1. ¿Jastal chapan ajyiye ja yaʼtijumik ja Jyoba ja bʼa bʼajtan siglo?

 YAJNI ja Jyoba wa xyayi jun aʼtel ja yaʼtijumiki, wani smajlay ke oj skʼuluke bʼa jun modo chapan (1 Cor. 14:33). Jun sjejel, ja yeʼn wani skʼana ke ja lekil rasonik acholxuk bʼa yibʼanal ja Luʼumi (Mat. 24:14). Sok ja yeʼn yaʼunejyi ja Jesús ja cholal bʼa oj stoj ja aʼtel jaw. Jaxa Jesús, skʼulunej sbʼaj asegurar bʼa chapan lek oj ajyuk spetsanil. Ja bʼa bʼajtan siglo, ja bʼa Jerusalén, ja tsome tojwanum bʼa jani ja jekabʼanumik sok jujuntik ansyanoʼik, yeʼnani kajan sbʼaje stsajel jastik junuk sok yajelyi tojelal ja kongregasyonik bʼa jachuk oj bʼobʼ snoche (Hech. 15:2; 16:4). Bʼa yibʼanal ja kongregasyonik tʼoji ansyanoʼik bʼa oj stoje sok bʼa oj yawe ekʼyi ja hermanoʼik ja tojelalik jaw (Hech. 14:23). Yuja jelni kʼuʼabʼal ajyiye ja hermanoʼik, «ja kongregasyoniki masto och yijbʼuke ja bʼa skʼuʼajeli sok wanexta jitsanbʼel» (Hech. 16:5).

2. ¿Jastal stojunej sok smakʼlunej ja xchonabʼ ja Jyoba man 1919?

² Ja bʼa jtyempotiki, ja Jyoba mini yaʼunejkan xchapjel ja xchonabʼi. Ja bʼa 1919, ja Jesús kʼe ya makunuk jun chʼin tsome winike bʼa tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal bʼa xchapjel ja xcholjel sok yajelyile ja waʼelal bʼa Dyos ja snebʼumaniki (Luc. 12:42). a Sok chikani lek ke ja Jyoba wani yajel koʼ slekilal ja aʼtel wane skʼulajel ja tsome jaw (Is. 60:22; 65:​13, 14).

3, 4. a) Cholo sok jun sjejel jastal wa xkatik el slekilal ja ajyel lek chapan. b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

³ Lek mi chapan ayukotik, mini oj bʼobʼ jkʼuluktik ja aʼtel  yaʼunejkankitik ja Jesús (Mat. 28:​19, 20). Jun sjejel, ta ja territorio ja bʼa kongregasyon mi chapubʼaluk lek, chikani bʼa oj choltika. Anto bʼobʼta tikʼanxtani oj wajkotik ja bʼa junxta lugar, jaxa bʼa tuki mi oj choltik. ¿Wan maʼ xjak bʼa wa pensar pilan slekilalik yuja chapan ayotik leki?

⁴ Ja bʼa jtyempotiki, ja Jesús wa xchapa ja xchonabʼ ja Dyos bʼa junxtatik jastal xchapa ja snebʼumanik ja yajni ti ajyi bʼa Luʼumi. Ja bʼa artikulo it, oj paklaytik ja sjejel yaʼa ja Jesús sok oj kiltik jastal ja xchonabʼ ja Dyos junxta wan skʼulajel. Cha ojni jtatik tiʼal ja jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa sjejel ke wa xjipa jkʼujoltik ja bʼa xchonabʼ ja Jyoba.

JA XCHONABʼ JA JYOBA WA SNOCHO JA SJEJEL BʼA JESÚS

5. ¿Jastal wa snocho ja xchonabʼ ja Jyoba ja sjejel bʼa Jesús? (Juan 8:28).

