Jujuntik winik ti kʼiye bʼa jun kultura bʼa masni skoʼelal wa x-iljiye ja ixuke. Jun sjejel, jun biajante ja bʼa Bolivia sbʼiʼil Hans wa xcholo: «Jujuntik winik ti kʼiye bʼa kulturaʼik bʼa wa snikawe sjejel jun modoʼal bʼa jel niwan xyaʼa sbʼaje, ja winike it wa skʼuʼane ke masni ekʼxele yuja ixuke sok mini skisawe». Ja Shengxian, jun ansyano bʼa Taiwán, wa xyala: «Ja bʼa jlugari, jitsan winik wa spensarane ke ja ixuke mini xbʼobʼ yale ja jas wa spensarane. Ta jun winik wa xyala ja spensar jun ixuk, bʼobʼta mixani oj kisjuk yuja tuki». Tuk winik wa sjeʼawe ke mi lek xyilawe ja ixuk bʼa jun modo mi jel chikanuk, jastal yaljel chisteʼik bʼa mini tʼun sjeʼayi kiswanel ja ixuke.

Pe ja smeranili, jun winik bʼa ti kʼiʼel bʼa jun kultura jastal jaw ojni bʼobʼ stukbʼes sbʼaj sok yajelkan skʼuʼajel ke ja winike masni ekʼxele yuja ixuke (Efes. 4:​22-24). ¿Jastal oj bʼobʼyuj? Jani snochjel ja sjejel bʼa Jyoba. Ja bʼa artikulo it, oj kiltik jastal wa xyila ja Jyoba ja ixuke, jastal oj bʼobʼ snebʼe ja hermanoʼik yiljel ja ixuke jastalni wa xyila ja Jyoba sok jastal ja ansyanoʼik oj bʼobʼ yaʼe jun lekil sjejel.

¿JASTAL WA XYILA JA JYOBA JA IXUKE?

Ja Jyoba yeʼnani kʼotel ja lekil sjejel bʼa jastal yiljel ja ixuke. Juni tatal bʼa jel snaʼa yajulal bʼa wa skʼana spetsanil ja spamilya (Juan 3:16). Bʼa yeʼna, ja ixuke bʼa wa x-aʼteltajiyuj kʼoteleni yakʼixuk bʼa jel skʼana. La kiltik jujuntik sjejel bʼa wa sjeʼa ke wa syajtay sok wa skisa.

Mini menos wa xyila. Tanto ja winik sok ja ixuk ja Jyoba skʼulani jastal splanta yeʼna  (Gén. 1:27). Mini mas biboʼuk skʼulan ja winik ke yuja ixuk sok cha mini yayi mas snajelil yuja yeʼnle. Junxtani skʼulan soka snajele bʼa oj yabʼye stojolil ja smeranilik bʼa Biblia sok xchiktesel ja tsamalik smodoʼi. Ja Jyoba mini mas tʼilan wa xyila ja winike (2 Crón. 19:7). Bʼa yeʼna, ja skʼuʼajel ja ixuke jelni chaʼanyabʼal jastalni ja bʼa winike, sok yaʼunejyi spetsanile ja smajlajel bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida, ama ti il bʼa Luʼum ma bʼa satkʼinal jastal reyik sok sacerdoteʼik (2 Ped. 1:​1, nota). Chikani lek ja Jyoba mini menosuk wa xyila ja ixuke.

Wa smaklay. Ja Jyoba jelni tʼilan xyila ja jastal wa xyabʼ aye sok ja swokole ja ixuke. Jun sjejel, smaklay sok sjakʼayi ja yorasyon ja Raquel sok ja Ana (Gén. 30:22; 1 Sam. 1:​10, 11, 19, 20). Chomajkil yaʼakan ke ja bʼa Yabʼal achʼikxuk ja loʼilik bʼa winike ke smaklaye ja ixuke. June ja bʼa jaw jani waj ja Abrahán, bʼa skʼuʼanyi ja Jyoba yajni aljiyabʼyuj ke asmaklay ja Sara (Gén. 21:​12-14). Ja rey David smaklani ja Abigaíl. Sok yabʼni ke jani jekubʼal yuja Jyoba bʼa oj loʼilanuksok (1 Sam. 25:​32-35). Ja Jesús, bʼa wa snocho toj lek ja smodoʼik yiʼoj ja sTati, smaklani ja snani, ja María (Juan 2:​3-10). Jastalni wa x-ilxi ja bʼa sjejelik it, ja Jyoba wa sjeʼa ke wa skisa ja ixuke ja yajni wa smaklayi.

