1. ¿Jasa wa skʼulan june maʼ sutxel skʼujol?

 YAJNI ay jas mi lek wa xkʼulantik, jelni tʼilan oj sutxuk jkʼujoltik. Jastalni wa xyala ja Biblia, ja maʼ sutxita skʼujoli wa xkʼe yilkʼujoluk ja jas mi lek skʼulani, wa xyaʼakan skʼulajel sok stsaʼata bʼa mixa ojto skʼuluk (kʼela ja bʼa yolomajel «sutxel kʼujolal» ja bʼa Yaljelik cholubʼal).

2. ¿Jas yuj kibʼanaltik tʼilan oj nebʼtik oj sutxuk jkʼujoltik? (Nehemías 8:​9-11).

² Kibʼanaltik tʼilani oj nebʼtik oj sutxuk jkʼujoltik. ¿Jas yuj? Yujni wala kotik mulal kada kʼakʼu. Yuja yintilotik ja Adán sok ja Eva, jpetsaniltik wala kotik mulal sok wala chamtik (Rom. 3:23; 5:12). Mini maʼ libre ay sbʼaja jaw. Asta ja winike bʼa ajyiyujile jun tsatsal skʼuʼajel, jastal ja jekabʼanum Pablo, skʼulane luchar soka mulali (Rom. 7:​21-24). Pe ja jaw mi wa stojolan ke kada kʼakʼu oj kabʼtik jel tuk ayotik yuja mulanumotik. Ja Jyoba jel syajulal skʼujol sok wa skʼana ke gusto oj ajyukotik. La jpensaraʼuktik sbʼaja judíoʼik ja bʼa styempo ja Nehemías (kʼuman ja Nehemías 8:​9-11). Ja Jyoba mi skʼana ke jel triste oj ajyuke yuja smuleʼi, wani skʼana ke gusto oj yaʼteltaye. Ja yeʼn wani snaʼa ke ja sutxel jkʼujoltik wa skoltayotik bʼa gusto oj ajyukotik, sok ja yuj wa sjeʼakitik sbʼaja sutxel jkʼujoltik. Wani xkʼuʼantik ke ja kala Tatik bʼa jel syajulal skʼujol, oj ya perdon ja jmultik ta wa sutxi jkʼujoltik.

3. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

³ Ja bʼa artikulo it oj nebʼtik mas sbʼaja sutxel jkʼujoltik. Bʼajtan, oj kiltik ja jas sjeʼayi ja Jyoba ja israʼelenyoʼik sbʼaja sutxel jkʼujoltik. Tsaʼan, oj tatik tiʼal jastal skoltay ja Jyoba ja kristyanoʼik bʼa oj sutxuk skʼujole. Sok ja tsaʼanxta, oj paklaytik ja jas snebʼawe ja snochumanik ja Jesús sbʼaja sutxel jkʼujoltik.

 JA JAS SJEʼAYI JA JYOBA JA ISRAʼELENYOʼIK SBʼAJA SUTXEL JKʼUJOLTIK

4. ¿Jasa sjeʼayi ja Jyoba ja israʼelenyoʼik sbʼaja sutxel kʼujolal?

⁴ Yajni ja Jyoba yaʼakan ke ja israʼelenyoʼik oj kʼotuke xchonabʼ, skʼulan jun trato soka yeʼnle. Ja Jyoba skʼapayile ke oj stalnaye sok oj ya koʼ slekilale sok ja yajni wa skʼuʼaneyi ja sleyiki. Sok yala yabʼye: «Ja mandarik it wanon yajelawi ja wego mini jel wokol bʼa weʼna sok mini najatuk ay bʼa oja taʼe» (Deut. 30:​11, 16). Pe ta skʼokoweyi ja smandari, jun sjejel, ta yaʼteltaye tuk dyosik, mixani lek oj iljuke sok ojni yile ja swokolili. Ta ekʼ ja jawi, ¿wan maʼ stojolan ke mixa lek oj kʼot iljuke yuja Dyosi? Miniʼa, pes ja Leyi wa xyala ke ojni bʼobʼ kumxuke soka Jyoba ja sDyose sok oj smaklaye ja skʼumali (Deut. 30:​1-3, 17-20). Bʼa tuk yaljel, ojni bʼobʼ sutxuk skʼujole. Sok ta skʼulane, ja Jyoba ojni cha ya kumxuke sok oj ya koʼ slekilale yajkʼachil ekʼele.

