JA SOLDADOʼIK wane spakjel ajnel ja bʼay ja tiroʼaneli. Yajni wajum och ja David wa xyila ja soldadoʼik xiwelxta aye. Pe ¿jas yuj? Bʼobʼta jani yuj ja wanexta yabʼjel wan taxel tiʼal ja sbʼiʼil jun soldado. Sok tey tekʼan tiw, bʼa jun slomanil wits sok wani skʼana tiroʼanel, jani ja winik mas niwan wan yiljel ja David.

¡Jani ja Goliat! Ti snaʼa ja David jas yuj wane xiwel ja soldadoʼiki, pes jel niwan sok jel chaʼan juntiro. Ja yalali junuk chabʼ winik sok mini ti chʼikanuk ja skʼu bʼa kʼakʼanel ma guerra. Cha chapan lek man yej, sok juni soldado jel ja yip sok jel snaʼa tiro. Ja Goliat skʼana maʼ oj tiroʼanusok. Pensaraʼan jastal wa sjakʼajan ja slomanil ja wits ja tsatsal xiwela sbʼaj skʼumali bʼa wan skʼanjelyi ja mandaranum bʼa Israel sok ja soldadoʼik bʼa ay maʼ oj tiroʼanusok. Ja Goliat skʼana jun israʼelenyo bʼa tiroʼanelsok sok xchʼakjel ja guerra (1 Samuel 17:4-10).

Ja israʼelenyoʼik xiwye sok cha jachuk ja Saúl. Ja David yabʼ ayxa mas ja jun ixaw jach wan ekʼeli. Ja filisteoʼik sok ja israʼelenyoʼiki, tini joyane ekʼ wane smaklajel kʼakʼu kʼakʼu ja jas wan yaljel ja Goliat. Ja David kʼe yolom. ¡Jelni kʼixwela sbʼaj skʼeljel xiwelxta ay ja mandaranum bʼa Israel sok ja soldadoʼiki, sok cha teye ja oxwane sbʼankil ja David! Sbʼaja yeʼn, ja tan winik it mi kʼuʼumanuk Dyosi, mi kechanta ja wan stseʼlajel ja soldadoʼik bʼa Israel skʼanjel tiroʼanel, jani wan stseʼlajel ja Dyos bʼa Israel, ja Jyoba. Pe ¿jas oj skʼuluk jun yal kerem jastal yeʼn? ¿Sok jastal wa skoltayotik ja skʼuʼajel sjeʼaʼi? (1 Samuel 17:11-14).

La kumxukotik jitsan ixaw sbʼaja jas wan ekʼel ja wego. Och kʼaʼuxa, ja David wan stalnajel ja xchej ja stat ja bʼa bʼujanik wits mojan yiʼoj ja Belén. Juni tsamal yal kerem bʼa wan solteroʼaxel, chakal olom sok jel bibo skʼeljel. Jel skʼulan gusto syamjel ja arpa ja yajni ay styempo, bʼobʼta jani wa xnikjiyuj ja jastik tsamalik skʼulbʼen ja Dyosi. Bʼobʼta jel snaʼa yajel okʼuk yuja jitsan oraʼik wa spila bʼa snebʼjeli. Pe ja ochkʼakʼu it, jekubʼal spayjel yuja stati, pe wegoxa (1 Samuel 16:12).

Yajni kʼoti, ja stat Jesé wan loʼil sok jun winik bʼa ayxa yala kʼujol, jani ja aluman Samuel. Yeʼn sjekunej ja Jyoba bʼa oj stsaʼ june ja yuntikil ja Jesé bʼa oj och mandaranum bʼa Israel. Ja Samuel yilata ja juke sbʼankil ja David, pe ja Jyoba mini june stsaʼunej. Pe yajni kʼot ja David, ja Jyoba yalayabʼ ja Samuel: «¡Kʼeʼan, tʼoloyi ja aseyte, yujni yeʼna ja maʼ jtsaʼuneji!». Ja yuj, bʼa stiʼ sat ja sbʼankilik ja David, ja Samuel stʼoloyi ja aseyte ja keremi: sjama jun kacho bʼutʼel aseyte jel chaʼanyabʼal sok stʼoloyi tʼunuk ja bʼa yolomi. Man tiw, ja sakʼanili tukbʼi. Ja Biblia wa xyala ja yip ja Jyoba kʼe aʼtijuk sbʼaja David man tyempo jaw (1 Samuel 16:1, 5-13).

