa xyala ke ja jastik wa stsaʼatik skʼulajeli «bʼobʼta tini chʼikan ja jasa wa xkʼuʼantik, ja jastal wa xpensaraʼantik, ja jastal wa xkabʼ ayotik, ja jastik wa xkʼulantik kada kʼakʼu, jastal ja jmodotik, ja jasa wa xkʼulantik gusto, ja jasa wa sjeʼa ke tukotik ja keʼntik yuja tuk: spetsanil ja jas wa skʼulan jun kristyano, jun nole ma jun chonabʼ bʼa jastik ja wa stsaʼa skʼulajel bʼa chikan jas tyempo sok chikan jas rason». Ja yuj, ja bʼa jtyempotiki jitsan ja wa stsaʼawe ja bʼa jas lek xyilawe sok ja bʼa jas mi lek wa xyilawe, jastalni wa stsaʼawe yajni wa xwaj sman-e jastik junuk bʼa mercado. Pe ta ja kristyano wane skʼulajel ja bʼa jaw, ¿meran maʼ lek wane skʼulajel jastik junuk bʼa lek?

[Poto]

Ja pelikulaʼik sok tuk jastik bʼa yiʼoj koʼel mulal sok ixuk winik jelni pasil stajel