1. ¿Jastal wa xkatik el slekilal yajel juljkʼujoltik ja xchamelal ja Jesús bʼa kada jabʼil?

 JA KOLTANELI, juni majtanal jel chaʼanyabʼal (2 Cor. 9:15). Stsʼakatal yuja sakʼanil yaʼa ja Jesús wani xbʼobʼ kamigoʼuktik ja Jyoba sok wa xbʼobʼ ajyukotik sakʼan bʼa tolabida. Ayni kiʼojtik jitsan rason bʼa yajelyi tsʼakatal ja Jyoba yuja yaʼakitik ja majtanal jaw yuja jel skʼanawotiki (Rom. 5:8). Bʼa mi oj katikan yajelyi tsʼakatal sok bʼa ay jas oj kʼuluktik yuja koltaneli ja Jesús yaʼa ja mandar bʼa oj ka juljkʼujoltik ja xchamelal bʼa kada jabʼil (Luc. 22:​19, 20).

2. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

² Ja bʼa jabʼil it ja Conmemoración, oj ajyuk bʼa sábado 12 bʼa abril bʼa 2025. Seguro wani xkʼana oj wajkotik. Jelni oj katik el slekilal ta jpilatik styempoʼil ja bʼa Conmemoración bʼa spensarajel a bʼa yibʼanal ja jas skʼulunejkitik ja Jyoba sok ja Yunini. Ja bʼa artikulo it kiltik ja jas wa sjeʼakitik ja koltanel sbʼaja Jyoba sok ja Jesús. Jaxa bʼa artikulo jakumi oj kiltik jastal wa xkatik el slekilal ja koltaneli sok jastal oj bʼobʼ jetik ke wa xkaʼatik tsʼakatal.

JA JAS WA SJEʼAKITIK JA KOLTANEL SBʼAJA JYOBA

3. ¿Jastal lajxiyuj kechan yuja xchamelal jun winik bʼa skoltajel jitsan kristyanoʼik? (Cha kʼela ja dibujoʼik).

³ Ja koltaneli wa sjeʼakitik ke ja Jyoba wa syajtay ja bʼa toji (Deut. 32:4). ¿Jas yuj jach wa xkalatik? Yuja Adán skʼokoyi  ja yabʼal ja Dyosi, jpetsaniltik jastal yintilotik ya ekankitik ja mulal sok ja chamelali (Rom. 5:12). Ja Jyoba sjeka ja Jesús bʼa oj skoltayotik ja bʼa mulal sok ja bʼa chamelali. Pe ¿jastal oj lajxukyuj kechanta yuja xchamelal jun winik bʼa mey yiʼoj mulal bʼa skoltajel jitsan kristyanoʼik? Ja jekabʼanum Pablo xcholo jastal it: «Jastalni jitsan kʼotye mulanumik yuja mi kʼuʼabʼal ajyi jun winik [ja Adán] cha jachni jitsan oj kʼotuke toj yuja kʼuʼabʼal ajyi jun winik [ja Jesús]» (Rom. 5:19; 1 Tim. 2:6). Bʼa tuk yaljel, ta kʼotelotik moso soka mulali sok ja chamelali yuj smul jun winik mey yiʼoj mulal bʼa skʼokoyi ja yabʼal ja Dyosi, anto bʼa oj taʼ jkoltajeltik kechantani wa skʼana oj ya ja sakʼanil jun winik mey yiʼoj mulal bʼa oj skʼuʼukyi ja Dyosi.

4. ¿Jas yuj mi kechanukta yaʼakan ja Jyoba ke aʼajyuke sakʼan bʼa tolabida ja yintil ja Adán bʼa kʼuʼabʼal aye?

⁴ ¿Pe tʼilan maʼ oj chamuk ja Jesús bʼa oj skoltayotik? ¿Mi maʼ oj bʼobʼ yakan ja Jyoba ke aʼajyuke sakʼan bʼa tolabida ja yintil ja Adán bʼa kʼuʼabʼal aye? Bʼa keʼntik lajansok jelni lek ja jaw. Pe la juljkʼujoltik ke ja stojil ja Jyoba tsʼikani lek. Ja yuj, ja yeʼn ayni jas oj bʼobʼ skʼuluk yuja mi ajyi kʼuʼabʼal ja Adán sok mini xbʼobʼ yil bʼa lajansok mi jas ekʼi.

5. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ ajyukotik seguro ke ja Jyoba tolabida wa xbʼobʼ skʼuluk ja bʼa stojoli?

⁵ Lekbʼi ja Jyoba mi yaʼa ja koltaneli sok xyaʼakan ke ajyuke sakʼan bʼa tolabida ja yintil mulanum ja Adán. ¿Jas oj ekʼ ajyi? Yuja oj sjeʼ ke mi skʼulan ja bʼa toji, ja kristyanoʼik bʼobʼta oj sjobʼ sbʼaje, ta jach oj cha skʼuluk bʼa pilan jasunuk. Jun sjejel, ¿ojto maʼ ya kʼotuk ja jas skʼapuneji? Mini xbʼobʼ cham jkʼujoltik ja jawi. Yujni ja Jyoba skʼulan ja bʼa jas toji, ama yaʼa ja sakʼanil ja Yunin bʼa jel skʼana. Ja yuj, wani xbʼobʼ ajyukotik seguro ke ja yeʼn tolabida wa skʼulan ja bʼa stojoli.

6. ¿Jastal wa skoltayotik ja koltanel bʼa yiljel janekʼto wa skʼanawotik ja Jyoba? (1 Juan 4:​9, 10).

⁶ Ja koltaneli wani sjeʼa ke ja Jyoba kʼotel toj. Pe wani xchiktes lek ja niwan yajalkʼujol yiʼoj bʼa keʼntik (Juan 3:16; kʼuman ja 1 Juan 4:​9, 10). Ja Jyoba sjeka ja Yunin bʼa oj cham yuj keʼntik yujni wa skʼana oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida sok bʼa oj kʼotkotik parte ja bʼa spamilya. La jpensaraʼuktik ja it, yajni ja Adán koʼ mulal mixani kʼot ajyuk ja bʼa spamilya ja Jyoba. Ja yuj, mini ti wala pojkitik ja bʼa spamilya ja Dyosi, pe stsʼakatal yuja koltaneli, ja kristyanoʼik bʼa wa x-ajyiyujile skʼuʼajel bʼa Dyos sok wa skʼuʼaneyi ojni bʼobʼ kʼotuke parte ja bʼa spamilya. Asta ja bʼa jtyempotiki ja Jyoba wani xbʼobʼ ya  perdon ja jmultiki sok wani xbʼobʼ kamigoʼuktik sok cha jachuk ja kermanotiki. ¡Jelni skʼanawotik ja Jyoba! (Rom. 5:​10, 11).

7. ¿Jastal wa skoltayotik yabʼjel stojol ja bʼa janekʼto wa xyajtaytik ja Jyoba spensarajel ja bʼa wokol yiʼaj ja Jesús?

⁷ Ojni bʼobʼ kabʼtik lek stojol ja janekʼto wa syajtayotik ja Jyoba ta wa xpensaraʼantik ja jastal jel chaʼan stupu bʼa oj skoltayotik. Ja Satanás wa xyala ke mini june ja bʼa yaʼtijumik ja Dyosi oj bʼobʼ ajyuk toj ja bʼa ekʼeleʼik jel wokoli. Bʼa oj sjeʼ ke mini jachukuk ja Jyoba yaʼakan ke oj yi wokol ja Jesús bʼajtanto oj chamuk (Job 2:​1-5; 1 Ped. 2:21). Yajni ja kristyanoʼik skʼulane burlar ja Jesús sok yajni ja soldadoʼik yaweyi tsʼuʼum sok yawe kʼe lokan bʼa jun poste ja Jyoba chʼakni yil masan bʼa satkʼinal cha yilani ja jastal jel yiʼaj wokol ja yajni cham ja Yunin jel skʼana (Mat. 27:​28-31, 39). Ja Jyoba ojni bʼobʼ stim ajyi bʼa chikan jas ekʼele, jun sjejel ojni bʼobʼ stim ajyi yajni ja kristyanoʼik yalawe: «Akoltajuk yuja Dyos ta lek wa x-iljiyuji» (Mat. 27:​42, 43). Pe lekbʼi skʼulan ja jaw, mini oj bʼobʼ ya ajyi ja koltaneli sok jaxa kristyanoʼiki mini ayiʼoje jun smajlajel. Ja yuj, ja Jyoba yaʼakan ke oj yi wokol ja Yunin man chami.

