Pojkiyon (manxiyon) bʼa 1927 bʼa jun yal komon mojan bʼa Chicago (Illinois, Estados Unidos). Ja jnantati ajyiyujile joʼe yuntikil: ja Jetha, ja Don, ja keʼn, ja Karl sok ja Joy. Jpetsaniltikon wani xkʼana oj kaʼteltaytikon ja Jyoba sok spetsanil jkʼujoltikon. Ja bʼa 1943, ja jwats Jetha waj ja bʼa xchabʼil clase bʼa Galaad. Ja kermanoʼik lokjiye bʼa Betel bʼa Brooklyn (Nueva York): ja Don bʼa 1944, ja Karl bʼa 1947, sok ja Joy bʼa 1951. Ja lekil sjejel ja bʼa kermanoʼik sok ja bʼa jnantati jelni skoltayon.

Ja jnantati kʼajyelni wa skʼumane ja Biblia sok wa syajtaye ja Dyosi, ja yuj sjeʼawekitikon ja yajalkʼujolal jaw. Pe yajni ja jtat kumxi sakʼan ja bʼa Europa ja bʼa Bʼajtan guerra ekʼ bʼa spetsanil ja luʼumi, mixani skisa ja relijyoni. Yuja jnan jel xyaʼa tsʼakatal yuja kumxi sakʼan ja bʼa guerra, yala yabʼi: «Karl, wajtik ja bʼa iglesya, jastalni wa xkʼulantik ajyi». Ja jtati sjakʼayi: «Oj mojtaya, pe mi oj ochkon». Jaxa jnani sjobʼoyi: «¿Sok jas yuj miyuki?». Ja yeʼn sjakʼayi: «Ja bʼa guerra kila jastal ja olomalik bʼa relijyon bʼa xchabʼil grupo wa xyawe koʼyi slekilal ja soldadoʼik sok ja yarmaʼe ama junxta relijyon aye. ¿¡Jastal modo ti oj ajyuk ja Dyos bʼa xchabʼil grupo!?».

Mas tsaʼan, yajni ja jnan tey bʼa iglesya, kʼot chabʼ testigo bʼa Jyoba ja bʼa jnajtikoni. Skʼapaweyi ja jtat chabʼ volúmen ja bʼa libro Luz, bʼa wa staʼa tiʼal ja libro bʼa Apocalipsis. Ja jtati lekni yila ja libroʼiki sok yiʼajkani. Yajni yila ja jnani, och skʼumuk. Tsaʼan, jun kʼakʼu ja yeʼn staʼa jun anunsyo ja bʼa periódico bʼa wan lokjel ja kristyanoʼik bʼa jun estudio bʼa Biblia soka chabʼ volúmen ja bʼa libro Luz, ja yuj yala oj wajuk. Yajni kʼoti, kʼulaji resibir sok jun ixuk ayxa skʼujol. Ja jnani sjeʼayi june ja bʼa libroʼiki, sok sjobʼoyi: «¿Ti maʼ il wa xkʼulaxi estudiar ja it?». Ja yeʼn sjakʼayi: «Ti kala nan, ochan». Ja bʼa pilan semana, ja jnani yiʼajon och ja keʼn sok ja kermanoʼiki. Sok masan tyempo jaw mi kaʼatikonkan wajel.

Bʼa jun reunión, ja hermano maʼ wan yajel ekʼuki skʼanaki oj kʼumuk ja Salmo 144:​15, bʼa  wa xyala ke ja matik wa xyaʼteltaye ja Jyoba gusto wa x-ajyiye. ¡Jelni jkʼulan gusto ja teksto jaw! Chomajkil, jelni kiʼaj gusto pilan chabʼ teksto: ja 1 Timoteo 1:​11, bʼa wa xyala ke ja Jyoba yeʼn ja Dyos bʼa gustoʼil, sok ja Efesios 5:​1, bʼa wa slokowotik snochjel ja Dyosi. Ja yuj kʼotni kabʼ stojol ke tʼilani oj kabʼ stsamalil yibʼanal ja jas oj kʼuluk sbʼaja jKʼulumani sok yajelyi tsʼakatal yuja cholal bʼa yaʼteltajel. Sok ja chabʼ jasunuk jaw jelni chaʼanyabʼal kʼotel ja bʼa jsakʼanili.

