1, 2. ¿Jas yuj bʼobʼta yala ja Jesús ja yaljelik wa xtax bʼa Juan 4:35, 36?

JA BʼA sbʼejyel bʼa Galilea, ja Jesús ekʼ bʼa jitsan alajik, bʼobʼta xyaxalanixta ja cebada yuja wanxa satineli (Juan 4:3-6). Kechanta chane ixaw skʼana bʼa oj tsomxuk. Ja Jesús ti yala yabʼ ja snebʼumanik jun jasunuk bʼa bʼobʼta cham yabʼye: «Jachawik ja wasatexi. kʼelawik ja alaji. lekxa ja sjachʼjeli [ma stsomjel]» (kʼuman ja Juan 4:35, 36 *). ¿Jas wa stojolan?

² Lajansok ja Jesús jani wan yaljel bʼa stsomjel ja kristyano. La jpensaraʼuktik sbʼaja jas wanto ekʼeli. Ama ja judíoʼik mi skʼumane ja samaritanoʼik, ja Jesús xcholo yabʼ jun ixuk bʼa Samaria, sok maklajiyuj. Jachniʼa, ja yuj yajni ja Jesús wan yaljel ja alaj «lekxa ja sjachʼjeli», ay jitsan samaritanoʼik bʼa cholji yabʼye yuja samaritana sbʼaja Jesús bʼa mojxelejan sok wa skʼana oj snaʼe mas sbʼaja Jesús (Juan 4:9, 39-42). Jun tsʼijbʼanum bʼa jel chapan yala sbʼaja it: «Ja jel tsamal smaklaye ja kristyanoʼik it [...] sjeʼawe jach jastale ja sbʼakʼ ja cebada bʼa lekxa stsomjel».

3. ¿Jas yuj mas lek oj wajkujtik ja bʼa xcholjel ta wa xkilatik ja kristyano jastal yila ja Jesús?

³ ¿Jaxa keʼntiki? ¿Jastal wa xkilatik ja kristyanoʼik matik wa xcholotik yabʼi? ¿Wan maʼ xkilatike jastal sbʼakʼ cebada bʼa lekxa stsomjel? Ta jachkʼa, oj ekʼ oxe jasunuk.  Bʼajtan, mi oj jchʼaytik tyempo bʼa xcholjel. Yuja jel tʼusan ja tyempo bʼa stsomjel ja sbʼakʼi, mok jchʼaytik lom tyempo. Xchabʼil, jelni gusto oj yakitik koltanel ja bʼa aʼtel it. Ja Biblia wa xyala: «Ja kristyano jel gustoʼaye yuja jaxa styempo wa stsomowe ja yalaje» (Is. 9:3). Sok yoxil, oj kiltik jujune ja kristyano jastal jun ajkʼach nochumanik, ja yuj oj jtukbʼestik ja jas jchapunejtik bʼa xcholjeli sbʼaja jas wa xchamskʼujol ja kristyano.

4. ¿Jas wa xnebʼatik sbʼaja jekabʼanum Pablo?

⁴ Ja Jesús mi spensaraʼan lomexa ja samaritanoʼik, jastalni bʼobʼta spensaraʼane ja snebʼumaniki. Jaʼukto maʼ jaw, yila jastal ajkʼach nochumanik. Jachni oj kiltik ja kristyano ja bʼa jterritoriotiki. Ja jekabʼanum Pablo yakitik jun lekil sjejel sbʼaja it. Ja bʼa artikulo it, oj jnebʼtik oxe jasunuk sbʼaja yeʼn. Bʼajtan, wa snaʼa tʼusan sbʼaja jas wa skʼuʼane ja matik wa xmaklajiyuji. Xchabʼil, wa xyabʼ stojol ja jas wa xwaj skʼujole. Sok yoxil, wa xyila jastal ajkʼach nochumanik.

5. ¿Jas yuj ja Pablo yabʼ stojol ja matik maklajiyuj ja bʼa sinagoga?

⁵ Ja Pablo tikʼan xcholo ja bʼa sinagoga bʼa judíoʼik. Jun sjejel, ja bʼa Tesalónica, skʼuman ja judíoʼik sok «oxe sábado xcholo yabʼye soka Yabʼal ja Dyos» (Hech. 17:1, 2, TNM). Bʼobʼta ajyini gusto ja bʼa sinagoga, pes kʼi jastal jun judío (Hech. 26:4, 5). Yabʼ stojol ja judíoʼik sok ja yuj xcholo yabʼ jaman lek (Filip. 3:4, 5).

