1. ¿Jastal wa xyilawe jujuntik kristyano ja ajyel sakʼan bʼa tolabida?

 JITSAN kristyano wa stalnaye ja jas wa xyabʼye sok wa sleʼawe modo yajelyi ejersisio tikʼan bʼa lek oj ajyuke. Ama jachuk, mini wa smajlaye oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida. Bʼobʼta bʼa yeʼnle lajansok mini oj kʼotuk ma mi skʼana oj staʼe tiʼal, yujni mi skʼanawe oj yiʼe wokol ja bʼa awelaxeli. Pe ja Jesús yala ke ja kristyanoʼik ojni bʼobʼ staʼe ja «sakʼanil bʼa tolabida» jastalni wa xyala ja Juan 3:16 sok 5:24.

2. ¿Jasa wa xyala ja kapitulo 6 bʼa Juan sbʼaja sakʼanil bʼa tolabida? (Juan 6:​39, 40).

² Jun kʼakʼu, ja Jesús skʼulan jun milagro soka panik sok ja chayik bʼa smakʼlay jitsan kristyano. a Ja jas skʼulani jelni cham yabʼjel, pe ja jas yala ja bʼa pilan kʼakʼu mastoni jel cham yabʼjel. Ja nole kristyano jaw snochowe och man bʼa Capernaúm bʼa stiʼ ja mar bʼa Galilea, sok ja tiw yalyabʼye ke ja kristyanoʼik ojni bʼobʼ sakʼwuke sok yabʼjel stsamalil ja sakʼanil bʼa tolabida (kʼuman ja Juan 6:​39, 40). Pensaran ja bʼa wa pamilyaʼik sok jawa wamigoʼik bʼa chamelawuji. Ja jas yala ja Jesús wa sjeʼa ke jitsan kristyano matik chamele oj sakʼwuke, jaxa weʼn sok ja matik jelxa kʼana oj bʼobʼa wabʼyex stsamalil ja sakʼanil bʼa tolabida. Pe ja bʼa kapitulo 6 bʼa Juan ja Jesús yala pilan yaljel bʼa jitsan kristyano jel wokol yabʼye stojol. La jpaklaytik mas sbʼaja it.

3. Jastalni wa xyala ja Juan 6:​51, ¿jasa sjeʼa ja Jesús bʼa yeʼna?

 ³ Ja nole kristyano bʼa Capernaúm yilawe ke ja pan bʼa ajkʼachto akʼubʼalyile yuja ja Jesús wani syaka sbʼaj sok ja maná bʼa ajiyile ja matik ekʼpaxtayujile yuja Jyoba. Ja Biblia wa xya sbʼiʼiluk ja maná «ja pan bʼa satkʼinali» (Sal. 105:40; Juan 6:31). Ja Jesús ya makunuk ja sjejel bʼa maná bʼa ay jas oj cha sjeyile. Ama ja maná juni majtanal bʼa Dyos, pe ja matik sloʼowe mini elye libre sbʼaja chamelal (Juan 6:49). Ja Jesús ya sbʼiʼiluk sbʼaj «ja meran pan bʼa satkʼinali», «ja pan bʼa Dyosi» sok ja «pan bʼa sakʼanili» (Juan 6:​32, 33, 35). Sok mas tsaʼan, ja Jesús xchiktes ja stukil yiʼoj ja maná soka yeʼni, yala: «Keʼnon ja pan bʼa sakʼanil koʼelkon ja bʼa satkʼinali. Ta ay maʼ sweʼa ja pan it, oj ajyuk sakʼan bʼa tolabida» (kʼuman ja Juan 6:51). Ja yaljelik it jelni aji jomkan yolome ja judíoʼik. ¿Jastal oj bʼobʼ xchiktes ja Jesús ke koʼelkon bʼa satkʼinal sok kʼotel jun «pan» bʼa masto ekʼxel yuja maná bʼa Dyos bʼa ajiyile ja matik ekʼpaxtayujile?. Ja Jesús xchiktes jun jasunuk jel cham yabʼjel yajni yala: «Ja pan oj kaʼi jani ja jbʼakteli». ¿Bʼa jas wan stajel tiʼal? Wani xkʼana oj natik ja sjakʼjeli, yujni jachuk oj natik ja jas wa xyaʼakan ke ja keʼntik sok ja matik jel xkʼanatik oj bʼobʼ ajyukotik sakʼan bʼa tolabida. La kiltik bʼa jas wan stajel tiʼal ja Jesús.