Ja kongregasyon mas mojani tey bʼa Chicago, bʼa ayiʼoj 32 kilómetro ja bʼaytikoni. Ama jachuk, wani la wajtikon ja bʼa reunioniki, sok takal takal jnebʼa mas bʼa Biblia. Wa xjul jkʼujol jun ekʼele ja Jetha ajiyi jun skomentaryo. Yajni kabʼ ja jas yala, jpensaran: «Cha wani xnaʼa ajyi. ¿Jas yuj mi jacha ja jkʼabʼi?». Ja yujil, masan tyempo jaw kʼe jchap jbʼaj ja bʼa reunioniki sok yajel ja jkomentaryoʼiki. Pe ja mas tʼilani och jnebʼ mas bʼa Dyos lajan soka kermanoʼiki. Sok ja bʼa 1941 kiʼaj jaʼ.

Wantoni xjul jkʼujol ja asamblea bʼa 1942 ja bʼa Cleveland (Ohio). Ja programa axi ekʼuk bʼa telepono bʼa mas ja 50 lugar ja bʼa Estados Unidos. Ja keʼn soka jpamilya ti kantikon bʼa naʼitsik bʼa karpa bʼa ti wa xtax bʼa jun lugar bʼa ay naʼitsik wa xjokxi bʼa xchapuneje ja hermanoʼik mojan bʼa oj kʼulaxuk ja asamblea. Mitoni xchʼak ja xchabʼil guerra ekʼ bʼa spetsanil ja luʼumi, sok wanxta ipaxel ja jastal wa x-iljiye kontra ja testigoʼik bʼa Jyoba. Ja yujil, ja bʼa akwali ja hermanoʼiki wa sutuwekan ja sjokoʼil ja skarroʼe ja bʼa lado juera ja bʼaytikoni. Yibʼanale xchapuneje bʼa ayni maʼ oj kan june bʼa kada karro bʼa talnanel snajtil akwal. Sok ta ay jas yabʼye, ja hermanoʼiki tʼilani oj stsane ja sjokoʼil ja karroʼiki bʼa oj yile maʼ wan ocheljani sok oj yawe okʼuke ja skornetaʼeʼi. Malan ja tuk oj bʼobʼ jakuke koltanel wego. Ja keʼn jpensaran: «Ja xchonabʼ ja Jyoba chapani ay lek bʼa chikan jasunuk». Pe yuja mi jas ekʼi sok seguro kabʼ ajyiyon, bʼobʼni waykon.

Jabʼilik tsaʼan, yajni wa xpensaraʼan ja bʼa asamblea jaw, kaʼa jbʼaj kuenta ke ja jnani mini tʼun cham kʼujoluk ay sok mini wanuk xiwel. Ja yeʼn wani sjipa lek skʼujol bʼa Jyoba sok ja bʼa xchonabʼili. Nunka oj chʼay jkʼujol ja lekil sjejel yakiʼi.

Tʼusan bʼajtan ja bʼa asamblea jaw, ja jnani och precursora regular. Ja yuj, smaklayni lek ja loʼilik bʼa wa staʼa tiʼal ja bʼa aʼtel bʼa tyempo tsʼikani. Yajni kumxumotikon ja bʼa naʼitsi, ja yeʼn yala: «Mini xkʼana oj kakan ajyel precursora. Pe ¿jastal oj lajxukuj skʼulajel ja jaw sok chomajkil skʼulajel ja aʼtelik bʼa naʼitsi?». Tixa sjobʼokitikon ta oj bʼobʼ jkoltaytikon, sok kalatikon yabʼ ke ojo. Ja yuj yaʼa jcholtikon kada jujune ja keʼntikon bʼa skusjel june ma chabʼ kuarto bʼajtanto oj kʼultikon desayunar. Yajni wajtikonta ja bʼa eskuela, ja yeʼn wa skʼela yibʼanal ja naʼits ta lek ay sok tixa wa xwaj ja bʼa xcholjeli. Ama juni ixuk jel latsan ay, pe tolabida stalnay ja yuntikili. Yajni wala eltikon waʼel ja bʼa eskuela, tini wa x-ajyi jmoktikon. Ayni ekʼele wa xmojtaytikon ja bʼa xcholjel yajni wala eltikon ja bʼa eskuela, sok ja jaw skoltayotikon bʼa yabʼjel stojolil ja jas ti chʼikan bʼa kʼotel precursor.

