Ja jKʼulumantiki wa syajtayotik sok wa xcham skʼujol bʼa keʼntik
1. YEʼN WA XYA ELJAN JA KʼAʼUJI
¿Wan maʼ x-ekʼ bʼa wa pensar jastal maʼ ja sakʼanil lek bʼi meyuk ja Kʼaʼuji? Stsʼakatal ja Kʼaʼuji, ja teʼaltik wa x-ajyi spowil, snich, sat sok sbʼakʼ. Cha wa xyaʼakan ja teʼaltik ojyijan jaʼ ja bʼa yechiki, wa xyiʼaj man bʼa spowil sok tixa wa xtabʼani.
2. YEʼN WA XYAʼ JAKUK JA JAʼI
Ja jaʼi jun majtanal jel chaʼanyabʼalil bʼa Dyos. Stsʼakatal ja jaʼi, ja luʼumi wa xyaʼa waʼelal. Ja Dyosi wa xyaʼakitik jitsan jaʼ, jitsan sat jastik junuk sok jitsan waʼelal, sok wa xyaʼ ajyuk gusto ja jkʼujoltiki.
3. YEʼN WA XYAʼA JWAʼELTIK SOK JKʼUTIK
Jitsan nantatalik wa xcham skʼujole jastal stajel ja swaʼele sok ja skʼuʼ wa xmakuniyuj ja spamilya. Ja Yabʼal ja Dyosi wa xyala la jkʼeltik ja yalchaniki bʼa mini wa stsʼunuwe, mini wa xjachʼulaniye, mini wa snolo ja swaʼele, pe ja jTatik bʼa satkʼinali wani xyayi swaʼele. Ja yeʼnle wa x-ajiyile, jaʼukto maʼ mi oj cha yaʼ kitik ja keʼntiki (Mateo 6:25, 26).
«Qʼuelahuil ja yal nichim ba huitzi [...]. Pero mi ni ja scʼu ja rey Salomoni mi slaja ja jastal ja yelahuil ja yal nichim jahui conser ja Salomoni jel tzamal juntiro ja scʼu huas slapa. [...], jel tzamal ja yelahuil huas scʼulan ja Diosi. ¡Jauc to ma huenlex mi oj ni scʼuutesexa!» (Mateo 6:28-30).
Ja Dyos ojni bʼobʼ yakitik ja jwaʼeltik sok ja jkʼutiki, cha ojni bʼobʼ yakitik ja tuk jastik wa xmakunikujtiki. Yajni wa xleʼatik modo skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyosi, ja yeʼn wa xya koʼ jlekilaltik ja yajni wa xkʼujolantik ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtik bʼa slejel ja jwaʼeltiki ma ojni bʼobʼ skoltayotik bʼa stajel jun kaʼteltik bʼa jachuk oj bʼobʼ jmantik ja jas wa xmakunikujtiki (Mateo 6:32, 33).
Yajni wa xpensaraʼantik ja bʼa Kʼaʼuji, ja yajni wa xyaʼa ja jaʼi, ja yal chanik sok ja nichimiki, ¿anke merani lek ay kiʼojtik lekil rasonik bʼa syajtajel ja Dyos? Ja bʼa artikulo ti jakumi oj kiltik jastal ja jKʼulumantiki skʼumunejni ja kristyanoʼik.