1. ¿Jastal oj katik gustoʼaxuk ja Jyoba?

 LA JPENSARAʼUKTIK wa xkatikyi jun tsamal majtanal june maʼ jel xkʼanatik sok jel oj bʼobʼ makunukyuj. Jelni triste ta kechanta snolo sok xchʼay skʼujol ja bʼa majtanal jaw. Pe jelni oj gustoʼaxukotik ta wa xyaʼa tsʼakatal sok wa xya makunuk. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja sjejel it? Ja Jyoba yaʼa ja Yunin yuj keʼntik. Jelni maʼ xgustoʼaxi jawa xjeʼatik wa xkaʼatik tsʼakatal yuja koltanel sok yuja yajtanel sjeʼakitik (Juan 3:16; Rom. 5:​7, 8).

2. ¿Jas oj kiltik ja bʼa artikulo it?

² Yajni x-ekʼ ja tyempo, bʼobʼta oj katikan yiljel chaʼanyabʼal ja majtanal bʼa koltanel. Jelni gustoʼaytik yuja majtanal it, pe lajansok kechan wantik snoljel sok wa xchʼay jkʼujoltik. Bʼa mi oj ekʼ jbʼajtik ja jaw sok bʼa mi oj katikan yajel tsʼakatal tʼilani tikʼan oj pensaraʼuktik ja bʼa jas skʼulunejekitik ja Jyoba sok ja Jesús. Jani jaw ja jas oj skoltayotik ja bʼa artikulo it. Oj tatik tiʼal jastal wa xkatik slekilal ja koltanel ja wego sok jastal oj bʼobʼ katik slekilal ja bʼa tyempo jakumi. Cha oj kiltik jastal oj bʼobʼ jetikyi ke wa xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja yajtanel yiʼoji, mas ja bʼa styempoʼil ja bʼa Conmemoración.

JA JASTAL WA XKATIK EL SLEKILAL JA BʼA JTYEMPOTIKI

3. ¿Bʼa jas modo wa xkatik el slekilal ja koltanel ja bʼa jtyempotiki?

³ Wanotikxani yajel el slekilal ja bʼa sakʼanil yaʼa ja Kristo. Jun sjejel, stsʼakatal yuja koltaneli, ja Jyoba wa xyaʼa perdon ja jmultiki. Sok mini obligado wa skʼulan, wani skʼulan yuja jach wa skʼana. Bʼa jun tsʼebʼoj, ja David yayi tsʼakatal ja Dyosi: «Yujni ja weʼn, kala Jyoba, jel leka sok puesto aya bʼa oj akʼwanan perdon» (Sal. 86:5; 103:​3, 10-13).

4. ¿Matik yayi ja Jyoba ja koltaneli? (Lucas 5:32; 1 Timoteo 1:15).

 ⁴ Jujuntik wa xyabʼye ke mi sbʼajine ja sperdon ja Jyoba. Pe ja smeranili, mini june wa xbʼajintik. Ja jekabʼanum Pablo yala «mi xbʼajin oj aljukabʼ jekabʼanum» sok tsaʼan yala «yuja lekil skʼujol mi xbʼajintik ja Dyos kʼotelon jekabʼanum» (1 Cor. 15:​9, 10). Yajni wa sutxi jkʼujoltik ja bʼa jmultiki, ja Jyoba wa xyaʼawotik perdon. ¿Jas yuj? Mini yuj wa xbʼajintik, jani yuja wa syajtayotiki. Ja yuj, ta jel tuk xkabʼtik yuj wa xpensarantik ke mi xbʼajintik ja sperdon ja Jyoba, la ka juljkʼujoltik ke mi yayi ja koltanel ja kristyanoʼik bʼa toje, jani sbʼaja kristyanoʼik mulanume bʼa wa sutxi skʼujole sbʼaja smule (kʼuman ja Lucas 5:32; 1 Timoteo 1:15).

