ARTIKULO BʼA SPAKLAJEL 31
TSʼEBʼOJ 12 Ja niwan Dyos, Jyoba
Ja jas skʼulunej ja Jyoba bʼa oj skoltayotik ja bʼa mulal
«Ja Dyosi jel syajtay ja luʼumkʼinali ja yuj yaʼa ja único Yunini» (JUAN 3:16).
JA JAS OJ NEBʼXUK
Ja jasa skʼulunej ja Jyoba bʼa oj skoltayotik skʼulajel luchar soka mulali, bʼa oj kʼuluktik ganar sok ajyel sakʼan bʼa tolabida.
1, 2. a) ¿Jasunkiluk ja mulali, sok jastal oj kʼultik ganar? (Cha kʼela ja «Xcholjel jel tʼilan»). b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it sok ja bʼa tuk artikuloʼik ja bʼa rebista it Ja Juʼun Cholumani? (Cha kʼela ja «Nota sbʼaja matik wa skʼumani» ja bʼa rebista it).
¿WAN MAʼ xa kʼana oja naʼ janekʼto wa syajtaya ja Jyoba? Jun modo jel lek bʼa oja naʼe jani oja kʼul estudiar ja jas skʼuluneji bʼa oj skoltaya ja bʼa mulali sok ja bʼa chamelali. Ja mulali a kʼotelni jun jkontratik bʼa jel xiwela sbʼaj bʼa mini june ja bʼa keʼntik wa xbʼobʼ jkʼuluktik ganar jach jtuchʼiltik. Jpetsaniltik wani xleʼa jmultik kada kʼakʼu, mulanumotik sok ja yuj wala chamtik (Rom. 5:12). Pe ay lekil rasonik: wani xkʼuʼantik lek ke ojni jkʼuluktik ganar ja mulal soka skoltanel ja Jyoba.
2 Ayxa junuk 6,000 jabʼil, ja Jyoba wan skoltajel ja kristyanoʼik bʼa skʼulajel luchar soka mulali. ¿Jas yuj? Yujni jel skʼanawotik. Man yajni skʼulanotik jelni syajtayotik, sok ja yuj puesto ajyel bʼa skʼulajel jastik jel chamyiljel bʼa oj skoltayotik ja bʼa lucha it. Ja Dyos wani snaʼa ke ja mulali wa x-ikʼwani och bʼa chamelal sok mini skʼana ay maʼ oj chamuk, wani skʼana ke bʼa tolabida oj ajyukotik sakʼan (Rom. 6:23). ¡Sok cha jachni wa skʼana bʼa weʼna! Ja bʼa artikulo it oj katikyi sjakʼjel oxe sjobʼjel: 1) ¿jasa skʼulan ja Jyoba bʼa oj yakitik jun smajlajel?, 2) ¿jasa skʼulan ja kristyanoʼik bʼa tyempo najate bʼa yajel gustoʼaxuk ja Jyoba ama mulanume? sok 3) ¿jasa skʼulan ja Jesús bʼa skoltajel ja kristyanoʼik ja bʼa mulali sok ja bʼa chamelali?
¿JASA SKʼULAN JA JYOBA BʼA OJ YAKITIK JUN SMAJLAJEL?
3. ¿Jastal paxye mulanum ja Adán sok ja Eva?
3 Yajni ja Jyoba skʼulan ja Adán sok ja Eva, skʼana ke gusto oj ajyuke. Ja yuj, yayile jun tsamal lugar bʼa oj ajyuke, yaʼakan ke oj nupanuke sok yayile ja tsamal aʼtel bʼa oj sbʼutʼe kristyanoʼik ja luʼumi sok yajel paxuk yibʼanal ja Luʼumi jun tsamal lugar jastal ja jardín bʼa Edén. Kechantani timwani bʼa mi oj skʼuluke jun jasunuk sok yala yabʼye ke ta stsaʼawe mi oj skʼuʼuke, ojni chamuke. Sok wanxani xnaʼatik ja jas ekʼi: june maʼ jel malo, bʼa mini syajtay ja Jyoba sok ja yeʼnle, xchʼika sbʼaj sok sleʼa modo bʼa oj koʼuke mulal. Jaʼuktoma ja oj sjip skʼujole ja bʼa sTate jel xyajtani, ja Adán sok ja Eva jani skʼuʼane ja jas yala ja yeʼn sok koʼye mulal. Jastalni wa xnaʼatik, kʼotni ja jas yala ja Jyoba ke oj ekʼuki. Man ja bʼa kʼakʼu jaw yilaweni ja swokolili: kʼe awelaxuke sok chamye (Gén. 1:28, 29; 2:8, 9, 16-18; 3:1-6, 17-19, 24; 5:5).