«JA SAKʼAN PAN» SOK JA SBʼAKʼTELI

4. ¿Jas yuj jelni kʼe kʼumanuke jujuntik kristyano yajni yabʼye ja jas yala ja Jesús?

⁴ Jujuntik jelni kʼe kʼumanuke yajni yabʼye yala ja Jesús ke oj yaʼ ja sbʼakʼtel bʼa oj ajyuk sakʼan ja luʼumkʼinali. Bʼobʼta jani spensarane ke tʼilan oj yabʼye ja sbʼakʼtel ja Jesús (Juan 6:52). Pe ja Jesús ayni jas xchiktes bʼa jel tʼilan: «Ta mixa wabʼyex ja sbʼakʼtel ja Yunin ja Winiki sok mixa wuʼajex ja xchikʼeli, mini oja taʼ asakʼanilex» (Juan 6:53).

5. ¿Jastal wa xnaʼatik ke ja Jesús mi wanuk skʼanjelyi ja kristyano ke ayuʼe ja xchikʼeli?

⁵ Jaxa bʼa styempo ja Noé, ja Dyosi stimunej ja kristyanoʼik bʼa mi oj yabʼye ja chikʼi (Gén. 9:​3, 4). Sok mas tsaʼan, cha yala ja timjelal it ja bʼa ley yayile ja chonabʼ Israel. Spetsanil ja maʼ wa xyabʼ ja chikʼi tʼilani «oj chʼayjuk snajele» (Lev. 7:27). Ja Jesús akuerdoni ajyi soka ley bʼa Moisés (Mat. 5:​17-19). Ja yuj, mi ay stojolil ke oj skʼanyi ja judíoʼik oj yabʼye ja sbʼakʼtel ma oj yuʼe ja xchikʼeli. Sok ja yaljelik it bʼa jel xpaywani, ja Jesús wani sjejelyi ja kristyanoʼik jastal oj staʼe ja sakʼanile, «ja sakʼanil bʼa tolabida» (Juan 6:54).

6. ¿Jasa mas wa skoltayotik yabʼjel stojol ke ja Jesús kechanta ya makunuk jun senya yajni yala ke oj yabʼye ja sbʼakʼtel sok oj yuʼe ja xchikʼeli?

⁶ Chikani lek ke ja Jesús kechani wan yajel makunuk jun senya, mini jaʼuk ja sbʼajtanil ekʼele wa skʼulan, pes la ka juljkʼujoltik ja jas yala yabʼ ja samaritana: «Ja maʼ wa xyuʼaj ja jaʼ oj kayi ja keʼn mixani oj takuk stiʼ. Pes ja jaʼ oj kayi ja keʼni ojni paxuk ja bʼa yojol jastal jun sat jaʼ wan bʼojtel bʼa oj ya sakʼanil bʼa tolabida» (Juan 4:​7, 14). b Ja Jesús mi wa xkʼan yal ke ja samaritana oj ajukyi ja sakʼanil bʼa tolabida kechansok oj yuʼ jaʼ bʼa jun poso, sok cha mini wanuk yaljel yabʼ ja nole kristyanoʼik bʼa Capernaúm ke oj  ajyuke sakʼan bʼa tolabida ta yabʼye ja sbʼakʼtel ja yeʼn sok xyuʼaje ja xchikʼeli.

AYNI STUKIL BʼA XCHABʼIL EKʼELE

7. ¿Jasa wa xyalawe jujuntik sbʼaja jas yala ja Jesús ja bʼa Juan 6:53?

