1. ¿Jas smeranil bʼa Jyoba wa xyaʼa kulan jkʼujoltik ja Biblia?

¿ANKE mi lek xkabʼtik yajni wala kʼenajitik yuja kelawtik, ja jsatiki ma ja jplantatiki? Ja yuj, wani xyaʼa kulan jkʼujoltik snajel ja Jyoba mi jaʼukta wa xyila ja jas wa xyila ja tuki. Jun sjejel, yajni ja Samuel yila ja yuntikil ja Jesé, mi yila junxta jastal ja Jyoba. Ja Dyos yalunejxa yabʼ june ja bʼa yuntikil yeʼn oj kʼot mandaranum ja bʼa Israel. Pe ¿machʼa? Yajni yila ja Eliab, ja bʼankilal, ja Samuel yala: «Seguro jani it ja maʼ stsaʼunej ja Jyoba». Ja Eliab ay splanta bʼa jun mandaranum. «Pe ja Jyoba yala yabʼ ja Samuel: ‹Moka jaʼ awil ja splanta sok ja xchaʼanili, yujni mi jtsaʼunejuk›». ¿Jasa wa xnebʼatik? Ja Dyos cha yala: «Ja winiki jaʼita wa xwaj skʼujol ja jas wa xyila ja sati, pe ja Jyoba jaʼ wa xyila ja kʼujolal» (1 Sam. 16:1, 6, 7).

2. Jastalni wa xyala ja Juan 7:24, ¿jas yuj mok jkʼenaytik jun kristyano yuja splanta? Aʼa jun sjejel.

² Yuja mulanumotiki, jpetsaniltik wala kʼenanitik yuja jas wa xkilatiki (kʼuman ja Juan 7:24). Pe jel tʼusan wa xnaʼatik sbʼaj june ta kechan wa xwaj jkʼujoltik ja jas wa xkilatik. La kiltik jun sjejel, ama jel chapan ma jel snaʼa jun loktor, jelni tʼusan oj snaʼ sbʼaja xchamumi ta kechanta wa skʼela. Tʼilan oj smaklay lek ja xchamumi ta wa skʼana oj snaʼ jastik chamel ajyelyuj, ja smodo ma ja jastal ay xyabʼi. Bʼobʼta oj yalyabʼ oj ya eluk jun radiografía  bʼa oj yil jastal ay ja yojoli. Ta ja loktor mi skʼulan spetsanil ja it, oj bʼobʼ yal mi jaʼuk ja xchameli. Junxtani soka it, mini oj bʼobʼ jnatik yibʼanal ja jastal wa xtaxye ja kermanotik ta kechanta wa xkilatik ja splantaʼe. Jelni tʼilan oj jnatik jastal kʼotele ja kermanotik. Ja stukil ja Jyoba soka keʼntiki, ja keʼntiki mi xbʼobʼ kiltik ja skʼujole ja tuk, ja yuj mini oj lajxukujtik yabʼjel stojol ja jastal wa skʼulan ja yeʼn. Pe ojni bʼobʼ katikyi pwersa bʼa snochjel ja smodo. La kiltik jastal.

3. ¿Bʼa jas oj skoltayotik ja loʼilik bʼa Biblia yajni wantik spaklajel ja artikulo it?

³ Ja Jyoba wa smaklay ja yaʼtijumiki, wani skisa ja bʼa jas ekʼel sbʼaj soka jastal wa xtaxi, sok wa sjeʼayi syajulal skʼujol. La jpaklaytik jastal skʼulan soka Jonás, ja Elías, ja Agar soka Lot, sok la kiltik jastal oj jnochtik ja smodo bʼa jastal oj kiltik ja kermanotik.

4. ¿Jas yuj mi lekukxta wa xpensarantik bʼa Jonás?