4. ¿Jas yuj ja Jyoba wa xyilkʼujolan ja mulali sok jas yuj wa skoltayotik bʼa oj kʼultik lucharsok? (Romanos 8:20, 21).
4 Bʼa yibʼanal ja loʼil it jelni triste waji, pe ja Jyoba yaʼakan ti oj ajyuk ja bʼa Yabʼali bʼa oj kabʼtik stojol jun jasunuk jel tʼilan: ja jas yuj jel xyilkʼujolan ja mulali. Ja mulali wani xya jitskotik soka kala Tatik sok wa xyiʼajotik bʼa oj chamkotik (Is. 59:2). Jakʼa yuja jaw ja anjel bʼa waj kʼoka abʼal, ja Satanás, jel syajtay ja mulali sok ja yuj ya och probar ja Adán sok ja Eva sok wantoni skʼulajel soka keʼntik. Bʼobʼta spensaraʼan ke ja bʼa jardín bʼa Edén lajxiyuj skʼulajel jun jasunuk jel niwan. Pe mini yabʼ stojol ja janekʼto jel ja syajal skʼujol ja Jyoba. Ja Dyos mini tukbʼi ja jas skʼana sbʼaja yintil ja Adán sok ja Eva. Ja yeʼn jelni syajtay ja kristyanoʼik sok ja yuj wegoxta yayile jun smajlajel (kʼuman ja Romanos 8:20, 21). Wani snaʼa ke jujuntik oj stsaʼe oj syajtaye sok oj sleʼe ja skoltaneli bʼa oj skʼuluke luchar soka mulali. Sok ja Jyoba, jastal kʼuluman sok jun lekil Tatal, ojni skʼuluk ja janekʼ oj bʼobʼyuj bʼa oj mojxuke soka yeʼni sok bʼa oj skʼuluke ganar ja mulali sok ja chamelali. ¿Jastal oj lajxukyuj?
5. ¿Jastal sok jas tyempoʼil yayi ja Jyoba ja kristyanoʼik jun smajlajel? (Génesis 3:15).
5 (Kʼuman ja Génesis 3:15). Ja bʼajtan smajlajel ajyi chiknaji yajni ja Jyoba yala ja jas oj ekʼ sbʼaj ja Satanás. Ja Dyos staʼa tiʼal bʼa jun ‹intilal› bʼa jelni tʼilan oj kʼotuk pes yajni x-ekʼ ja tyempo oj sbʼuyi ja yolom ja Satanás sok oj stojbʼes yibʼanal ja wokolik yaʼunej ajyuk ja bʼa jardín bʼa Edén (1 Juan 3:8). Chomajkil, ja Intilal jaw ojni yiʼ wokol pes ja Satanás ojni syajbʼes yajelkan ke oj chamuk. Ja jaw jelni oj yajbʼesjuk ja Jyoba. Pe yaʼanikan ke yibʼanal ja syajal jaw mini lomuk yujni jachuk miyonik kristyanoʼik oj eluke libre ja bʼa mulali sok ja bʼa chamelali.
¿JASA SKʼULANE JA KRISTYANOʼIK BʼA TYEMPO NAJATE BʼA OJ YAWE GUSTOʼAXUK JA DYOS AMA MULANUME?
6. ¿Jasa skʼulane ja matik ajyiyujile skʼuʼajel jastal ja Abel sok ja Noé bʼa mojxel soka Jyoba?
