Pojkiyon bʼa 1960. Ja jnani kechanto 17 jabʼil yiʼoj sok ajkʼachto akʼubʼalkan yuja jtati. Ja yeʼn sok ja keʼn teytikon soka jtatawelo bʼa yal chʼin lugar Burg, bʼa República Democrática Alemana (ma Alemania oriental). Jastalni jitsan ixuk winik, ja jpamilya mini skʼuʼan ta ay jun Dyos, ja yuj mini ay stojolil xkabʼtikon bʼa Dyos.

Ja jtatawelo jel skisawon, sok ja keʼn jel xkʼulan gusto. Tolabida wa xya jkʼuluk tuktukil jasunuk, jastal kʼeʼel bʼa teʼ ma skʼutsjel ja skʼabʼi. Jelni xkʼulan gusto ja jaw. Kʼotelon jun yal kerem jel gustoʼayon.

Jun kʼakʼu, yajni ay kiʼoj juke jabʼil sok ajkʼachto kʼe ochkon b’a xchabʼil jabʼil ja bʼa eskwela, ayni jas ekʼ jel xiwela sbʼaj. Yajni kumxiyon ja bʼa eskwela, kala oj kʼekon bʼa jun sposteʼil lus. Ayiʼoj junuk waxake metro ja xchaʼanili sok koni jbʼaj jun tsatsal korriente bʼa lus bʼa ya tup kikʼ. Ti sakʼbʼiyon bʼa ospital, pe mixa tey kabʼ ja jkʼabʼi. Tʼilan skʼutsuweki yujni jel tsikel kanel, sok jel yiʼoj kanel ja jyajbʼeli sok xiwela sbʼaj bʼa oj ya och pilan chamel ja bʼa jchikʼeli. Ja jnani soka jtataweloʼik jel aji tristeʼaxuke. Pe yuja kechanto jun yal keremon, mi xkabʼ stojolil spetsanil ja swokolil oj yijanki ja bʼa jsakʼanil ja desgrasya jaw.

Yajni elyon ja bʼa ospital, cha kumxiyon ja bʼa eskwela, pe ja yal untik jel skʼenayone, wa sjutbʼiyone sok wa stsʼaʼaweki jastik junuk yujni mi xbʼobʼ jkoltay jbʼaj. Ja jastik wa xyalawe kabʼi jel yaj xkabʼ juntiro. Ja yuj, aji ochkon ja bʼa lugar bʼay ja yal untik empedido bʼa Birkenwerder. Yuja najat wa xkan ja jnaji, ja jnan sok ja jtataweloʼik mini ayiʼoje mas takʼin bʼa wa xwaj yulatayone, kechan wa xkilawe ja bʼa bakasyoniki. Ekʼni lajune jabʼil ja mi ti ajyiyonsoke.

Jel jnebʼa skʼulajel jastik junuk soka koki. ¿Wan maʼ xbʼobʼ ekʼuk bʼa wa pensar waʼel sok jun kuchara yajel makunuk jawa woki? Pes ja keʼn, jnebʼa skʼulajel ja jaw. Chomajkil jnebʼa sukʼjel ja keji, syixjel ja kolomi sok sjejel senya ja yajni wala kʼumaniyoni. Ja yuj, ja koki jani pax ja jkʼabʼi.

 Yajni wanon solteroʼaxel jel xkʼulan gusto skʼumajel kwentoʼik bʼa ciencia. Wa x-ekʼ bʼa jpensar oj kʼotuk ja tyempo oj ajuk och jkʼabʼ jach makinaʼik wa xnijki bʼa oj jkʼul chikan jasunuk. Yajni kechanto 14 jabʼil kiʼoj kʼe jnukʼ may. Soka jaw wa xkabʼ wa skoltayon sok jach wala ajyiyon jastal ja tuki. Wa xpensaran: «Ja keʼn cha wani xbʼobʼ jnukʼ may. Ja snukʼjel mayi jani sbʼaj ja matik ayxa skʼujoli ama mey jkʼabʼ».

Sok jel jpila tyempo sok koltanel ja bʼa komoni. Ja yuj ochyon juʼun ja bʼa Juventud Libre Alemana, jun tsome keremtik bʼa wa x-aʼtijiye lajan bʼa wa xkoltajiye yuja gobyerno, ja tiw jtaʼa ja niwan cholal bʼa secretario. Chomajkil ochyon juʼun bʼa jun kʼole tsʼebʼanum sok bʼa snebʼjel poemaʼik, sok wala wajyon tajnel soka matik empedido. Yajni chʼak ja kestudioʼik sok ja tyempo jnebʼa, jtaʼa kaʼtel bʼa jun empresa ja bʼa yal chonabʼ bʼayoni. Aji ochki jun aparato jastal jkʼabʼ yujni wa xkʼana oj ajyukon jastal june maʼ tsʼikan lek.

