1. ¿Jasa stʼilanil yiʼoj ja pan ja bʼa tyempo najate?

 JA PAN jun jasunuk jel tʼilan ja bʼa tyempo najate (Gén. 14:18; Luc. 4:4). Jelni tʼilan ke ja Biblia ay ekʼele wa xya makunuk bʼa stajel tiʼal ja tuktukil waʼelaliki (Mat. 6:11). Ja pan cha wajni jun jasunuk jel tʼilan ja bʼa chabʼ smilagroʼik ja Jesús bʼa jel xnaji sbʼaj (Mat. 16:​9, 10). La jpaklaytik june ja bʼa loʼilik jaw, bʼa wa xtax bʼa kapitulo 6 bʼa Juan sok la kiltik ja jas wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa jtyempotik.

2. ¿Bʼa jas ekʼele makuniyuj waʼelal jitsan kristyano?

² Ja jekabʼanumiki snajtil kʼakʼu xcholuneje. Ja Jesús skʼutsu soka yeʼnle ja mar bʼa Galilea jach bʼa barko sok yiʼaje och bʼa jun najat lugar mojan bʼa chonabʼ Betsaida bʼa oj bʼobʼ jijluke (Mar. 6:​7, 30-32; Luc. 9:10). Pe wegoxtani joybʼajiye yuj jitsan kristyano bʼa jak yile ja Jesús. Sok ja yeʼn skisa. Spilayile tyempo bʼa xcholjel yabʼye sbʼaja sGobyerno ja Dyos sok stojbʼesel ja matik maloʼayi. Yuja wanxa ochel ja kʼaʼuji, ja nebʼumaniki wani sjobʼo sbʼaje ja jasa oj skʼuluke ja kristyanoʼik jaw bʼa oj staʼe ja jas oj yabʼye. Bʼobʼta jujuntik ayiʼoje och tʼusan, pe tʼusan mi yibʼanaluke tʼilani oj wajuke bʼa yal komonik sok smanjel (Mat. 14:15; Juan 6:​4, 5). ¿Jasa oj skʼuluk ja Jesús?

YAYILE PAN SOK JUN MILAGRO

3. ¿Jasa skʼulan ja Jesús yajni yila ja jas wa xmakuniyuj ja kristyano? (Cha kʼela ja bʼa skʼeʼulabʼil ja spatiki).

³ Ja Jesús yala yabʼ ja sjekabʼanumiki: «Mi yajnaluk oj wajuke. Awikyi swaʼel weʼnlex» (Mat. 14:16). Ja it juni niwan wokol yujni ay junuk 5,000 winike sok ta axi kuenta ja ixuke sok ja yal untiki ayeni junuk 15,000 kristyano (Mat. 14:21). Ja Andrés yala: «Ja ili ay jun yal kerem ayiʼoj joʼe pan sok chabʼ yal chay. Pe ¿janekʼ oj yaʼ ja it bʼa  jitsan kristyano?» (Juan 6:9). Ja pan bʼa cebada wegoni wa xtaxi sok barato, jaxa yal chayiki bʼobʼta takinxa sok ay yatsʼmil. Ama jachuk, ja janekʼ ayi mini oj yaʼ.

4. ¿Jas wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa Juan 6:​11-13? (Cha kʼela ja potoʼik).

⁴ Yuja Jesús wa skʼana oj sjeʼ jaman skʼujol, skʼanayi ja kristyano akulanuke ja bʼa ak jach bʼa tsomeʼik (Mar. 6:​39, 40; kʼuman ja Juan 6:​11-13). Ja Biblia wa xyala ke ja Jesús yayi tsʼakatal ja sTati yuja pani sok ja yal chayiki. Yajni skʼulan ja it, sjeʼa ke yeʼnani ja Dyos ja maʼ yaʼa ja waʼelali. Ja it wa xya juljkʼujoltik ke tʼilan oj nochtik ja sjejel bʼa Jesús sok skʼulajel jun orasyon bʼajtanto oj waʼkotik, sea ta jtuchʼiltik ma ay jmojtik. Tsaʼan, ja Jesús yaʼakan ke apilxuk ja waʼelali sok ja nole kristyano waʼye man bʼutʼye. Ama jachuk, kantoni sobra sok ja Jesús mini skʼana ke oj chʼay lom. Ja yuj, yaʼa mandar ke atsomxuk, bʼobʼta bʼa oj axuk makunuk mas tsaʼan. Jachuk, ja Jesús sjeʼa jastal oj katik makunuk lek ja jastik kiʼojtiki. Ja nantatalik wani xbʼobʼ spaklay ja loʼil it soka yuntikile bʼa jachuk oj sjeʼeyi jastal yajelyi orasyon sok oj sjeʼe jaman skʼujole.

