«Yajni ja jprimo soka keʼn kʼetikon kʼumal, jyamayi ja snukʼi sok jtsʼotoyi. Wani xkʼana oj jmile» (Paul).

Ja bʼa jnaji, jel wego la tajkiyon ama mexa ay stʼilanil. Wani xchʼak poj el ja mesaʼik, ja ixtaʼalik... chikan jastik tey ja tiw (Marco).

Bʼobʼta ja keʼntik mini oj jkʼuluktik jachuk. Pe ay ekʼeleʼik, jpetsaniltik jel wokol xkabʼtik skomjel jbʼajtik. ¿Jas yuj? Yujni ja yintilotik ja Adán bʼa wala kotik mulal (Rom. 5:12). Jujuntik jastal ja Paul sok Marco, jelni wokol xyabʼye skomjel ja smodoʼe. Ja tuk wane skʼulajel luchar bʼa skomjel ja xiwele ma ja jas wa spensarane jastik mi lekuki. Sok ayni matik yiʼoje ja wokol bʼa ajyel yujile kʼankʼunel bʼa koʼel mulal sok ixuk winik, yujel trago ma yabʼjel drogaʼik.

Ja matik mi skomowe ja spensare, ja kʼankʼunel yiʼoje sok ja jastal ja smodoʼe ojni bʼobʼ sjome ja sakʼanile. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa mok ekʼuk ja jaw? Jani ajyelkujtik ja skomjel abʼaj. Bʼa lajxelkujtik, la jpaklaytik oxe sjobʼjel. Bʼajtan, ¿jasunkiluk ja skomjel abʼaj? Xchabʼil, ¿jas yuj jel tʼilan? Sok yoxil, ¿jastal oj bʼobʼ ajyukujtik ja modoʼal it bʼa jani kʼotel «ja satinel ja yip ja Dyos»? (Gál. 5:22, 23, TNM). Tsaʼan oj kiltik jas oj jkʼuluktik kada jujune ta ay ekʼeleʼik xkabʼtik jel wokol skomjel abʼaj.

Ja kristyano maʼ wa snaʼa skomjel sbʼaji mini wa x-iji och ja jas wa skʼana oj skʼuluki. Mini skʼulan ja jastik junuk mi lekuk xyila ja Dyos.

Ja sjejel bʼa Jesús wa sjeʼakitik jas wa stojolan bʼa jastal ajyelkujtik ja skomjel abʼaj. Ja Biblia wa xyala: «Ja tiempo yora jel piero huax taaji tiʼ yuj ja scondra jumasa, mi ni jun palabra ja jas yala ja Cajualtiqui. Cuando jel huan huocoli, mi jas yal yab ja scondra jumasa. Quechan yaa can ja ba scʼab ja Tatal Dios ja yen ja maʼ huas snaa jastal huas stojbes mas lec ja cristiano» (1 Ped. 2:23). Yajni ti lokan ekʼ bʼa jun poste ja Yunin ja Dyos, sjeʼa ja modoʼal it yajni tselaji yuja skontraʼiki (Mat. 27:39-44). Cha sjeʼani jaman lek yajni ja olomalik bʼa relijyonik bʼa ay jun spensare bʼa mi lekuk sleʼawe modo «oj yaahue el sti jun palabra ja Jesusi» (Mat. 22:15-22). Sok cha sjeʼani jun lekil sjejel yajni jelxa tajkele jun tsome judíoʼik bʼa xchʼoji ton ja Jesús. Ama jachuk, mini ya stup «snacʼa sbaj jaxa mas tzaani ti el ja ba templo» (Juan 8:57-59).

¿Oj maʼ bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Jesús? Ojniʼa, ama mi xchʼak lajxukujtik. Ja jekabʼanum Pedro tsʼijbʼan: «Ja kristo yi‘aj wokol yuj ja we‘nlexi. ya‘a kan awilex jastal oj akʼulukex bʼa oj atzajlayex ja  yoki» (1 Ped. 2:21, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]). Ama mulanumotik, ojni bʼobʼ jnochtik toj lek ja janekʼ xbʼobʼ kujtik ja sjejel bʼa Jesús. ¿Jas yuj jel tʼilan oj jkʼuluktik?