6. Sbʼaja matik maklajiyuj ja Pablo, ¿jasa stukil ja kristyanoʼik bʼa sinagoga soka bʼa merkado bʼa Atenas?

⁶ Yajni ja Pablo spaka ajnel yuja skontraʼik man Tesalónica sok mas tsaʼan bʼa Berea, ti waj man Atenas. Yajni tixa ay tiw, yajkʼachil ekʼele «och loil soc ja smoj judioili, jach ni ja maʼ mi judiouqui pero huan ni scʼuane ja Dios» (Hech. 17:17). Pe yajni xcholo ja bʼa merkado, staʼa tuk tikʼe kristyano. Ja bʼa it aye matik wa snochowe spensar winik sok aye matik mi judíoʼuke bʼa «yajcʼachil» yabʼye ja jas cholji yabʼye yuja Pablo. Alji yabʼ: «Jel tuc huax cabticon ja jas huana yaljeli» (Hech. 17:18-20).

7. Jastalni wa xyala ja Hechos 17:22, 23, ¿jastal stukbʼes ja jas xcholo ja Pablo?

⁷ (Kʼuman ja Hechos 17:22, 23). Ja Pablo mi junxta xcholo yabʼ ja matik mi judíoʼuke bʼa Atenas soka judíoʼik bʼa sinagoga. Bʼobʼta sjobʼo sbʼaj jas maʼ wa  skʼuʼane ja kristyanoʼik bʼa Atenas. Skʼela lek sok yila jastal ja skostumbre bʼa relijyon. Tsaʼan, sleʼa modo jastal snajel ochel loʼil bʼa sjejelyile ja Yabʼal ja Dyos. June maʼ jel chapan yala ja it sbʼaja Pablo: «Jastal jun judío kʼuʼuman, yila ja griegoʼik bʼa mi kʼuʼumanuke mi xyaweyi stoyjel ja sDyos ‹meran› ja judíoʼik sok bʼa nochumaniki, sok wa sleʼa modo sjejel [...] ja Dyos ja maʼ wan stajel tiʼal ja yeʼn mini jun Dyosuk bʼa mi snaʼawe sbʼaj ja swinkil Atenas». Wa xkilatik ja jekabʼanum Pablo stukbʼes ja modo jastal cholo. Yala yabʼ ja swinkil Atenas ja jas wan xcholjeli ti jakel bʼa ‹Dyos it wa xyalawe mi snaʼawe sbʼaji›, ja maʼ wane slejel modo stoyjeli. Ama ja matik mi judíoʼik mi snaʼawe sbʼaja Yabʼal ja Dyos, ja Pablo mi spensaraʼan lomexa. Yila jastal sbʼakʼ cebada bʼa lekxa stsomjel sok stukbʼes ja jastal xcholo ja lekil notisya.

8. a) ¿Jasa oj bʼobʼ skoltayotik bʼa snajel ja jas wa skʼuʼane ja kristyano bʼa jterritoriotiki? b) ¿Jas oj bʼobʼ kaltik ta ay maʼ wa xyala kabʼtik ayxa srelijyon?

⁸ Jastal Pablo, la kiltik jastal wa xtaxye. Kʼelan jakan la ajyukotik ja bʼa jas wa skʼuʼane ja kristyano bʼa jterritoriotiki. ¿Ay maʼ jas yiʼoj ja bʼa snaje ma bʼa skarroʼe bʼa wa sjeʼa jas tikʼe skʼuʼajel yiʼoje? ¿Ja jastal ja sbʼiʼile, ja skʼuʼe ma ja jastal wa xkʼumaniye? Ma bʼobʼta wa xyalawe jaman lek ayxa srelijyone. Yajni jach wa x-ekʼ sbʼaj jun precursora especial, ja yeʼn wa xyala: «Mi jakelukon bʼa oj kaʼa kʼuʼuk ja jastik wa xkʼuʼani. Kechan loʼilanel amok sbʼaj...».

9. ¿Jastik junxta skʼuʼajel kiʼojtik soka matik ayxa srelijyon?