⁴ Yuja mi xchʼak jnatik jastal wa xtaxi, bʼobʼta oj jpensaraʼuktik ja Jonás waj jun winik mi maʼ xbʼobʼ sjip skʼujol ma mi jel tojuk. Ja Jyoba yayi mandar bʼa oj chol yabʼ ja skastigo oj ekʼ sbʼaj ja Nínive. Jaʼukto maʼ oj skʼuʼuk oj wajuk, ja Jonás kʼe bʼa jun barko sok mi ti waj ja bʼa jekji, ‹najat lek bʼa Jyoba› (Jon. 1:1-3). Lek keʼnuktixta bʼobʼta mixa oj cha jektik pilan ekʼele. Pe ja Jyoba spensaran wanto sbʼajin ja cholal jaw (Jon. 3:1, 2).

5. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja Jonás ja yaljelik wa xtaʼatik bʼa Jonás 2:1, 2, 9?

⁵ Wani xnaʼatik jas tikʼe kristyano waj ja Jonás stsʼakatal yuja yayi orasyon man yoj slukum ja niwan chayi (kʼuman ja Jonás 2:1, 2, 9). Ja orasyon it, bʼobʼta jani junuk ja bʼa jitsan orasyonik skʼulani, wa xya kiltik ja Jonás waj jun lekil winik. Ja jas yala sjeʼa chʼin yaʼa sbʼaj, wa xyaʼa tsʼakatal sok jel skʼana skʼuʼajel ja Jyoba. Ja yuj ja Jyoba mi jata waj skʼujol ja jas mi lek skʼulan ja Jonás, sjakʼayi ja yorasyon sok yato makunuk jastal jun aluman.

6. ¿Jas yuj jel tʼilan oj jmaklaytik lek ja tuk?

⁶ Bʼa oj jmaklaytik lek ja tuk, tʼilan chʼin yajel jbʼajtik sok ajyel  jpasensyatik. Jelni tʼilan skʼujolajel yuj oxe rason. Bʼajtan, yujni mi wegoxta ay jas oj jpensaraʼuktik sbʼaja tuki. Xchabʼil, yujni jachuk oj jnatik jastal wa xtax ja kermanotik sok jas yuj jach wa skʼulan jun jasunuk. Ja it oj skoltayotik bʼa yabʼjel stojole. Sok yoxil, oj bʼobʼ jkoltaytike bʼa oj snaʼe sbʼaje ja jastal wa xtaxye. Ayni ekʼele, mi xkabʼtik stojol jastal wala taxtik manto wa xkalatik (Prov. 20:5). Jun ansyano wan koltanel bʼa Asia wa xyala: «Wanto xjuljkʼujol yuj mi jmaklay bʼajtani soka wego kʼumaniyoni. Bʼa jun ekʼele, kalyabʼ jun hermana bʼa a-xchap mas ja skomentarioʼik ja bʼa tsomjelik. Tsaʼan, kabʼ jel xyiʼaj wokol skʼumajel sok yajel jun skomentario». Jelni tʼilan ja ansyanoʼik ‹a-smaklaye lek› bʼajtanto oj yaʼe rason (Prov. 18:13).

7. ¿Jasa wa xnebʼatik ja jastal yila ja Jyoba ja Elías?

⁷ Ay hermanoʼik jel wokol xyabʼye yaljel sbʼaja jas ekʼel sbʼaje, ja skostumbreʼe ma smodoʼe. ¿Jastal oj bʼobʼ jkoltaytike bʼa oj sjam ja skʼujole jmoktik? La juljkʼujoltik jastal yila ja Jyoba ja Elías yajni wan spakjel ajnel yuja ixawal Jezabel. Ekʼni jitsan kʼakʼu bʼajtanto ja aluman it xcholyabʼ ja yala Tat tey bʼa satkʼinal ja jastal wa xyabʼ ayi. Sok ja Jyoba smaklay lek. Tsaʼan, stsatsankʼujolan sok yayi jun niwan cholal (1 Rey. 19:1-18). Bʼobʼta ja kermanotik oj yiyujile tyempo sjipjel skʼujol jmoktik bʼa sjamjel ja skʼujole. Pe ta ay kʼa jpasensyatik jastal ja Jyoba, ojni sjip skʼujol jmoktik, sok ja tyempo oj yal kabʼtik ja jastal wa xyabʼ aye. Yajni wa xyalawe, la jmaklaytik lek.

