Ti pojkiyon bʼa chonabʼ Quebec, jun yal komon bʼa junxta sbʼiʼil jastal ja país Canadá, bʼa wa xkʼumaniye francés. Ja Louis sok ja Zélia, ja jnantati, jel syajtayone. Ja jtati mini jel xkʼumani sok jel skʼulan gusto skʼumajel juʼun. Ja keʼn jel xkʼulan gusto tsʼijbʼanel sok wa xkʼana oj ochkon periodista.

Yajni ayxa kiʼoj junuk 12 jabʼil, kʼotye ja bʼa jnajtikon jun smoj aʼtel ja jtat, ja Rodolphe Soucy sok jun yamigo. Taʼumantiʼe bʼa Jyoba. Ja keʼn mi xnaʼa lek jastal ay ja srelijyon ja Taʼumantiʼiki sok mi xkila stʼilanil. Pe jel spayawon ja lekil smodoʼe soka jastal jel snaʼawe sjakʼjel soka Biblia ja sjobʼjelik kiʼojtikoni. Cha jel cham yilawe ja jnantati, ja yuj jkʼanatikon a-sjeʼekitikon bʼa Biblia.

Ja bʼa tyempo jaw, ja keʼn ti wanon wajel bʼa eskwela católica. Ayni ekʼele wala ochyon loʼil soka jmojik eskwela sbʼaja jas wanon snebʼjel bʼa Biblia. Pe kʼot yabʼye ja jmaestroʼik, bʼa sacerdoteʼe, ja jas wanon xcholjeli. June ja bʼa yeʼnle, jaʼukto maʼ oj sleʼ modo sjakʼjel soka Biblia ja jas wanon yaljeli, sleʼaki jmul bʼa stiʼ sat ja eskwela bʼa wanon pilwanel. Ama ja ekʼele jaw jel tsats waj ja kʼumali, jel skoltayon, pes kabʼ stojol ja jas wa sjeʼawe ja relijyonik bʼa tiw mi slaja sbʼaj soka Biblia. Jnaʼa masni lek la elkon ja tiw. Jkʼanayi permiso ja jnantati, jtukbʼes jbʼaj eskwela.

Jnochoyi ja snebʼjel bʼa Biblia, pe mini jel wego wanon snebʼjel yuja jel la xiwyon xcholjel bʼa naʼits naʼits. Ja Iglesya católica jel kisubʼal ja tiw sok jel tsats stimunej ja  aʼtel bʼa xcholjeli. Ja Maurice Duplessis, ja bʼajtan maʼ ajyi xchol bʼa politika ja bʼa Quebec, jani akwerdoʼay lek soka politika bʼa Iglesya. Soka skoltanel, ja kristyanoʼik kontra sok ixta wa xyilawe ja Taʼumantiʼiki. Wani skʼana mi oj xiwan bʼa oj elan ja bʼa xcholjeli.

Jun kermanotik bʼa skoltayon yajel eluk ja xiweli jani ja John Rae, bʼa skʼulan sbʼaj graduar ja bʼa sbʼalunil Eskwela bʼa Galaad. Ama jel snaʼa, mi stoyo sbʼaj sok jel kʼun ja smodo. Jel tʼusan ekʼele yeʼn yaki rason, jaʼita jnebʼa soka lekil smodo. Yuja wokol xyabʼ kʼumanel francés, keʼn tikʼan wa xmojtay xcholjel sok wa xkoltay soka kʼumali. Ajyel soka John skoltayon bʼa oj jtsaʼ ochel taʼumantiʼ bʼa Jyoba. Kiʼaj jaʼ bʼa 26 bʼa mayo bʼa 1951, bʼa ekʼelxa lajune jabʼil ja jnaʼunej sbʼaj ja Taʼumantiʼiki.

Ja yal jkongregasyontikon ja bʼa chonabʼ Quebec tʼusan mi spetsaniluk nake precursorik. Ja lekil sjejele skoltayon bʼa oj cha ochkon precursor. Ja bʼa tyempo jaw, ja bʼa xcholjeli, kechan wa xkatikon makunuk ja Biblia. Yuja mey kiʼojtikon juʼunik, tʼilani oj katikon makunuk lek ja Biblia. Ja yuj jkʼujolan bʼa oj jnebʼ bersikuloʼik bʼa oj jnaʼ jastal yajelyi sjakʼjel ja sjobʼjelik wa x-ajiki. Pe jitsan kristyano mini skʼanawe skʼumajel tuk Biblia ta mi jaʼuk ja bʼa Iglesya católica.