8. ¿Jastal wa xnaʼatik ke ja Jyoba yaj yabʼi yajni yila wan yijel wokol ja Yunini? (Cha kʼela ja dibujo).

⁸ Ama ja Jyoba mi ya makunuk ja yipi bʼa mi oj yi wokol ja Yunin, mi wa stojolan ke mi yaj yabʼi. Ja Jyoba skʼulanotik bʼa jun modo bʼa ay jas oj kabʼtik sok skʼulanotik jastal splanta, ja yuj ayni stojol ke cha ayni jas wa xbʼobʼ yabʼ ja yeʼni. Asta ja Biblia wa xyala ke ajyi kristyanoʼik bʼa «syajbʼese ja bʼa jastal ay xyabʼ» sok «yawe tristeʼaxuk» (Sal. 78:​40, 41). La jpensaraʼuktik ja bʼa Abrahán sok ja Isaac. Ja Jyoba yala yabʼ ja Abrahán ke aya ja yunin jastal jun majtanal (Gén. 22:​9-12; Heb. 11:​17-19). Seguro ke ja Abrahán ayni jas yabʼ yajni wan xchapjel bʼa oj ya ja sakʼanil ja yunini. Jaxa Jyoba, ¿jastal yabʼ yajni yila ke ja kristyanoʼik yaweyi wokol ja Yunin man smilawe? Jelni tristeʼaxi sok jel yaj yabʼi. (Kʼela ja bʼa jw.org ja bideo La jnochtik ja skʼuʼajel sjeʼawe: Ja Abrahán [xetʼan 2]).

9. ¿Jasa wa sjeʼawi ja Romanos 8:​32, 38, 39 ja bʼa syajal skʼujol yiʼoj ja Jyoba bʼa weʼna sok bʼa yibʼanal ja yaʼtijumiki?

⁹ Ja koltaneli wani sjeʼakitik ke mey june mas wa skʼanawotik jastal ja Jyoba, mini ja mero kamigotiki sok mini ja jpamilyatiki (kʼuman ja Romanos 8:​32, 38, 39). Asta ja Jyoba mastoni wa skʼanawotik ke yuja jastal wa xkʼana jbʼajtiki. Pensaraʼan ja it: ¿wan maʼ xa kʼana oj ajyan sakʼan bʼa tolabida? Pes ja Jyoba mastoni wa skʼana ke oj ajyan sakʼan. ¿Wan maʼ xa  kʼana ke oj ajuk perdon jawa muliki? Pes ja Jyoba mastoni wa skʼana. Ja jas kechan wa skʼanakitik, jani oj kistik ja majtanal jel chaʼanyabʼal yaʼakitik, ajyel kʼuʼabʼal sok ajyel kujtik skʼuʼajel bʼa yeʼna. Seguro ke ja koltanel juni preba chikan lek ja bʼa niwan yajtanel yiʼoj jmoktik ja Dyosi sok jaxa bʼa yajkʼachil luʼum ojni jnebʼtik mas sbʼaja syajal skʼujol ja Jyoba (Ecl. 3:11).

JA JAS WA SJEʼAKITIK JA KOLTANEL SBʼAJA JESÚS

10. a) ¿Jasa mas cham skʼujol ja Jesús bʼajtanto oj chamuk? b) ¿Bʼa jastik modo skoltay ja Jesús ja sbʼiʼil ja Jyoba? (Cha kʼela ja recuadro « Yuja toj ajyi ja Jesús skoltay ja sbʼiʼil ja Jyoba»).

¹⁰ Ja Jesús jelni cham skʼujol ja jastal wa xnaji sbʼaj ja sTati (Juan 14:31). Jelni cham skʼujol ke ja kristyanoʼik oj bʼobʼ spensaraʼuke mi lekuk sbʼaja sTati yuja oj miljuk jastal june mi skisa ja Dyosi sok jastal jun milwanum. Ja yuj yala yabʼi: «Kala Tat, wanukxta xbʼobʼi, aʼelki ja copa iti» (Mat. 26:39). Yuja toj ajyi man chami, ja Jesús bʼobʼni skoltay ja sbʼiʼil ja Jyoba.

