1. ¿Jasa niwan cholal kiʼojtik?

JUNI chaʼan cholal ajyel ja bʼa skongregasyon ja Jyoba. Jpetsaniltik wa xkabʼtik stsamalil bʼa lamanil sok gustoʼil ja bʼa kʼachinubʼ kechanta wa senyaʼani. Pe ¿jas lugar kiʼojtik kada jujune ja bʼa kongregasyon?

2. ¿Jasa sjejel ya makunuk ja jekabʼanum Pablo ja bʼa jitsan karta stsʼijbʼan bʼa aji ekʼyi yuja Dyosi?

² Ja bʼa jitsan karta stsʼijbʼan bʼa aji ekʼyi yuja Dyosi, ja jekabʼanum Pablo ya makunuk jun sjejel bʼa jel jas wa sjeʼakitik sbʼaja jaw. Yala jabʼi ja kongregasyon jachʼbʼi jastal skwerpo jun kristyano sok jaxa matik ti chʼikani jachʼbʼi jastal ja parteʼik yiʼoj ja kwerpo jaw (Rom. 12:4-8; 1 Cor. 12:12-27; Efes. 4:16).

3. ¿Jas oxe sjejelik oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

³ Ja bʼa artikulo it, oj jpaklaytik oxe sjejel jel tʼilan bʼa wa xnebʼatik ja sjejel ya makunuk ja Pablo. Bʼajtan, oj kiltik bʼa jujune ja keʼntiki ayni kiʼojtik jun lugar ja bʼa skongregasyon ja Jyoba. * Xchabʼil, oj jpaklaytik ja jas oj jkʼuluktik ta wokol wa xkilatik jas lugar kiʼojtik ja bʼa kongregasyoni. Sok yoxil, oj kiltik jas yuj oj waj jkʼujoltik skʼulajel ja cholal yaʼunejkitik ja Jyoba.

4. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja yaljelik wa xkʼumantik ja bʼa Romanos 12:4, 5?

⁴ Ja bʼajtan sjejel wa xnebʼatik yaʼa ja Pablo, jani bʼa kada jujune ay kiʼojtik jun lugar jel tʼilan ja bʼa spamilya ja Jyoba. Ja Pablo kʼe yal ja sjejeli: «Porque qʼuelahuil ja jcuerpotiqui. Ay jcʼabtic, ay coctic, ay jchiquintic, ay jsatic, ay jniitic, ay jtiitic. Tuctuquil ja xchol cujtiqui. Jayuj jach ni ja janecʼ creyenteotic xa nii. Jel jitzanotic pero tuctuquil ja jcholtiqui. Pero como huan xax cʼuantic ja Cristo, jayuj lajan soc jun ita ni ayotic jpetzaniltica» (Rom. 12:4, 5). Ja jas kʼan yal ja jekabʼanum Pablo, yujni kada jujuneʼotik tuktukil ja lugar kiʼojtik ja bʼa kongregasyoni, pe jpetsaniltik chaʼanyabʼalotik.

5. ¿Jas «majtanalik» akʼubʼalyi ja kongregasyon yuja Jyoba?

⁵ Yajni wa xpensarantik sbʼaja matik yiʼoj jun lugarl ja bʼa kongregasyon, bʼobʼta ja wego wa xpensaraʼantik ja matik wa stojowe (1 Tes. 5:12; Heb. 13:17). Meran ja Jyoba jani wa xya makunuk ja Kristo bʼa yaʼunejyi ja kongregasyon «winike jastal majtanalik» (Efes. 4:8, TNM). Bʼa tini chʼikane ja matik teye ja bʼa Tsome Tojwanum soka skoltanume, ja Olomalik bʼa Naʼits Betel, ja biajanteʼik, ja jeʼumanik ja bʼa eskwelaʼik bʼa Biblia, ja ansyanoʼik bʼa kongregasyon sok skoltanum ansyanoʼik. Bʼa spetsanil ja hermanoʼik it, tʼojubʼale yuja yip ja Dyos bʼa oj stalnaye ja chejik jel chaʼanyabʼal bʼa Jyoba sok wa stsatsankʼujolane ja kongregasyon (1 Ped. 5:2, 3).

6. Jastalni wa xyala ja 1 Tesalonicenses 2:6-8, ¿jasa wa skʼujolane skʼulajel ja hermanoʼik bʼa tʼojubʼale yuja yip ja Dyosi?