⁵ Ja Jesús jani snebʼayi ja sTat bʼa satkʼinal ja bʼa jas oj skʼuluk sok oj yali. Junxta jastal jaw, ja xchonabʼ ja Jyoba tini wa xya el spetsanil ja rasonik sok ja jas wa sjeʼa bʼa Yabʼal ja Dyos (kʼuman ja Juan 8:28; 2 Tim. 3:​16, 17). Chomajkil, tikʼanxtani wa xya juljkʼujoltik ke la jkʼultik estudiar ja Biblia. ¿Jastal wa xkatik el slekilal snochjel ja rason it?

6. ¿Jas jun slekilal jel tʼilan ta jkʼulantik estudiar ja Biblia?

⁶ Skʼulajel estudiar ja Biblia soka skoltanel ja juʼuntiki jelni xkatik el slekilal. Jun sjejel, wa skoltayotik bʼa oj katik slaj sbʼaj ja jas wa sjeʼa ja Biblia soka tojelalik wa xyakitik ja xchonabʼ ja Dyosi. Yajni wa xkilatik ke ja tojelalik jaw ti elel bʼa Yabʼal ja Dyos, wa stsatsbʼi ja jastal wa xjipa jkʼujoltik ja bʼa xchonabʼ ja Jyoba (Rom. 12:2).

7. ¿Jas rason xcholo ja Jesús, sok jastal wa snocho ja xchonabʼ ja Jyoba ja sjejel yaʼa?

⁷ Ja Jesús xcholo «ja lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi» (Luc. 4:​43, 44). Chomajkil, yayi mandar ja snebʼumanik bʼa junxta oj cha skʼuluke (Luc. 9:​1, 2; 10:​8, 9). Ja bʼa jtyempotik, spetsanil ja matik tey ja bʼa xchonabʼ ja Jyoba wani xcholowe ja rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi ama chikan bʼa sbʼajeʼa ma janekʼ cholal yiʼoje.

8. ¿Jas cholal kiʼojtik?

⁸ Yijel ochyile ja smeranil sbʼaja sGobyerno ja Dyos ja kristyanoʼiki juni chaʼan cholal. Pes mini spetsaniluk ja bʼa Luʼumi wa xbʼobʼ skʼuluke. Jun sjejel, yajni ja Jesús ti ajyi ja bʼa luʼumi, mini yaʼakan ke ja pukujik a-xchole sbʼaja yeʼn (Luc. 4:41). Ja bʼa jtyempotiki, bʼa oj bʼobʼ el xcholjel soka testigoʼik bʼa Jyoba jun kristyano, tʼilani oj sbʼutʼ jujuntik rekisitoʼik. ¿Jastal wa xjeʼatik ke chaʼanyabʼal wa xkilatik ja cholal kiʼojtik bʼa xcholjeli? Jani yajel makunuk lek ja tyempo bʼa xcholjel chikan bʼaʼa. Wani xkʼana oj nochtik ja Jesús, ja yuj wani xkʼulantik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa xcholjel yabʼ ja tuk sok sjejelyile ja smeranili (Mat. 13:​3, 23; 1 Cor. 3:6).

9. ¿Jasa skʼulunej ja xchonabʼ ja Jyoba bʼa oj naxuk ja sbʼiʼil ja Dyosi?

⁹ Ja Jesús sjeʼa ja sbʼiʼil ja Dyosi. Bʼa jun orasyon yala yabʼ ja it ja sTat bʼa satkʼinali: «Ja keʼn kaʼunej snaʼe jawa bʼiʼili» (Juan 17:26). Ja xchonabʼ ja Jyoba wa snocho ja sjejel yaʼa, skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼyuj bʼa jachuk ja kristyanoʼik oj snaʼe ja sbʼiʼil ja Dyosi. June ja bʼa yamkʼabʼal yiʼoj bʼa oj lajxukyuj, jani ja Traducción del Nuevo Mundo, bʼa ayxa elel jach yibʼanal ma bʼa xetʼan, bʼa mas ja 270 kʼumal. Ja Biblia it yaʼunej ochuk ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa lugarik wa xtax ja bʼa original ja yajni tsʼijbʼaji. Ja bʼa poyeto Koltanel bʼa spaklajel ja Yabʼal ja Dyosi, bʼa slam 1 man 13 ayiʼoj impormasyon sbʼaja jastal aji kumxuk ja sbʼiʼil ja  Dyosi. Sok ja apéndice C bʼa ti yiʼojan ja bʼa Biblia de estudio, wa xyaʼa jitsan prebaʼik ke ja sbʼiʼil ja Dyos tʼilani oj ajyuk 237 ekʼele ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego.

10. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja yexperiencia jun ixuk bʼa Myanmar?

¹⁰ Jastalni ja Jesús, wani xkʼanatik ke jitsan kristyano a-snaʼe sbʼaj ja sbʼiʼil ja Dyosi. Ja bʼa Myanmar, jun Testigo sjeʼayi jun ixuk bʼa 67 sjabʼil ke ja sbʼiʼil ja Dyosi Jyoba. Ja ixuki jelni gustoʼaxi bʼa asta okʼi sok yala yabʼi: «Jani ja sbʼajtanil ekʼele wa xkabʼ ja sbʼiʼil ja Dyosi. [ ...] Ajeʼunejki ja jas mas tʼilan jnebʼunej ja bʼa jsakʼanili». Ja experiencia it wa sjeʼakitik ke yajni ja kristyano wa snebʼawe ja sbʼiʼil ja Dyosi wani xbʼobʼ tukbʼesjuk ja sakʼanile.

MOK KATIKAN SJEJEL KE WA XJIPA JKʼUJOLTIK JA BʼA XCHONABʼ JA JYOBA

11. ¿Jastal oj bʼobʼ sjeʼe ja ansyanoʼik ke wa sjipa skʼujole ja bʼa xchonabʼ ja Dyosi? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹¹ ¿Jastal oj bʼobʼ sjeʼe ja ansyanoʼik ke wa sjipa skʼujole ja bʼa xchonabʼ ja Dyosi? Jun modo jani skʼumajel lek ja tojelalik wa x-ajiyile sok snochjel ja janekʼ wa xbʼobʼyujile. Jun sjejel, ja yeʼnle wa x-ajiyile tojelalik sbʼaja jastal oj kʼulaxuk ja asignasyonik sok ja orasyonik ja bʼa reunioni, pe cha wani x-ajiyile tojelalik sbʼaja jastal oj stalnaye ja xchejik ja Kristo. Yajni ja ansyanoʼik wa snochowe yibʼanal ja tojelalik wa x-ajiyile yuja xchonabʼ ja Jyoba, ja hermanoʼik wa xyabʼye ke wani xyajtajiye sok wa xtalnajiye yuja Jyoba.

12. a) ¿Jas yuj tʼilan oj nochtik ja tojelalik wa xyaʼawe ja matik wa stojowotiki? (Hebreos 13:​7, 17). b) ¿Jas yuj tʼilan jaʼ oj waj jkʼujoltik ja jastik lek wa skʼulane ja matik wa stojowotik?

¹² Yajni xyawekitik jun tojelal ja ansyanoʼik, ja jas mas leki jani gustoxta skʼuʼajel. Jachuk masni pasil oj bʼobʼ skʼuluke ja xchole. Ja Biblia wa xyala ke la ajyukotik kʼuʼabʼal sok ibʼ kʼabʼal soka matik wa stojowotike (kʼuman ja Hebreos 13:​7, 17). Ja jaw mini tolabida pasiluk, yujni ja ansyanoʼik mulanume. Pe la ka juljkʼujoltik ke ta mi xwaj jkʼujoltik ja bʼa jastik lek wa skʼulane sok jaʼ wa xwaj jkʼujoltik ja jastik mi lekuki, jani wantik skʼulajel ja jas mero wa skʼana ja jkontratiki. ¿Jas yuj jach wa xkalatik? Yujni ta wa xpensarantik jastik mi lek sbʼaja ansyanoʼik ojni bʼobʼ jkʼultik dudar sbʼaja xchonabʼ ja Dyos, sok jani jaw ja jas mero wa skʼanawe ja yeʼnle. Pe ¿jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa snajel sok bʼa mi oj kistik ja abʼalik wa xyalawe ja jkontratiki?