⁹ ¿Jastal oj bʼobʼ ochkotik loʼil sok june bʼa ayxa srelijyon? La jletik ja modo jastal skʼulajel. Bʼobʼta ja yeʼn wa stoyo kechanta jun Dyos, wa snaʼa ja Jesús yeʼn ja jkoltumantiki ma wa skʼuʼan ja jastik malo ojxta chʼakuk. La katik makunuk ja junxta skʼuʼajel kiʼojtik bʼa sjejelyi ja smeranil bʼa Biblia bʼa jun modo apaywanuk.

10. ¿Jasa oj jletik modo skʼulajel, sok jas yuj?

¹⁰ Mok chʼay jkʼujoltik bʼobʼta ja jastik wa sjeʼa ja srelijyon june mi wa stojolan akwerdo ay sok spetsanil. Ja yuj, yajni jnaʼatikta jas relijyon yiʼoj, la jnatik jasa mero wa skʼuʼani. Jun precursor especial bʼa Australia sbʼiʼil David wa xyala: «Ja bʼa jtyempotiki, jitsan wa sokowe ja srelijyone sok spensarik bʼa winik». Jun hermana bʼa Albania sbʼiʼil Donalta wa xcholo: «Ay ekʼele wala ochtik loʼil sok kristyanoʼik bʼa ayxa srelijyone, pe tsaʼan wa xyalawe mi skʼuʼane bʼa Dyos». Sok jun misionero bʼa  Argentina wa xcholo jujuntik wa skʼuʼane bʼa jun ita Dyos ja espíritu santo, ja Jesús soka Dyos, pe tsaʼan wa xyalawe mi jach wa skʼuʼane. Sok wa xcha yala: «Jel xkoltani snajel ja it, pes wego wa xnaxi jastal ochel loʼil soka kristyano». Ja yuj, la jletik modo bʼa snajel ja jas wa skʼuʼane ja kristyano. Anto, jastal Pablo oj kʼotkotik «chican jas tiqʼueil ja cristiano» (1 Cor. 9:19-23).

11. Jastalni wa xyala ja Hechos 14:14-17, ¿jastal skʼulan ja Pablo bʼa oj paywanuk ja yajni xcholo ja bʼa Listra?

¹¹ (Kʼuman ja Hechos 14:14-17). Ja Pablo jani yila ja jas waj skʼujol ja matik maklajiyuji sok stukbʼes ja modo jastal xcholo. Jun sjejel, ja kristyanoʼik matik xcholo yabʼ ja bʼa Listra jel tʼusan wa snaʼawe ma mini jasa bʼa Biblia. Ja yuj, ja Pablo staʼayi tiʼal jastik bʼa wa snaʼawe sbʼaj, jastal ja jastik wa x-el ja bʼa alaji sok ja stsamalil ajyel sakʼani. Ya makunuk yaljelik sok sjejelik bʼa wego yabʼjel stojol.

12. ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa snajel ja jas wa xwaj skʼujol ja kristyano sok stukbʼesel ja jloʼiltik?

¹² La jletik modo snajel ja jas wa xwaj skʼujol ja kristyano bʼa jterritoriotik sok stukbʼesel ja modo jastal wa xcholotiki. ¿Jastal oj bʼobʼ jnatik ja jas wa xwaj skʼujol ja kristyano yajni ojxta ochkotik sok loʼil ma yajni xkʼojtsintik ja spwerta? Yajkʼachil ekʼele, la kiltik ja jastal wa xtaxye. Bʼobʼta wan stojbʼesel ja bʼay ja yal snichimiki, skʼumajel jun libro, stojbʼesel jun bicicleta ma chikan jas wan skʼulajel. Ta lek kilatik, oj bʼobʼ kʼekotik keʼntik loʼil (Juan 4:7). Jel ja jas oj bʼobʼ ya jnatik soka skʼu lapanyuji: ja xchonabʼi, ja yaʼteli ma ja tajnel jel skʼulan gusto. Jun hermano sbʼiʼil Gustavo wa xyala: «Kʼe loʼilanukon sok jun kerem bʼa ayiʼoj 19 sjabʼil bʼa ti yiʼoj ja bʼa splayera jun dibujo bʼa tsʼebʼanum jel xnaji sbʼaj. Jobʼoyi jun jasunuk sbʼaja splayera sok yalakabʼ jel skʼulan gusto ja  tsʼebʼanum jaw. Ja loʼil jaw pax jun estudio bʼa Biblia, sok ja wego ja kerem jaw junxa kermanotik».