 ¿Yaʼa maʼ sbʼaj niwanil ja David? Miyuk, snaʼa smajlajel bʼa atojuk yuja yip ja Jyoba sok bʼa oj ajukyi chaʼanik cholal. Pe malan xkʼot ja jaw, ja yeʼn juni ala talnachej. Ja aʼtel it wani skʼana skʼujolajel sok bʼa mok xiwan. Jun ekʼele, jun choj kol skʼux ja xchej ja stati, sok bʼa pilan, jun oso. Bʼa xchabʼil ekʼele, ja David mi kechanta snutsu ja chanteʼik jach najat lek. Kʼe tirosok bʼa skoltajel ja yal chejiki. Smila stuchʼil ja kʼakʼal chanteʼik it sok mi maʼ koltajiyuj (1 Samuel 17:34-36; Isaías 31:4).

Sok ja tyempo, ja Saúl kʼot yabʼ ja jastal jel lek xtax tiʼal ja David sok sjeka spayjel. Ama junto soldado jel chapan, pe ja Saúl xchʼayata ja skoltajel ja Jyoba yuja skʼoko ja smandari. Ja Jyoba yaʼakan skoltajel, soka yeʼn jelxa xchʼinajbʼi, mixa maʼ wa sjipa skʼujolsok sok jelxa kʼakʼ. Yajni jach wa x-ajyi, kechanta wa xya lamxuk ja kʼini. Jujuntik yaʼtijumik ja Saúl kʼot yabʼye ja David juni lekil kʼinanum sok jel snaʼa tiro. Ja yuj jekji spayjel sok kʼot jun kʼinanum sok ja maʼ wa skuchu ekʼ ja slepan takʼin wa smakasok ja mandaranum Saúl (1 Samuel 15:26-29; 16:14-23).

Ja yani, jelni ja jastik wa xbʼobʼ snebʼ-e ja keremtik akʼixuk sbʼaja skʼuʼajel sjeʼa ja David. Ya makunuk lek ja styempo bʼa mojxel mas soka Jyoba. Cha snaʼa smajlajel bʼa oj stoj ja smodo bʼa jach oj ya el slekilal mas tsaʼan ja bʼa aʼtelik oj skʼuluki. Pe bʼa spetsanil ja it, yaʼakan atojuk yuja Jyoba. ¡Jun lekil sjejel bʼa spetsanil keʼntik! (Eclesiastés 12:1).

Yuja wan yaʼteltajel ja Saúl, ja David wa xwaj jach najtik ekʼele ja bʼa snaj bʼa stalnajel ja chejiki sok ay ekʼele wa xkan albʼel. Bʼa jun ekʼele ja bʼa jaw, ja Jesé sjeka ja David bʼa oj waj yil ja sbʼankiliki, pes ja yeʼnle soldadoʼe bʼa Saúl. Ja David skʼuʼan sok waj ja bʼa slomanil kʼinal ja Elah, sok yiʼonej jastik oj yabʼye. Yajni kʼoti, cham yila yuja kechan joyane ekʼ ja soldadoʼik jastal jtaʼatiktakon tiʼali. Xchabʼil kʼole mini jas wane skʼulajel ja bʼa seʼan slomanil kʼinal wits jaw (1 Samuel 17:1-3, 15-19).

Ja David jel tuk yila. ¿¡Jastalxa modo xiwelxta ay ja soldadoʼik ja Dyos sakʼani, ja Jyoba, yuj smul jun winik mi kʼuʼumanuk Dyos!? Yuja jastik wan yaljel ja Goliat, ja David yila jani stseʼlajel ja Jyoba. Ja yuj, yalayabʼ ja soldadoʼik bʼa tʼilan achamuk ja Goliat. Ja sbʼankili, ja Eliab, kʼot yabʼ ja jas wan yaljel ja David sok yutaj. Yalayabʼ jas wanuk ja il sok jas yuj jakel smechlajel ja tiroʼaneli. Pe ja David yalayabʼ: ‹¿Jasa ja jmuli?›, sok cha yala kechanta wan loʼilsok ja soldadoʼik. Sok konganani wan yaljel bʼa achamuk ja tan Goliati, sok kʼot yabʼ ja mandaranum Saúl, soka yeʼn sjeka spayjel (1 Samuel 17:23-31).

Ja David yalayabʼ ja tsamal yaljelik it ja mandaranumi: «Mok xiwuk jawa kʼujolex yuj smul yeʼna». Pes ja Saúl sok ja swiniki xiwel aye yuj smul ja Goliat. Bʼobʼta jani yuj jawa slaja sbʼaje soka tan chaʼan niwan winik it, pes kechan wa staʼawe kʼot ja snalani. Wa spensarane wego oj miljuke, pe ja David mi  jach wa spensaraʼan. Jastal oj kiltikon, ja yeʼn tuk wa spensaraʼan. Ja yuj skʼapa sbʼaj oj tiroʼanuk sok ja Goliat (1 Samuel 17:32).