Wa sjipa skʼujol bʼa yeʼnle. Jun sjejel, ja Jyoba yayi ja Eva ja cholal bʼa oj koltanuk stalnajel ja Luʼumi (Gén. 1:28). Ja yeʼn mini mas skoʼelal wa xyila ja Eva yuja Adán, wani xyila jastal jun skoltanum bʼa jel chaʼanyabʼal. Chomajkil yayi ja alumanik Débora sok ja Huldá ja cholal bʼa yajelyi rason ja xchonabʼi, asta jun jues sok jun rey (Juec. 4:​4-9; 2 Rey. 22:​14-20). Ja bʼa jtyempotik ja Jyoba wani sjipa skʼujol ja bʼa yaʼtijumik ixuk it sok wa xyayi aʼtelik. Ja snochumanik Kristo it bʼa toj aye kʼoteleni cholumanik, precursoraʼik ma misioneraʼik. Wa xkoltaniye bʼa xchapjel, yajel kʼeʼuk sok yajel ajyuk lek ja Naʼitsik bʼa Tsomjelal sok ja Naʼitsik Betel. Jujuntik bʼa yeʼnle wane koltanel bʼa Betel ma bʼa Naʼitsik bʼa wa Sutxi ja Juʼuniki. Spetsanil ja ixuke it kʼotele jun niwan nole soldado bʼa wa xya makunuk ja Jyoba bʼa yajel kʼotuk ja jas wa skʼana (Sal. 68:11). Ja yuj chikani lek ke ja Jyoba mini mas skoʼelal wa xyila ma mi jel jas snaʼawe ja ixuke.

¿JASTAL OJ BʼOBʼ SNEBʼE JA HERMANOʼIK YILJEL JA IXUKE JASTALNI JA JYOBA?

Hermanoʼik, bʼa snajel ta wantik yiljel ja hermanaʼik jastalni wa xyila ja Jyoba, lani jpaklaytik lek ja jpensartik sok ja jas wa xkʼulantik. Ja yuj, wani xmakunikujtik koltanel. Jastalni jun makina bʼa rayos X wa xbʼobʼ yal ta june ayiʼoj chamelik ja bʼa skʼujoli, jun lekil amigo sok ja Yabʼal ja Dyos wani xbʼobʼ skoltayotik bʼa yiljel ta mi lekuk ja jastal xkilatike ja ixuke. La kiltik jastal.

La jkʼantikyi ja skoltanel jun lekil amigo (Prov. 18:17). La loʼilanukotiksok jun kamigotik ma kamigatik bʼa wa xjipa jkʼujoltik ke mi xjelxi sok wa sjeʼa lekil smodo, sok la jobʼtikyi: «¿Jastal waxa wila wa xkila ja hermanaʼik? ¿Wan maʼ xyabʼye ke wa xkisawe? ¿Ay maʼ jas oj bʼobʼ jtojbʼes?». Ta yalkabʼtik ay jas oj tojbʼestik, mok tajkukotik. Jaʼuktoma, la ajyukotik puesto skʼulajel.

La jkʼultik estudiar ja Yabʼal ja Dyos. Ja modo mas lek bʼa snajel ta lek wa xkilawetik ja hermanaʼik jani yajel slaj sbʼaj ja jpensartik sok ja jas wa xkʼulantik ja bʼa jas wa xyala ja Biblia (Heb. 4:12). Yajni wa xkʼulantik estudiar, wa xnebʼatik bʼa winike ke lek yilawe ja ixuke sok bʼa tuk ke mi jach skʼulane. Ja yuj wani xbʼobʼ jobʼ jbʼajtik machʼa wa xkʼot jlajtik. Bʼa pilan, jelni lek oj katik slaj sbʼaj ja tekstoʼik, sok jachuk mini oj kokotik ja bʼa trampa bʼa yajel makunuk jujuntik bersikuloʼik bʼa skoltajel jujuntik pensarik mi stojoluk kiʼojtik sbʼaja ixuke. Jun sjejel, ja 1 Pedro 3:7 wa xyala ke tʼilani chaʼanyabʼal oj ilxuk ja cheʼumal «jastal jun oxom bʼa mas delikado». b ¿Wan maʼ stojolan ja jaw ke mas skoʼelal yuja winiki, wa xkan alxuk, masni mi jel biboʼuke ma mi jel jas snaʼawe? ¡Miniʼa! Bʼa mi oj pensaraʼuktik tuk ja yaljelik bʼa Pedro, la jpensaraʼuktik ja bʼa jas wa xyala ja Gálatas  3:​26-29. Ja tiw wa xcholo ke ja Jyoba stsaʼunej tanto ixuke sok winike bʼa oj yaʼe mandar lajan soka Jesús ja bʼa satkʼinal. Ta wa xkʼulantik estudiar ja Biblia sok wa xkʼanatikyi rason jun lekil kamigotik ma kamigatik, oj nebʼtik skisjele ja kermanatik jastalni wa sbʼajine.