5. ¿Jastal sjeʼa ja Jyoba ke me sjipakan ja xchonabʼi? (2 Reyes 17:​13, 14).

⁵ Ja chonabʼ stsaʼa ja Jyoba tikʼanxta skʼokoweyi ja yabʼali. Mini kechan stoyowe kʼulubʼal dyosik, cha skʼulane tuk jastik bʼa mini tʼun lekuk. Sok chikani lek, yilawe ja swokolili. Pe ja Jyoba mini el sgana, sok sjeka jitsan alumanik bʼa oj stsatsankʼujoluke bʼa oj sutxuk skʼujole sok oj kumxuke soka yeʼni (kʼuman ja 2 Reyes 17:​13, 14).

6. ¿Jastal ya makunuk ja yalumanik ja Jyoba bʼa sjejelyi ja xchonabʼi ja stʼilanil bʼa oj sutxuk skʼujole? (Cha kʼela ja dibujo).

⁶ Ja Jyoba tikʼanxtani sjeka ja yalumanik bʼa yajel julskʼujol ja xchonabʼi sok stojel. Jun sjejel, ya makunuk ja Jeremías bʼa yaljel yabʼye: «Kumxan, kʼoka abʼal Israel [ ...]. Mixa tajkeluk oj ajyukona mokex, yujni tojon [ ...]. Mi oj nol koraja bʼa tolabida. Kechan naʼa ke ay wa mul, yujni wa kʼokotayi ja yabʼal ja Jyoba» (Jer. 3:​12, 13). Cha ya makunuk ja Joel bʼa yaljel: «Kumxanik jmok sok spetsanil akʼujolex» (Joel 2:​12, 13). Cha yaʼakan ke ja Isaías oj  yale: «Sakʼabʼajik, awik eluk ja bʼa stiʼ jsat ja jas mi lek waxa kʼulanexi; awikan skʼulajel ja jastik mi lekuki» (Is. 1:​16-19). Sok bʼa jani ya makunuk ja Ezequiel sjobʼo: «¿Yuj maʼ wala gustoʼaxiyon yajni ja maʼ malo wa xchami? [ ...] ¿Yuj maʼ mi xkʼana ke oj yakan ja sbʼej yiʼoji sok oj ajyuk sakʼan?». «Mini la gustoʼaxiyon yajni ay maʼ wa xchami [ ...]. Ja yuj kumxanik jmok sok ajyanik sakʼan» (Ezeq. 18:​23, 32). Ja Jyoba jelni xgustoʼaxi yajni ja kristyanoʼik wa sutxi skʼujole ja bʼa smuleʼi yujni ja yeʼn wa skʼana ke oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida. Jastalni wa xkilatik, ja yeʼn mini xkan telan skʼabʼ, wa xkʼan kaltik, bʼa oj smajlay ke ja kristyano akumxuk sok tixa oj skoltaya. La kiltik jujuntik sjejel.

7. ¿Jasa sjeʼayi ja xchonabʼ ja Jyoba yajel makunuk ja sjejel bʼa Oseas sok ja xcheʼumi?

⁷ La kiltik ja jas sjeʼayi ja xchonabʼ ja Jyoba yajel makunuk ja aluman Oseas sok ja xcheʼumi, ja Gómer. Ja yeʼni xchʼaykʼujolan ja snupaneli sok tʼusan tsaʼan yaʼakan ja Oseas sok wajsok pilan winike. ¿Jipji maʼ kan ja Gómer yuja Jyoba? Ja yeʼn, ja maʼ wa xbʼobʼ yil ja jkʼujoltiki yala yabʼ ja Oseas: «Kaʼax yajkʼachil ekʼele, yajtay ja ixuk bʼa yiʼoj pilan winik sok bʼa wanto xchʼaykʼujolajel ja nupaneli, jastalni ja Jyoba wanto syajtay ja chonabʼ Israel yajni ja yeʼnleʼi waneto stoyjel pilan dyosik» (Os. 3:1; Prov. 16:2). Mok chʼay jkʼujoltik ke ja Gómer wantoni koʼel bʼa chaʼan mulal. Pe ja Jyoba yala yabʼ ja Oseas ke yeʼn bʼajtan aya perdon sok aya kulansok. a Sok ja sjejel it ja Jyoba sjeʼayi ja xchonabʼ, ke ja yeʼn mito xchʼay skʼujol bʼa yeʼnle. Ama waneto koʼel bʼa chaʼanik mulal, ja yeʼn me xyakan syajtajele, sok mi yaʼakan sjekjelyile alumanik sok skoltajele bʼa oj sutxuk skʼujole sok stukbʼesel ja sakʼanile. Anto, ¿wan maʼ stojolan ja it ke ja Jyoba, ja maʼ wa spaklay ja jkʼujoltik, oj sleʼ modo bʼa oj skoltay bʼa oj sutxuk skʼujol ja maʼ wanto koʼel bʼa jun chaʼan mulal? (Prov. 17:3). La kiltik.