Pe ja Saúl ti yalayabʼ ja David: «Ja weʼn mini oj bʼobʼ wajan tiroʼanel soka tan filisteo it, yujni ja weʼn jelto kerema, soka yeʼn junxani kʼakʼanum man skeremil». ¿Yuj maʼ meran jelto yal kerem ja David? Miyuk, pe mitoni cha yiʼojuk ja jabʼil bʼa oj och soldado sok bʼobʼta ja sniʼ sati bʼa yal untikto. Pe naʼubʼalxa sbʼaj jun kerem mi xiwi sok junxa yal soltero (1 Samuel 16:18; 17:33).

Bʼa yajel kulan skʼujol ja Saúl, ja David xcholoyabʼ jastal smila jun choj sok jun oso. ¿Yuj maʼ wan stoyjel sbʼaj? Miyuk. Ja yeʼn snaʼunej maʼ koltajiyuj. Ja David yala yeʼna ja Jyoba, ja maʼ koltajiyuj bʼa oj smil ja choj sok ja oso, cha ojni koltajuk bʼa oj smil ja tan filisteo it. Tixa kʼumbʼi skʼujol ja Saúl sok yala: ‹Kaʼax, sok ja Jyoba a-skoltaya› (1 Samuel 17:37).

¿Wan maʼ xa kʼana oj ajyuk juna kʼuʼajel jastal ja David? Ja skʼuʼajel yiʼoj ja David mi kechan lom jach ajyiyuj. Wani sjipa skʼujol bʼa Dyos yuj wa snaʼa sbʼaj lek sok cha jel koltubʼal. Soka jas ekʼel sbʼaj wani snaʼa lek ja Dyos wani xtalnaniʼa sok wa xya kʼotuk ja jas wa skʼapa. Bʼa oj ajyuk jun jkʼuʼajeltik jastal ja yeʼn, jel tʼilan oj jnebʼtik mas bʼa yeʼn spaklajel ja Biblia. Ta wa xkʼulantik ja jas wa xnebʼatiki, ojni kiltik slekilal sok oj ya tsatsbʼuk ja jkʼuʼajeltik bʼa Dyosi (Hebreos 11:1).

Ja Saúl ya slap ja David ja skʼu bʼa soldado, bʼa oj slajtik jastal bʼa Goliat. Kʼulubʼal sok cobre sok bʼobʼta cha ayiʼoj jun pilan kʼuʼal kʼulubʼal sok takʼin jastaltik spatik chay. Pe yajni ja David slapa ja kʼuʼali yila jel al sok jel oj makjukyuj. Ja yeʼn mini yiʼojuk xchapjelal bʼa soldado, ja yuj mini kʼajyeluk slapjel ja kʼuʼal jaw, chomajkil niwan oj kanyuj ja skʼu ja Saúl, ja winik mas chaʼan ja bʼa Israel (1 Samuel 9:2). Ja yuj sopoʼel sok slapa ja skʼu bʼa talnacheji, jastalni kʼajyel wa slapawe bʼa tyempo jaw (1 Samuel 17:38-40).

Ja David yiʼoj ekʼ ja steʼ bʼa talnacheji, sjelbʼunej jun smorral sok jun sjimichʼ. Pe ja bʼa jtyempotiki, bʼobʼta ja yal jimichʼi mi xmakuni, pe ja bʼa tyempo jaw, juni yamkʼabʼal jel xmakuni. Ja it juni xetʼan spejkʼul tsʼuʼum bʼa ayiʼoj chabʼ najtil yakʼil ja bʼa xchikiniki, sok jani mero syamkʼabʼ ja talnachej. Wa xchʼikjiyi jun yal ton ja bʼa spejkʼuli sok ti wa xkʼe jimxuk tsats lek man wa sijpaxi jun yakʼil sok tojxta wa xwaj ja ton ja bʼa wa stsʼaxi sok wani xmilwaniʼa. Ja bʼa najate, ja jimichʼi juni yamkʼabʼal jel xmakuni pes jujuntik soldadoʼik wani snaʼawe lek tsʼawanel sok ja jimichʼi.

Ja David chapanxa ay sok wajumxa slejel ja Goliat bʼa tiroʼanel. ¿Wan maʼ xbʼobʼa wil ja jastal wan yajel orasyon ja yajni wajum och ja bʼa stiʼ jaʼ wan stuljel ja joʼe yal bʼilitsʼ ton? Sok ti wajuma, wajum ajnel bʼa kʼeʼel tiro sok ja Goliat.

¿Jas maʼ spensaraʼan ja Goliat yajni yila ja David? Kʼe skʼenay, wa xcholo ja Biblia, pes yujni jun yal keremto, chakal olom sok tsamal skʼeljel. Ja Goliat kʼe utanuk yaljel ‹¿yuj maʼ jun ta tsʼiʼon yuja jakuma sok jun teʼi?›. Bʼobʼta yilata syamunej jun teʼ ja David, pe mi yila ta cha ayiʼojan jun sjimichʼ. Bʼa sbʼiʼil ja sdyosiki kʼe staʼ tiʼal kistal ja David sok yalayabʼ oj yayi ja sbʼakʼteli ja chanteʼik bʼa oj skʼux-e (1 Samuel 17:41-44).