5. ¿Jas yuj mi maʼ wa xbʼobʼ yal ke wa sbʼajin ja syajulal skʼujol ja Jyoba?

⁵ Ama ayxa jitsan tyempo wanotik yaʼteltajel ja Jyoba, mini xbʼobʼ kaltik ke jkʼulunejtikxa ganar ja syajulal skʼujoli. Ama ja yeʼn jel chaʼanyabʼal xyila ja jastik wa xkʼulantikyi yuj yeʼn (Heb. 6:10). Ja Jyoba yaʼakitik kʼebʼubʼal ja koltaneli, mini jaʼuk yuja jastik lek wa xkʼulantikyiʼi. Ta wa xkalatik ke jkʼulunejtikxa ganar ja syajulal skʼujoli ma jel chaʼanyabʼalotik wanotikni yaljel ke mi xmakunikujtik ja xchamelal ja Kristo (cha kʼela ja Gálatas 2:21).

6. ¿Jas yuj jel skʼujolan ja Pablo bʼa yaʼteltajel ja Jyoba?

⁶ Ja Pablo wani snaʼa ke mi xbʼobʼ skʼul ganar ja sperdon ja Dyosi. Anto, ¿jas yuj jel skʼujolan ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba? Yujni wa skʼana oj sjeʼ ke wa xyaʼa tsʼakatal yuja lekil skʼujol mi xbʼajintik bʼa Dyosi (Efes. 3:7). Junxtani jastal jaw, ja keʼntiki wani xkaʼteltaytik gusto lek ja Jyoba pe mini jaʼuk yuja wa xkʼanatik oj kʼuluktik ganar ja syajulal skʼujoli. Jani yuja wa xkʼanatik oj jetikyi ke wa xkaʼatik tsʼakatal yuja syajulal skʼujoli.

7. ¿Jas pilan modo wa xkatik el slekil ja koltanel ja bʼa jtyempotiki? (Romanos 5:1; Santiago 2:23).

⁷ Pilan slekilal wa x-ajyikujtik ja bʼa jtyempotik stsʼakatal yuja koltaneli jani ke wa xbʼobʼ kamigoʼuktik ja Jyoba. a Jastalni kilatik ja bʼa artikulo ekʼta, yajni wala pojkitik mitoni xnaʼatik sbʼaja Dyosi. Pe stsʼakatal yuja koltaneli, wani xbʼobʼ kabʼtik stsamalil ajyel «laman soka Dyosi» sok mojxel soka yeʼni (kʼuman ja Romanos 5:1; Santiago 2:23).

8. ¿Jas yuj tʼilan oj katikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja cholal kiʼojtik bʼa yajelyi orasyon?

⁸ La jpensaraʼuktik bʼa jun jasunuk jel chaʼanyabʼal ja bʼa jastal kamigo jbʼajtik soka Jyoba: ja cholal bʼa yajelyi orasyon. Ja yeʼn mi kechan wa smaklay ja orasyonik wa xkʼulaxi ja bʼa reunionik, cha wani smaklay yajni wa xkatikyi orasyon kada jujune. Ama ja orasyon wa xya ajyukotik laman, pe ja slekilal mas chaʼanyabʼal jani ke wa skoltayotik bʼa yajel tsatsbʼuk ja jastal kamigo jbʼajtik soka Dyosi (Sal. 65:2; Sant. 4:8; 1 Juan 5:14). Yajni ja Jesús ti ajyi ja bʼa Luʼum, tikʼanxta wa xyayi orasyon yujni wa snaʼa ke wa xmaklaji yuja Jyoba sok ja orasyonik jaw ojni ya tsatsbʼuk ja jastal wa xyila sbʼajsoki (Luc. 5:16). Jelni xkaʼatik tsʼakatal ke yuja sakʼanil yaʼa ja Jesús, wa xbʼobʼ kamigoʼuktik ja Jyoba sok yajelyi orasyon.

¿JASTAL OJ BʼOBʼ KATIK EL SLEKILAL JA BʼA TYEMPO JAKUMI?