JA JASTAL WA SKOLTAY JA JYOBA JA MULANUMIK BʼA OJSUTXUK SKʼUJOLE

8. ¿Jasa skʼulan ja Jyoba bʼa oj skoltay ja Caín bʼa oj sutxuk skʼujol? (Génesis 4:​3-7; cha kʼela ja dibujo).

⁸ Ja bʼajtan yuntikil ja Adán sok ja Eva jani waj ja Caín. Sok aji ekanyi ja mulali. Chomajkil, ja Biblia wa xyala ke «puro malo ja jastik wa skʼulani» (1 Juan 3:12). Bʼobʼta yuja jaw, yajni skʼapa jun majtanal, ja Jyoba «mini lek yila ja Caín sok mini ja majtanal yaʼa». Pe jaʼuktoma oj stukbʼes ja smodo, «ja Caín jel tajki sok tristeʼaxi». ¿Jasa skʼulan ja Jyoba? Staʼa loʼil (kʼuman ja Génesis 4:​3-7). Ja Jyoba tsamalxta ya spensaraʼuk. Ya skʼuʼuk ke lektoni oj bʼobʼ yile sok yala yabʼ ja jas xiwela sbʼaj oj bʼobʼ ekʼuk yuja smodo mi lekuki. Tristeni yabʼjel, pe ja Caín mi skisa ja Jyoba sok mini yaʼakan bʼa oj koltajuk bʼa oj sutxuk skʼujol. ¿Jasa skʼulan ja Jyoba yuja smodo mi lekuk sjeʼa? ¿Stsaʼa maʼ ke mixa maʼ oj skoltay bʼa oj sutxuk skʼujol? ¡Miniʼa!

9. ¿Jastal skoltay ja Jyoba ja David bʼa oj sutxuk skʼujol?

⁹ Ja Jyoba jel syajtay ja rey David. Xchiktes soka yaljelik it: «Jun winik bʼa wa xya gustoʼaxuk ja jkʼujoli» (Hech. 13:22). Pe ja David koʼ bʼa chaʼanik mulal, jastal ja xchʼaykʼujolajel ja nupanel sok ja milwanel, sok jastalni wa xyala ja Ley bʼa  Moisés wani sbʼajin oj chamuk (Lev. 20:10; Núm. 35:31). Pe ja Jyoba, yuja jel leki, ay jas skʼulan sok sjeka ja aluman Natán bʼa oj loʼilanuk soka yeʼn, ama ja David mito sjeʼunejuk ta sutxel skʼujol. b Ja Natán ya makunuk jun sjejel bʼa oj kʼot bʼa skʼujol ja David. Anto ja reyi yabʼ stojol ke kotani mulal soka Jyoba sok sutxi skʼujol (2 Sam. 12:​1-14). Stsʼijbʼan jun salmo bʼa jel xnikwani bʼa xchiktes ja janekʼto syajal yabʼi (Sal. 51, encabezamiento). Ja bʼa tyempo ekʼeli, ja salmo jaw stsatsankʼujolanunej jitsan kristyano bʼa koʼele mulal sok snikunej bʼa oj sutxuk skʼujole. ¿Anke jelni xya gustoʼaxukotik, yuja Jyoba tsamalxta skoltay ja yaʼtijum David bʼa oj sutxuk skʼujol?