13. ¿Jastal oj bʼobʼ jkʼaptik jun estudio bʼa Biblia bʼa apaywanuk?

¹³ Yajni xkʼapatikyi jun estudio bʼa Biblia ja kristyano, la jkʼuluktik bʼa jun modo apaywanuk. La jcholtik yabʼ jastal oj koltajuk ja bʼa sakʼanili (Juan 4:13-15). Jun sjejel, jun ixuk bʼa jel lek smaklay, ya ochuk bʼa snaj jun hermana sbʼiʼil Hester. Yajni ja hermana yila ja bʼa sat snaj jun diploma bʼa wa sjeʼa maestra bʼa Pedagogía yala ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba wa xcha xjeʼatik jach bʼa jun estudio bʼa Biblia sok bʼa tsomjelik. Ja ixuk skʼana ja estudio bʼa Biblia, waj bʼa jun tsomjelal sok tʼusan tsaʼan waj bʼa jun asamblea bʼa circuito. Bʼa jun jabʼil, yiʼaj jaʼ. La jobʼ jbʼajtik: «¿Jasa wa xwaj skʼujole ja kristyano wa xkulatay? ¿Wan maʼ xbʼobʼ jchol yabʼ bʼa jun modo apaywanuk yajni wa xjeʼayi ja jastal wa xkʼulaxi jun estudio?».

14. ¿Jastal oj bʼobʼ jtukbʼestik ja jastal wa xchapa jbʼajtik soka kestudiotik?

¹⁴ Ta kʼeʼelotik jun estudio bʼa Biblia, la jchaptik ja xetʼanik oj jpaklaytik soki sok yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja jastal wa xtax ja kestudiotik soka jas wa xwaj skʼujoli. La jpensaraʼuktik ja tekstoʼik oj jkʼumuktikyi, ja bideoʼik oj jetikyi sok ja sjejelik oj katik makunuk bʼa xcholjel ja jastik wa sjeʼa ja Biblia. La jobʼ jbʼajtik jasa oj payjukyuj sok oj kʼot man skʼujol (Prov. 16:23). Ja bʼa Albania, jun ixuk bʼa wan skʼulajel estudiar sok jun hermana precursora sbʼiʼil Flora yala: «Mi xkʼuʼan oj ajyuk jun sakʼwelal». Ja Flora mi tarega ya skʼuʼuk. Wa xyala: «Kaʼa jbʼaj kwenta ja jas bʼajtan tʼilan oj snebʼi jani snajel sbʼaja Dyos maʼ wa skʼapa ja sakʼwelali». Man tiw, ja bʼa estudio, ja Flora wa xya chiknajuk ja syajal skʼujol ja Jyoba, ja sbiboʼili sok ja yipi. Soka tyempo, ja ixuki skʼuʼan ja sjejel bʼa sakʼwelal. Ja wego wa xyaʼteltay gusto lek ja Jyoba.

15. Jastalni wa xyala ja Hechos 17:16-18, ¿jastik kostumbre yiʼoj ja swinkil bʼa Atenas bʼa mi lek yila ja Pablo, pe jas yuj mi spensaraʼan lomexa?

¹⁵ (Kʼuman ja Hechos 17:16-18). Ja swinkil bʼa Atenas wa stoyowe kʼulubʼal dyosik, wa xkoye mulal sok ixuk winik sok wa skʼuʼane spensarik bʼa winik bʼa mi jach wa sjeʼa ja Biblia. Pe ja Pablo mi spensaraʼan lomexa sok mi yaʼakan aʼel sgana yuja kʼenaji. Ja yeʼn och nochuman bʼa Kristo ama «jel piero huax taa tiʼ ajyi. Jel juntiro quixtalaan» (1 Tim. 1:13). Jastalni ja Jesús yila jastal jun ajkʼach nochuman ja Pablo, jachuk ja Pablo jach yila ja kristyano bʼa Atenas. Sok mini lom waji (Hech. 9:13-15; 17:34).