⁶ Ja hermanoʼik wa xtʼojiye yuja yip ja Dyos bʼa oj skʼuluke tuktukil cholal. Jastalni ja kʼabʼal, ja okal sok ja tuk parte bʼa kwerpo tuktukil ja xchole bʼa wani xyawe el slekilal yibʼanal ja kwerpo, ja hermanoʼik tʼojubʼale bʼa tuktukil ja xchole wani xyawe el slekilal spetsanil ja kongregasyon. Jaʼukto maʼ oj sleʼ oj toyjuke yuja tuki, wa skʼujolane bʼa stsatsankʼujolajele sok yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoje ja yermanoʼik (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 2:6-8). Jel xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja yaʼunejkitik ja bʼa kongregasyon hermanoʼik bʼa takʼane bʼa jani bʼajtan wa xcham skʼujole ja tuk sok mi yeʼnuke.

7. ¿Jastik slekilal wa xyawe eluk ja precursorik sok ja misioneroʼik?

⁷ Bʼobʼta ja bʼa kongregasyonik ay misioneroʼik, precursorik bʼa wane aʼtel bʼa tyempo tsʼikan ma precursorik regular. Chomajkil, bʼa sutanal ja luʼum ay hermanoʼik sok hermanaʼik yaʼunej ja sakʼanile bʼa xcholjel bʼa tyempo tsʼikan sok ja yajel och nebʼumanil. Jach jastal it skoltuneje jitsan bʼa ochel nebʼumanil bʼa Kristo Jesús. Ama ja hermanoʼik it mey lek jastik sbʼaje, pe ja Jyoba yaʼunej koʼ jitsan slekilale ja bʼa sakʼanile (Mar. 10:29, 30). ¿Anke jelni xkaʼatik tsʼakatal ja ay kiʼojtik hermanoʼik jastal it ja bʼa kongregasyoni?

8. ¿Jas yuj jel chaʼanyabʼal bʼa Jyoba kada choluman?

⁸ Anto, ja hermanoʼik matik tʼojubʼale sok ja matik wane aʼtel bʼa tyempo tsʼikan, ¿kechanta maʼ yeʼn ayiʼoje jun lugar ja bʼa kongregasyoni? Miniʼa. Kada cholumanik jel tʼilan bʼa Jyoba sok ja bʼa kongregasyoni (Rom. 10:15; 1 Cor. 3:6-9). Merani ja jaw, yujni june ja bʼa cholal mas tʼilan yiʼoj ja bʼa kongregasyon jani yajel och nochumanik bʼa Kristo ja kristyano (Mat. 28:19,  20; 1 Tim. 2:4). Spetsanil ja cholumanik ja bʼa kongregasyon, ja matik yiʼunejexa jaʼ ma miyuk, wani skʼujolane yujni ja aʼtel it jani mas tʼilan ja bʼa sakʼanile (Mat. 24:14).

9. ¿Jas yuj chaʼanyabʼal wa xkilatik ja kermanatiki?

⁹ ¿Jas wa xbʼobʼ kaltik sbʼaja ja hermanaʼik? Ja Jyoba wa xyayile jun lugar jel tʼilan ja bʼa kongregasyon. Ja yeʼn jel chaʼanyabʼalil wa xyila ja cheʼumalik, ja nanalik, bigudaʼik sok ja hermanaʼik soltera bʼa wa xyaʼteltaye toj lek. Ja Biblia wa xchiktes ja lekil sjejel bʼa jitsan ixuk bʼa yawe gustoʼaxuk ja Dyos yuja sbiboʼile, ja skʼuʼajele, ja mi x-el sganaʼe, ja mi xiwye, ja jel jaman skʼujole soka lekil yaʼtele (Luc. 8:2, 3; Hech. 16:14, 15; Rom. 16:3, 6; Filip. 4:3; Heb. 11:11, 31, 35). Ja bʼa kongregasyoniki, ay hermanaʼik bʼa wa sjeʼawe ja tsamal modoʼalik it. Jel xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja tey jmoktike.

10. ¿Jas yuj chaʼanyabʼal wa xkilatik ja hermanoʼik bʼa ayxa skʼujole?