5. ¿Jastal yila ja kristyano yuja milagroʼik kʼulaxi ja bʼa kʼakʼu jaw, pe jasa skʼulan ja Jesús?

⁵ Ja kristyano chamtoni wa xyabʼ ja jastal wa sjeʼa ja Jesús sok ja milagroʼik skʼulani. Wani snaʼawe ke ja Moisés skʼapunej ke ja Dyos oj stʼoj jun aluman tsaʼubʼal, ja yuj bʼobʼta wa sjobʼo sbʼaje ta yeʼn ja Jesús  (Deut. 18:​15-18). Lek jachukxta, bʼobʼta wani skʼuʼane ke ja Jesús ojni kʼot jun lekil mandaranum, bʼa ojni bʼobʼ smakʼlay yibʼanal ja chonabʼi. Jakʼayuj ‹tarega wa xkʼan yiʼe och bʼa yajel och rey› (Juan 6:​14, 15). ¿Jasa oj ekʼ ajyi lek skʼanukxta ja Jesús? Ojni xchʼik sbʼaj bʼa jastik bʼa politika ja bʼa judíoʼik, bʼa yeʼnani yamanyuj ja Roma. Pe mini skʼulan. Ja loʼili wa xyala ke ja Jesús wegoxta «waj [ ...] ja bʼa witsi». Ama tʼenji mini xchʼika sbʼaj bʼa politika. ¡Yaʼanikitik jun lekil sjejel!

6. ¿Jastal wa xbʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Jesús? (Cha kʼela ja dibujo).

⁶ Meran, mini maʼ oj skʼankitik ke oj katik pojxuk ja panik ma oj tojbʼestik ja matik maloʼayi. Cha mini oj sleʼe modo oj yawe ochkotik rey ma mandaranum. Pe bʼobʼta oj tʼenjukotik bʼa oj kʼuluktik votar ma oj koltaytik bʼa jun modo ja maʼ wa skʼuʼane ke oj ya tojbʼuk ja jastik junuki. Pe ja Jesús yaʼakankitik jun lekil sjejel. Mini tʼun skʼana oj xchʼik sbʼaj bʼa politika. Sok mas tsaʼan yala: «Ja jGobyerno mi sparteʼuk ja luʼumkʼinal it» (Juan 17:14; 18:36). Ja yaʼtijumik Dyos lekni wa xkʼulantik yajni wa xnochotik ja spensar sok ja jasa skʼulan ja Jesús. Ja keʼntik jani wa xkoltaytik ja sGobyerno ja Dyos, wa xcholotik bʼa yeʼna sok wa xkʼanatik ke ajakuk (Mat. 6:10). La kiltik jas mas wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa milagro bʼa Jesús yajni ya pojxuk ja paniki.

 «[JA] STOJOLIL JA MILAGRO SBʼAJA PANIKI»

7. ¿Jas pilan milagro skʼulan ja Jesús, sok jastal yilawe ja jekabʼanumiki? (Juan 6:​16-20).