10. ¿Jastal waxa wabʼ snajel ke ja Jyoba ay spasensya jmoktik sok wa xyaʼawotik perdon?

¹⁰ Ja Jyoba mini lek xyila chikan jas tikʼe mulal, wani xyilkʼujolan (Sal. 5:​4, 5). Pe wani snaʼa ke mulanumotik, sok yuja wa skʼanawotiki, puesto ay bʼa oj skoltayotik bʼa oj kʼultik luchar soka mulali. Tolabida wa sleʼa modo oj skoltayotik asta ja matik koʼele bʼa chaʼan mulal bʼa oj sutxuk skʼujole sok oj mojxuke soka yeʼn. ¡Janekʼto wa xyaʼa kulan jkʼujoltik snajel ja jaw! Yajni wa xpensarantik ja bʼa spasensya sok ja bʼa sperdon ja Jyoba, wani snikawotik bʼa oj ajyukotiksok toj sok bʼa wego oj sutxuk jkʼujoltik yajni wala kotik mulal. Ja wego la kiltik ja jas snebʼawe ja snochumanik ja Jesús sbʼaja sutxel jkʼujoltik.

JA JAS SNEBʼAWE JA SNOCHUMANIK JA JESÚS SBʼAJA SUTXEL JKʼUJOLTIK

11, 12. ¿Jas loʼil xcholo ja Jesús bʼa oj xchiktes ke ja sTati tolabida puesto ay bʼa oj akʼwanuk perdon? (Kʼela ja dibujo).

¹¹ Ja bʼa bʼajtan siglo, kʼotani ja styempoʼil bʼa oj jakuk ja Mesías kʼapubʼali. Jastalni kilatik ja bʼa artikulo ekʼta, ja Jyoba ya makunuk ja Juan ja maʼ wa xya yiʼ jaʼ ja kristyano sok ja Jesukristo bʼa sjejelyile ja kristyanoʼik ja stʼilanil bʼa oj sutxuk skʼujole (Mat. 3:​1, 2; 4:17).

 ¹² Ja bʼa yaʼtel bʼa xcholjeli, ja Jesús sjeʼa ke ja sTati tolabida puesto ay bʼa oj akʼwanuk perdon. Xchiktes jaman lek ja it yajni xcholo ja loʼil sbʼaja uninal chʼayeli. Ja kerem jaw yaʼakan ja snaji sok skʼulan jastik mi lekuk. Pe yajni ekʼ ja tyempo, ‹snaʼa kʼinal› sok kumxi. ¿Jastal yabʼ ja stati? Ja Jesús yala ke «yajni ja yeʼn najato ay, ja stati kʼot sat sok jel nikji juntiro ja skʼujoli. Ajnelxta waj staʼe, stela sok yajxta yujtsʼan». Ja uninali ojni skʼanyi ajyi ja stati ke oj aʼtijuk jastal moso. Pe ja stati jelxani skʼana oj ya perdon sok oj skʼul aseptar yajkʼachil ekʼele ja bʼa spamilya. Yala: «Ja jkerem it [ ...] chʼayelni ay ajyi sok taxta» (Luc. 15:​11-32). Bʼajtanto oj jakuk ja bʼa Luʼum ja Jesús, seguro bʼa jitsan ekʼele yila jastal ja Jyoba snaʼa syajulal ja mulanum bʼa sutxel skʼujole. Ja yuj, bʼobʼni xchiktes bʼa jun modo jel tsamal sok jel xnikwani ja syajulal skʼujol ja kala Tatiki.

13, 14. ¿Jasa snebʼa ja jekabʼanum Pedro sbʼaja sutxel jkʼujoltik, sok jasa sjeʼa sbʼaja it? (Cha kʼela ja dibujo).

¹³ Ja jekabʼanum Pedro snebʼa jitsan jastik bʼa Jesús sbʼaja sutxel jkʼujoltik sok ja akʼwanel perdon. Ja Pedro skʼulani jitsan jastik mi lekuk, sok ja Jesús tolabida puesto ajyi bʼa yajel perdon. Jun sjejel, bʼa oxe ekʼele yala mi snaʼa sbʼaj ja Jesús sok tsaʼan yabʼ jel mulal ay (Mat. 26:​34, 35, 69-75). Pe tsaʼan yajni sakʼwi ja Jesús sjeʼa sbʼaj soka Pedro, lajansok kechani xchawanile (Luc. 24:​33, 34; 1 Cor. 15:​3-5). Ja Jesús snaʼa ke ja Pedro sutxita skʼujol, ja yuj seguro yani makunuk ja ekʼele jaw bʼa yajelyi kulan skʼujol sok yaljel yabʼ ke yaʼata perdon (Marcos 16:7).