MOK KATIKAN AY MAʼ OJ YA JKʼULTIK DUDAR

13. ¿Jastik wa sjeʼawe ja jkontratik sbʼaja xchonabʼ ja Dyosi?

¹³ Ja jkontratiki wa sleʼawe modo bʼa sjejel ke ja jastik lek sbʼaja xchonabʼ ja Jyoba mini lekuk. Jun sjejel, ja Biblia wa sjeʼa ke ja Jyoba wa skʼana ke ja yaʼtijumik sak oj katik ajyuk ja jkuerpotik, ja jmodotik sok la jtoytik jastalni wa skʼana. Cha wani xyala ke chikan jas kristyano bʼa ayiʼoj jun kuxil sakʼanil sok mi sutxi skʼujol tʼilani oj kʼulaxuk expulsar ja bʼa kongregasyon (1 Cor. 5:​11-13; 6:​9, 10). Yuja wa xnochotik ja mandar it, ja jkontratiki wa xyalawe ke mi xyajtaytik ja kristyanoʼik, wa xkʼulantike jusgar sok mi xkisatik ja matik tuke yuja keʼntik.

14. ¿Bʼa wa x-el ja loʼilik mi meranuk wa x-alji sbʼaja xchonabʼ ja Jyoba?

¹⁴ La ka juljkʼujoltik bʼa mero wa x-eljan ja ixtalaneli. Ja Satanás, «ja statalil ja abʼali», yeʼnani wa xya eljan loʼilik mi meranuk sbʼaja xchonabʼ ja Jyoba (Juan 8:44; Gén. 3:​1-5). Mini cham xkilatik ja wa xya makunuk jujuntik kristyano bʼa oj spuke ja  abʼalik jaw. Pes jachni cha skʼulan ja bʼa bʼajtan siglo.

15. ¿Jasa kʼulajiyile ja Jesús sok ja snebʼumanik yuja olomalik bʼa relijyon?

¹⁵ Anima ja Jesús, ja Yunin ja Dyos, mini ayiʼoj mulal sok wa skʼulan tsamal milagroʼik, ja Satanás ya makunuk jujuntik kristyanoʼik bʼa oj yale tuktukil abʼalik sbʼaja yeʼn. Jun sjejel, ja olomalik bʼa relijyon wa xyalawe yabʼ ja kristyano ke ja Jesús wa xya eluk ja pukujik «yuj spabor ja yajwalil ja pukujiki» (Mar. 3:22). Tsaʼan, yajni wan iljel jas oj kʼulajukyi ja Jesús, ja olomalik bʼa relijyon sleʼaweyi smul bʼa wa xkʼumani kistal sok yawe kʼokxuk ja kristyanoʼik bʼa oj skʼane ke amiljuk (Mat. 27:20). Tʼusan tsaʼan, yajni ja snebʼumanik ja Kristo kʼe xchole, ja skontraʼe «kʼe smone ja matik mi judíoʼuki sok lajxiyujile bʼa oj skontraʼuke» bʼa jachuk oj bʼobʼ yiʼe spatike (Hech. 14:​2, 19). Bʼa jani wan stajel tiʼal ja Hechos 14:​2, ja bʼa La Atalaya 1 bʼa diciembre bʼa 1998 xcholo ke ja kontraʼalik bʼa judíoʼe mini kechan mi skisawe ja rasoni, cha «yawe ajyuk jun campaña bʼa abʼalik» bʼa jachuk ja kristyanoʼik bʼa tuk chonabʼi oj yile kontra ja snochumanik Kristo.