⁷ Tsaʼan yajni chʼak yayi swaʼel ja nole kristyano, ja Jesús yala yabʼ ja sjekabʼanumik ke akumxuke bʼa Capernaúm jach bʼa barko sok ja yeʼn waj ja bʼa wits bʼa jachuk mi oj ajuk ochuk rey (kʼuman ja Juan 6:​16-20). Yajni ti wajume ja bʼa barko, jak jun tsatsal ikʼ jaʼ. Anto, ja Jesús bʼejyi och ja bʼa sat jaʼ ja bʼa bʼay ja yeʼnle sok yala yabʼ ja jekabʼanum Pedro ke a-skʼuluk jachuk (Mat. 14:​22-31). Yajni ja Jesús kʼe ja bʼa barko, lamxi ja ikʼi. Yuja jel cham yilawe, ja nebʼumaniki yalawe: «Meran lek, weʼnani ja Yunin ja Dyosi» (Mat. 14:33). a Ama jachuk, mitoni xyilawe jastal wa syaka sbʼaj ja milagro it sok ja jasa ekʼ soka nole kristyano. Ja Marcos wa xyala pilan jasunuk ja bʼa jastal chamto yilawe ja jekabʼanumiki, «yujni mito xyabʼye stojolil ja milagro sbʼaja paniki, jaxa spensareʼi jeltoni lutan bʼa yabʼjel stojolil» (Mar. 6:​50-52). Ja smeranil, mitoni xkʼot yabʼye stojol yibʼanal ja ipal akʼubʼalyi ja Jesús yuja Jyoba bʼa skʼulajel milagroʼik. Tʼusan tsaʼan, ja Jesús ojni cha staʼ tiʼal ja milagro bʼa panik sok jachuk oj cha sjekitik pilan jasunuk jel tʼilan.

8, 9. ¿Jas yuj ja nole kristyano waj sleʼ ja Jesús? (Juan 6:​26, 27).

⁸ Ja jas mero wa skʼanawe ja nole kristyano bʼa yayi swaʼel ja Jesús jani stajel ja jas wa xkʼankʼuniyujile sok ja jastik wa xmakuniyujile. Meran, yajni el ja pilan kʼakʼu sok yilawe ke ja Jesús sok ja sjekabʼanumik mixa teyukeʼa, kʼeye bʼa pilan barkoʼik bʼa ti eleljan bʼa Tiberíades sok stojowe bʼa Capernaúm bʼa slejel ja Jesús (Juan 6:​22-24). Pe ¿skʼulane maʼ ja it bʼa oj smaklaye mas sbʼaja sGobyerno ja Dyosi? Miniʼa. Ja jas mero wa skʼanawe jani stajel sbʼaʼal ja slukume. ¿Jastal wa xnaʼatik?

⁹ La jpensaraʼuktik ja jasa ekʼ yajni ja nole kristyano staʼa sbʼaj soka Jesús mojan bʼa Capernaúm. Ja Jesús yala yabʼye jaman lek ke ja jas mero wa skʼanaweʼi jani stajel ja jas wa xmakuniyujile. Xchiktes ke ja yeʼnle ‹yabʼye ja panik man bʼutʼyekani› sok ja «waʼelal bʼa wa xjomi». Sok slokowe bʼa oj aʼtijuke sbʼaja «waʼelal bʼa wa x-albʼi sok wa x-ikʼwani och bʼa sakʼanil bʼa tolabida» (kʼuman ja Juan 6:​26, 27). Cha yala yabʼye ke yeʼnani ja sTati ja oj yayile ja waʼelal jaw. Sen chamtoni yabʼye yajni yala ke ay jun waʼelal bʼa wa xbʼobʼ ikʼwanuk och bʼa sakʼanil bʼa tolabida. Pe ¿jas waʼelal ja jaw sok jastal oj bʼobʼ staʼe?

10. ¿Jas «aʼtel bʼa Dyos» tʼilan oj skʼuluk ja kristyano bʼa oj staʼ ja sakʼanil bʼa tolabida?

¹⁰ Lajansok ja judíoʼik jaw wa skʼuʼane ke tʼilan oj skʼuluke jun tikʼe aʼtel bʼa oj staʼe ja waʼelal jaw. Bʼobʼta jani wane spensarajel ja bʼa «aʼtelik» bʼa Ley bʼa Moisés. Pe ja Jesús yala: «Jaʼ it ja aʼtel bʼa Dyosi: jeʼawik skʼuʼajel sbʼaja maʼ sjeka» (Juan 6:​28, 29). Bʼa oj taxuk ja sakʼanil bʼa tolabida tʼilani oj jexuk skʼuʼajel sbʼaja maʼ sjeka ja Dyosi. Ja Jesús staʼunejxani tiʼal sbʼaja jaw (Juan 3:​16-18, 36). Sok cha ojni staʼ tiʼal mas tsaʼan ja jas oj kʼuluktik bʼa stajel ja sakʼanil bʼa tolabida (Juan 17:3).