¿JASTAL WA SJEʼAWE JA ANSYANOʼIK KE WA SKISAWE JA HERMANAʼIK?

Ja hermanoʼik ja bʼa kongregasyon cha wani xbʼobʼ snebʼe skisjel ja hermanaʼik yiljel ja jas wa skʼulane ja ansyanoʼik. ¿Jastal wa xyaʼawe jun lekil sjejel ja yeʼnle? La kiltik bʼa jujuntik modo bʼa wa sjeʼawe ke wa skisawe sok wa syajtaye ja hermanaʼik.

Wa skʼulane felicitar. Ja jekabʼanum Pablo juni lekil sjejel sbʼaja ansyanoʼik. Ja yeʼn skʼulani felicitar jitsan hermanaʼik bʼa stiʼ sat jitsan kristyano ja bʼa skarta tsʼijbʼanyi ja kongregasyon bʼa Roma (Rom. 16:12). ¿Wan maʼ x-ekʼ bʼa wa pensar janekʼto gustoʼaxiye yajni kʼumaji ja karta ja bʼa kongregasyon? Junxta jastal jaw, ja ansyanoʼik ayni yiʼoje ja kostumbre bʼa skʼulajel felicitar ja hermanaʼik yuja lekil modoʼalik yiʼoje sok ja janekʼ wa skʼulane bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Yuja jaw, ja yeʼnle wani xyabʼye kisubʼale sok chaʼanyabʼal wa x-ilxiye. Ja yaljelik bʼa tsatsankʼujolanel wa xyaʼa jun ansyano bʼobʼta jani ja jas mero wa xmakuniyujile bʼa oj snoche yaʼteltajel toj lek ja Jyoba (Prov. 15:23).

Yajni ja ansyanoʼik wa skʼulane felicitar ja hermanaʼik, wa skʼulane sok spetsanil skʼujole sok wani xyalawe bʼa jun mero jasunuk. ¿Jas yuj? La kiltik ja jas wa xyala ja Jessica: «Meran, jelni tsamal yabʼjel ja yajni wa x-aljikabʼtikon ‹Jel lek akʼulan›. Pe masni wa stsatsankʼujolanotikon ja yajni wala kʼulajitikon felicitar bʼa jun jasunuk, jastal ja wa xjeʼatikonyile ja kuntikiltikon bʼa ajyel toj ja bʼa reunión ma ja yajni wa xwaj jtatikon jun estudiante bʼa oj jakuk ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjelal». Yajni ja ansyanoʼik wa skʼulane felicitar  ja hermanaʼik bʼa jun jasunuk wani xya yabʼye ke wa xmakuniye ja bʼa kongregasyon sok chaʼanyabʼal wa x-ilxiye.

Wa smaklaye. Ja ansyanoʼik bʼa chʼin wa xyaʼa sbʼaje wani snaʼawe ke mini kechan yeʼnuke ayiʼoje lekil rasonik. Ja yuj wani skʼanaweyi rasonik ja hermanaʼik sok wa smaklaye lek ja jas oj yale. Jachuk, spetsanile wa xyawe el slekilal. Ja hermanaʼik wa xyabʼ wa stsatsankʼujolajiye. ¿Sok jastal wa xyawe el slekilal ja ansyanoʼik? Jun ansyano bʼa ti wan koltanel bʼa Betel sbʼiʼil Gerardo wa xcholo: «Wa xkaʼa jbʼaj kuenta ke ja rasonik wa xyaʼawe ja hermanaʼik wa skoltayon bʼa mas lek oj kʼuluk ja kaʼteli. Pes ayni jitsan bʼa yeʼnle maxani ay tyempo wane skʼulajel ja aʼtel it yuja hermanoʼik». Ja bʼa kongregasyon ay jitsan hermanaʼik bʼa precursoraʼe, ja yuj wani snaʼawe sbʼaj lek ja territorio. Jun ansyano sbʼiʼil Bryan wa xyala: «Ja hermanaʼik jelni jas wa xbʼobʼ yaweyi ja xchonabʼil ja Jyoba. ¡La jnebʼtik ja bʼa yexperienciaʼe!».

Ja ansyanoʼik wani skisawe ja rasonik wa xyaʼawe ja hermanaʼik. ¿Jas yuj jelni lek? Jun ansyano sbʼiʼil Edward wa xcholo: «Ja jas wa xyala sok ja yexperiencia jun hermana ojni bʼobʼ skoltay jun hermano bʼa oj yil jaman lek jun jasunuk sok bʼa mas oj yabʼ stojol» (Prov. 1:5). Asta ja bʼa ekʼeleʼik ta mi bʼobʼ axuk makunuk ja rason yaʼa jun hermana, ja ansyanoʼik jelni xyaʼawe tsʼakatal yuja jas wa xyalawe sok ja jastal wa xyilawe ja jastik junuk.

