Ja bʼa jtyempotik wani mojxeljan jun tsatsal huracán. Ja Jesús ya sbʼiʼiluk ja «niwan wokol» (Mateo 24:21, TNM). Sok ama mi xbʼobʼ wajtik bʼa pilan lugar yuja niwan wokol jaw, pe wani xbʼobʼ jleʼ jkoltajeltik. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik?

Ja bʼa sLoʼil bʼa Yaxkʼul, ja Jesukristo yala ja jasa oj jkʼuluktik: «Nochowik slejel bʼajtan ja sGobyerno ja Dyos sok ja stojili» (Mateo 6:33, TNM). ¿Jas wa xkʼan yal ja it?

«Nochowik slejel bʼajtan ja sGobyerno ja Dyos». Ja it wa stojolan jani mas tʼilan oj kiltik ja sGobyerno ja Dyos yuja tuk (Mateo 6:25, 32, 33). ¿Jas yuj tʼilan oj kiltik jachuk? Yujni ja winiki mi xbʼobʼ stojbʼes ja wokolik ay ja bʼa luʼumkʼinali. Kechanta yeʼn oj bʼobʼyuj ja Dyos.

Nochowik slejel «ja stojili». Ja it, wa stojolan tʼilan oj jkʼuʼuktik ja sleyik soka srasonik ja Dyos. ¿Jas yuj? Pes ta keʼn jtsaʼatik ja bʼa lek soka bʼa malo mini lek oj elkotikʼot (Proverbios 16:25). Pe ta jkʼuʼantik ja jastik yaʼunejkan kulan ja Jyoba, oj katik gustoʼaxuk sok lekni oj wajkujtik ja keʼntik (Isaías 48:17, 18).

¿Jas yuj ja Jesús yala: «Nochowik slejel bʼajtan ja sGobyerno ja Dyos sok ja stojili»? Yujni ja yeʼn yala jujuntik oj bʼobʼ chʼay sate sok oj spensaraʼuke ja skʼulajel ganar jitsan takʼini  seguro oj ajyuke. Tuk ja jel oj chamskʼujole slejel ja jas mas tʼilan bʼa ajyel sakʼan bʼa mini oj kanyujile tyempo slejel ja sGobyerno ja Dyos (Mateo 6:19-21, 25-32).

Pe ja Jesús skʼapayi ja matik teye bʼa sparte ja sGobyerno ja Dyos oj ajyukyujile ja janekʼ oj makunukyujile ja wego sok jitsan slekilal ja bʼa tyempo jakumi (Mateo 6:33, TNM).

Ama ja bʼajtanik nebʼumanik bʼa Jesús yaʼawe bʼajtan ja sGobyerno ja Dyos sok ja stojolili, mini kʼot yil-e ja xchʼakelal ja wokoliki, pe staʼaweni jun meran koltajel. ¿Jastal?

Skʼuʼajel ja jastik toj yaʼunej kulan ja Dyosi koltajiye yuja bʼa wokolik ekʼ sbʼaje ja matik mi kʼot smaklaye ja Jyoba. Ja niwan smajlajel yiʼoje bʼa ojni jakuk ja sGobyerno ja Dyos koltajiye bʼa oj kuchyujile ja tsatsal wokolik ekʼ sbʼaje ja bʼa sakʼanile. Sok ja Dyosi yayile ja ipal bʼa oj kuchyujile (2 Corintios 4:7-9).

Ja nebʼumanik bʼa bʼajtan siglo skʼuʼane ja mandar bʼa Jesús bʼa slejel bʼajtan ja sGobyerno ja Dyos. Xcholowe ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos ja bʼa slugareʼi (Colosenses 1:23). Ja bʼa jtyempotiki, ¿ay maʼ ma wane skʼulajel ja aʼtel it?

¡Ayniʼa! Ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba wa skʼuʼane mojanxa ja sGobyerno ja Dyos bʼa oj xchʼaysnajel ja jastik junuk ja bʼa luʼumkʼinal it. Ja yuj wa skʼujolane skʼuʼajel ja yaljelik it bʼa Jesús: «Jaxa yajcʼachil loil it jastal huan xa scʼulajel mandar ja Diosi, ja loil iti oj chʼac pucxuc ja ba spetzanil ja lugari. Cada lugar oj chʼac cholxuc yabye ja suinquili. Cuando chʼac ta pucxuqui, ti xa oj cʼot ticʼan ja tiempo ita» (Mateo 24:14).

¿Jas oja kʼuluk yajni xa wabʼ ja «yajcʼachil loil it»? Nocho ja lekil sjejel yaʼawekan ja bʼa bʼajtan siglo ja swinkil ja bʼa chonabʼ Berea, bʼa Macedonia. Yajni yabʼye ja lekil rason xcholo ja jekabʼanum Pablo sbʼaja sGobyerno ja Dyosi, «jel sgusto smaclaye», spaklaye lek «ja yabal ja Diosi ba oj yil ta meran ja jas huax alji yabyei», sok «jitzan ja yenlei scʼuane nia» (Hechos 17:11, 12).

Ja weʼn ojni bʼobʼa kʼuluk jachuk. Ta aleʼa bʼajtan ja sGobyerno ja Dyos sok ja stojili, oja taʼ akoltajel sok atalnajel ja wego, jaxa bʼa tyempo jakumi oja wabʼ stsamalil ajyel laman bʼa tolabida sok mixa jas oj ya xiwan.