1. Jastalni wa xkilatik ja bʼa jtyempotik, ¿jasa jel xwaj skʼujole ja kristyano?

 JASTALNI wa xkilatik ja bʼa jtyempotik tʼusan mi yibʼanaluk ja kristyanoʼik yeʼnta wa xwaj skʼujol sbʼaje. Jun sjejel, ay kristyanoʼik bʼa wa xyawe makunuk ja redes sociales bʼa oj sleʼe modo bʼa oj yil-e ja tuk ja jas wa skʼulane sok ja jas wa xlajxiyujile. Pe jelni tʼusan ja matik wa stoyowe ja Jyoba. Ja bʼa artikulo it, oj kiltik jas wa stojolan yajelyi stoyjel ja Jyoba sok jastik rason kiʼojtik bʼa oj kʼuluktik. Cha oj nebʼtik jastal oj bʼobʼ katikyi stoyjel ja Dyos ja jastalni wa sbʼajin. Sok ja jastal tʼusanxta skʼana oj ya niwanbʼuk ja sbʼiʼili.

JA JAS WA STOJOLAN YAJELYI STOYJEL JA JYOBA

2. ¿Jastal sjeʼa ja yip ja Jyoba ja bʼa wits Sinaí? (Cha kʼela ja dibujo bʼa).

² Ja bʼa Biblia, ja yaljel stoyjel wani xbʼobʼ stojoluk ja jasa wa xbʼobʼ skʼuluk june bʼa jel cham yiljel. Tʼusan tsaʼan yajni ja chonabʼ Israel el libre ja bʼa Egipto, ja Jyoba sjeʼa ja yip bʼa jun modo jel cham yiljel. La jpensaraʼuktik, jitsan israʼelenyo teye mojan ja bʼa wits Sinaí bʼa oj smaklaye ja jas oj aljukyabʼye yuja Dyosi. Jun niwan kʼikʼil ason wa smusukan ja sniʼ ja witsi, wa xnijki ja luʼumi sok jaxa bʼa witsi wa x-el tabʼ yajni wa x-ilxi ja slijpelal sok ja sbʼojtelal ja chawuki sok wani x-abʼxi ja tsatsal yokʼel ja kacho (Éx. 19:​16-18; 24:17; Sal. 68:8). Seguro ke ja israʼelenyoʼik chamtoni yilawe ja jastal sjeʼa ja yip ja Jyoba.

3. ¿Jasa ti chʼikan bʼa yajelyi stoyjel ja Jyoba?

 ³ Ja bʼa jtyempotik cha wani xbʼobʼ jtoytik ja Jyoba. Jun modo bʼa skʼulajel jani xcholjel yabʼye ja kristyanoʼik ja niwan ipalik yiʼoji, sok ja bʼa tsamalik smodoʼiki. Cha pilan jani yajelyi ja toyjel yuja jas wa xbʼobʼ jkʼuluktiki stsʼakatal yuja yipi (Is. 26:12). Jun lekil sjejel jani ja bʼa jas skʼulan ja rey David. Bʼa jun orasyon skʼulan bʼa stiʼ sat ja chonabʼ Israel yala: «Kala Jyoba, weʼnani abʼaj ja niwanil, ja ipal, ja stsamalil, ja slijpelal sok ja toyjelal, yujni yibʼanal ja jas ay ja bʼa satkʼinali sok ja bʼa luʼumi weʼnani abʼaj». Yajni chʼak yayi orasyon, «spetsanil ja kongregasyon stoyo ja Jyoba» (1 Crón. 29:​11, 20).

4. ¿Jastal toyji ja Jyoba yuja Jesús?

