1. ¿Jasa tʼilan oj skʼuluke chawane bʼa oj kʼot yamigoʼuk sbʼaje?

BʼA JITSAN ekʼele, bʼa oj yamigoʼuk sbʼaje chawane, jel tʼilan oj snaʼ sbʼaje, loʼilanel sbʼaja jas wa spensarane, ja jastal wa xtaxye soka jas ekʼel sbʼaje. Pe yajni wa x-och jpensaraʼuktik oj kamigoʼuktik ja Jesús, lajansok jel wokol bʼa keʼntik. La kiltik jujuntik rason yuja jaw.

2. ¿Jasa bʼajtan rason bʼa lajansok wokol oj kabʼtik yamigoʼajel ja Jesús?

² Ja bʼajtan rasoni jani yuja mi xnaʼatik sbʼaj ja Jesús. Jitsan nochumanik ja bʼa bʼajtan siglo cha jach ekʼ sbʼaje. Ama jachuk, ja jekabʼanum Pedro yala yabʼye: «Meran nia, mi ni nunca quilatic ja Cajualtiqui pero anima, jel yaj huax cabtic. Ja huego, mix bob quiltic soc ja jsatiqui pero huan nix cʼuantica» (1 Ped. 1:8). Ja yuj, mi yajnaluk oj kiltik soka jsatik bʼa oj kʼot kamigoʼuktik ja Jesús.

3. ¿Jasa ja xchabʼil rasoni?

³ Ja xchabʼil rasoni jani yuja mi xbʼobʼ jtatik loʼil ja Jesús. Yajni wa xkatikyi orasyon, jani wa xkatik kʼotyi ja Jyoba. Anima wa xkatik orasyon bʼa sbʼiʼil ja Jesús, pe mi yeʼnuk ja maʼ wa xkatik kʼotyiʼi. Jachniʼa, pes ja Jesús mi skʼana yeʼn la katik kʼotyi ja korasyontiki, pes ja orasyon ti chʼikan ja bʼa toyjelal wa xkaʼatiki, sok ja jaw kechan yeʼn wa sbʼajin ja Jyoba (Mat. 4:10). Ama jachuk, wani xbʼobʼ jetik wa xyajtaytik ja Jesús.

4. ¿Jasa ja yoxil rasoni? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

 ⁴ Ja yoxil rasoni jani yuja mi xbʼobʼ katik ekʼ tyempo soka Jesús yujni tey bʼa satkʼinal. Pe ama mi xbʼobʼ ajyukotik mojan soka yeʼn, wa xbʼobʼ jnatik jitsan bʼa yeʼn. Ja bʼa artikulo, oj kiltik chane jasunuk oj jkʼuluktik bʼa oj kamigoʼuktik. Pe bʼajtan la kiltik jas yuj jel stʼilanil oj kamigoʼuktik ja Kristo.

5. ¿Jas yuj tʼilan oj kamigoʼuktik ja Jesús? (Kʼela ja rekwagroʼik « Yamigoʼajel ja Jesús wa xyiʼajotik bʼa oj kamigoʼuktik ja Jyoba» sok « Ja jastal sbʼej oj kiltik ja Jesús»).

⁵ Tʼilan oj kamigoʼuktik ja Jesús bʼa oj ajyukotik lek soka Jyoba. ¿Jas yuj wa xkalatik ja it? La kiltik chabʼ rason. Bʼajtan, ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki: «Porque ja Tatali, yen mismo jel yaj huax yabyex [...] porque huas snaa que yaj huaxa huabyonex» (Juan 16:27). Sok cha yala: «Ta ay cʼa maʼ oj cʼotuc ja bay ja jTati, yuj ni oj yii ja bej jahui, y quena nia» (Juan 14:6). Skʼanjel yamigoʼajel ja Jyoba sok mi kʼotel yamigo ja Jesús jach jastal slejel modo ochel bʼa jun naʼits, pe mi ti bʼa pwertaʼuk. Ja Jesús ya slaj ja it sok jun sjejel yajni yala: «Lajan soc quena ni ja puertaon ja ba huax och ja cheji» (Juan 10:7). Ja xchabʼil rasoni jani yuja Jesús sjeʼa tsʼikan lek ja lekil smodo ja sTati. Yala yabʼ ja snebʼumaniki: «Ja maʼ huax yilahuon ja quen, huan nix yila ja Tatal» (Juan 14:9). Ja yuj, june ja bʼa modo bʼa oj jnatik sbʼaj ja Jyoba jani snajel sbʼaj ja Jesús. Yajni mas wa xnebʼatik bʼa yeʼn, mas wa xyajtaytik. Sok yajni mas wala  mojxitik soka Jesús, mas wa xyajtaytik ja sTati.