¹⁴ Ja Pedro yila jaman lek jastal ja oj sutxuk jkʼujoltik sok ja oj ajukotik perdon. Ja yuj, bʼobʼni sjeyile ja tuk sbʼaja chabʼ jastik it. Tʼusan tsaʼan ja bʼa Kʼin bʼa Pentecostés, ya ekʼ jun loʼil bʼa jun nole judíoʼik bʼa yala  ke yeʼnleni smiluneje ja Mesías, pe tsamalxta yala: «Ja yujil, asutxuka kʼujolex sok kumxanik bʼa jachuk oj kusjuk jawa mulexi, sok jachuk ja Jyoba oj ya jakuk tyempoʼik bʼa likikel» (Hech. 3:​14, 15, 17, 19). Soka yaljelik it, xchiktes ke ja matik wa sutxi skʼujole, tʼilan oj stukbʼes ja jastal wa spensarane, yajelkan ja jas mi lek wa skʼulane sok skʼulajel ja jas lek xyila ja Dyosi. Ja jekabʼanumi yala ke ja Jyoba oj skusyi ja smuleʼi, sok oj xchʼaysnajel yibʼanal. Sok jitsan jabʼilik tsaʼan, xcholo: «Ja yeʼn ayni spasensya amokex yujni mini june wa skʼana oj chʼaysnajel, pes wani skʼana asutxuk skʼujol yibʼanal ja kristyano» (2 Ped. 3:9). ¡Jelni tsamal snajel ke ja Jyoba wa xyaʼawotik perdon, asta ja yajni wala kotik bʼa chaʼanik mulal!

15, 16. a) ¿Jastal snebʼa ja Pablo sbʼaja perdoni? (1 Timoteo 1:​12-15). b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁵ Jelni tʼusan ja kristyanoʼik bʼa sutxel skʼujole bʼa jitsan jastik mi lekuk jastalni ja Saulo bʼa Tarso. Jelni tsats yiʼaj spatik sok mi snaʼa syajulal ja snochumanik Kristo. Ja yuj, seguro ke jitsan ja bʼa snochumanik Kristo yilawe ke mi oj tukbʼuk. Pe ja Jesús mini jach yila. Ja yeʼn sok ja sTati jani waj skʼujole ja bʼa lekil smodoʼik yiʼoj ja Saulo. Ja Jesús yala: «Ja winik it jun yamkʼabʼal jtsaʼunej» (Hech. 9:15). Asta ya makunuk jun milagro bʼa oj skoltay oj sutxuk skʼujol (Hech. 7:58–8:3; 9:​1-9, 17-20). Tʼusan tsaʼan, yajni ja Saulo och snochuman Kristo sok naʼubʼal sbʼaj jastal jekabʼanum Pablo, jitsan ekʼele yaʼa tsʼakatal yuja lekil skʼujol sok ja syajulal skʼujol jeʼubʼalyi yuja Jyoba sok ja Jesús (kʼuman ja 1 Timoteo 1:​12-15). Bʼa jelni xyaʼa tsʼakatal yala: ‹Ja Dyosi wan slejel modo bʼa oj sutxuka kʼujolex yuja lekil skʼujoli› (Rom. 2:4).

¹⁶ Bʼa jun ekʼele, ja Pablo yabʼ ke ja bʼa kongregasyon bʼa Corinto wane yajelkan ke tito oj ajyuk jun winik bʼa wan koʼel mulal sok ixuk winik. ¿Jasa skʼulan bʼa stojbʼesel? Ja jas skʼulani jelni jas wa sjeʼakitik sbʼaja syajal skʼujol sok ja stojelal ja Jyoba, sok ja stʼilanil bʼa oj jetik yajulal kʼujol. Ojni jpaklaytik lek ja loʼil it ja bʼa artikulo jakumi.