⁴ Yajni ja Jesús ti ajyi ja bʼa Luʼumi yayi stoyjel jas sTati bʼa jitsan modoʼik. Jun sjejel tolabida wa xcholo ke ja milagroʼik wani xbʼobʼ skʼuluk stsʼakatal yuja yip ja Jyoba (Mar. 5:​18-20). Cha yayi stoyjel yuja jastal wa xcholo sbʼaja stati sok ja jastal wa sjeʼa ja smodo soka tuki. Bʼa jun ekʼele, ja Jesús wan sjejel ja bʼa naʼits wa stsomo sbʼaje sok tey jun ixuk bʼa ayxa 18 jabʼil ochel sbʼaj jun pukuj, yuja jaw jelni kʼochan ay ja spatiki sok mi xbʼobʼ stoj sbʼaj. ¡Jelni maʼ wokol! Yajni ja Jesús yila ke jel wan yijel wokol snaʼa syajulal sok tsamalxta yala yabʼi: «Kanan libre soka wa chameli». Tsaʼan yaʼa kajan ja skʼabʼ ja bʼa ixuki sok wegoxtani tojbʼi sok «kʼe stoy ja Dyosi» (Luc. 13:​10-13). Ja ixuk jaw tojbʼi, sok yuja jaw ayni yiʼoj rasonik bʼa oj yayi stoyjel ja Jyoba, cha jachni ja keʼntik.

RASONIK YUJA OJ TOYTIK JA JYOBA

5. ¿Jastik rason kiʼojtik bʼa oj kistik ja Jyoba?

⁵ Wa xtoyotik ja Jyoba yujni wa xkisatik lek. Ay jitsan rasonik bʼa oj kistik. Ja Jyoba yeʼn ja maʼ jel ja yipi, ja yipi mini ay stikʼanil (Sal. 96:​4-7). Ja niwan sbiboʼil wani x-ilxi ja bʼa kʼulbʼeni. Yaʼunejkitik ja tsamal sakʼaniltik sok ja jastik wa xmakunikujtik (Apoc. 4:11). Ja Jyoba tojni kʼotel (Apoc. 15:4). Yibʼanal ja jas wa skʼulani lekni wa x-elkʼote sok tolabida wa xya kʼotuk ja jas wa skʼapa (Jos. 23:14). Jakʼayuj ja aluman Jeremías yala: «Bʼa yibʼanal ja matik bibo sok ja bʼa chonabʼiki sok ja bʼa gobyernoʼik, mini ay june jastal weʼna» (Jer. 10:​6, 7). Ayni kiʼojtik jitsan rasonik bʼa oj kistik ja kala Tatik bʼa satkʼinali, pe mi kechan oj kistik, cha tʼilani oj yajtaytik.

6. ¿Jas yuj wa xyajtaytik ja Jyoba?

⁶ Wa xtoyotik ja Jyoba yuja wa xyajtaytik sok spetsanil jkʼujoltik. Ja yeʼn ayiʼoj jitsan modoʼalik bʼa wa xyaʼakan ke oj yajtaytik. Jun sjejel wa sjeʼakitik yajulal kʼujol sok wa snaʼa jyajaltik (Sal. 103:13; Is. 49:15). Yajni wa xkiʼajtik wokol wani xyabʼyotik stojol (Zac. 2:8). Wani skoltayotik bʼa oj mojxukotiksok sok bʼa oj kʼotkotik yamigoʼik (Sal. 25:14; Hech. 17:27). Chʼini wa xyaʼa sbʼaj sok: «Wa xkoʼ tinan bʼa skʼeljel ja satkʼinal sok ja luʼumi, bʼa oj stul bʼa polbo ja maʼ chʼin wa xyaʼa sbʼaji» (Sal. 113:​6, 7). ¿Machʼa mi oj skʼan oj yayi stoyjel jun Dyos jel lek jastal it? (Sal. 86:12).

7. ¿Jasa oj bʼobʼ kaltik yabʼ ja kristyano?

⁷ Wa xtoyotik ja Jyoba, yujni wa xkʼanatik ke ja tuk kristyanoʼik a-snaʼe sbʼaj. Jitsan kristyano ayiʼoje jun pensar mi stojoluk sbʼaja Dyosi. ¿Jas yuj? Yujni ja Satanás yalunej abʼalik jel kistal sbʼaja ja yeʼn sok jitsan skʼuʼuneje (2 Cor. 4:4). Yaʼunej skʼuʼuke ke ja Jyoba juni Dyos  jel kʼakʼ bʼa mi xcham skʼujol bʼa keʼntik. Sok wa xyala ke tʼusan mi spetsaniluk ja wokol wan ekʼel ja bʼa luʼumi yeʼnani smul. Pe ja keʼntiki wa xnaʼatik ja smeranili sok wani xbʼobʼ jkoltaytik ja kristyano bʼa oj snaʼe machun meran kʼotel ja Dyosi sok yajelyi stoyjel (Is. 43:10). Ja wego, oj kiltik ja bʼa Salmo 96 jujuntik bersikuloʼik bʼa wa staʼa tiʼal ja yajelyi stoyjel ja Jyoba. Ja it oj skoltayotik yiljel jastal oj katikyi ja toyjel wa sbʼajin ja Dyosi.