16, 17. ¿Jastik sjejel wa sjeʼa chikan maʼ wa xbʼobʼ snebʼ ja smeranil bʼa Biblia?

¹⁶ Ja bʼa bʼajtan siglo, tuktukil tikʼe kristyano kʼotye snochumanik bʼa Jesús. Yajni ja Pablo stsʼijbʼanyi ja kʼuʼumanik teye bʼa chonabʼ griego bʼa Corinto, yala jujuntik bʼa yeʼnle nake milwanume sok jel xkoye mulal sok ixuk sok winik. Sok tsaʼan yala: «Lajanex soc jun cʼuutz ba sac xa ay» (1 Cor. 6:9-11). ¿Jpensaraʼunejtik maʼ ajyi ja kristyanoʼik it oj stukbʼes ja sakʼanile sok ochel nochumanik?

¹⁷ Ja wego, jitsan jel pwesto aye bʼa stukbʼesel ja sakʼanile bʼa ochel nochumanik. Jun sjejel, jun precursora especial bʼa Australia sbʼiʼil Yukina kʼot yil chikan maʼ wa xbʼobʼ snebʼ ja smeranil bʼa Biblia. Jun kʼakʼu, yajni tey bʼa jun opisina  bʼa xchonjel sok smanjel naʼitsik yila jun akʼix bʼutʼel tatuaje ja skwerpo sok pulanxta ja skʼuʼi. Ja Yukina wa xjul skʼujol: «Mi xkʼan jkʼumuk ajyi. Pe yajni jkʼumani, kila wani skʼana oj snebʼ bʼa Biblia, pes jujuntik ja bʼa statuaje nake xetʼanik bʼa Salmoʼik». Ja akʼixi kʼe skʼul estudiar ja Biblia sok wajel ja bʼa tsomjeliki. *

18. ¿Jas yuj jel tʼilan mok kochelantik ja kristyano?

¹⁸ ¿Yala maʼ ja Jesús ja alaji lekxa ay bʼa stsomjel yuj wa smajlay tʼusan mi spetsaniluk anochjukyuj? Mini tʼusila. Ja Yabʼal ja Dyos yalunejxa tʼusan oj skʼuʼuke bʼa yeʼn (Juan 12:37, 38). Sok ja Jesús ayni yiʼoj ja ipal bʼa snajel ja jas wa xyala ja jkʼujoltiki (Mat. 9:4). Ama jachuk, gusto lek xcholo yabʼ spetsanile, pe jani waj skʼujol ja tʼusanik matik skʼuʼane bʼa yeʼn. Ja keʼntiki, yuja mi xnaʼatik ja jas wa xyala ja skʼujol ja tuk, la katikan yochelajel ja kristyanoʼik bʼa jterritoriotiki. La kiltike jastal ajkʼach nochumanik. Jun misionero bʼa Burkina Faso sbʼiʼil Marc wa xcholo jachuk: «Ja kristyanoʼik maʼ wa xpensaraʼan oj snebʼe, tʼusan mi spetsaniluk wa xyaʼawekan ja estudio. Pe ja matik wa xpensaraʼan mi oj snebʼe, jel wego snebʼawe. Jnebʼunej masni lek yeʼn a-stojotik ja yip ja Jyoba».

19. ¿Jastal oj kiltik ja kristyanoʼik bʼa jterritoriotik?

¹⁹ Lajansok ja oja wili jel tʼusan ja kristyano bʼa jterritoriotik bʼa lekxa ay bʼa stsomjel. Pe la juljkʼujoltik ja jas yala yabʼ ja Jesús ja snebʼumaniki. Ja alaji sakalanixta, wa xkʼan kaltik, lekxa ay bʼa stsomjel. Ja kristyano oj bʼobʼ tukbʼuke sok kʼotel nochumanik. Bʼa Jyoba jach jastale ‹jastik bʼa jel chaʼanyabʼal› (Ageo 2:7). Ta wa xkilatik ja kristyano jastal ja Jyoba soka Jesús, oj jletik ja modo bʼa yabʼjel stojol ja jastal wa xtaxye soka jas wa xwaj skʼujole. Sok mi oj kiltike jastal mi xnaʼatik sbʼaje, oj kiltike jastal yajkʼachil hermanoʼik.