Jun ekʼele, yajni wanon smajlajel ja tren bʼa oj wajkon ja bʼa kaʼteli, jak staʼon jun winik sok sjobʼoki ta wa xkʼuʼan ja Dyos oj yaki pilan ekʼele ja jkʼabʼi. Ja sjobʼjel jaw kan pensaraʼuk jutsʼin. Ja keʼn wani xkʼana, pe mi tʼun jkʼuʼan, yujni ja jaw mini oj ekʼuk. Ja keʼn mi xkʼuʼan bʼa Dyos sok jkʼuʼunej lek mey jun Dyos sakʼan. Man jutsʼin jaw, jleʼa modo bʼa mok jtaʼ ekʼ ja winik jaw.

Ekʼ tʼusan tyempo, jun jmoj aʼtijum ixuk slokowon bʼa oj jnaʼ sbʼaj ja spamilya. Yajni wantikon yujel kajpe, ja snantati kʼe staʼe tiʼal bʼa Dyos. Wa xyawe sbʼiʼiluk Jyoba. Jani bʼajtan ekʼele kabʼ bʼa ay jun sbʼiʼil ja Dyosi (Salmo 83:18). Bʼa keʼna, jpensaraʼan: «Mini ayuk jun Dyos, ama chikan jastal xyawe sbʼiʼiluk. Ojni jeyile bʼa chʼayele lek». Yuja jkʼuʼunej lek bʼa mey jun Dyos, jkʼana oj loʼilanukotikon sbʼaja Biblia. Pe ja jas ekʼi sok cham kabʼi, mini tʼun bʼobʼ ka prebaʼik ta mey jun Dyos.

Yajni wantikon spaklajel och ja jas yalunejkan oj ekʼuk ja Biblia, ja skʼuʼajelik kiʼoj bʼa mey jun Dyos takal takal och chʼayuk. Kaʼa jbʼaj kwenta spetsanil ja jas yalunej oj ekʼuk ja Dyos, ama alubʼal jitsan ma miyonik jabʼil bʼajtan, kʼotelniʼa. Jun ekʼele, kaʼatikon slaj ja jastik wan ekʼel soka jas tsʼijbʼunubʼal bʼa Mateo, kapitulo 24; ja Lucas, kapitulo 21, sok ja 2 Timoteo, kapitulo 3. Jachni jastal ja syajalik ja chamel wa x-aji snaʼ ja loktor jas chamel awiʼoj, ja jastik wan ekʼel bʼa wa staʼa tiʼal ja bʼa kapituloʼik jaw skoltayon bʼa yiljel tixa aytik ja bʼa stsaʼanil k’ak’u jastalni wa xyala ja Biblia. * Jel cham kila. Ja jastal wan kʼotel ja bʼa jas yalunejkan ja Biblia oj ekʼuki chikani lek.

Ya kʼokxukon ja jas wanon snebʼjeli jani ja smeranil. Kʼe kayi orasyon ja Jyoba sok kaʼakan jas jnukʼjel mayi, ama ayxa mas ja lajune jabʼil jel xkabʼi. Jnochoyi spaklajel ja Biblia jun jabʼil, sok ja 27  bʼa abril bʼa 1986 kiʼaj jaʼ nakʼul bʼa jun niwan basija yujni ja bʼa tyempo jaw ja yaʼtel ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba timubʼal ja bʼa Alemania oriental.

Yuja timubʼali, wa stsomo jbʼajtikon bʼa naʼitsik sok bʼa yal chʼin tsome. Ja yuj, jel tʼusan wa xnaʼa sbʼaj ja Taʼumantiʼik. Pe junta chʼaykʼujol, ja matik ay xcholi yaʼawe permiso oj wajkon man Alemania occidental, ja tiw mi timubʼal ja yaʼtele ja Taʼumantiʼiki. Sbʼajtanil ekʼele ja bʼa jsakʼanil wajyon bʼa jun niwan tsomjel sok kila jitsan mil jmoj-aljelik. Ja jaw mini xchʼay jkʼujol.