6 ¿Jastal oj lajxukyujile ja kristyanoʼik mulanume bʼa mojxel soka Jyoba? Ja Jyoba takal takal ya chiknajuk ja bʼa tyempo ekʼeljani. Tsaʼan yajni ja Adán sok ja Eva skʼokowe abʼal, ja bʼajtan kristyano bʼa ajyiyuj skʼuʼajel bʼa Jyoba jani waj ja xchabʼil skereme, ja Abel. Ja yeʼn wani syajtay ja Jyoba, wa skʼana yajel gustoʼaxuk sok mojxel soka yeʼni. Sok ja yuj stsaʼa oj yaʼ jun majtanal. Yuja kʼotel jun talna chej, yiʼaj jitsan ja bʼa «bʼajtanik yal xchejik» sok skʼapayi ja Jyoba. ¿Sok jasa skʼulan ja Dyosi? «Lekni yila ja Abel sok ja majtanal yaʼa» (Gén. 4:4). Mas tsaʼan, cha lekni yila ja junxtatik majtanalik yaʼawe ja kristyanoʼik bʼa wa syajtaye sok bʼa wa sjipa skʼujole bʼa yeʼna, jastal ja Noé (Gén. 8:20, 21). Ja it xchiktes ke ja kristyanoʼik jumasaʼ, ama mulanume, ojni bʼobʼ yawe gustoʼaxuk sok mojxel soka yeʼni. b
7. ¿Jasa wa xnebʼatik ja jastal puesto ajyi ja Abrahán bʼa yajel jastal majtanal ja skeremi?
7 Ja Jyoba skʼanayi ja Abrahán, jun pilan winik bʼa jel yiʼoj skʼuʼajel, ke a-skʼuluk jun jasunuk jel wokol: yajel jastal majtanal ja skerem Isaac. Seguro ke ja jaw jelni yaj oj yabʼ ja Abrahán. Ama jachuk puesto ajyi bʼa skʼuʼajel. Yajni ojxta skʼuluk, ja Jyoba ya kʼot tekʼan. Pe ja sjejel yaʼa sjeʼayi jun jasunuk jel tʼilan yibʼanal ja matik ayiʼoje skʼuʼajeli: ja Jyoba puestoni oj ajyuk bʼa yajel jastal majtanal ja único Yunini yuja jel syajtay ja kristyanoʼiki (Gén. 22:1-18).
8. ¿Jasa xchiktes ja majtanalik kʼulaxi ja bʼa Ley bʼa Moisés? (Levítico 4:27-29; 17:11).
8 Jitsan tyempo tsaʼan, yajni ja Jyoba yayi ja Ley ja israʼelenyoʼik, yala yabʼye ke tʼilan oj yaʼe majtanalik bʼa chanteʼik bʼa jachuk ja smuleʼi oj ajuk perdon (kʼuman ja Levítico 4:27-29; 17:11). Ja majtanalik jaw xchiktes ke ja Jyoba ojni skʼap jun majtanal bʼa masto lek bʼa oj skoltay ja kristyanoʼik ja bʼa mulali. Ja Dyos yaʼakan ke ja alumanik jumasaʼ a-xchole ke ja Intilal kʼapubʼali, ja Yunin ja Dyos, ojni yiʼ wokol sok oj chamuk. Jachni jastal jun yal chej oj kʼapjuk jastal majtanal (Is. 53:1-12). Pensaraʼan: ja Jyoba ojni yaʼ ja Yunin jel skʼana jastal majtanal bʼa oj skoltay ja kristyanoʼik ja bʼa mulal sok ja bʼa chamelal, bʼa ti chʼikana ja weʼni.
¿JASA SKʼULAN JA JESÚS BʼA OJ SKOLTAY JA KRISTYANO?
9. ¿Jasa xchiktes ja Juan ja maʼ wa xya yiʼ jaʼ ja kristyano? (Hebreos 9:22; 10:1-4, 12).
9 Ja bʼa jabʼil 29, ja Juan ja maʼ wa xya yiʼ jaʼ ja kristyano yila ja Jesús bʼa Nazaret sok yala: «¡Kʼelawik, ja xChej ja Dyos ja maʼ wa xya eluk ja mulal ja bʼa luʼumkʼinali!» (Juan 1:29). Jachuk xchiktes ke ja Jesús yeʼnani ja Intilal skʼapunej ja Dyosi. Ja Jesús ojni skʼap ja sakʼanil jastal majtanal. Jachuk ja kristyanoʼik mulanume ojni ajyukyujile jun smajlajel bʼa skʼulajel ganar ja mulal sok ja chamelali (kʼuman ja Hebreos 9:22; 10:1-4, 12).