9. ¿Jastal oj yawe el slekilal ja koltanel ja tojik yaʼtijumik ja Jyoba ja bʼa tyempo jakumi?

⁹ ¿Jastal oj yawe el slekilal ja koltanel ja tojik yaʼtijumik ja Dyos ja bʼa tyempo  jakumi? Ja Jyoba oj yayile ja sakʼanil bʼa tolabida. Jitsan kristyano wa spensarane ke mini xbʼobʼ ajyukotik sakʼan bʼa tolabida yuja ayxa jitsan tyempo wa xchamye ja kristyanoʼiki. Pe ja Jyoba skʼulanotik bʼa oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida. Sok ama lajansok ja bʼa jtyempotik mi oj bʼobʼuk ja jaw, pe jelni cham yiljel ja chaʼan stsʼakol stupu ja Jyoba bʼa oj cha bʼobʼuk ja jawi: ja sakʼanil yaʼa ja Yunini (Rom. 8:32).

10. ¿Jasa gustoxta wane smajlajel ja matik tsaʼubʼale oj wajuke ja bʼa satkʼinal sok ja pilan chejiki?

¹⁰ Ama ja sakʼanil bʼa tolabida jun slekilal oj ilxuk ja bʼa tyempo jakumi, ja Jyoba wani skʼana ke ojxa jpensaraʼuktik sbʼaja jaw man wego. Ja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal jelxani sgustoʼe oj ajyuke sakʼan ja tiw sok oj yaʼe mandar lajan soka Kristo (Apoc. 20:6). Sok ja pilan chejiki jelxani skʼanawe oj ajyuke sakʼan ja bʼa Tsamal Lugar ja bʼa Luʼumi bʼa mixa oj ajyuk syajal sok wokol (Apoc. 21:​3, 4). ¿Ay maʼ awiʼoj ja smajlajel bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida ja bʼa Luʼumi? Ja jawi cha kʼotelni jun majtanal bʼa jel chaʼanyabʼal. Ja kristyanoʼiki kʼulajitik bʼa oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida ja bʼa Luʼumi. Ja yuj, jelni oj ya gustoʼaxukotik.

11, 12. ¿Jastik slekilal jelxa xkʼanatik oj ajyukujtik ja bʼa Tsamal Lugari? (Cha kʼela ja dibujoʼik).

¹¹ Pensaran jastalxa oj ajyuk jawa sakʼanil ja bʼa Tsamal Lugari. Mixani oj chamuka kʼujol sbʼaja chamelik sok ja chamelal (Is. 25:8; 33:24). Ja Jyoba ojni yawi spetsanil ja jastik lek waxa kʼana. ¿Jasa waxa wiʼaj gusto oja nebʼe? ¿Wan maʼ xa kʼana oja naʼ mas sbʼaja chanteʼik? ¿Wan maʼ xa kʼana oja nebʼ kʼinanel? ¿Wan maʼ xa kʼana oja nebʼ skʼulajel dibujoʼik? Ojni makunuk arquitectoʼik, matik oj yawe kʼe naʼitsik, aʼtijumik bʼa alaj, matik oj xchape waʼelalik, matik oj skʼuluke herramientaʼik, aʼtijumik bʼa jardín bʼa oj stalnaye sok matik oj koltanuke bʼa tuk modoʼik (Is. 35:1; 65:21). ¡Ojxani ajyuk tyempo bʼa oja nebʼ chikan jas xa kʼana!

