1. ¿Jasa oj skʼuluk ajyi ja maʼ wa skʼana oj skʼumuk ja mandaranum bʼa Persia?

LA JPENSARAʼUKTIK aytik sakʼan ayxa junuk 2,500 jabʼil bʼa Persia. Wa xkʼana ay jas oj kaltik yabʼ ja mandaranumi, ja yuj wajumotik man Susa, bʼa tey ja snaj ja mandaranumi. Pe mini oj waj jeʼ jbʼajtik ja bʼa stiʼ sat ja mandaranum jach mey yaʼunejkitik ja yordeni, pes ta jkʼulantik oj bʼobʼ miljukotik (Est. 4:11).

2. ¿Jastal wa skʼana oj jtatik loʼil ja Jyoba?

² Janekʼto tsʼakatal wa xkatikyi ja Jyoba yuja mi jachukuk jastal ja mandaranumik bʼa Persia. Ama masto chaʼan yuj chikan jas gobyerno bʼa luʼum, ojni bʼobʼ jletik chikan jas ora. Wa skʼana jaman lek oj jkʼumuktik. Sok ama jel chaʼanyabʼal ja jastal wa xnaji sbʼaj, jastal Kʼuluman, ja maʼ jel juntiro yipi sok Ajwalal bʼa yibʼanal ja sutsatkʼinali. Ja yeʼn wa skʼana oj jkʼumuktik yajel makunuk jun yaljel wa xyawe makunuk ja pamilya: «Jtaticon» (Mat. 6:9). ¿Anke wa snika jkʼujoltik snajel ja Jyoba wa skʼana oj ajyukotisok kʼubʼan sok syajtajel?

3. ¿Jas yuj oj bʼobʼ jkʼumuktik ‹jTatik› ja Jyoba, sok jas oj kiltik ja bʼa artikulo it?

³ Oj bʼobʼ jkʼumuktik ‹jTatik› ja Jyoba yujni yeʼn yaʼunejkitik ja jsakʼaniltiki (Sal. 36:9). Yuja yeʼn ja jTatiki, tʼilan oj jkʼuʼuktikyi. Ta wa xkʼuʼantik ja jas wa xyalakabʼtiki, oj kiltik jitsan slekilal (Heb. 12:9). June ja bʼa jaw jani ajyel sakʼan tolabida, ti il bʼa Luʼum ma bʼa satkʼinal. Pe chomajkil wa xkilatik slekilal ja wego. Ja bʼa artikulo it, oj kiltik jastal wa sjeʼa ja Jyoba kʼotel jun Tatal jel xyajtani  sok jas yuj tʼilan oj jkʼuʼuktik mini oj sjipotikan. Pe bʼajtan la kiltik jas yuj wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja bʼa kala Tatik bʼa satkʼinali bʼa jel skʼanawotik sok wa stalnayotik.

4. ¿Jas yuj wokol xyabʼye jujuntik yiljel ja Jyoba jastal jun Tatal?

⁴ ¿Wokol maʼ xkilatik ja Jyoba jastal kala Tatik? Bʼobʼta ayni jujuntik wa spensarane mi jas yaʼtele ja bʼa stiʼ sat ja Dyos. Wa skʼulane dudar ta wa xcham skʼujol bʼa jujune ja keʼntiki. Pe ja kala Tatik jel xyajtani mi skʼana oj kabʼtik jachuk. Yakitik ja jsakʼaniltiki sok wa skʼana oj jletik sok jtatik. Yajni chʼak yal ja it, ja jekabʼanum Pablo yala yabʼ ja matik wan maklajelyuj ja bʼa Atenas, bʼa «mi ni najatuc ay jmoctica» ja Jyoba (Hech. 17:24-29). Ja Dyos wa skʼana yibʼanal ja keʼntiki la jletik jastal jun yal untik wa sleʼa ja stat jel xyajtani.

5. ¿Jasa wa xnebʼatik soka jas ekʼ sbʼaj jun kermanatik?