11. ¿Jastal sjeʼa ja Jesús ke jel syajtay ja kristyanoʼiki? (Juan 13:1).

¹¹ Ja koltaneli cha wa sjeʼakitik ke ja Jesús jelni xcham skʼujol ja kristyanoʼiki, mas sbʼaja snebʼumaniki (Prov. 8:31; kʼuman ja Juan 13:1). Ja Jesús wa snaʼa ke yajni tito ay ja bʼa Luʼumi, ojni ekʼ sbʼaj jitsan wokolik sok jel oj yi wokol ja yajni oj chamuki. Pe mini skʼulan ja yaʼtel bʼa xcholjeli kechanta yuja jach kʼanubʼalyi yuja sTati. Skʼulani sok spetsanil skʼujol ja aʼtel bʼa xcholjel, sjejel sok skoltajel ja tuki. Asta ja bʼa kʼakʼu yajni chami spila styempoʼil bʼa sakʼjelyi ja yok ja sjekabʼanumiki, stsatsankʼujolajele sok sjejelyile jastik junuk (Juan 13:​12-15). Sok tsaʼan yajni ti lokan ekʼ ja bʼa poste yayi jun smajlajel ja  mulanumi bʼa tey bʼa stsʼeʼeli sok yayi ja cholal ja Juan bʼa oj stalnay ja snani, ja María (Luc. 23:​42, 43; Juan 19:​26, 27). Ja Jesús sjeʼa ke jelni syajtay ja kristyanoʼik snajtil ja bʼa yaʼtel bʼa xcholjel sok yaʼa ja sakʼanil yuj yeʼnle.

12. ¿Bʼa jastik modo wanto yajel majtanalik ja Jesús yuj keʼntik?

¹² Ja Kristo ‹jun ita buelta chami› pe wantoni yajelkitik majtanalik (Rom. 6:10). Tsatstoni lek wan aʼtel bʼa yajelkitik jitsan jastik lek bʼa kechanta wa xbʼobʼi stsʼakatal yuja koltaneli. Pensaran bʼa yibʼanal ja jas wan skʼulajel jastal rey, mero Olomal Sacerdote sok olomal ja bʼa kongregasyoni (1 Cor. 15:25; Efes. 5:23; Heb. 2:17). Wani stsomjel ja matik oj wajuk ja bʼa satkʼinali sok ja niwan nole kristyano, jun aʼtel bʼa oj chʼak kʼulaxuk bʼajtanto oj chʼakuk ja niwan wokoli (Mat. 25:32; Mar. 13:27). b Cha wani yajel makunuk ja moso jel toj sok wa spensaraʼan leki bʼa yajelyi waʼelalik bʼa Dyos ja tojik yaʼtijumiki ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu iti (Mat. 24:45). Sok jaxa bʼa smandaranel bʼa mil jabʼili, ojtoni aʼtijuk bʼa oj skoltayotik. Jastalni wa xkilatik, yajni ja Jyoba yaʼa ja Yunin, mi kechanta skʼulan bʼa oj ya ja sakʼanili, jani bʼa oj skʼuluk jitsan jastik yuj keʼntik.

MOKA WAKAN SNEBʼJEL

13. ¿Jastal oj bʼobʼ skoltaya ja spensarajel bʼa mi oja wakan snebʼjel mas sbʼaja syajal skʼujol ja Dyosi sok ja Kristo?

¹³ Ja spensarajel ojni koltaya bʼa mi oja wakan snebʼjel mas sbʼaja syajal skʼujol yiʼoje bʼa keʼntik ja Jyoba sok ja Kristo. Bʼobʼta ojni bʼobʼa kʼumuk june ma mas Evangelioʼik ja bʼa styempoʼil ja Conmemoración ja bʼa jabʼil it. Leʼa modo bʼa mi jel jitsan jas oja kʼumuk bʼa kechanta jun ekʼele. Mas lek leʼa rasonik jach jaʼan kʼujol jas yuj wa xyajtaytik ja Jyoba sok ja Jesús. Sok mok chʼayuka kʼujol, leʼa modo yaljel yabʼ ja tuki ja jas wana snebʼjeli.