8. Jastalni wa xyala ja Génesis 16:7-13, ¿jastal skoltay ja Jyoba ja Agar?

⁸ Ja Agar, jun yaʼtijum ja Sarái, jelni tuk sjeʼa ja smodo yajni kʼot statamuk ja Abrán. Yajni tukbʼi satkʼinal, kʼe skʼenay ja Sarái, yuja mi x-ajyi yuntikili ja yeʼn. Anto, ja Sarái snutsu el sok ja Agar spaka ajnel (Gén. 16:4-6). Yuja mulanumotik, bʼobʼta oj jpensaraʼuktik ja Agar jun ixuk jel niwan xyaʼa sbʼaj sok wani sbʼajin ja jas ekʼ sbʼaji. Pe ja Jyoba aytoni jas mas lek yila bʼa yeʼna. Sjeka jun anjel bʼa oj koltajuk stukbʼesel ja smodo sok oj ajuk koʼ slekilal. Ja yeʼn snaʼani wan iljel yuja Jyoba soka jastal wa xtaxi. Ja yuj ja yeʼn bʼobʼni yale: «Ja weʼn jun Dyos wala ilwani» (kʼuman ja Génesis 16:7-13).

9. ¿Jasa yila ja Dyos sbʼaja Agar?

⁹ ¿Jasa yila ja Jyoba bʼa Agar? Wani snaʼa ja sakʼanili soka jas ekʼel sbʼaji (Prov. 15:3). Ja yeʼn egipcia, pe aysok jun pamilya bʼa hebreoʼik. ¿Ay maʼ ekʼele yabʼ mi tiʼuk sbʼaj tiwi? ¿Wan maʼ snaʼa ja spamilya sok ja xchonabʼi? Chomajkil ay pilan xcheʼum ja statami. Ajyi jun tyempo, jujuntik yaʼtijumik toj bʼa Dyos mini kechanta jun xcheʼum ajyiyujile. Pe ja jaw mini jaʼuk ja spensar ajyi ja Jyoba (Mat. 19:4-6). Bʼobʼta jelni ajyi kʼumal sok koraja ja bʼa pamilya. Ja Jyoba mini lek yila ja Agar yuja mi skisa ja Sarái, pe cha yabʼ stojol ja jastal wa xyabʼ ayi soka jastal wa xtaxi.

10. ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa snajel sbʼaj tʼusan ja kermanotik?

¹⁰ Wa xnochotik ja smodo ja Jyoba yajni wa xkabʼtik stojol ja kermanotik.  Soka jaw, La jnatik sbʼaj ja kermanotiki. La ochkotik loʼil soka yeʼnle bʼajtanto sok xchʼak ja tsomjeli, la elkotikesok lajan ja bʼa xcholjeli, sok ta wa xbʼobʼi la jloktike waʼel. Yajni xkʼulantik, bʼobʼta oj jnatik sbʼaj jun hermana bʼa mi xkiswani pe yuj jel xkʼixwi, jun hermano bʼa ayiʼoj jitsan takʼin pe mi ja wajeluk skʼujol ja takʼini sok jel jaman skʼujol ma jun pamilya jelxa tsaʼan xkʼotye ja bʼa tsomjelik pe yuj wan ekʼel sbʼaje wokol (Job 6:29). Ja smeranil, mi oj ka ‹kocheltik› ja tuk (1 Tim. 5:13). Pe jelni lek oj jnatik sbʼaj tʼunuk ja kermanotik soka jastal wa xtaxye ja bʼa smodoʼe.

11. ¿Jas yuj jel tʼilan ja ansyanoʼik a-snaʼe sbʼaj ja hermanoʼik?