16. ¿Jasa tʼilan oj ka juljkʼujoltik ta wa xjuljbʼajtik loʼilik mi meranuk?

¹⁶ Ja Satanás mini xyaʼakan slejel abʼal, sok ja wego «wan sloʼlajel yibʼanal ja swinkil ja luʼumi» (Apoc. 12:9). Ja yuj, ta kabʼtik loʼilik mi stojoluk sbʼaja xchonabʼ ja Jyoba ma sbʼaja hermanoʼik wa stojowe, la ka juljkʼujoltik ja jas kʼulajiyile ja Jesús sok ja snebʼumanik ja bʼa bʼajtan siglo yuja skontraʼik ja Dyosi. Jastalni yalunejxakan ja Biblia, ja kristyano wan yijel spatik ja testigoʼik bʼa Jyoba sok wane yaljel abʼalik sbʼaja yeʼnle (Mat. 5:​11, 12). Ja jkontratiki  mini oj bʼobʼ sloʼlayotike ta kabʼunejtik lek stojolil bʼa wa x-eljan ja abʼaliki sok ta wegoxta wa xtalnay jbʼajtik. ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa oj talnay jbʼajtik?

17. ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik ta juljbʼajtik loʼilik mi meranuk? (2 Timoteo 1:13; cha kʼela ja recuadro « ¿Jul maʼ bʼa jun loʼil mi meranuk? ¿Jasa tʼilan oja kʼuluk?»).

¹⁷ Mok jkistik ja loʼilik mi meranuki. Ja jekabʼanum Pablo xcholo jaman lek ja jasa tʼilan oj kʼuluktik ta juljbʼajtik loʼilik jastal jaw. Ja bʼa 1 Timoteo 1:​3, 4 yaʼa ja mandar it: «Mok smaklaye kuentoʼik bʼa mi meranuk». Sok yayi ja rason it ja Timoteo: «Moka kis ja kuentoʼik mi meranuk bʼa kontra ay soka Dyosi» (1 Tim. 4:7). Bʼa yajel jun sjejel: ta jun yal kerem staʼa jun jasunuk ja bʼa piso, bʼobʼta oj syame sok oj xchʼik bʼa stiʼ; pe jun kristyano bʼa niwanxa nunka oj skʼuluk ja jaw yujni wa snaʼa bʼa jakela sok wa xyabʼ stojolil ke ta skʼulan ojni bʼobʼ ajukyi malo. Jani yuja jaw, ja keʼntiki mi xkisatik ja loʼilik mi meranuk sok kechani wa xmaklaytik ja «lekil yaljelik» ja bʼa smeranili (kʼuman ja 2 Timoteo 1:13).

18. ¿Jastal oj bʼobʼ jetik ke wa xjipa jkʼujoltik ja bʼa xchonabʼ ja Jyoba?

¹⁸ Kilunejtik bʼa oxe modo jastal ja xchonabʼ ja Dyos wa snocho ja Jesús, pe mini kechanuk ja jaw. Yajni ja weʼn xa kʼulan och estudiar ja Biblia, seguro ke ojni ataʼ mas. Moka wakan skoltajel ja hermanoʼik bʼa yajel tsatsbʼuk ja sjipjel skʼujole ja bʼa xchonabʼ ja Dyosi. Nocho yaʼteltajel toj lek ja Jyoba sok moka wakan ay jas oj ya jitsan soka bʼa xchonabʼ bʼa ja wa xya makunuk bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana (Sal. 37:28). ¿Anke juni chaʼan cholal yaʼteltajel ja Jyoba bʼa jun chonabʼ bʼa ay yajalkʼujol sok ja toji? ¡Tolabida la kiltik chaʼanyabʼalil ja cholal jaw!