⁷ Jujuntik relijyosoʼik wa xyalawe ke ja jas yala ja Jesús ja bʼa Juan 6:53 sbʼaja yabʼjel ja sbʼakʼtel sok yujel ja xchikʼel, jani ya kujlajuk ja Cena ja Kajwaltiki. Yujni wa xyalawe ke ja bʼa ekʼele jaw juntikxta yaljelik ya makunuk (Mat. 26:​26-28). Ja yeʼnle wa xyalawe ke spetsanil ja matik wa xwajye ja bʼa Cena ja Kajwaltiki, tʼilani oj yabʼye ja pani sok oj yuʼe ja vino. ¿Meran maʼ ja jas wa xyalawe? Jelni tʼilan oj natik ja sjakʼjeli yujni kada jabʼil miyonik kristyano bʼa sutanal ja luʼumi wa smojtayotike ja bʼa ekʼele it jel chaʼanyabʼali. Ojni kiltik ke ay jitsan stukil ja jas yala ja Jesús ja bʼa Juan 6:53 sok ja jasa yala ja bʼa Cena ja Kajwaltiki.

8. ¿Jas jujuntik stukil yiʼoj ja chabʼ ekʼele it? (Cha kʼela ja dibujo).

⁸ La jpaklaytik ja chabʼ stukil ja bʼa chabʼ ekʼele it. Bʼajtan, ¿jas tyempo sok bʼa yala ja Jesús ja yaljelik bʼa Juan 6:​53-56? Tini bʼa stiʼ sat jun nole judíoʼik bʼa Galilea bʼa jabʼil 32 bʼa jtyempotik. Wajni jun jabʼil bʼajtanto oj ya kujlajuk ja Cena ja Kajwaltik ja bʼa Jerusalén. Xchabʼil, ¿maʼ kʼot sbʼaj ja yaljelik it? Ja bʼa Galilea, jitsan ja matik smaklaye ja Jesús  jani mas wajel skʼujole ja jastik wa xmakuniyujile ke yuj ja jastik bʼa Dyos (Juan 6:26). Yajni ja Jesús yala jun jasunuk bʼa lajansok jel wokol yabʼjel stojol, wegoxtani chʼayujile ja skʼuʼajel bʼa yeʼn. Asta jujuntik ja bʼa snebʼumanik yawekan snochjel (Juan 6:​14, 36, 42, 60, 64, 66). Pe jas ekʼ ja bʼa ekʼele jaw, tukni lek waj yuja jas ekʼ jun jabʼil tsaʼan yajni ja Jesús ya kujlajuk ja Cena ja Kajwaltik ja bʼa jabʼil 33. Ja bʼa ekʼele jaw, teysok ja 11 tojil sjekabʼanum, ama mi chʼak yabʼye stojol yibʼanal ja jas wan sjejeli. Pe mini jach kʼotye jastal tʼusan mi yibʼanaluk ja bʼa Galilea. Ja tojil jekabʼanumik it skʼuʼunejeni ke ja Jesús yeʼnani ja Yunin ja Dyos, ja maʼ koʼelkon bʼa satkʼinali (Mat. 16:16). Ja yuj skʼulan felicitar yuja smodoʼeʼi: «Ja weʼnlexi tini ajyelex jmok ja bʼa jpruebaʼiki» (Luc. 22:28). Malansok ja chabʼ stukil it bʼa yabʼjel stojol mini ay sbʼej yaljel ke ja jas wa xtax ja bʼa Juan 6:53 jani ja skujlayubʼil ja Cena ja Kajwaltiki. Pe ay mas prebaʼik.

JA JAS WA STOJOLAN BʼA WEʼN JA YALJELIK BʼA JESÚS

9. ¿Matik wa xkʼot sbʼaj ja yaljelik yala ja Jesús ja bʼa Cena ja Kajwaltiki?

⁹ Ja bʼa Cena ja Kajwaltik, ja Jesús yayi ja sjekabʼanumik pan mey yiʼoj levadura sok yal yabʼye ke ja wa senyaʼan ja skuerpo. Tsaʼan ya ekʼyile ja vino sok yala yabʼye ke ja wa senyaʼan ‹ja xchikʼel bʼa trato› (Mar. 14:​22-25; Luc. 22:20; 1 Cor. 11:24). Ja tsaʼanxta jasunuk it ayni lek stojol. Ja yajkʼachil trato it mini wa xkʼulaxisok spetsanil ja kristyano, jani sok «ja chonabʼ bʼa Israel» wa xkʼan alxuk ja israʼelenyoʼik bʼa Dyos bʼa oj yaʼe mandar lajansok ja Kristo «ja bʼa sGobyerno ja Dyosi» (Heb. 8:​6, 10; 9:15). Ja bʼa jutsʼin jaw, ja jekabʼanumiki mini chʼak yabʼye stojol. Pe ojxtani tʼojuke soka yip ja Dyos sok oj kʼotuke parte ja bʼa ajkʼach trato bʼa oj ajukyile jun lugar lajansok ja Jesús ja bʼa satkʼinal (Juan 14:​2, 3).