Ochyon precursor yajni ay kiʼoj 16 jabʼil. Ama ja jtati mito x-och Testigo, wani skʼana oj snaʼ jastal wan wajelkuj ja bʼa xcholjeli. Jun akwal jcholo yabʼ ke ama jel wanon skʼujolajel, mitoni maʼ xtaʼa bʼa wa skʼana oj skʼul estudiar ja Biblia. Kantikon chʼabʼan jutsʼin sok tixa jobʼoyi: «¿Ma waxa kʼana oj kawi estudio?». Ja yeʼn och spensaraʼuk jutsʼin sok sjakʼaki: «Mini ay jun rason bʼa oj kal ke miyuk». Ja yuj, ja bʼajtan kestudiante yeʼn waj ja jtati. Jelni chaʼanyabʼal waj bʼa keʼna.

Jkʼulantikon estudiar ja libro «La verdad os hará libres». Yajni wantikon spaklajel och, kaʼa jbʼaj kuenta ke ja jtati wani skoltayon bʼa oj kʼotkon lekil estudiante sok maestro bʼa Biblia. Jun sjejel, jun akwal yajni chʼak jkʼumuktikon jun parrapo yalakabʼi: «Ja jaw ja jas wa xyala ja libro. Pe ¿jastal waxa naʼa ja weʼn ke meran ja jas wa xyala?». Yuja junta chʼaykʼujol sjobʼoki, ja yuj kalayabʼi: «Mini xnaʼa jas oj kalawabʼ ja wego. Pe ja bʼa pilan estudio, oj kawi jun sjakʼjel». ¡Sok kani kʼotuk! Jtaʼa jujuntik bersikuloʼik bʼa akuerdo ay soka jas wantikon spaklajeli. Masan tyempo jaw, jnebʼa bʼa spaklajel sok jachuk masxani chapan wala ajyiyon ja bʼa kestudiotikoni. Yibʼanal ja jaw skoltay ja jtati sok ja keʼn bʼa oj nebʼtikon mas sbʼaja Dyosi. Ja yeʼn ya makunuk yibʼanal ja jas snebʼa sok bʼa 1952 yiʼaj jaʼ.

Elyon ja bʼa jnaj yajni ay kiʼoj 17 jabʼil. Mojan ja bʼa tyempo jaw, ja Jetha a och misionera sok jaxa Don lokji bʼa Betel. Xchawanile jelni xyiʼaje gusto ja yasignasyone, sok jelni snikawon ja jawi. Ja yuj jbʼutʼu ja solicitud bʼa Betel sok ja bʼa Eskuela bʼa Galaad sok kaʼakan bʼa skʼabʼ Jyoba. ¿Jasa ekʼi? Ja bʼa 1946 lokjiyon bʼa Betel.

Bʼa snajtil ja jabʼiliki, ajyelkuj tuktukil asignasyonik ja bʼa Betel. Sok stsʼakatal ja jaw jnebʼunej jitsan jastik ajkʼach. Jun sjejel, jnebʼunej skʼulajel imprimir libroʼik, ajyel bʼa contabilidad, sok cha jeʼubʼalki bʼa jastal sjekjel sok yijeljan jastik junuk. Pe ja jas mas kabʼunej stsamalil ja 75 ajyelon ja bʼa Betel jani ja chapwanel bʼa Dyos stsʼakatal ja tsomjelal bʼa saʼan sakbʼel sok tuk programaʼik bʼa Biblia.

Cha jelni jnebʼa sbʼaja kijtsʼin Karl bʼa kʼot bʼa Betel bʼa 1947. Juni lekil estudiante sok maestro bʼa Biblia. Bʼa jun ekʼele, jkʼanayi skoltajel bʼa jun loʼil oj ka ekʼuk. Jcholo yabʼ ke jleʼata jitsan impormasyon pe jelni wokol xkabʼ jastal oj ka syak yibʼanal. Ja yeʼn skoltayon bʼa kechanta yaki jun sjobʼjel: «Joel, ¿jasa mero wan stajel tiʼal ja loʼili?». Wegoxta kabʼ stojol jasa wa xkʼan yali: tʼilani kechanta oj ka makunuk ja impormasyon bʼa  mas ay stʼilanili sok yajel elkan ja tuki. Nunka oj chʼay jkʼujol ja lekil sjejel jaw.