Ta wa xkʼanatik yajel gustoʼaxuk ja Jyoba, jel tʼilan ja skomjel abʼaj. Ama jitsanxa jabʼil kiʼojtik bʼa ajyel toj, ojni bʼobʼ jchʼaytik ja jastal lek wa xkila jbʼajtik soka Jyoba ta mi xnaʼatik skomjel jbʼajtik ja bʼa jas wa xkalatik sok ja bʼa jas wa xkʼulantik.

La kiltik jas ekʼ sbʼaj ja Moisés, bʼa «yeʼnani ja mas jel manso bʼa spetsanil ja winik ja bʼa sutanal ja luʼumi» ja bʼa tyempo jaw (Núm. 12:3). Jitsan jabʼilik, kuchyuj sok pasensya ja wa xkʼe bʼulbʼunuke ja israʼelenyoʼik. Pe jun kʼakʼu mini snaʼa jastal skomjel sbʼaj sok tajki soka israʼelenyoʼik yujni cha kʼe bʼulbʼunuke yuja mey jaʼi. Sok kʼakʼxta yala: «¡Abʼyik ja wego kʼoka abʼalik! ¿Ti maʼ bʼa patakʼ ton it ja bʼa oj katikon eluk awilex jaʼ?» (Núm. 20:2-11).

Ja Moisés mi snaʼa jastal skomjel sbʼaj. Mini yayi stoyjel ja Jyoba yajni skʼulan jun milagro bʼa yajelyi jaʼ ja israʼelenyoʼik (Sal. 106:32, 33). Ja yuj, ja Jyoba mi ya ochuk ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali (Núm. 20:12). Bʼobʼta man skʼakʼujil ja chami snaʼani malaya yujila mi snaʼa jastal skomo sbʼaj (Deut. 3:23-27).

¿Jas sjejel wa xnebʼatik? Ama jitsanxa jabʼil teyotik ja bʼa smeranili, jelni tʼilan mok kʼumanukotik malo sbʼaj ja matik wa xya tajkukotik ma ja matik wa skʼana stojele (Efes. 4:32; Col. 3:12). Yuja ayxa jkʼujoltik ay ekʼeleʼik mixa x-ajyi jpasensyatik. Pe la juljkʼujoltik bʼa Moisés. Mokni la xchʼay jkʼujoltik ja janekʼ tyempo wantik yaʼteltajel toj lek ja Jyoba, yujni bʼa junta jutsʼin oj chʼaytik ta mi xnaʼatik skomjel jbʼajtik. Anto, ¿jas yuj jel tʼilan oj ajyuk kujtik ja modoʼal it?

La jkʼantikyi bʼa orasyon ja yip ja Dyos. ¿Jas yuj jel tʼilan oj jkʼuluktik? Yujni ja skomjel abʼaj jani kʼotel june ja bʼa satinel ja yip ja Dyos, sok ja yeʼn wa xyayi ja matik wa skʼana (Luc. 11:13). Soka skoltanel ja yipi, ja Jyoba wa xyakitik kiptik bʼa jel tʼilan bʼa oj jetik ja modoʼal it (Filip. 4:13, TNM). Chomajkil, ojni bʼobʼ skoltayotik bʼa ajyel kujtik tuk jastik ja bʼa satinel ja yip ja Dyos, jastal ja yajalkʼujol, bʼa wa skoltayotik yajel tsatsbʼuk ja bʼa skomjel abʼaj (1 Cor. 13:5).

Mok jas syopes ja skomjel abʼaj. Jastal ochel ja bʼa sitioʼik bʼa Internet sok yajel ekʼ jutsʼin gustoʼil bʼa wa snikawotik bʼa ajyel jun jmodotik  bʼa mi lekuk (Efes. 5:3, 4). Jel tʼilan yajelkan spetsanil jastik junuk bʼa oj yiʼotik och skʼulajel jasunuk bʼa mi lekuk (Prov. 22:3; 1 Cor. 6:12). Jun sjejel, jun kristyano bʼa wa skʼulan jastik bʼa kux bʼobʼta tʼilan oj yakan skʼumajel libroʼik, skʼeljel pelikulaʼik bʼa wa sjeʼa jastal kʼanwanel.