JA JASTAL OJ BʼOBʼ KATIKYI JA TOYJELAL WA SBʼAJIN JA JYOBA

8. ¿Bʼa jas modo oj bʼobʼ katikyi stoyjel ja Jyoba? (Salmo 96:​1-3).

⁸ (Kʼuman ja Salmo 96:​1-3). Wani xbʼobʼ jtoytik ja Jyoba soka jasa wa xcholotik bʼa yeʼn. Ja bʼa bersikuloʼik it wa sloko ja yaʼtijumik Dyos bʼa oj stsʼebʼantaye ja Jyoba, stoyjel ja sbʼiʼili, xcholjel ja lekil rasoni sok yajel niwanbʼuk ja bʼa chonabʼiki. Spetsanil ja it kʼotel modoʼik bʼa yajelyi stoyjel ja kala Tatik bʼa satkʼinali. Tanto ja tojik judíoʼik sok ja snochumanik Kristo ja bʼa bʼajtan siglo yawe el slekilal chikan jas ekʼele bʼa oj skoltaye ja sbʼiʼil ja Jyoba. Sok yaljel ja jastik lek skʼulunej ja Dyos yuj yeʼnle (Dan. 3:​16-18; Hech. 4:29). ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja sjejel yaʼaweʼi?

9, 10. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja jasa ekʼ sbʼaj ja Angelina? (Cha kʼela ja poto).

⁹ La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaj ja hermana Angelina bʼa Estados Unidos. a Ja bʼa yaʼteli mini xiwi sok skoltay ja sbʼiʼil ja Jyoba. Yuja ajkʼachto ochel aʼtel, lokji bʼa jun junta bʼa wa xwajye spetsanil ja maʼ ajkʼachto bʼa oj bʼobʼ najuk sbʼaje. Ja yeʼn xchapa jujuntik potoʼik bʼa oj sjeʼ janekʼto gusto ay yuja kʼotel testigo bʼa Jyoba. Pe ja maʼ ekʼ bʼajtani, xcholo ke akʼubʼal kʼiʼuk ja bʼa xchonabʼ ja Jyoba sok kʼe yal jastik mi lekuk sbʼaja Testigo bʼa Jyoba. Ja Angelina yala: «Mini xnaʼa jas oj kal yuja xiweli. Pe jobʼo jbʼaj: ‹¿Oj maʼ kakan ke oj yal-e ja abʼalik it sbʼaja Jyoba ma oj koltay?›».

¹⁰ Yajni chʼak kʼumanuk ja smoj aʼteli ja Angelina yayi jun orasyon chʼabʼan. Tsaʼan tsamalxta yala yabʼi: «Ayni jas wa xlaja jbʼajtik, ja keʼn cha kʼiyon jastal  Testigo bʼa Jyoba sok jachni kʼotelon ja wego». Ja smoj aʼteli wani xkʼan kʼeʼuk kʼumal, pe ja yeʼni laman ajyi. Anto kʼe sjeyile jujuntik tsamal potoʼik bʼa wan skʼulajel jastik bʼa Dyos, sok tsaʼan skoltay ja jas wa skʼuʼani bʼa sjeʼa kiswanel (1 Ped. 3:15). Yajni chʼak kʼumanuk, ja smoj aʼteli lamxita sok asta xcholo ja jastik wa xjul skʼujol yajni kʼijan jastal Testigo. Ja Angelina yala: «¡Juni chaʼan cholal skoltajel ja sbʼiʼil ja Jyoba!». Bʼa keʼntik cha juni chaʼan cholal skoltajel ja sbʼiʼil sok yajelyi stoyjel, asta yajni ja tuk wa staʼawe tiʼal malo.