11. ¿Jastal sjeʼawe ja judíoʼik ke jatoni wane spensarajel stajel sbʼaʼal ja slukume? (Salmo 78:​24, 25).

 ¹¹ Ja judíoʼik jaw mini skisawe ja jasa sjeʼa ja Jesús sbʼaja yajkʼachil «aʼtel bʼa Dyosi». Ja yuj sjobʼowe: «¿Jas milagro oja kʼuluk bʼa oj kiltikon sok oj kʼuʼukatikon?» (Juan 6:30). Anto, yalawe ke ja maʼ ekʼpaxtayujile ja bʼa skʼakʼujik ja Moisés ajiyile ja maná, bʼa wani xbʼobʼ slaj ja pani (Neh. 9:15; kʼuman ja Salmo 78:​24, 25). Chikani lek ke ja jas mero wane spensarajel jani stajel sbʼaʼal ja slukume. Ja yuj, mini skʼanawe oj choljuk yabʼye mas yuja Jesús yajni yala sbʼaja «meran pan bʼa satkʼinali», bʼa kʼotel jastal ja maná bʼa satkʼinal bʼa wa xyaʼa sakʼanil (Juan 6:32). Jani jel wajel skʼujole stajel ja jastik wa xmakuniyujile sok mini skisawe ja smeranilik bʼa Dyos bʼa wan slejel modo oj sjeʼ ja Jesús. ¿Jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa loʼil it?

JA JAS MERO WA XKʼANATIKI

12. ¿Jastal xchiktes ja Jesús ja jasa mas tʼilani?

¹² Jun sjejel jel tʼilan wa xtaʼatik ja bʼa kapitulo 6 bʼa Juan jani ja it: ja jas mero oj kʼantik jani stajel ja jastik wa xmakunikujtik bʼa Dyosi. Ja Jesús xchiktesta ja it yajni mi skisa ja jas kʼapjiyi yuja Satanás (Mat. 4:​3, 4). Sok ja bʼa Loʼil bʼa Witsi cha xchiktes ke tʼilan oj ka tʼabʼan jkʼujoltik ja jastik wa xmakunikujtik bʼa Dyosi (Mat. 5:3). Ja yuj, la jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xjeʼa ja bʼa jsakʼanil ke mas wa xcham jkʼujol ja jastik bʼa Dyosi ke yuja jas wa xkʼankʼunikuji?».

13. a) ¿Jas yuj mini ay smaloʼil oj kabʼtik stsamalil ja waʼelali? b) ¿Jas rason tʼilan oj kistik? (1 Corintios 10:​6, 7, 11).

¹³ Meran, mini ay smaloʼil oj kʼantikyi ja Dyos ja jastik wa xmakunikujtiki sok yabʼjel stsamalil (Luc. 11:3). Ja Biblia wa xyala ke ja tsatsal aʼteli wa xyaʼakan bʼa oj waʼkotik sok oj kuʼtik, sok ja it wa xyiʼajan gustoʼil, pes yujni «tini wa xjak ja bʼa skʼabʼ ja Dyos smeranil» (Ecl. 2:24; 8:15; Sant. 1:17). Ama jachuk, tʼilani oj katik bʼa slugar ja jastik wa xmakunikujtiki. Jani it ja ya julyi skʼujole ja jekabʼanum Pablo ja snochumanik Kristo bʼa ajyiye sakʼan mojan ja bʼa xchʼakulabʼil ja styempo ja judíoʼiki. Stsʼijbʼanyile ja jasa ekʼ sbʼaj ja chonabʼ Israel sok ja jastik ekʼ mojan ja bʼa wits Sinaí. Sok ya julyi skʼujole ke mok kʼankʼunukyujile «jastik bʼa mi lekuk» jastalni skʼulane ja israʼelenyoʼik (kʼuman ja 1 Corintios 10:​6, 7, 11). Yuja kʼankʼunel bʼa waʼel yaʼawekan ke ja jastik wa xyaʼa ja Jyoba apaxuk «jastik bʼa mi lekuk» (Núm. 11:​4-6, 31-34). Cha jachni skʼulane yajni kʼe waʼuke, yuʼaje sok kʼe yawe ekʼ jun rato bʼa gustoʼil yajni wane stoyjel ja beserro bʼa oro (Éx. 32:​4-6). Ja Pablo ya makunuk ja it bʼa oj ya julyi skʼujol ja snochumanik Kristo bʼa ajyiye sakʼan bʼajtanto ja bʼa xchʼakulabʼil ja styempo ja judíoʼik, bʼa jani oj eljul ja bʼa jabʼil 70 bʼa jtyempotik. Ja keʼntik cha tini aytik mojan ja bʼa xchʼakulabʼil ja luʼumkʼinal it sok ja yuj jelni lek oj kistik ja rason yaʼa ja Pablo.