6. ¿Jasa pilan rason yuja tʼilan oj kamigoʼuktik ja Jesús?

⁶ Tʼilan oj kamigoʼuktik ja Jesús bʼa oj jakʼjuk ja korasyontiki. Ja it wa stojolan mi kechanta oj kaltik «bʼa sbʼiʼil ja Jesús» ja yajni wa xchʼak katik ja korasyontiki. Jel tʼilan oj kabʼtik stojol jastal wa xya makunuk ja Jyoba ja Jesús bʼa oj sjakʼ ja korasyontiki. Ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki: «Spetzanil ja jas huaxa cʼanahuex yuj ja jbiil ja queni, oj ni caa huilexa» (Juan 14:13). Yeʼnani ja Jyoba ja maʼ wa smaklay sok wa sjakʼa ja korasyontiki, pe yaʼunejyi ja Yunin ja cholal bʼa oj ya kʼotuk ja jas oj yal ja yeʼn (Mat. 28:18). Bʼajtanto yuj oj sjakʼkitik, wa xyila ta jkʼuʼunejtik ja rasonik ja Jesús. Jun sjejel, ja yeʼn yala: «Ta ay cʼa smul ja hua moji, ta huan cʼa xa cʼulanex perdonar, jach ni ja hua Tatex tey ba satqʼuinali, oj ni scʼuluquex perdonara» (Mat. 6:14, 15). ¿Anke jeltoni stʼilanil sjejelyi ja tuk ja lekil modoʼal jastal wa sjeʼakitik ja Jyoba soka Jesús?

7. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj kiltik slekilal ja koltanel yaʼa ja Jesús?

⁷ Kechanta ja lekil yamigoʼik ja Jesús oj yil-e tsʼikan lek ja slekilal bʼa koltanel yaʼa. ¿Jastal wa xnaʼatik? Ja Jesús yala oj yaʼ «ja svida yuj ja yamigo» (Juan 15:13). Ja yaʼtijumik toj ja Dyos bʼa ajyiye sakʼan bʼajtanto yuj oj jakuk ja bʼa Luʼum ja Jesús tʼilan oj snebʼ-e bʼa yeʼna sok syajtajel. Jastal ja Abrahán, ja Sara, ja Moisés ma ja Rahab oj sakʼwuke, pe ja yeʼnle cha ojni yamigoʼuke ja Jesús bʼa oj ajyuke sakʼan tolabida (Juan 17:3; Hech. 24:15; Heb. 11:8-12, 24-26, 31).

8, 9. Jastalni wa xyala ja Juan 15:4, 5, ¿jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik stsʼakatal yuja kamigotik ja Jesús, sok jas yuj tʼilan kʼubʼan oj ajyukotisok?

⁸ Ay kiʼojtik ja tsamal cholal bʼa skoltajel ja Jesús ja bʼa xcholjeli sok sjejel ja lekil notisya sbʼaja sGobyerno ja Dyos. Yajni ja yeʼn ti ajyi bʼa Luʼum, sjeʼa ja smeranil sbʼaja Dyosi. Sok man kumxi ja bʼa satkʼinali, jastal Olomal bʼa kongregasyon yeʼnani stojunej ja aʼtel it. Wa xyila sok jel chaʼanyabʼal xyila ja janekʼ wa xkʼujolantik skoltajel bʼa oj najuk sbʼaj ja yeʼn sok ja sTati. Jachniʼa, ja yuj kechanta wa xbʼobʼ jkʼuluktik ja aʼtel it soka skoltanel ja Jyoba soka Jesús (kʼuman ja Juan 15:4, 5).

⁹ Ja Biblia wa sjeʼakitik tʼilan oj jyajtaytik ja Jesús ta wa xkʼanatik oj yil-otik lek ja Jyoba. Ja yuj, la kiltik chane jasunuk jel tʼilan bʼa oj kamigoʼuktik ja Jesús.