11. Jastalni wa xyala ja Salmo 96:​8, ¿jasa skʼuluneje ja yaʼtijumik Dyos ja bʼa tyempo ekʼeljani?

¹¹ (Kʼuman ja Salmo 96:8). Wani xbʼobʼ jtoytik ja Jyoba soka jastik kiʼojtiki. Ja meran yaʼtijumik Dyos tolabida jach skʼuluneje (Prov. 3:9). Jun sjejel ja israʼelenyoʼik yaʼawe donasyonik bʼa oj tojbʼuk sok stalnajel ja templo (2 Rey 12:​4, 5; 1 Crón. 29:​3-9). Jaxa jujuntik snebʼumanik Kristo «yawe makunuk ja jastik yiʼoje bʼa oj skoltaye» ja Jesús sok ja sjekabʼanumiki (Luc. 8:​1-3). Sok ja bʼa bʼajtan siglo ja snochumanik Kristo, cha sjekaweyi jastik junuk ja yermanoʼiki (Hech. 11:​27-29). Ja bʼa jtyempotik cha wani xbʼobʼ katikyi stoyjel ja Jyoba yajel ja jdonasyontiki.

12. ¿Jastal wa xkatikyi stoyjel ja Jyoba soka jdonasyontik? (Cha kʼela ja poto).

¹² La kiltik jun sjejel bʼa wa sjeʼa jastal wa xkatikyi stoyjel ja Jyoba soka jdonasyontiki. Ja bʼa 2020, yuja jitsan tyempo mi yaʼa jaʼ ja bʼa Zimbabue, jitsan kristyano wani xbʼobʼ chamuke yuja waʼini bʼa tini ay ja kermanatik Prisca. Ama yuja mi wanuk yajel jaʼi, mini yaʼakan xcholjel ja miércolesi sok ja viernesi asta ja bʼa styempoʼil ja sjutjel ja luʼumi. Ja sbesinoʼiki wa skʼulane burlar yuja mi wanuk aʼtel ja bʼa yalaji, sok wa xyalawe: «Oj chaman waʼin». Jaxa yeʼn wa sjakʼa: «Ja Jyoba tolabida wa xyayi ja jas wa xmakuniyuj ja yaʼtijumiki». Tʼusan tsaʼan ja xchonabʼil ja Jyoba bʼobʼ skoltay ja kermanatik soka jdonasyontiki. Jujuntik ja bʼa sbesinoʼiki jelni cham yilawe sok yalawe, «ja Dyosi tolabida yaʼunejawi ja jas wa xmakuni awuji. Wani xkʼanatik oj natik mas bʼa yeʼna». Sok juke bʼa yeʼnle kʼe wajuke ja bʼa jreuniontiki.

13. Jastalni wa xyala ja Salmo 96:​9, ¿jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa oj katikyi stoyjel ja Jyoba?

 ¹³ (Kʼuman ja Salmo 96:9). Wani xbʼobʼ jtoytik ja Jyoba soka jmodotiki. Ja bʼa tyempo najate, ja sacerdoteʼik bʼa Jyoba tʼilani oj sakʼ sbʼaje sok ajyel sak, yajni wa x-aʼtijiye ja bʼa tabernáculo sok ja bʼa templo (Éx. 40:​30-32). Ja keʼntik cha wani xkʼujolantik bʼa ajyel asyado, pe ja mas tʼilani jani oj kitik jun sakʼanil bʼa lek xyila ja Dyosi (Sal. 24:​3, 4; 1 Ped. 1:​15, 16). Tʼilani oj kʼujoluktik bʼa oj katikan «ja poko modoʼal» sok yijel ja «ajkʼach modoʼal». Bʼa tuk yaljelik, oj jiptikan ja mal modoʼalik, ja jastik bʼa kux, oj nebʼtik spensarajel sok skʼulajel ja jastik junuk bʼa wa xchiktes ja tsamal modoʼalik yiʼoj ja Jyoba (Col. 3:​9, 10). Soka skoltanel ja Dyosi, asta ja kristyanoʼik bʼa ayiʼoje jun kuxil sakʼanil sok wa spekʼawe chikʼ wani xbʼobʼ stukbʼes sbʼaje sok yijel ja ajkʼach modoʼali.

14. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja sjejel bʼa Jack? (Cha kʼela ja poto).