¹¹ Jel tʼilan ja ansyanoʼik a-snaʼe sbʼaj lek ja hermanoʼik matik wa skoltaye. La kiltik jun sjejel bʼa jun biajante sbʼiʼil Artur. Ja yeʼn sok pilan ansyano waj yulataye jun hermana bʼa lajansok jel xkʼixwi sok mi jel xkʼumani. Ja Artur wa xcholo: «Kabʼtikon ayxa jujuntik jabʼil ja nupanele ja yajni cham ja statami. Anima yuja wokoliki, ja yeʼn sjeʼayi bʼa Jyoba ja chabʼ yuntikili. Pe ja wego mixani jel x-ilwani sok ayiʼoj jun chamel bʼa chamkʼujol. Ama jachuk, mi yaʼunejkan ja syajtajel ja Jyoba soka skʼuʼajel yiʼoji mi kʼumbʼeluk. Jnaʼatikon jelni tʼilan oj jnebʼtikon ja lekil smodo» (Filip. 2:3). Ja biajante it wani skʼujolan bʼa snochjel ja smodo ja Jyoba, bʼa wa snaʼa jastal ja yaʼtijumik toji soka ja wokolik wa x-ekʼ sbʼajeʼi (Éx. 3:7). Ta ja ansyanoʼik wa snaʼawe sbʼaj lek ja hermanoʼik, mas oj snaʼe jastal skoltajele.

12. ¿Jasa slekilal ya eluk jun hermana bʼa Asia yuja snaʼa sbʼaj lek jun hermana ja bʼa skongregasyoni?

¹² Yajni wa xnaʼatik sbʼaj lek jun hermano bʼa wa xya kʼe tʼusan kolomtik, mas lek oj kabʼtik stojole. Jani it ja jas ekʼ sbʼaj jun hermana bʼa Asia, wa xcholo: «Jun hermana ja bʼa jkongregasyon jel tsats xkʼumani. Bʼa jelni tuk xkila ja smodo. Pe yajni elyonsok ja bʼa xcholjeli, kʼot kabʼi jani wa skoltay ja snantat bʼa xchonjel chayik ja bʼa merkado. Tʼilani oj kʼumanuk tsats bʼa jachuk oj manjukyi ja chayiki». Sok wa xcha yala: «Jachuk jnebʼa yabʼjel stojol ja hermanoʼik bʼa snajel sbʼaje mas». Ja it mi pasiluk skʼulajel. Pe yajni wa  xnochotik ja rason bʼa Biblia bʼa sjamjel ja jkʼujoltik, wa xnochotik ja Jyoba, bʼa wa syajtayotik «jpetzaniltic» (1 Tim. 2:3, 4; 2 Cor. 6:11-13).

13. Jastalni wa xyala ja Génesis 19:15, 16, ¿jasa skʼulane ja anjelik yajni ja Lot jel wan albʼel, sok jas yuj?

¹³ Bʼa jun ekʼele jel chaʼanyabʼalil ja bʼa sakʼanil, ja Lot mi snutsu sbʼaj bʼa skʼuʼajel ja Jyoba. Chabʼ anjelik waj ulatajuk sok aljiyabʼ aya eluk wego ja spamilya ja bʼa chonabʼ Sodoma yujni oj xchʼaye snajel (Gén. 19:12, 13). Pe ja el kʼakʼu, ja Lot soka spamilya titoni aye bʼa snaje. Anto, ja anjeliki yalawe yabʼ pilan ekʼele jas oj ekʼuki, pe ja Lot «jel wan albʼel». Bʼobʼta oj jpensaraʼuktik mi xkiswani ma mi kʼuʼabʼaluk. Pe ja Jyoba mi el sgana. Ja yeʼn «snaʼa syajal», sok ja anjelik stokʼowe och ja spamilya sok yawe eluk ja bʼa chonabʼi (kʼuman ja Génesis 19:15, 16).

14. ¿Jas yuj ja Jyoba sjeʼayi lekil skʼujol ja Lot?