Wa xchapawe. Ja ansyanoʼik wa sjeʼawe ke biboʼe yajni wa sleʼawe modo bʼa xchapjel ja hermanaʼik. Ojni bʼobʼ sjeʼeyile bʼa stojel ja reunionik bʼa xcholjel ja yajni mey jun hermano bʼa yiʼunej jaʼ. Cha ojni bʼobʼ xchole yabʼ jastal yajel makunuk jujuntik yamkʼabʼalik sok makinaʼik bʼa koltanel bʼa proyectoʼik bʼa yajel kʼeʼuk sok stalnajel naʼitsik. Ja bʼa Betel, ja superintendenteʼik xchapuneje ja hermanaʼik bʼa oj bʼobʼ koltanuke bʼa tuktukil aʼtel, jastal ja bʼa stalnajel naʼitsik, bʼa manbʼanel, contabilidad sok xchapjel computadoraʼik. Ja ansyanoʼik bʼa wa xchapawe ja hermanaʼik wa sjeʼawe ke wa sjipa skʼujole bʼa yeʼnle sok ja bʼa jas wa snaʼawe.

Jitsan hermanaʼik wa xyawe makunuk ja jas snebʼuneje sbʼaja ansyanoʼik bʼa skoltajel ja tuk. Jujuntik bʼa ajiyile ja chapjelal bʼa yajel kʼeʼuk naʼitsik wa xkoltaniye bʼa stojbʼesel ja naʼitsik bʼa ekʼ jun desgrasya. Jaxa tuki wa xyawe makunuk ja rasonik ajiyile bʼa koltanel ja bʼa xcholjel bʼa ay kristyano sok wa xyawe makunuk bʼa xchapjel mas hermanaʼik ja bʼa aʼtel it. ¿Jas wa spensarane ja hermanaʼik sbʼaja ansyanoʼik bʼa chapjiyeyuj? Ja Jennifer wa xcholo: «Yajni ti aʼtijiyon ja bʼa yajel kʼeʼuk jun Naʼits bʼa Tsomjelal, june ja bʼa maʼ kajan sbʼaj skʼeljeli spila tyempo bʼa oj xchapon. Ja hermano it altantoxtani ay ja bʼa jas wa xkʼulani sok wa skʼulanon felicitar. Jelni xkiʼaj gusto aʼtel soka yeʼn yujni wa xkila ke wa sjipa skʼujol bʼa keʼna sok ja jaw wani xya kabʼ ke chaʼanyabʼal wala iljiyon».

JA SLEKILAL YUJA OJ ILXUKE JASTAL JPAMILYATIK

Jastalni ja Jyoba, jelni xyajtaytik ja kala kermanatik bʼa toj aye. Wani xkilawetik jastal jpamilyatik (1 Tim. 5:​1, 2). Juni chaʼan cholal stoyjel ja Jyoba lajan soka yeʼnle. Sok wani xya gustoʼaxukotik yiljel ke wa xyabʼye wa xyajtajiye sok wa xkoltajiye. Ja Vanessa wa xyala: «Jelni xkayi tsʼakatal ja Jyoba yuja wa xyaʼakan oj ajyukon ja bʼa xchonabʼ bʼa ay hermanoʼik bʼa jel stsatsankʼujolanunejone». Jun hermana bʼa Taiwán wa xyala: «Wa xkayi tsʼakatal ja Jyoba sok ja xchonabʼil yuja chaʼanyabʼal wa xyilawotikone sok wa skisawe ja jastal wa xkabʼ aytikon. Ja jaw wa xya tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼoj sok mastoni chaʼanyabʼal wa xkʼot kil ja cholal kiʼoj ajyel ja bʼa xchonabʼ ja Jyoba».

Janekʼtoni wa xgustoʼaxi ja Jyoba yuja wa xyila ke ja winike snochumane Kristo wa skʼujolane bʼa yiljel ja ixuke jastalni wa xyila ja yeʼn (Prov. 27:11). Jun ansyano bʼa Escocia sbʼiʼil Benjamin wa xyala: «Ja bʼa luʼumkʼinal, jitsan winik mini tʼun skisawe ja ixuke. Ja yuj, yajni ja ixuke wa xkʼotye bʼa jun Naʼits bʼa Tsomjelal wani xkʼanatik ke ayile ja stukili». La jkʼujoluktik ja janekʼ wa xbʼobʼi bʼa snochjel ja Jyoba sok sjejelyile ja yajtanel sok ja kiswanel wa sbʼajine ja kala kermanatik (Rom. 12:10).