Bʼa ajyel gusto ja bʼa Betel, tʼilani elel xcholjel ja janekʼ xbʼobʼ. Ta jach wa xkʼulantik, ojni bʼobʼ jtatik lekil experiensyaʼik. Jun sjejel, wanto xjul lek jkʼujol jasa ekʼ jbʼajtikon jun kʼakʼu yajni wantikon xcholjel jun och akwal ja bʼa Bronx, Nueva York. Yajni kʼeʼumotikonto, ja keʼn sok jun hermano waj kiltikon jun ixuk bʼa yiʼunejkan ja rebistaʼik Ja Juʼun Cholumani sok ja ¡Kʼeʼan! Kʼe kaltikonyabʼi: «Ja akwal it wantikon sjejelyi ja kristyanoʼik jun jasunuk jel stsatsankʼujolani bʼa ti elel bʼa Biblia». Ja yeʼni sjakʼa: «Ta ti bʼa Biblia, ochanik». Jkʼumantikon sok jpaklaytikon jitsan tekstoʼik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi sok sbʼaja yajkʼachil luʼum ojxta eljuli. Jnaʼatikon ke jelni yiʼaj gusto pes yujni ja bʼa pilan semana slokojan pilan yamigoʼik. Mas tsaʼan, ja yeʼn soka statami kʼotye yaʼtijumik toj bʼa Jyoba.

Ama jtsaʼunej ke wani xkʼana oj nupanukon, ekʼtoni 10 jabʼil ja ti jnaʼa sbʼaj ja jcheʼumi. ¿Jasa skoltayon bʼa stajel jun lekil jcheʼum? Jkʼanayi skoltajel ja Jyoba sok jobʼo jbʼaj: «¿Jasa wa xkʼana oj kʼuluk soka jsakʼanil yajni la nupaniyoni?».

Yajni chʼak ja asamblea bʼa 1953 ja bʼa Estadio de los Yankees, jnaʼa sbʼaj jun hermana sbʼiʼil Mary Aniol. Ja yeʼn sok ja jwatsi lajan wajye ja bʼa xchabʼil clase bʼa Galaad sok smoj sbʼaje bʼa xcholjel. Ja Mary gustoxta xcholokabʼ sbʼaja yasignasyon bʼa misionera ja bʼa Caribe sok sbʼaja estudioʼik skʼulunej bʼa snajtil ja jabʼiliki. Yajni och jnaʼ jbʼajtikon mas, kaʼa jbʼajtikon kuenta ke wani xkʼanatikon ajyel ja bʼa tyempo tsʼikani. Takal takal och jkʼan jbʼajtikon sok nupanitikon bʼa abril bʼa 1955. Ja Mary wajni jun majtanal bʼa Jyoba sok jun lekil sjejel bʼa keʼna. Sok sjeʼani bʼa jitsan modo. Tolabida gusto ay soka yasignasyoni chikan bʼaʼa. Jelni x-aʼtiji, merani wa xcham skʼujol ja tuki sok tolabida yaʼa bʼajtan ja sGobyerno ja Dyosi (Mat. 6:33). Aʼtijitikon oxe jabʼil jastal biajante sok ja bʼa 1958 lokjitikon aʼtel bʼa Betel.

Jelni jas sjeʼaki ja Mary. Jun sjejel, yajni ajkʼachto nupanelotikoni, jchapatikon skʼumajel lajan ja Biblia sok skʼumajel junuk 15 bersikulo. Yajni chʼakta jkʼumuktikon, wala ochtikon loʼil sbʼaja tekstoʼik sok wa xkilatikon jastal yajel makunuk. Jitsan ekʼele, ja Mary wa xcholokabʼ jastik junuk snebʼunej ja bʼa Galaad ma ja bʼa jabʼilik ajyi jastal misionera. Ja jaw jelni skoltayon bʼa oj biboʼaxukon mas, bʼa stojbʼesel mas ja jloʼiliki sok snajel mas jastal stsatsankʼujolajel ja hermanaʼiki (Prov. 25:11).

Ja kala Mary cham bʼa 2013. ¡Jelxani xkʼankʼunikuj yiljel pilan ekʼele ja bʼa yajkʼachil luʼumi! Malan x-eljul ja kʼakʼu jaw, wani xkʼana oj nochyi snebʼjel sok sjipjel spetsanil jkʼujol bʼa Jyoba (Prov. 3:​5, 6). Yajni wa xpensaran ja jas oj skʼuluk ja xchonabʼil ja Dyos ja bʼa yajkʼachil luʼumi, jelni stsatsankʼujolanon sok jelni la gustoʼaxiyon. Ja bʼa tyempo jaw, ja Niwan Jeʼumantik oj sjekitik jitsan jastik ajkʼach sok ojni bʼobʼ jnebʼtik mas bʼa yeʼna. Ja Jyoba jelni jas sjeʼunejki sok xchiktuneski bʼa jitsan modoʼik ja lekil skʼujol mi xbʼajintik. Sok ama jel xkaʼa tsʼakatal mini oj chʼak tupkuj.