10. ¿Jastal xchiktes ja Jesús ke jak bʼa skoltajel ja mulanumiki?
10 Ja Jesús jani waj skʼujol bʼa skoltajel ja matik jel tuk ay xyabʼye yuja mulanume sok sloko bʼa oj nochjuk. Wani snaʼa ke ja kristyanoʼik wani xyiʼaje wokol yuja mulali. Ja yuj, jani waj skʼujol bʼa skoltajel ja winike sok ja ixuke bʼa wane yijel wokol yuja smuleʼi. Asta yeʼnani yaʼa ja sjejeli: «Ja matik lek ayi mi xmakuniyujile jun loktor, pe ja matik maloʼayi waniʼa». Sok cha yala: «Mi jaʼuk jakyon yuja matik toji, jani yuja mulanumiki» (Mat. 9:12, 13). Sok jachni sjeʼa soka jas skʼulani. Jun sjejel, sjeʼa lekil skʼujol yajni yaʼa perdon ja smulik jun ixuk bʼa sakʼa ja yoki soka yalel sati (Luc. 7:37-50). Sok ama wani snaʼa ke ja ixuk samaritana waj ja bʼa poso ayiʼoj jun kuxil sakʼanil, sjeʼayi ja smeranilik jel chaʼanyabʼal bʼa Dyos (Juan 4:7, 17-19, 25, 26). Ja Jyoba asta yayi ja ipal bʼa yajel sakʼwuk ja winike, ja ixuke sok ja yal untik, sok jachuk skʼulajel ganar ja jas wa xyiʼajan ja mulali, ja chamelali (Mat. 11:5).
11. ¿Jas yuj ja mulanumik wa xpayjiye yuja jas wa skʼulan ja Jesús?
11 Asta ja kristyanoʼik bʼa wa xkoye bʼa chaʼanik mulal wani xpayjiye yuja jas wa skʼulan ja Jesús. Sok mini cham xkabʼtik yuja wa skʼanawe mojxel soka yeʼni, yujni wa xyabʼ stojol ja yeʼnleʼi sok wa snaʼa syajale (Luc. 15:1, 2). Chomajkil, wa skʼulan felicitar sok wa xya koʼyi slekilale yuja skʼuʼajel yiʼoje bʼa yeʼna (Luc. 19:1-10). Ja Jesús xchiktes tsʼikan lek ja syajulal skʼujol yiʼoj ja sTati (Juan 14:9). Soka jas yala soka jastik skʼulani, xchiktes ke ja Jyoba wa syajtayotik sok wa snaʼa jyajaltik, sok wani skʼana oj skoltayotik bʼa skʼulajel ganar ja mulali. Ja Jesús skoltay ja mulanumik bʼa oj ajyukyujile ja kʼankʼunel bʼa stukbʼesel sbʼaje sok bʼa skʼanjel snochjel (Luc. 5:27, 28).
12. ¿Jasa sjeʼa ja Jesús sbʼaja xchamelali?
12 Ja Jesús wani snaʼa lek ja jas oj ekʼ sbʼaji. Bʼa jitsan ekʼele yala yabʼ ja snochumanik ke oj chʼaykʼujolajuk sok oj ajuk kʼe lokan bʼa jun poste (Mat. 17:22; 20:18, 19). Cha wani snaʼa ke ja sakʼanil ojni ya el libre ja bʼa smule ja kristyanoʼik, jastalni yala ja Juan sok ja alumaniki. Chomajkil, sjeʼa ke tsaʼan yajni xchami ojni yijan «tuktukil tikʼe kristyano» (Juan 12:32). Ja matik oj ajyukyujile skʼuʼajel bʼa Jesús sok oj snoche ja sjejel yaʼa ojni yawe gustoʼaxuk ja Jyoba sok ‹oj ajuk eluke libre ja bʼa mulali› (Rom. 6:14, 18, 22; Juan 8:32). Bʼa oj lajxukyuj, ja Jesús mini xiwi sok puesto ajyi ama jel yiʼaj wokol ja yajni chami (Juan 10:17, 18).