Bʼobʼta mi pasiluk skʼuʼajel ja rasonik it. Pe ta jkʼujolantik ja janekʼ oj bʼobʼ kujtiki, ja Jyoba ojni yakitik ja kiptik bʼa skomjel jbʼajtik ja bʼa kʼankʼunel wa x-ajyi kujtiki (2 Ped. 1:5-8). Wa skoltayotik bʼa mi oj skʼulotik ganar ja jpensartik, jastal ja modo wala kʼumanitiki sok ja jas wa xkʼulantiki. Ja it wa sjeʼakitik ja jas ekʼ sbʼaj ja Paul soka Marco, jtaʼatikta tiʼal ja bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo, bʼa skomowe ja smodoʼe jel kalaxi. La jpensaraʼuktik bʼa jun hermano bʼa kʼe tajkuk yajni ti wajum ja bʼa skarro. Kolxani kʼe sleʼ kʼumal soka tuk yama karro. ¿Jasa skʼulan bʼa mok snik kʼumal? Yala: «Kongana wa xkayi orasyon kada kʼakʼu. Wa xpaklay ja artikuloʼik bʼa wa staʼa tiʼil ja skomjel abʼaj sok jnebʼa tekstoʼik bʼa oj bʼobʼ skoltayon. Ama jitsan jabʼil wanon skʼulajel luchar ja it, kʼe kayi puersa kada kʼakʼu bʼa ajyel laman bʼa jeltoni xmakunikuj. Sok yajni ay bʼa wala wajyon, sajto wala elyon bʼa jaʼankʼujol wajel».

Ay ekʼeleʼik bʼobʼta wokol skomjel abʼaj. Yajni wa x-ekʼ ja jaw, bʼobʼta mini xyaʼa gana yajelyi orasyon ja Jyoba. Pe jani ja jutsʼin jaw ja mas tʼilan yajelyi orasyon. Wegoni la jkʼuluktik. La kʼantikyi ja Jyoba ayaʼotik perdon, skʼanjelyi a-skoltayotik sok mokxa jkʼuluktik junxta ja jas jkʼulantik bʼa mi lekuki (Sal. 51:9-11). Ja Jyoba wani wa smaklay ja korasyontik ta wa xkatikyi sok spetsanil jkʼujoltik bʼa jachuk oj snaʼ jyajulaltik (Sal. 102:17). Ja jekabʼanum Juan wa xya juljkʼujoltik ja xchikʼel ja Yunin ja Dyos «wa sakʼawotik sok spetzanil ja jmultiki» (1 Juan 1:7, YD; 2:1; Sal. 86:5). Mokni chʼay jkʼujoltik ja Jyoba tikʼanxta wa xyala jel tʼilan la ka jbʼajtik perdon. Jachuk ojni bʼobʼ jipjkʼujoltik bʼa oj cha yaʼotik perdon ja keʼntik (Mat. 18:21, 22; Col. 3:13).

Ja Jyoba mini lek yila yajni mi skomo sbʼaj ja Moisés ja bʼa takin kʼinali. Pe yaʼani perdon. Ja Yabʼal ja Dyos wa xchiktes ja yeʼn wajni jun lekil sjejel bʼa ajyiyuj jun skʼuʼajel (Deut. 34:10; Heb. 11:24-28). Ama ja Jyoba mi ya ochuk ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali, pe ojni yakan oj ajyuk ja bʼa Kʼachinubʼ sok ojni ajukyi sakʼanil tolabida. Ja keʼntik cha oj ni bʼobʼ ajyukujtik ta wa xkʼujolantik ajyel kujtik ja modoʼal it jel tʼilan bʼa skomjel abʼaj (1 Cor. 9:25).