14. ¿Jasa wa xyala ja Biblia sbʼaja waʼelal ja bʼa yajkʼachil luʼumi?

¹⁴ Yajni ja Jesús sjeʼakitik bʼa skʼanjelyi ja Dyos ‹ja jwaʼeltik bʼa kada kʼakʼu›, cha staʼani tiʼal ja tyempo bʼa oj kʼulaxuk ja jas wa skʼana ja Dyos «ja bʼa luʼumi, jastalni wan kʼulaxel ja bʼa satkʼinali» (Mat. 6:​9-11). ¿Jastal waxa pensaran oj ajyuk ja tyempo jaw? Ja Biblia wa xchiktes ke ja bʼa jas wa skʼana ja Dyosi tini chʼikan ke oj ajyuk lekil waʼelalik ja bʼa Luʼumi. Ja bʼa Isaías 25:​6-8 wa skʼapa ke ja bʼa sGobyerno  ja Jyoba oj ajyuk jitsan lekil waʼelalik. Jaxa bʼa Salmo 72:16 wa x-alxi ke «oj ajyuk jitsan sat jastik junuk ja bʼa luʼumi; sok ja bʼa sniʼ ja witsiki jelni oj ajyuk juntiro». ¿Wan maʼ xa pensaran ke wana xchapjel ja pan bʼa mas jelxa kʼana ma wana xchapjel jun waʼelal bʼa mi akʼulunej ajyi? ¿Sok wan maʼ xa wilabʼaj ke wana yabʼjel stsamalil ja sat uvaʼik atsʼununeji? (Is. 65:​21, 22). Chomajkil, mini kechan weʼn oja wabʼ stsamalil ja slekilalik it.

15. ¿Jasa tʼilan oj snebʼe ja matik oj sakʼwuke? (Juan 6:35).

¹⁵ (Kʼuman ja Juan 6:35). ¿Jas smajlajel yiʼoje ja matik yabʼye ja pan sok ja chayik bʼa ajiyile yuja Jesús? Yajni x-ajyi ja sakʼwelali, bʼobʼta oj natik sbʼaj jujuntik ja bʼa yeʼnle. Bʼobʼta oj sakʼwuke ama mi sjeʼawe skʼuʼajel ja bʼa tyempo ekʼta (Juan 5:​28, 29). Tʼilani oj snebʼe ja jas wa stojolan ja yaljelik it bʼa Jesús: «Keʼnon ja pan bʼa sakʼanili. Ja maʼ wa xjak jmoki mixa nunka oj yabʼ waʼin». Tʼilani oj skʼuʼuke ja bʼa xchamelal ja Jesús, wa xkʼan kaltik, oj skʼuʼuke ke ja yeʼn yaʼa ja sakʼanil yuj yeʼnle. Ja bʼa tyempo jaw oj ajyuk jun programa bʼa chapjelal bʼa Dyos sbʼaja matik oj sakʼwuke sok ja yal untik oj ajyuke. ¡Jelni oj ya gustoʼil koltanel ja bʼa sjejel it! Mastoni oj ya gustoʼil ke yuja yabʼjel ja pani. Mini ay duda, ja mas tʼilani jani oj kʼotuk ja jastik bʼa Dyosi.

16. ¿Jasa oj paklaytik ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁶ Masan il, kechan jpaklunejtik jun parte ja bʼa kapitulo 6 bʼa Juan. Pe ja Jesús ayto jas mas oj yal sbʼaja «sakʼanil bʼa tolabida». Juni tema bʼa jel xpayji ja judíoʼik sok cha jachuk ja keʼntik. Ja bʼa artikulo jakumi oj nochtik spaklajel ja kapitulo 6 bʼa Juan.