Tsaʼan yajni mok ja sbardaʼil ja Berlín, yawekan ja timwanel sbʼaja taʼumantiʼik bʼa Jyoba. ¡Ja wego wanxa xbʼobʼ kaʼteltaytikon ja Jyoba jach librexa! Wa xkʼana oj pil mas tyempo ja bʼa xcholjeli, pe jel la xiwyon stajel loʼil ja matik mi xnaʼa sbʼaje. Jelni skoʼelalon xkabʼ yuja mey jkʼabʼi sok yuja janekʼ tyempo ajyiyon bʼa jun naʼits bʼa wa xtaxye ja matik empedido yajni chʼinonto. Ama jachuk, ja bʼa 1992 jkʼulan probar xcholjel 60 ora ja bʼa ixawi. Jel lek wajkuj sok jel kabʼ stsamalil, ja yuj jach kʼulan spetsanil ja ixawik sok jkʼulan junuk oxe jabʼil.

Tolabida wa xjuljkʼujol ja yaljelik it bʼa Biblia: «Como ay ni maʼ jel to yaau aye [...] Lajan soc quena ni jel to yaau ayona» (2 Corintios 11:29). Pe wantoni la kʼumaniyon sok wa xbʼobʼ jpensaruk, ja yuj wa xkʼulan ja janekʼ wa xbʼobʼkuj bʼa skoltajel ja tuki. Yuja mixa ay jkʼabʼi, wa xnaʼa lek ja jastal wa xtaxye ja matik empedido. Wani xnaʼa ja skʼanjel sok spetsanil jawa wip skʼulajel jun jasunuk sok mi xbʼobʼawuj. Ja yuj, wa stsatsankʼujolan ja matik jach wa xtaxye. Skoltajel ja tuk jel wa xya gustoʼaxukon.

Wa xkala ay ekʼele wa x-och tristeʼil tʼusan, yujni wa xkʼana tsʼikan oj ajyukon. Ama wa xbʼobʼ kʼuluk jitsan jastik junuk bʼa keʼna, pe masni wa xyiʼajkuj jtyempo sok kip yuja tuki. Kʼakʼu kʼakʼu wa xkala ja yaljel it: «Oj bʼobʼ jkʼuluk spetzanil ja jastik junuki stzʼakatal ja ma‘ wa xya‘a ki‘ ja kipi» (Filipenses 4:13, Ja yajkʼachil sju‘unil ja Dyosi). Ja Jyoba tolabida wa xyaki kip ja bʼa jastik wa xkʼulan kʼakʼu kʼakʼu. Ja yeʼn mini xyaʼawonkan bʼa oj skoltayon sok ja keʼn mi xkʼana oj kakan yaʼteltajel.

Ja Jyoba yaʼunej koʼ jlekilal sok jun jpamilya, ja jaw mi ajyikuj ja bʼa yal jchʼinil soka bʼa jkeremili. Ay kiʼoj jun lekil jcheʼum sbʼiʼil Elke. Ja yeʼn jel xyajtani sok jel syajulal skʼujol. Chomajkil, miyonik taʼumantiʼik bʼa Jyoba bʼa yibʼanal ja luʼum kʼotelxa jmoj-aljelik, jun jpamilya bʼa wa xyaʼteltaye Dyos.

Jel xyaki kulan jkʼujol snajel ja Dyos skʼapunej jun kʼachinubʼ bʼa «yajcʼachil oj [s]cʼuluc spetzanil ja jas ayi», soka it tey ja jkʼabʼi (Apocalipsis 21:5). Ja skʼapjel it wa xkabʼ mas stojolil yajni wa xpensaran ja jastik skʼulan ja Jesús yajni ajyi bʼa Luʼumi. Ya tojbʼuk wegoxta ja matik empedido, cha ya tojbʼuk jun winik bʼa kʼutsjiyi ja xchikini (Mateo 12:13; Lucas 22:50, 51). Ja jastik skʼapunej ja Jyoba soka milagroʼik skʼulan ja Jesús yaʼunej jkʼuʼuk lek bʼa ojxta ajuk kumxuki ja jkʼabʼi.

Pe ja niwan slekilal kilunej jani yuja jnaʼunej sbʼaj ja Jyoba. Kʼotel jTat sok jun kamigo, wa xyaʼa kʼulan jkʼujol sok kip. Wani xkʼan jbʼaj ja yaljelik it bʼa mandaranum David, bʼa yala: «Ja Jyoba yeʼn ja kipi [...,] sok yaʼunejki ja jkoltajel, ja yuj gustoʼay ja jkʼujoli» (Salmo 28:7). Jnebʼata ja tsamal smeranili, mini oj kakan. Ama mixa ay jkʼabʼ, pe mini oj sijpuk.