10. ¿Jasa bʼajtan oj jkʼuluktik bʼa oj kamigoʼuktik ja Jesús?

¹⁰ Bʼajtan, la jnatik sbʼaj ja Jesús. Bʼa snajel sbʼaj, jel tʼilan oj jkʼumuktik ja libroʼik bʼa Biblia bʼa Mateo, Marcos, Lucas soka Juan. Yajni wa xpensaraʼantik sbʼaja jastik ekʼi sok jastal sjeʼa lekil smodo ja Jesús soka kristyano, oj jyajtaytik sok oj kistik. Jun sjejel, mi yila jastal mosoʼik ja snochumaniki, ama yeʼnani ja Ajwalal. Jaʼukto maʼ jaw, yila jastal yamigoʼik sok yala yabʼ ja jastal wa spensaraʼani soka jastal wa xtaxi (Juan 15:15). Wa xyabʼ ja syajal ja tuk sok okʼ soka yeʼnle (Juan 11:32-36). Man skontraʼik snaʼawe kʼinal ja yeʼn kʼot yamigoʼuk ja matik wa xmaklajiyuj (Mat. 11:19). Ta wa xkilatik ja tuk jastal ja yeʼn skʼulanyi ja snochumaniki, mas lek oj kil jbʼajtik soka yeʼnle,  mas gusto oj ajyukotik, oj jyajtaytik sok oj kistik ja Kristo.

11. ¿Jasa xchabʼil jasunuk oj jkʼuluktik bʼa oj kamigoʼuktik ja Jesús?

¹¹ Xchabʼil, la jnochtik ja jastal wa spensaraʼan sok ja smodo ja Jesús. Yajni mas wa xnaʼatik sok wa xnochotik ja jastal wa pensaraʼan, mas kʼubʼan oj ajyukotisok (1 Cor. 2:16). ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik? La kiltik jun sjejel. Bʼa yeʼna jel tʼilan yila skoltajel ja tuk sok mi ja waj skʼujol slejel ja slekilal yeʼn (Mat. 20:28; Rom. 15:1-3). Yuja jach wa spensaraʼani, wa xchʼaka sbʼaj skoltajel ja tuk sok wa skʼulan perdonar. Mi wego wa xtajki yuja jas oj aljuk bʼa yeʼna (Juan 1:46, 47). Sok mi spensaraʼan malo sbʼaj june yuja ay jas malo skʼulunej ja bʼa tyempo ekʼta (1 Tim. 1:12-14). Jel tʼilan oj jnochtik ja lekil smodo, pes yala: «Ta yaj cʼa huaxa huab abajex, entonces ti oj aljuca: Ja jau jumasa, seguro jaʼ snebuman ja Cristo porque jel juntiro yaj huax yab sbaje» (Juan 13:35). Ja yuj, la jobʼ jbʼajtik: «Jastal ja Jesús, ¿wan maʼ xkʼulan ja janekʼ wa xbʼobʼkuj bʼa lek oj kil jbʼaj soka kermanoʼiki?».

12. ¿Jasa ja yoxil jasunuk oj jkʼuluktik bʼa oj kamigoʼuktik ja Jesús, sok jastal wa xjeʼatik?

¹² Yoxil, la jkoltaytik ja yermanoʼik ja Kristo. Ja Jesús wa xyila wantik skoltajel ja yeʼn ta wantik skoltajel ja yermanoʼik oj wajuke bʼa satkʼinal (Mat. 25:34-40). Jun modo bʼa skoltajele jani koltanel ja bʼa aʼtel yaʼunejkan oj skʼuluk ja snochumaniki: Xcholjel sbʼaja sGobyerno ja Dyos sok yajel och nebʼuman bʼa yeʼn (Mat. 28:19, 20; Hech. 10:42). Jel tʼilan ja skoltanel wa xyaʼa ja «pilan chej», pes jachuk oj bʼobʼ skʼuluke ja yaʼtel ja yermanoʼik ja Kristo bʼa xcholjel bʼa yibʼanal ja luʼum bʼa wan kʼulaxel ja wego (Juan 10:16, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi, YD). Ta keʼntik ja pilan chejiki, kada ekʼele wala eltik xcholjel wa xjeʼatik wa xyajtaytik ja matik wa xwajye bʼa satkʼinal soka Jesús.