¹⁰ Chomajkil wa xkatik el slekil ja tey jmoktik jitsan hermanoʼik bʼa ayxa skʼujole. Jujuntik bʼa yeʼnle yaʼuneje ja sakʼanile bʼa yaʼteltajel tolabida ja Jyoba toj lek. Jaxa tuk bʼobʼta jelto ajkʼach snaʼuneje ja smeranil. Bʼa chikan jastal, bʼobʼta wane yijel wokol yuja ayxa skʼujole sok mixani xbʼobʼ skʼuluke mas ja bʼa kongregasyoni sok ja bʼa xcholjeli. Ama jachuk, wa skʼulane ja janekʼ wa xbʼobʼ yujile ja bʼa xcholjeli sok wa xyawe makunuk ja yipe bʼa stsatsankʼujolajel sok xchapjel ja tuk. ¡Janekʼto wa sjeʼakitik ja yexperienciaʼe! Ja smeranil, jel tsamale bʼa Jyoba soka bʼa keʼntiki (Prov. 16:31).

11, 12. ¿Jastal wa stsatsankʼujolana ja weʼn ja lekil sjejel bʼa keremtik akʼixuk ja bʼa wa kongregasyon?

¹¹ Cha la jpensaraʼuktik ja bʼa keremtik akʼixuki. Mini pasiluk bʼa yeʼnle kʼiʼel ja bʼa luʼumkʼinal it yaman yuj ja Dyablo sok ja spensarik (1 Juan 5:19). Pe janekʼto wa stsatsankʼujolanotik yiljel ja skomentaryoʼe ja bʼa tsomjeli sok ja yajni wa x-elye ja bʼa xcholjeli, sok snajel mini tʼun xiwye skoltajel bʼa jujuntik ekʼele ja skʼuʼajel  yiʼoje. Keremtik akʼixuk, ja weʼnlexi ayni awiʼojex jun cholal jel tʼilan ja bʼa skongregasyon ja Jyoba (Sal. 8:2).

¹² Jujuntik ja bʼa kermanotik sok kermanatik mini pasiluk wa skʼuʼane ta wa xbʼobʼ makunuke ja bʼa kongregasyoni. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj kiltik bʼa cada jujune ja keʼntik ay kiʼojtik jun lugar ja bʼa tiw? La kiltik.

13, 14. ¿Jas yuj jujuntik ojni bʼobʼ kʼot spensaraʼuke mi xmakuniye ja bʼa kongregasyon?

¹³ Ja xchabʼil sjejel yaʼa ja Pablo wa xyaʼ jpensaraʼuktik bʼa jun wokol wa x-ajyiyujile jitsan ja bʼa jtyempotik, pes yujni jelni wokol xyabʼye skʼuʼajel ta wa xmakuniye ja bʼa kongregasyoni. Ja Pablo stsʼijbʼan: «Ta wa xyala ja yoki. mi kʼabʼalukon ja‘ yuj mi sbʼakʼtelukon. mi jachukuk. sbʼajni‘a ja sbʼakʼteli. ta wa xyala ja schikini. mi satalukon ja‘ yuj mi sbʼakʼtelukon. mi jachukuk. sbʼajni‘a ja sbʼakʼteli» (1 Cor. 12:15, 16, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). ¿Jas wa xnebʼatik sbʼaja yaljelik it?

¹⁴ Ta wa xlaja jbʼajtik soka tuk hermanoʼik ja bʼa kongregasyon, bʼobʼta mini oj kiltik ja janekʼto wala koltanitik. Ay hermanoʼik jel snaʼawe sjejel, jel snaʼawe yajel ajyuk tsoman ma talnanumik. Sok bʼobʼta oj jpensaraʼuktik mi jel xnaʼatik jastal yeʼnle. Ja it wa sjeʼa chʼin wa xkaʼa jbʼajtik sok mi la jelxitik (Filip. 2:3). Pe la jtalnay jbʼajtik. Ta tolabida wa xlaja jbʼajtik soka jastik wa snaʼawe ja tuk, ojni el jganatik. Jastalni xchiktes ja Pablo, bʼobʼta ojni kʼot jpensaraʼuktik mini tʼun la koltanitik ja bʼa kongregasyoni. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa skʼuljel luchar soka pensarik jaw?