13. ¿Jastal cham ja Jesús, sok jasa wa xnebʼatik bʼa Jyoba yuja xchamelali? (Cha kʼela ja dibujoʼik).
13 Ja Jesús chʼaykʼujolaji, yamji, aljiyabʼ jastik mi lekuk, leji lom smul, alji oj miljuk sok asta ixta ilji. Bʼa xchʼakulabʼil, jujuntik soldadoʼik stsʼapaweyi sklaboʼil bʼa oj smile. Ja Jesús kuchniyuj toj lek yibʼanal ja wokolik jaw sok ja Jyoba mastoni jel yaj yabʼ yajni yila ja jas wan ekʼel sbʼaj ja Yunini. Ama jelni syajtay sok mey stikʼanil ja yipi, stsaʼa mi oj skoltay. ¿Jas yuj? Jani yuja syajal skʼujoli. Ja Jesús yala: «Yujni ja Dyosi jel syajtay ja luʼumkʼinali ja yuj yaʼa ja único Yunini bʼa jachuk spetsanil ja maʼ wa sjeʼa skʼuʼajel bʼa yeʼn mi oj chʼaysnajel, ojni staʼ sakʼanil bʼa tolabida» (Juan 3:16).
Bʼa oj ya elkotik libre ja bʼa mulal sok ja bʼa chamelal, ja Jyoba puesto ajyi bʼa yajelkan ke amiljuk ja Yunini. (Kʼela ja parrapo 13).
14. ¿Jasa wa sjeʼawi ja majtanal yaʼa ja Jesús?
14 Ja majtanal yaʼa ja Jesús jani ja preba mas niwan bʼa wa sjeʼa janekʼto wa syajtayotik ja Jyoba jastal yintil ja Adán sok ja Eva. Cha wani sjeʼa ja janekʼto wa syajtaya ja weʼni. Jelni cham yabʼjel yibʼanal ja jas skʼulan ja Jyoba bʼa puesto ajyi bʼa xchʼakjel sbʼaj sok bʼa oj yiʼ wokol bʼa oj skoltayotik ja bʼa mulali sok ja bʼa chamelali (1 Juan 4:9, 10). Ja yeʼn wani skʼana oj skoltayotik kada jujune bʼa skʼulajel luchar soka mulali sok bʼa oj kʼuluktik ganar.
15. ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa oj katik el slekilal ja majtanal yaʼa ja Jesús?
15 Ja sakʼanil yaʼa ja único Yunini juni majtanal bʼa Dyos bʼa wa xyaʼakan ke oj ajuk perdon ja jmultiki. Pe jelni tʼilan ay jas oj kʼuluktik ja keʼntiki. Ja Juan ja maʼ wa xya yiʼ jaʼ ja kristyano sok ja Jesukristo xcholowe ja jas tʼilan oj kʼuluktiki: «Asutxuka kʼujolex, yujni mojxita ja Gobyerno bʼa satkʼinali» (Mat. 3:1, 2; 4:17). Ja yuj, ta meran wa xkʼanatik oj kʼultik luchar soka mulali sok oj mojxukotik soka kala Tatik jel xyajtani, jelni tʼilan ke oj sutxuk jkʼujoltik. Pe ¿jas wa stojolan ja oj sutxuk jkʼujoltik, sok jastal wa skoltayotik bʼa yajel gustoʼaxuk ja Jyoba ama mulanumotik? Ja bʼa artikulo ti jakumi oj tatik ja sjakʼjeli.
TSʼEBʼOJ 18 Tsʼakatal yuja wa Wunin
a XCHOLJEL JEL TʼILAN: Ja bʼa Biblia, ja yaljel mulal mi junxta wa staʼa tiʼal bʼa jun jasunuk. Jun sjejel, ja koʼel bʼa jun mulal jani skʼulajel jun jasunuk bʼa wa xyala ja Jyoba ke mi lekuk ma mi oj kʼuluktik jun jasunuk bʼa wa xyala ja Jyoba ke oj kʼuluktik. Pe cha wani sbʼiʼilan mulal ja jas ya ekankitik ja Adán. Ja mulal it bʼa akʼubʼal ekankitik jani yuja wala chamtiki.