¹⁴ ¿Jas yuj ja Jyoba sjeʼayi lekil skʼujol ja Lot? Bʼobʼta yuj tuktukil rason. Bʼobʼta ja Lot mi skʼana oj ijukan ja snaji yuja swinkil Sodoma. Pe mi kechanuk ja jaw. Bʼobʼta cha yabʼunej ja bʼa chabʼ mandaranumik mokʼye ja bʼa posoʼik bʼa alquitrán wa xtax ja bʼa jun mojan loman kʼinali (Gén. 14:8-12). Bʼobʼta cha wa xcham skʼujol ja xcheʼum soka yakʼixuki. Chomajkil, jel riko, ja yuj bʼobʼta ay jun tsamal snaj (Gén. 13:5, 6). Pe ja jastik it mini jun rason bʼa mi oj skʼuyi wego ja Jyoba. Pe ja Dyos mi ja waj skʼujol ja jas skʼulan ja Lot, yila jun winik «toj» (2 Ped. 2:7, 8).

15. Bʼajtanto oj jkʼenaytik jun kristyano, ¿jasa jel tʼilan oj jkʼuluktik?

¹⁵ La waj jkʼujoltik yabʼjel stojol ja jastal wa xtax jun kristyano sok mok jkʼenaytik ja jas wa skʼulani. Ja Verónica, jun Taʼumantiʼ bʼa jun país, sleʼa modo skʼulajel ja it. Wa xyala: «Ay jun hermana  bʼa tolabida lajansok chʼinajxta ay. Mi maʼ smojtay. Ay ekʼele, wala xiwyon skʼumajel. Pe jpensaran lek keʼnukxta ojni kʼan jun kamiga. Ja yuj jobʼoyi jastal wa xtaxi, sok ti kʼe xcholkabʼa. Ja wego wanxa xkabʼ lek stojol».

16. ¿Jas yuj tʼilan skʼanjelyi ja Jyoba bʼa oj skoltayotik yabʼjel stojol ja tuk?

¹⁶ Ja Jyoba kechan yeʼn wa xyabʼyotik stojol tsʼikan lek (Prov. 15:11). Ja yuj la jkʼantikyi a-skoltayotik bʼa yiljel ja tuk ja jastal wa xyila ja yeʼn sok snajel syajale. Yuja orasyon koltaji jun hermana sbʼiʼil Anzhela bʼa yabʼjel stojol ja tuk. Jun hermana ja bʼa skongregasyon mini skʼana maʼ oj staʼ loʼil. Ja Anzhela wa xyala: «Jelni wego oj jkʼenay ajyi sok mi oj jkʼan oj kʼumuk. Pe kʼanayi ja Jyoba a-skoltayon bʼa yabʼjel stojol». ¿Jakʼji maʼ ja yorasyon? Ja yeʼn wa xcholo: «Jun kʼakʼu, eltikon xcholjel lajan sok tsaʼan kantikon loʼil albʼel lek. Jnaʼa syajulal ja yajni wanon smaklajeli. Ja wego mas wanxa xyajtay sok wa xkʼana oj jkoltay».

17. ¿Jasa tʼilan skʼujolajel skʼulajel?

¹⁷ Mi xbʼobʼ kaltik ja hermano it oj jnatik syajulal sok jaxa juni miyuk. Kibʼanaltik ay jwokoltik, jastal ekʼ sbʼaj ja Jonás, ja Elías, ja Agar soka Lot. Bʼa jujuntik ekʼele yeʼn sleʼuneje ja swokole. Pe ja smeranil, ¿machʼa bʼa keʼntik mi xchʼikunej sbʼaj jun wokol? Ja yuj ja Jyoba wa skʼana la jnaʼ yajulal jbʼajtik (1 Ped. 3:8). Yajni wa xkʼuʼantikyi, wala ajyitik gusto tsoman soka kermanotik bʼa yibʼanal ja luʼumi, bʼa tuktukile. Ja yuj, la jkʼujoluktik yabʼjel stojol ja kermanotik sok la jnatik syajale.