Man jtyempotik, ja sjakʼjel oj ya ja David wani sjeʼa jel sjipa skʼujol bʼa Dyos. Pensaraʼan ja jastal wan yawajel ja Goliat: ‹Ja weʼn jakuma sok juna wespada, juna lansa sok juna jabalina. ¡Pe ja keʼn wajumonamok bʼa sbʼiʼil ja Jyoba! Ja mero olomal bʼa kʼakʼanumik yiʼoj ja Israel, ja maʼ wana stajel tiʼal kistali›. Ja David mini tʼun xiwyuj ja xchaʼanil sok ja syamkʼabʼik jun winik. Ja Goliat staʼunej tiʼal kistal ja Jyoba, sok ja Jyoba ojni sjakʼyi. Jastalni yalata ja David: «Ja Jyoba yeʼn sbʼaj ja guerraʼaneli» (1 Samuel 17:45-47).

Ja David wa snaʼa lek jel chapan sok jel niwan ja Goliat, pe mi xiwyuj ja jaw. Mi junukxta wa spensaraʼan jastal ja Saúl sok ja soldadoʼiki. Mi slaja sbʼaj sok ja Goliat, ja yaʼ slajsok ja Jyoba. Ja xchaʼanili junuk oxe metro sok mi chikan bʼa  wa xyaʼakan ja tuki. Pe ¿yuj maʼ mas niwan ja yeʼn yuja Kʼuluman bʼa spetsanil ja jastik ayi? Ja smeranili, jastalni tuk winik, ja Goliat kechanta jun mi yal xanich; jun mi yal xanich bʼa ojxta sbʼat ja Jyoba.

Ajnel wa staʼ ja skontra ja David. Ya el jun yal ton ja bʼa smorrali sok xchʼika bʼa sjimichʼ. Kʼe sjim tsats lek ja sjimichʼi man kʼe abʼxuk ja yokʼelal yuja yipi. Anto ja Goliat jakumjan ja bʼay ja David bʼobʼta koltubʼalyuj jun soldado ja maʼ wa skuchu ekʼyi ja lepan takʼin wa smaka sbʼajsoki. Ja sniwanili mini jel xkoltajiyuj, pes ja maʼ kuchanyuj ja slepan takʼini mi staʼa kʼe smakjel ja man yolomi. Sok ja David tini stsʼaʼayi bʼa mero yolom (1 Samuel 17:41).

Anto ja David stsʼaʼa ja toni. Pensaraʼan ja xchʼabʼabʼixta ay ja soldadoʼik yiljel ja xjuʼuʼixta wajum och ja toni man bʼay ja Goliat. Ja Jyoba stojoni lek ja David bʼa mok cha stsʼa pilan ekʼele. Ja toni tini kʼot mero spatan ja Goliat sok sjotoniʼa. Ja Goliat xbʼechʼeljixta ekʼ man mokʼi. Jel xiw ja soldado syamunej ja slepan takʼin wa smakasok ja Goliat sok bʼobʼta spaka ajnel. Anto, ja David mojxi och ja bʼay ja Goliat sok skʼutsuyi ja snukʼi (1 Samuel 17:48-51).

Ti chʼay ja xiwel yiʼoj ja Saúl sok ja soldadoʼiki. Sok jun tsatsal awanel bʼa tiroʼanel yiʼajeyi spatik ja filisteoʼiki. Jach ekʼ ja jastal alubʼalyabʼ ja Goliat yuja David: «Ja Jyoba [...] ojni yaʼex bʼa jkʼabʼtikon» (1 Samuel 17:47, 52, 53).

Pe ja bʼa jtyempotik ja wego, ja kʼuʼumanik Dyos mixa xchʼika jbʼajtik ja bʼa tiroʼaneli (Mateo 26:52). Pe ama jachuk, jelni lek oj jnochtik ja skʼuʼajel sjeʼa ja David. Tʼilan oj kiltik ja Jyoba jun Dyos sakʼan, bʼa kechan yeʼn oj kaʼteltaytik sok oj kistik. Bʼobʼta ay ekʼele ja wokol wa x-ekʼ jbʼajtiki jel tsats. Pe yuja Jyoba jel juntiro ja yipi, ichilita wa xkan ja jwokoltiki, soka yeʼn ojni skoltayotika. Ta wa stsaʼatik yaʼteltajel ja yeʼn sok wa xjipa jkʼujoltiksok, jastal ja David, mini oj ajyuk mini jun wokol bʼa mi oj kuchkujtik sok mi oj stojbʼes ja Jyoba.