¹² ¡Jelni oj yakitik gusto skʼulajel resibir ja matik oj sakʼwukejani! (Hech. 24:15).  Sok jelni oj ya gusto ja mi oj katikan snebʼjel bʼa Jyoba sok bʼa spetsanil ja skʼulbʼeni (Sal. 104:24; Is. 11:9). Pe ja jas mas lek bʼa yibʼanali, jani ke oj bʼobʼ katikyi stoyjel ja Jyoba bʼa mixa oj kabʼtik mulal aytik yuja jas mi lek jkʼulunejtiki. ¿Anke mi oja tukbʼes ja slekilalik it ke yuja «yabʼjel stsamalil chabʼ oxe kʼakʼu ja mulali»? (Heb. 11:25). Mini lomuk bʼa chikan jas oj chʼak jbʼajtik bʼa oj tatik ja slekilalik jaw. Ajuluka kʼujol ke oj kʼotuk ja skʼakʼujil bʼa mixato oj kʼot jun kʼapjelal, ojni kʼot jun smeranil. Sok yibʼanal ja it kechantani oj bʼobʼuk stsʼakatal yuja jel skʼanawotik ja Jyoba sok yuja yaʼa ja Yunin bʼa oj cham yuj keʼntik.

LA JETIKYI JA JYOBA KE WA XKAʼATIK TSʼAKATAL YUJA YAJTANEL YIʼOJI

13. ¿Jastal oj bʼobʼ jetik ke wa xkaʼatik tsʼakatal yuja yajtanel yiʼoj ja Jyoba? (2 Corintios 6:1).

¹³ ¿Jastal wa xbʼobʼ jetikyi ke wa xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja koltanel yaʼunejkitik? Jani yajel bʼajtan bʼej ja yaʼteltajel ja bʼa jsakʼaniltiki (Mat. 6:33). Pes ja Jesús chami «bʼa jachuk ja matik sakʼaneʼi mixani oj ajyuke sakʼan bʼa yeʼnle, jaxani sbʼaj ja maʼ cham yuj yeʼnleʼi sok aji sakʼwuk» (2 Cor. 5:15). Mokni chʼay jkʼujoltik ja jas wa xbʼobʼ jtatik stsʼakatal yuja lekil skʼujol mi xbʼajintik bʼa Jyoba (kʼuman ja 2 Corintios 6:1).

14. ¿Jastal wa xbʼobʼ jetik ke wa xjipa jkʼujoltik ja bʼa tojelalik wa xyaʼa ja Jyoba?

¹⁴ Pilan modo bʼa wa xjeʼatik ke wa xkaʼatik tsʼakatal yuja yajtanel yiʼoj ja Jyoba jani sjipjel jkʼujoltik ja bʼa tojelalik wa xyaʼa. ¿Sok jastal wa xkʼulantik? Jani yajni ay jas oj tsatik. Jastal ja janekʼ chapjelal oj ajyukujtik ma jas aʼtel oj kʼuluktik. Tʼilani oj ka tʼabʼan jkʼujoltik ja jas wa skʼana oj kʼuluktik ja Jyoba (1 Cor. 10:31; 2 Cor. 5:7). Yajni wa xjeʼatik ja skʼuʼajel kiʼojtik soka jas wa xkʼulantik, wani x-ekʼ jun jasunuk jel tsamal. Ja skʼuʼajel kiʼojtik sok ja jastal kamigo jbʼajtik soka Dyosi wani stsatsbʼi mas. Sok jaxa smajlajel kiʼojtiki wa xyijbʼi (Rom. 5:​3-5; Sant. 2:​21, 22).

15. ¿Jastal oj jetik ke wa xkaʼatik tsʼakatal ja bʼa styempoʼil ja Conmemoración?