14. Jastalni wa xyala ja Salmo 119:97 sok ja nota, ¿jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa mi oj katikan snebʼjel sbʼaja koltanel sok bʼa tuk sjejelik? (Cha kʼela ja poto).

¹⁴ Ta ayxa jitsan jabʼil teya ja bʼa smeranili, bʼobʼta waxa jobʼa abʼaj ta ojto ata jastik ajkʼach bʼa temaʼik jel naʼubʼal sbʼaj, jastal ja bʼa stojil ja Dyosi, ja syajal skʼujol yiʼoj sok ja bʼa koltaneli. Pe ja smeranili ja bʼa  tikʼe temaʼik it, jelni jas wa xbʼobʼa nebʼe. ¿Jasa oj skoltaya bʼa mi oja wakan snebʼjel? Aʼel slekilal yibʼanal ja impormasyon yiʼoj ja juʼuntiki. Ta wa taʼa jun teksto bʼa Biblia bʼa mixa wabʼ stojol leʼa impormasyon. Sok tsaʼan ja bʼa kʼakʼuji pensaraʼan ja jas wa taʼa sok ja jas wa nebʼa sbʼaja Jyoba ja bʼa yunini sok ja bʼa syajal skʼujol yiʼoje bʼa weʼna (kʼuman ja Salmo 119:97 sok ja nota).

15. ¿Jas yuj jel tʼilan mi oj katik slejel ja jastik jel chaʼanyabʼal yiʼoj ja Biblia?

¹⁵ Moka kʼulabʼaj desanimar ta waxa wabʼ mixa taʼa jastik ajkʼach ma jastik tsamal ja yajni waxa kʼuman ma waxa kulan estudiar ja Biblia. Bʼa pilan yaljel, skʼulajel estudiar ja Biblia jachni jastal slejel oro. Jitsan kristyanoʼik wa xyawe ekʼ jitsan tyempo, asta jitsan kʼakʼuʼik bʼa slejel ja oro. Wani x-ajyi spasensyaʼe sok wa xkuchyujile, yujni bʼa yeʼnle asta ja pieza mas chʼin ja bʼa oro jelni chaʼanyabʼal. Ja jastik jel chaʼanyabʼal wa xtaʼatik ja bʼa Biblia, mastoni jel chaʼanyabʼal ke yuja oro (Sal. 119:127; Prov. 8:10). Ja yuj, aʼajyuka pasensya sok moka wakan skʼumajel sok skʼulajel estudiar ja Biblia (Sal. 1:2).

16. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel bʼa Jyoba sok ja Jesús?

¹⁶ Yajni wana skʼulajel estudiari pensaran jastal oj wa makunuk ja jas wana snebʼjeli. Jun sjejel, ojni bʼobʼa noch ja stojelal ja Jyoba slejel modo bʼa mi oj tsawanan. Sok ojni bʼobʼa noch ja yajtanel yiʼoj ja Jesús sbʼaja sTati sok sbʼaja kristyanoʼik, ajyel puesto bʼa oja wiʼ wokol yuja sbʼiʼil ja Dyosi, skoltajel ja hermanoʼik, ama wani skʼana oja chʼakabʼaj sok xcholjel ja lekil rason bʼa jachuk ja tuk oj bʼobʼ yawe el slekilal ja tsamal majtanal bʼa koltaneli.

17. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁷ Yajni mas wa xkabʼtik stojol sok wa xkilatik chaʼanyabʼal ja koltaneli, masni oj yajtaytik ja Jyoba sok ja Yunini. Anto, cha mas oj syajtayotike (Juan 14:21; Sant. 4:8). Ja yuj, la katik el slekilal bʼa yibʼanal ja jas wa xyakitik ja Jyoba bʼa mi oj katikan snebʼjel sbʼaja koltaneli. Ja bʼa artikulo jakumi, oj paklaytik jastal oj katik el slekilal ja koltaneli sok ja jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa jetik ke wa xkaʼatik tsʼakatal yuja yajtanel wa sjeʼakitik ja Jyoba.