Bʼa 1952, nupaniyon soka Simone Patry, jun tojil hermana ja bʼa chonabʼ Quebec. Ti wajtikon bʼa Montreal, sok mi el ja jabʼili ajyi jun kakʼixtikon, Lise. Ama mito albʼeluk kaʼunejkan ja precursor ja nupanitikoni, ja Simone soka keʼn kalatikon mi jel jas oj ajyukujtikon bʼa oj bʼobʼ koltanukotikon mas ja bʼa kongregasyon jastal pamilya.

Ekʼta junuk lajune jabʼil bʼa oj cha jpensaraʼuk ta oj cha ochkon yajkʼachil ekʼele precursor. Bʼa 1962, wajyon bʼa Betel bʼa Canadá ja bʼa Eskwela sbʼaja ansyanoʼik sok skoltuman ansyanoʼik, jun chapjelal sbʼaja ansyanoʼik bʼa wa x-albʼi jun ixaw. Ja tiw, lajan ajyiyon bʼa jun kwarto soka hermano sbʼiʼil Camille Ouellette. Jelni spayawon yiljel ja janekʼto gustoʼil yiʼoj yuja xcholjeli, ama ay xcheʼum sok yuntikil. Ja bʼa tyempo jaw, jel tʼusan ja hermanoʼik bʼa Quebec precursore sok bʼa ay spamilyaʼe. Pe jani jaw ja jas  wa skʼana ja Camille. Ja janekʼ tyempo ajyitikon lajani, slokowon bʼa oj jpensaraʼuk jastal ay ja jsakʼanili. Bʼa tʼusanta ixaw, kila wani xbʼobʼ ochkon precursor. Ayni matik spensarane mi jelukxta lek ja jas stsaʼa skʼulajeli, pe jnochoyi sok snajel ja Jyoba ojni ya koʼ slekilal ja janekʼ wa xkʼujolan ja bʼa xcholjeli.

Bʼa 1964, ja Simone sok ja keʼn aji ochkotikon jastal precursor especial ja bʼa chonabʼ Quebec, ja chonabʼ bʼa pojkitikoni. Ja bʼa jabʼilik jaki tini koltanitikon tiw. Ja bʼa sjutsʼinil jaw, ama timubʼal ja aʼtel bʼa xcholjeli, masni tojbʼita.

Jun sábado bʼa och kʼakʼu, ti syamawone bʼa Sainte-Marie, bʼa jun yal chonabʼ bʼa mi jel najat wa xkan soka Quebec. Ijiyon och yuj jun policía bʼa oj lutjukon preso yuja wanon xcholjel bʼa naʼits naʼits jach mey kiʼoj permiso. Tsaʼan, ijiyon och soka jwes sbʼiʼil Baillargeon, jun winik jel xyaʼa xiwel. Sjobʼoki machʼa oj skoltayon ja bʼa juicio. Yajni kala jaʼa Glen How, * jun abogado Taʼumantiʼ bʼa jel naʼubʼal sbʼaj, xiweltik yala: «¡Mi maʼ yeʼna!». Ja Glen How jel naʼubʼal sbʼaj bʼa jel lajxelyuj skoltajel ja jitsan kermanotiki. Tʼusan tsaʼan, ja jwesiki yalawe mixa oj ajuk ochkon preso.

Yuja timubʼal ja aʼtel bʼa xcholjel ja bʼa Quebec, jelni wokol stajel lugarik bʼa yajel makunuk bʼa tsomjelal. Ja jkongregasyon kechan staʼawe jun poko lugar bʼa wa xnolxi karro bʼa mey yiʼoj jas oj ya kʼixnajuk ja lugari. Bʼa yajel kʼixnajuk ja lugar jaw yuja styempo jel ja cheʼeji, ja hermanoʼik ayiʼoje jun tikʼe estufa bʼa wa stsika aseyte. Bʼajtanto oj kʼeʼuk ja tsomjeliki, ti wa xjoyotikon bʼa oj kʼatnukotikon sok ochel loʼil sbʼaja jas tsamal ekʼel sbʼajeʼi.