¹⁵ Pilan modo bʼa oj jetik ke wa xkaʼatik tsʼakatal yuja koltanel sok yuja syajtanel ja Jyoba, jani yajel el slekilal ja janekʼ oj bʼobʼkujtik ja bʼa styempoʼil ja bʼa Conmemoración. Mini kechanta oj wajkotik, cha ojni bʼobʼ jloktik ja tuk bʼa oj wajuke (1 Tim. 2:4). Yajni wa xlokotike, la jcholtik yabʼye jas wa stojolan ja tsomjelal jaw bʼa jel chaʼanyabʼal. Ojni bʼobʼ jetikyile ja bideoʼik wa xtax ja bʼa jw.org ¿Jas yuj cham ja Jesús? sok La ka juljkʼujoltik ja xchamelal ja Jesús. Ja ansyanoʼik ojni skʼul sbʼaje asegurar bʼa oj sloke ja matik chebʼel aye. ¿Wan maʼ x-ekʼ bʼa wa pensaran janekʼto gustoʼil oj ajyuk ja bʼa satkʼinal sok ja bʼa  Luʼum ta jujuntik ja bʼa yal xchejik ja Jyoba bʼa chʼayel ay skʼanawe oj cha kumxuke? (Luc. 15:​4-7). Ja bʼa Conmemoración mini kechan oj bʼobʼ katik ajyuk ja jkʼel satik bʼa skʼulajel jbʼajtik saludar, cha ojni bʼobʼ katik ajyuk ja kʼelsat bʼa skʼulajel saludar ja matik wa xwajye sbʼajtanil ekʼele ma ja matik ayxa jitsan tyempo me xwajye. ¡La koltanukotik bʼa gusto oj ajyuke! (Rom. 12:13).

16. ¿Jas yuj jel lek oj pensaraʼuktik bʼa oj kʼuluktik mas ja bʼa xcholjel ja bʼa styempoʼil ja Conmemoración?

¹⁶ ¿Oj maʼ bʼobʼ katik el slekilal ja bʼa styempoʼil ja Conmemoración bʼa oj kʼuluktik mas ja bʼa xcholjeli? Ja it juni lekil modo bʼa sjejel ke wa xkaʼatik tsʼakatal yuja jas skʼulunejkitik ja Jyoba sok ja Jesús. Yajni mas wa xcholotik ojni kiltik mas ja skoltanel ja Jyoba sok oj yijbʼuk mas ja sjipjel jkʼujoltik bʼa yeʼn (1 Cor. 3:9). Chomajkil, mok chʼay jkʼujoltik skʼumajel ja Biblia ja bʼa Conmemoración, wa xtax ja bʼa poyeto La jpaklaytik ja teksto bʼa kʼakʼu sok ja bʼa tabla yiʼojan Ja juʼun bʼa spaklajel. Asta ojni bʼobʼ katik makunuk ja tekstoʼik it ja yajni wa xkʼulantik estudiar.

17. ¿Jas wa x-aji gustoʼaxuk ja Jyoba? (Cha kʼela ja recuadro « Modoʼik bʼa yajelyi tsʼakatal ja Jyoba yuja yajtanel yiʼoji»).

¹⁷ Pe ¿jaxa ta mi oj bʼobʼukawuj snochjel spetsanil ja sugerensya staʼa tiʼal ja artikulo it? Mok chamuka kʼujol. Ajuluka kʼujol ke ja Jyoba mi wa xya slaj ja jas waxa kʼulan sok ja jas wa skʼulane ja tuki. Ja yeʼn jani wa xwaj skʼujol ja jas ay ja bʼa wa kʼujoli sok jelni gusto ay yujni wa snaʼa ke waxa waʼa tsʼakatal sok spetsanil akʼujol yuja majtanal jel chaʼanyabʼal bʼa koltaneli (1 Sam. 16:7; Mar. 12:​41-44).

18. ¿Jas yuja jel xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba sok ja Jesús?

¹⁸ Stsʼakatal yuja koltaneli kechantani jachuk wa xbʼobʼ ajuk perdon ja jmultiki, wa xbʼobʼ kamigoʼuktik ja Jyoba sok wa xbʼobʼ ajyukujtik ja smajlajel bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida. Tolabida la jetik ke wa xkaʼatik tsʼakatal yuja yajtanel yiʼoj ja Jyoba bʼa jani nikjiyuj bʼa yajelkitik spetsanil ja slekilalik jaw (1 Juan 4:19). Sok cha la jetik ke jel xkaʼatik tsʼakatal yuja jel kʼot syajtayotik ja Jesús bʼa yaʼa ja sakʼanil yuj keʼntik (Juan 15:13).