10. ¿Jasa stukil yiʼoj ja jas yala ja Jesús ja bʼa Galilea sok ja jas yala ja bʼa Cena ja Kajwaltiki? (Cha kʼela ja poto).

¹⁰ Tʼilani xchiktesel ke ja bʼa Cena ja Kajwaltiki ja Jesús jani waj skʼujol ja bʼa «yal chʼin nole chej». Ja bʼa skʼeʼulabʼil, ja chʼin nole it kechani teye ja tojik sjekabʼanumik bʼa smojtaye ja bʼa cena jaw (Luc. 12:32). Tanto ja yeʼnle sok ja matik teye ja bʼa junxta kʼole jaw, tʼilani oj yabʼye ja pan sok oj yuʼe ja vino. Spetsanile ojni ajukyile jun lugar ja bʼa satkʼinal lajansok ja Jesús. Ja jasa yalyabʼ ja sjekabʼanumik ja bʼa ekʼele jaw, tukni lek waj yuja jasa yala yabʼye ja nole kristyano ja bʼa Galilea. Ja tiw ja Jesús wan spensarajel bʼa jun nole mas niwan, ja yuj ja jas yala wani xkʼot sbʼaj bʼa jitsan kristyano.

11. ¿Jastal wa xnaʼatik ke ja lekilal staʼa tiʼal ja Jesús ja bʼa Galilea mi kechanukta bʼa jun nole kristyano?

¹¹ Yajni ja Jesús tey ja bʼa Galilea ja bʼa jabʼil 32, kechani ja wan yaljel yabʼ ja judíoʼik bʼa wa skʼana oj ajukyile pan. Pe ja yeʼn staʼa tiʼal bʼa jun jasunuk mas wa xyaʼa lekilal ke yuja mero waʼelal: jun jasunuk bʼa oj bʼobʼ ya sakʼanil bʼa tolabida. Chomajkil, xchiktes ke ja matik chamelexa ojni bʼobʼ sakʼwuke ja bʼa tsaʼanxta kʼakʼu sok ajyel sakʼan bʼa tolabida. Ja yeʼn mi wanuk stajel tiʼal bʼa jun slekilal bʼa kechanta oj ajukyile jujuntik ja matik tsaʼubʼal bʼa ay ita stikʼanil jastalni ja bʼa Cena ja Kajwaltiki. Pes ja bʼa Galilea jani  waj skʼujol bʼa jun slekilal bʼa oj bʼobʼ staʼ spetsanil kristyano, ja yuj yala: «Ta ay maʼ sweʼa ja pan it, oj ajyuk sakʼan bʼa tolabida [ ...] ja pan oj kaʼi jani ja jbʼakʼteli bʼa oj ajyuk sakʼan ja luʼumkʼinali» (Juan 6:51). c

12. ¿Jas wa skʼana bʼa stajel ja sakʼanil bʼa tolabida staʼa tiʼal ja Jesús ja bʼa Galilea?

¹² Ja bʼa Galilea, ja Jesús mi yalyabʼ ja judíoʼik ke spetsanil ja kristyanoʼik bʼa ajyiye ja bʼa tyempo ekʼta sok ja matik ojto ajyuke tsaʼan jach ita oj staʼe ja slekilal it. Kechanta oj ajukyile ja matik oj yabʼye ja pan wa xkʼan kaltik ja matik oj sjeʼe skʼuʼajel. Jitsan ja matik wa xyalawe kʼotele snochumanik Kristo wa spensarane ke bʼa oj staʼ skoltajele malantani oj ‹skʼuʼuke› bʼa Jesús sok oj yile jastal sKoltanume (Juan 6:29). Pe jujuntik ja bʼa nole kristyano wani skʼuʼane ajyi bʼa Jesús sok tsaʼan sjipawekan. ¿Jas yuj ekʼ ja it?