Jeltoni tsamal yiljel ja janekʼto pojxel ja xcholjel ja bʼa janekʼ tyempo ekʼeljani. Ja bʼa jabʼilik 1960, kechanta ay jujuntik kongregasyonik ja bʼa sjoyanal ja Quebec, ja bʼa lugar bʼa Côte-Nord sok ja bʼa Gaspé bʼa mojan stiʼ ja mar. Ja bʼa jtyempotiki, ja bʼa lugar jaw ay jitsan kermanotik, bʼa wa stsomo sbʼaje bʼa tsamalik Naʼitsik bʼa Tsomjelal.

Ja bʼa 1970, lokjiyon soka Simone bʼa koltanel jastal biajante bʼa circuito, sok bʼa 1973 lokjitikon bʼa distrito. Ja bʼa jabʼilik jaw, jel jitsan ja jastik jnebʼayi ja tuk biajanteʼik bʼa jel chapane, jastal ja Laurier Saumur * soka David Splane. * Yajni wa xchʼak ja asamblea, ja David soka keʼn wa xkala jbʼajtikon bʼaya ayto skʼana oj tojbʼuk ja jloʼiltikoni. Wanto xjuljkʼujol yajni jun ekʼele yala kabʼ: «Léonce, jel jkʼulan gusto jawa tsaʼanxta loʼili. Leka akʼulan, pe soka jastik chʼaka wali ja  keʼn oj bʼobʼ ka el ajyi oxe loʼil». Ja keʼn jel kʼajyelon xcholjel, ja yuj tʼilan oj kombʼes mas ja jloʼiliki.

June ja bʼa yaʼtel yiʼoj ja biajante bʼa distrito jani stsatsankʼujolajel ja biajanteʼik bʼa circuito. Pe jitsan cholumanik bʼa Quebec wa snaʼawe jbʼaj, ja yuj wa skʼanawe oj eluke jmok xcholjel ja wa xkulatay ja circuito. Jel xkʼulan gusto wajel soke, pe mi wanukon spiljel tyempo bʼa ajyel soka biajante bʼa circuito. Bʼa jun ekʼele, jun biajante tsamalxta ya jul jkʼujol: «Jelni lek jawa xa pilayi tyempo ja hermanoʼiki, pe mok chʼayuka kʼujol jakela ja semana it yuj keʼna. Ja keʼn wa xcha jkʼana oj tsatsankʼujolajukon». Ja tsamal rason yaki skoltayon bʼa snajel malxel.

Jelni triste yabʼjel, pe ja bʼa 1976 ekʼ jbʼaj jun wokol bʼa mini wanon smajlajel ja bʼa jsakʼanili. Ja kala cheʼumi, ja Simone, jel maloʼaxi sok chami. Waj jun lekil cheʼumal, pes jel xchʼaka sbʼaj sok jel syajtay ja Jyoba. Ajyel latsan ja bʼa xcholjeli skoltayon bʼa kuchelkuj ja mixa teyuk jmoki, sok wa xkayi tsʼakatal ja Jyoba yuja jel syajtayon sok ja skoltanel ja bʼa ekʼeleʼik jaw jel wokoliki. Ekʼ ja tyempo, nupaniyon soka Carolyn Elliott, jun hermana precursora bʼa jel skʼujolan sok wa xkʼumani inglés, pes ti wajel koltanel xcholjel ja bʼa Quebec. Jun ixuk bʼa jel kʼun ja smodo sok wa xcham skʼujol ja tuki, mas soka matik jel xkʼixwiye ma jel stuchʼil ay xyabʼye. Jeltoni skoltunejon ja bʼa kaʼtel jastal biajante.

Ja bʼa enero bʼa 1978, kʼanjiki oj jeʼ ja bʼa bʼajtan Eskwela sbʼaja aʼtel bʼa Precursor ja bʼa Quebec. Xiwelxta ayon, yujni mito xnaʼa jastal oj kʼulaxuk sok chomajkil ja eskwelanteʼiki mi snaʼawe. Pe ja slekili ajyini jitsan precursorik bʼa chapane. Ja yuj, ama keʼnon ja maestro, jel jnebʼayile.