¹⁴ La kiltik ja sjejel bʼa Jack. Jun winik bʼa jel malo sok jel xiwela sbʼaj, ja yuj wa x-aji sbʼiʼiluk pukuj. Yuja jastik skʼuluneji alji ke oj miljuk. Pe yajni wan smajlajel ja kʼakʼu oj miljuk skʼana oj skʼuluk estudiar soka hermano wa xyulatay ja preso. Ama yuja jastik skʼuluneji, ja Jack stukbʼes ja smodo. Sok ja tyempo yiʼaj jaʼ jastal Testigo bʼa Jyoba. Yuja jastal jel tukbʼi ja smodo, ja kʼakʼu bʼa oj miljuki jujuntik ja matik wa stalnaye ja preso jel okʼye. June ja bʼa maʼ ay xchol ja bʼa policiaʼik ja tiw yala: «Ja Jack yeʼnani june ja maʼ jel tuk ja smodo, pe ja wego kʼotel june ja bʼa maʼ mas lek ja smodo». Yajni ekʼta jun semana milubʼal ja Jack, ja hermanoʼik cha kumxiye ja bʼa preso bʼa skʼulajel ja reunión sok yilawe ke tey june mi bʼa wajela. ¿Jastal lek waji? Yujni jel cham yila ja jastal stukbʼes sbʼaj ja Jack, sok wani skʼana oj snaʼ jasa tʼilan oj skʼuluk bʼa oj stoy ja Jyoba. Chikani lek ke ja jmodotik wani xbʼobʼ yayi stoyjel ja kala Tatik bʼa satkʼinali (1 Ped. 2:12).

JA JASTAL JELXA MOJAN OJ YA NIWANBʼUK JA SBʼIʼIL JA JYOBA

15. ¿Jasa jelxa mojan oj skʼuluk ja Jyoba bʼa oj ya niwanbʼuk ja sbʼiʼili? (Salmo 96:​10-13).

¹⁵ (Kʼuman ja Salmo 96:​10-13). Ja Salmo 96 wa xchʼakakan yaljel ke ja  Jyoba kʼotel jun rey bʼa toj wa xkʼulwani jusgar. ¿Jastal jelxa mojan oj ya niwanbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba? Jani skʼulajel ja bʼa toj yuja sjuicioʼiki. Xmojojixta oj xchʼaysnajel ja Niwan Babilonia yuja yaʼunej kuxbʼuk ja sakal sbʼiʼili (Apoc. 17:​5, 16; 19:​1, 2). Jujuntik ja bʼa matik xyilawe ja xchʼakelal ja relijyonik mi meranuk, bʼobʼta ojni stsaʼe oj stoye lajan jmoktik ja Jyoba. Tsaʼan ja bʼa Armagedón ja Jyoba oj xchʼaysnajel ja sluʼumkʼinal ja Satanás. Ojni xchʼaysnajel spetsanil ja matik wa xya xyilkʼujolani sok wa xyawe kuxbʼuk ja sbʼiʼili, pe ojni skoltay ja matik wa syajtayi, wa skʼuʼaneyi sok gustoxta wa xyaweyi stoyjel (Mar. 8:38; 2 Tes. 1:​6-10). Tsaʼan ja bʼa mil jabʼil ja bʼa sGobyerno ja Kristo, yajni ekʼta ja tsaʼanxta prueba, ja Jyoba yaʼunejxani sakbʼuk ja sbʼiʼili (Apoc. 20:​7-10). Ja bʼa tyempo jaw: «Ja bʼa luʼumi bʼutʼelni oj ajyuk soka snajel yiʼoj ja Jyoba jastalni ja jaʼiki sbʼutʼunej ja mari» (Hab. 2:14).

16. ¿Jasa puesto aytik skʼulajel? (Cha kʼela ja dibujo).

¹⁶ ¡Jelxani tsamal oj ajyuk yajni spetsanil ja kristyano xyaweyi ja toyjelal wa sbʼajin ja Jyoba! Malan wantik smajlajel, ojni bʼobʼ katik el slekilal chikan jas ekʼele bʼa oj toytik ja kala Dyostiki. Bʼa oj chiktesxuk ja chaʼan cholal it, ja Tsome Tojwanum stsaʼunej ja Salmo 96:8 bʼa oj kʼotuk ja teksto bʼa jabʼil 2025: «Awikyi stoyjel ja sbʼiʼil ja Jyoba jastalni wa sbʼajin».