13. ¿Jasa wa skʼana bʼa kʼotel meran snochuman Jesús?

¹³ Jitsan ja bʼa nole kristyano smakʼlay ja Jesús kechanta puesto ajyiye snochjel ta ajiyile ja jas wa skʼanawe. Wani snochowe yuja wa x-aji tojbʼuke, wa x-ajiyile waʼelal kʼebʼubʼal sok yuja wa xjejiyile ja bʼa jas akuerdoʼayeʼi. Pe ja Jesús xchiktes ke bʼa kʼotel meran snebʼumanik ayni jas mas wa skʼana. Ja yeʼn mini kechanuk jak bʼa Luʼum bʼa oj yayi ja kristyano ja jas wa xmakuniyujile. Ja yeʼnle tʼilani oj  «wajukesok» ja Jesús, wa xkʼan alxuk, skisjel sok skʼuʼajel spetsanil ja jas wa sjeʼa (Juan 5:40; 6:44).

14. ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa oj katik el slekilal ja sbʼakʼtel sok ja xchikʼel ja Jesús?

¹⁴ Ja Jesús xchiktes ke jelni tʼilan oj sjeʼe skʼuʼajel. ¿Pe bʼa jas skʼuʼajel? Jani ja bʼa sbʼakʼtel sok ja xchikʼel oj yaʼi sok jachuk stajel ja sakʼanil bʼa tolabida. Ja skʼuʼajel jaw jelni tʼilan bʼa yeʼnle ja judíoʼik sok cha jachni ja bʼa jtyempotik (Juan 6:40). Ja yuj, bʼa oj katik el slekilal ja xchikʼel sok ja sbʼakʼtel ja Jesús wa staʼa tiʼal ja Juan 6:​53, tʼilani oj jetik skʼuʼajel ja bʼa slokʼol yaʼa. Sok ja majtanal it wani xbʼobʼ staʼ jitsan kristyano (Efes. 1:7).

15, 16. ¿Jastik slekilal wa xya juljkʼujoltik ja kapitulo 6 bʼa Juan?

¹⁵ Ja kapitulo 6 bʼa Juan jelni chaʼanyabʼal bʼa keʼntik sok sbʼaja matik jel xkʼanatiki. Wa xchiktes janekʼto wa skʼana ja kristyanoʼik ja Jesús. Ja bʼa Galilea stojbʼes ja matik maloʼay, staʼayile tiʼal sbʼaja sGobyerno ja Dyos sok smakʼlay ja matik waʼin xyabʼye (Luc. 9:11; Juan 6:​2, 11, 12). Sok mi kechanuk ja jaw, cha sjeʼayile ke yeʼn «ja pan bʼa sakʼanili» (Juan 6:​35, 48).

¹⁶ Ja kristyanoʼik bʼa ya sbʼiʼiluk ja Jesús «pilan chejik» mini xbʼobʼ yabʼye ja pan sok mi xbʼobʼ yuʼe ja vino ja bʼa Cena ja Kajwaltik bʼa wa xkʼulaxi kada jabʼil (Juan 10:16). Pe wani xbʼobʼ yawe el slekilal ja bʼa sbʼakʼtel sok ja xchikʼel ja Jesukristo. Wani skʼulane yajni wa sjeʼawe skʼuʼajel ja bʼa xchamelal ja Jesús (Juan 6:53). Pe ja matik wa xbʼobʼ yabʼye ja pan sok wa xbʼobʼ yuʼe ja vino wani xchiktese ke kʼotele parte ja bʼa yajkʼachil trato, sok wa sbʼajine ja Gobyerno bʼa satkʼinal yajni wa skʼulane. Ja yuj, ja kapitulo 6 bʼa Juan, jelni chaʼanyabʼalil bʼa jpetsaniltik, sea matik oj wajuk bʼa satkʼinal ma ja pilan chejik. Wa xchiktes ke jelni tʼilan sjejel skʼuʼajel bʼa stajel ja sakʼanil bʼa tolabida.