Tsaʼan ja bʼa junxta jabʼil jaw, kʼulaxi jun niwan asamblea bʼa jakye bʼa tuktukil país bʼa  sbʼiʼilan «Fe victoriosa» ja bʼa Estadio Olímpico bʼa Montreal. Jani waj ja asamblea mas jel niwan ajyel ja bʼa Quebec, kʼotye mas ja 80,000 kristyanoʼik. Ja keʼn ajiki ja cholal bʼa koltanel ja bʼa Opisina bʼa Servicio bʼa Notisyaʼik. Jkʼuman jitsan periodistaʼik, sok jel yaki gusto yabʼjel ja jastik lek yalawe bʼa keʼntikon. Mas ja 20 oraʼik yiʼajyujile ja kʼulajitikon entrebistar ja bʼa radyo soka telebisyon, sok pukxi jitsan artikuloʼik tsʼijbʼunubʼal. Jel jitsan ja matik yilawe.

Bʼa 1996, tukbʼi ja jsakʼanili. Man kiʼaj jaʼ, tini wanon koltanel bʼa Quebec, bʼa wa xkʼumaniye francés. Anto jekjiyon bʼa kʼumal inglés bʼa chonabʼ Toronto. Kabʼ lajansok mi chapan ayon sok xiwelxta ayon yajel ekʼuk loʼilik yuja mi xnaʼa lek ja inglés. Tʼilani kayi mas orasyon ja Jyoba sok sjipjel jkʼujol bʼa yeʼna.

Jel wokolaniyon ja bʼajtani, pe ja wego oj bʼobʼ kal jani wajel ja chabʼ jabʼilik mas jel tsamalik kabʼunej ja bʼa Toronto. Ja Carolyn jel ajyi spasensya sjejelki kʼumanel inglés, sok ja kermanoʼik jelni skoltayone sok stsatsankʼujolanone. Wegoxta kʼe ajyuk kamigotikon.

Ja viernesik bʼa ochkʼakʼu bʼajtanto oj kʼeʼuk ja asambleaʼik soka tuk aʼtelik ti chʼikani, jel xkʼulan gusto elel xcholjel bʼa naʼits naʼits. Bʼobʼta ayni matik sjobʼo sbʼaje jas yuj wan elel xcholjel yajni jel ja aʼtel yuja mojanxa ja asamblea. Pe kila jel skoltayon ochel loʼil soka kristyanoʼiki. Sok manto wego jel lek xkabʼ elel xcholjel.

Bʼa 1998, jekjiyon soka Carolyn man bʼa Montreal jastal precursorik especial. Jitsan jabʼilik, sok ti chʼikan tuk, ajiki ja cholal bʼa xchapjel ja xcholjel bʼa jel kristyano sok slejel ja modo bʼa stojbʼesel ja jastal kontra wala iljitikon ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Ja wego, ja keʼn soka Carolyn wa xcholotikon yabʼye ja matik wa xkʼumaniye pilan kʼumal bʼa jakele man Canadá sok wa skʼanawe snebʼjel bʼa Biblia, sok jel xkʼulantikon gusto.

Jeltoni xkayi tsʼakatal ja Jyoba ja yajni wa x-och jpensaraʼuk ja 68 jabʼil man kiʼaj jaʼi. Jelni gustoʼayon ja jnebʼata jastal yabʼjel stsamalil ja xcholjeli sok skoltajel ja jitsan kristyanoʼik bʼa oj snaʼe sbʼaj ja Dyos. Yajni ja kakʼix, ja Lise, sok ja statami yawe kʼiʼuk ja yuntikile, ochye precursor regular. Jeltoni xyaʼa kulan jkʼujol yiljel ja Lise mi chʼayelukyuj ja sgana bʼa elel xcholjeli. Sok jelni xkayi tsʼakatal ja kermanoʼik bʼa jel skoltayone soka smodoʼe soka lekil srasone bʼa mas kʼubʼan oj ajyukon soka Jyoba sok skʼulajel ja cholalik akʼubʼalki ja bʼa xchonabʼ ja Dyos. Jnebʼunej kechanta oj bʼobʼ jkʼuluktik ja cholali ta wa xjipa jkʼujoltik sbʼaja mero yip ja Jyoba (Sal. 51:11). Mini oj kakan yajelyi tsʼakatal yuja niwan cholal yaʼunejki bʼa stoyjel ja sbʼiʼili (Sal. 54:6).