13. ¿Jastal oj bʼobʼ katik makunuk ja rason bʼa Jesús wa xtaʼatik ja bʼa Lucas 16:9?

¹³ Cha wa xkʼot kamigoʼuktik ja Jyoba soka Jesús ja yajni wa xkatik makunuk ja jtakʼintik bʼa koltanel ja bʼa aʼtel wane stojel ja yeʼnle (kʼuman ja Lucas 16:9). Jun sjejel, wa xbʼobʼ katik ja jdonasyontik ja bʼa aʼtel wan kʼulaxel ja bʼa yibʼanal ja luʼumi bʼa jachuk oj cholxuk ja bʼa najat lugarik, stalnajel ja naʼitsik bʼa wa x-axi makunuk bʼa stoyjel ja Dyos sok koltanel ja yajni wa x-ekʼ desgrasyaʼik. Cha oj bʼobʼ katik donasyon ja bʼa jkongregasyontiki sok skoltajel ja kermanotik bʼa wa xnaʼatik ay snesesidaʼe (Prov. 19:17). Jastal it wa xkoltaytik ja yermanoʼik ja Kristo.

14. Jastalni wa xyala ja Efesios 4:15, 16, ¿jasa xchanil jasunuk oj jkʼuluktik bʼa oj kamigoʼuktik ja Jesús?

¹⁴ Xchanil, la koltanukotik ja bʼa jas wa xchapa ja kongregasyon. Mas kʼubʼan wala ajyitik soka Jesús, ja olomal bʼa kongregasyon, yajni wa xkoltaytik ja kermanotik tʼojubʼale bʼa oj stalnayotike (kʼuman ja Efesios 4:15, 16). Jun sjejel, ja xchonabʼ ja Dyos wan slejel modo bʼa oj axuk makunuk mas lek ja Naʼitsik bʼa Tsomjelal. Ja yuj, ayni staʼata sbʼaj jujuntik kongregasyon sok ja territorioʼik yiʼoje ajyi. Stsʼakatal ja it, mixa jel wan chʼakxel takʼin bʼa jani wa sbʼajin ja Dyos. Pe bʼa tuk, yuja jastik it, jujuntik cholumanik stukbʼesneje ja sakʼanile. Bʼobʼta ja tojil kermanotik it ayxa jabʼil  wane stsomjel sbʼaje ja bʼa junxta kongregasyon it sok jelxa kʼajyele soka hermanoʼiki. Pe ja wego kʼanxita yile bʼa oj koltanuke bʼa tuk kongregasyon. Janekʼto wa xgustoʼaxi ja Jesús yajni wa xyila ja tojil snochumaniki wa skʼuʼane ja bʼa jas xchapuneje.

15. ¿Jasa oj ekʼuk soka jastal wa xkila jbʼajtik soka Jesús ja bʼa tyempo jakumi?

¹⁵ Ja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinali wane smajlajel oj ajyuke lajan soka Jesús bʼa tolabida sok yajel mandar lajan soka yeʼn ja bʼa sGobyerno ja Dyos. Oj yil-e, oj skʼumuke sok ajyuke lajan soka yeʼn (Juan 14:2, 3). Ja matik wane smajlajel oj ajyuke sakʼan ja bʼa Luʼumi cha oj yabʼye stsamalil ja syajtanel sok ja oj kisjuke yuja Jesús. Ama mi oj yil-e, takal takal mas kʼubʼan oj ajyuke malan wane yabʼjel stsamalil ja sakʼanile akʼubʼalyile yuja Jyoba soka Jesús (Is. 9:6, 7).

16. ¿Jastik slekilal oj kiltik yuja kʼotel kamigotik ja Jesús?

¹⁶ Yajni wa xkiʼajtik ja lokjelal yaʼa ja Jesús bʼa oj kamigoʼuktik, ojni kiltik jitsan slekilal. Jun sjejel, wa xkabʼtik ja syajtanel soka skoltanel ja wego. Chomajkil, oj bʼobʼ ajyukotik sakʼan bʼa tolabida. Sok ja mas tʼilan bʼa yibʼanali, ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jesús oj sjamkitik ja bʼej bʼa oj kamigoʼuktik ja maʼ mas tʼilani: ja sTati, ja Jyoba. ¡Jelni chaʼan yabʼjel bʼa keʼntik kʼotel yamigo ja Jesús!