15. Jastalni wa xyala ja 1 Corintios 12:4-11, ¿jasa tʼilan oj jnatik bʼa chikan jas snajel kiʼojtik?

¹⁵ La jpensaraʼuktik ja bʼa it: bʼa jujuntik nochumanik bʼa Kristo ja bʼa bʼajtan siglo ja Jyoba yayile ja majtanal bʼa skʼulajel milagroʼik yuja yip ja Dyosi, pe tuktukil ja majtanal ajiyile (kʼuman ja 1 Corintios 12:4-11). Ama ja Jyoba yayi ja nochumanik  bʼa Kristo tuktukil majtanal sok snajel, pe spetsanile jelni chaʼanyabʼale. Meran, ja bʼa jtyempotik mini ay kiʼojtik ja majtanal bʼa skʼulajel milagroʼik yuja yip ja Dyosi, pe ja rasoni mini tukbʼeluk. Bʼobʼta mini jpetsaniltik ay kiʼojtik ja junxta snajel jaw, pe jpetsaniltik chaʼanyabʼal wa xyilawotik ja Jyoba.

16. ¿Jasa rason bʼa jekabʼanum Pablo tʼilan oj jnochtik?

¹⁶ Mok jlaj jbʼajtik soka tuk yaʼtijumik Dyosi, la jnochtik ja rason ja bʼa jekabʼanum Pablo: «Cada jujuneotic oj cʼultic pensar ta lec ja jas huax cʼulantiqui, ma miyuc. Ta huax yab ja jcʼujoltic que lec ja jas huanotiqui, entonces quentic mismo oj naatic. Mi sbejuc oj cocheluctic [ma oj jlajbʼajtik sok] ja jmojtiqui» (Gál. 6:4).

17. ¿Jastal oj katik el slekilal snochjel ja srason ja Pablo?

¹⁷ Ta wa xnochotik ja rason bʼa Pablo sok ta wa xpaklaytik ja jastik wa xkʼulantiki, bʼobʼta ojni kʼe kiltik wani xnaʼatik jun jasunuk bʼa mi snaʼawe ja tuk. Jun sjejel, bʼobʼta jun ansyano mini jel snaʼa sjejel ja yajni tey bʼa plataporma, pe jelni lek skʼulan ja aʼtel bʼa yajel och nochuman. Ma mini jel snaʼa yajel ajyuk tsoman jastalni wa skʼulan ja tuk ansyanoʼik ja bʼa skongregasyon, pe wani xnaji sbʼaj kʼotel jun lekil talnanum bʼa jel xyajtani bʼa tini wa xjak sleʼ skoltajele ja hermanoʼik bʼa skʼanjel rasonik bʼa Biblia. Ma bʼobʼta naʼubʼal sbʼaj bʼa wa sjama ja snaji (Heb. 13:2, 16). Yajni jnaʼatikta ja jas wa xbʼobʼ kujtik skʼulajeli, oj kʼot kiltik ayni kiʼojtik rasonik bʼa gusto oj ajyukotik yuja janekʼ wantik skʼulajel ja bʼa kongregasyoni. Sok jachuk, mini oj kilkʼujoluktik ja hermanoʼik bʼa tuk ja snajel yiʼoje yuja keʼntiki.

18. ¿Jastal oj bʼobʼ kʼotkotik mas lekil jeʼumanik?

¹⁸ Ama chikan jas lugar kiʼojtik ja bʼa kongregasyoni, jpetsaniltik tʼilani oj kitik jun jkʼelsatik bʼa oj jtojbʼestik mas ja kaʼteltik sok kʼotel jun lekil jeʼuman. Ja yuj, ja Jyoba wa xchapawotik bʼa jani wa xya makunuk ja xchonabʼi. Jun sjejel, ja bʼa tsomjelal ja bʼa yoj semana wa sjeʼakitik jastal oj jtojbʼestik mas ja jastal wa xjeʼatik ja bʼa xcholjeli. ¿Wantik maʼ yajel el slekilal ja chapjelal it?

19. ¿Jastal oj bʼobʼ jtatik ja kʼelsat bʼa wajel ja bʼa Eskwela bʼa Cholumanik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi?

¹⁹ Jun pilan lekil chapjelal jani ja Eskwela bʼa Cholumanik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi, bʼa wani xbʼobʼ wajuke hermanoʼik sok hermanaʼik bʼa wane aʼtel bʼa tyempo tsʼikan bʼa ayiʼoje 23 masan bʼa 65 ja sjabʼile. ¿Wan maʼ xkilatik jun kʼelsat bʼa lajansok mi oj lajxukujtik? Jaʼukto maʼ oj katik och juʼunjas yuj ja mi xbʼobʼ wajkotik, mas lek la katik och juʼun jas yuj wa xkʼanatik wajel. Tsaʼan, la jtsatik jas oj jkʼuluktik bʼa oj skoltayotik stajel ja jas wa xkʼanatik. Soka skoltanel ja Jyoba sok ja skʼujolajeli, ojni kʼot smeranil ja jas lajansok mi oj bʼobʼkujtik ajyi.

20. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa Romanos 12:6-8?

²⁰ Ja yoxil sjejel wa xnebʼatik yaʼakan ja Pablo ti wa xtax bʼa Romanos 12:6-8 (kʼuman). Ja bʼa il, ja Pablo cha yala bʼa jpetsaniltik ja bʼa kongregasyon tuktukilni ja snajel kiʼojtiki. Pe cha ya chiknajuk bʼa kada jujuneʼotik tʼilani oj katik makunuk ja janekʼ wa xnaʼatik bʼa stsatsankʼujolajel sok yajel tsatsbʼuk ja kongregasyoni.

21, 22. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa jas ekʼ sbʼaj ja Robert sok ja Felice?

 ²¹ La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj jun ansyano bʼa oj katik sbʼiʼiluk Robert. Yajni koltanita bʼa pilan país, tsaʼan ti jekji bʼa Betel ja bʼa spais. Anima aljiyabʼ mi yuj ay jas mi lek skʼulan yuja tukbʼesji, yala: «Jitsan ixaw ajyikuj pensarik mi stojoluk, sok wa xkabʼ mila makuniyon. Ay ekʼele yaki gana oj elkon ja bʼa Betel». ¿Jastal cha kʼot staʼ ja gustoʼili? Ajijulyi skʼujol yuj jun ansyano, ja jas wa sjeʼakitik ja Jyoba ja bʼa cholalik kiʼojtik ajyi wani skoltayotik bʼa oj kabʼtik masxa jel la makunitik ja bʼa kiʼojtik ja yani. Ja Robert kʼot yabʼ stojol mixani oj ya tʼabʼan skʼujol ja jas ekʼta sok jaxani oj waj skʼujol ja jas oj bʼobʼ skʼuluk ja bʼa yan tyempo.

²² Jachni junxta ekʼ sbʼaj ja hermano Felice Epíscopo. Ja yeʼn soka xcheʼumi skʼulan sbʼaje graduar ja bʼa Galaad bʼa 1956 sok koltaniye aʼtel bʼa biajante bʼa Bolivia. Ja bʼa 1964 ajyiyujile jun yalatse. Ja Felice wa xcholo: «Jelni wokol kabʼtikon yajelkan ja cholal kiʼojtikon ajyi. Lomni jchʼaya jun jabʼil bʼa snajel malaya. Pe soka skoltanel ja Jyoba, jtukbʼes ja jmodo sok jaxani wa jkʼujol ja cholal kiʼoj bʼa jun tatal». ¿Jach maʼ wa xkabʼtik jastal Robert ma jastal ja Felice? ¿Elel maʼ jganatik yuj mixa ay kiʼojtik ja cholalik jastal ajyi? Ta jachuk, maxani gusto oj ajyukotik ta ja waj jkʼujoltik ja bʼa jas wa xbʼobʼ jkʼuluktik ja yan ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba sok ja bʼa kermanotiki. La ayukotik latsan sok la katik makunuk ja jas wa xnaʼatiki bʼa skoltajel ja tuk. Sok gustoni oj ayukotik bʼa stsatsankʼujolajel ja kongregasyon.

23. a) ¿Bʼa jas tʼilan oj jpiltik tyempo? b) ¿Jas oj jpaklaytik ja bʼa artikulo jakumi?

²³ Bʼa Jyoba, kada jujune ja yaʼtijumik jelni chaʼanyabʼal xyila. Ja yeʼn wani skʼana oj ajyukotik ja bʼa spamilya. Ta wa xpilatik tyempo spensarajel ja bʼa jas oj jkʼuluktik bʼa stsatsankʼujolajel ja kermanotiki sok wa xkʼujolantik bʼa skʼulajel ja jaw, masni oj kiltik jasa lugar kiʼojtik ja bʼa kongregasyon. Pe ¿jastal wa xkilatik ja tuk? ¿Jastal oj bʼobʼ jetik chaʼanyabʼalil wa xkilatik? Ja bʼa artikulo jakumi oj paklayik ja sjobʼjel it jel tʼilani.