⁵ Ay pilan rason yuja jujuntik wokol xyilawe ja Jyoba jastal jun Tatal. ¿Jasa ja jaw? Yujni ja mero state mi jejiyile wa xkʼanjiye. Jun kermanatik yala: «Ja jtati jel kalax jmok ajyi. Yajni kʼe ajuki estudio bʼa Biblia, jel wokol kabʼ yabʼjel lek xyilawon ja Tatal tey bʼa satkʼinali. Pe ja jaw tukbʼi yajni kʼe jnaʼ sbʼaj ja Jyoba». ¿Jach maʼ wa xkabʼtik ja keʼntiki? Ta jachuk, la jkʼuʼuktik lek bʼa ojni bʼobʼ kiltik ja Jyoba jastal jun lekil Tatal.

6. Jastalni wa xyala ja Mateo 11:27, ¿jastal skoltunejotik ja Jyoba bʼa oj kiltik jastal jun Tatal jel xyajtani?

⁶ ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj kiltik ja Jyoba jastal jun Tatal bʼa jel skʼanawotik? Jun modo jani snebʼjel ja jas yala sok skʼulan ja Jesús bʼa ti kanel tsʼijbʼunubʼal bʼa Biblia (kʼuman ja Mateo 11:27). Ja Jesús sjeʼakan lek ja smodo ja sTati. Ja yeʼn yala: «Porque ja maʼ huax yilahuon ja quen, huan nix yila ja Tatala» (Juan 14:9). Ja yeʼn yala jitsan ekʼele sbʼaja xchol ja Jyoba jastal jun Tatal. Kechanta ja bʼa chane Evangelio ya sbʼiʼiluk Tatal junuk 165 ekʼele. ¿Jas yuj jel staʼa tiʼal ja Jyoba? Ay tuktukil rason, yujni wa skʼana a-skʼuʼuk ja kristyano ja Jyoba jun Tatal jel xyajtani (Juan 17:25, 26).

7. ¿Jas wa xnebʼatik sbʼaja Jyoba yajni wa xpaklaytik ja modo jastal yila ja Yunini?

⁷ La kiltik jas wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja jastal ja Jyoba yila ja Yunin Jesús. Ja Dyos tolabida smaklay ja yorasyon ja Yunini, sok chomajkil sjakʼayi (Juan 11:41, 42). Ja Jesús tolabida yabʼ ja syajtanel sok ja skoltanel ja sTati bʼa chikan jas wokol stʼaspun (Luc. 22:42, 43).

8. ¿Jastal stalnay ja Jyoba ja Jesús?

⁸ Ja Jesús snaʼa ja sTat yeʼnani akʼubʼalyi ja sakʼanil sok bʼa oj ajyuk sakʼan. Yala: «Stzʼacatal ja yeni, ay sacʼanil» (Juan 6:57). Ja Jesús sjipa yibʼanal ja skʼujol bʼa yeʼna, sok ja Jyoba yayi ja jas wa xmakuniyuj bʼa oj ajyuk sakʼan. Pe ja mas tʼilani stalnay sbʼaj bʼa oj bʼobʼ ajyuk lek soka yeʼn (Mat. 4:4).

9. ¿Jastal sjeʼa ja Jyoba stalnay ja Jesús?

⁹ Ja Jyoba ya snaʼ jaman lek ja Jesús tini ay soka, jachuk sjeʼa kʼotel jun Tatal jel xyajtani (Mat. 26:53; Juan 8:16). Ama mi skoltay bʼa yibʼanal ja wokolik ekʼ sbʼaji, skoltay bʼa oj kuchyuj. Ja Jesús snaʼa chikan jas wokol x-ekʼ sbʼaj ekʼum bʼejtaniʼa (Heb. 12:2). Ja Jyoba sjeʼa wa stalnay ja yunini smaklajel, yajelyi ja  jas wa xmakuniyuji, stojel sok skoltajel (Juan 5:20; 8:28). Ja wego la kiltik jastal wa skoltayotik ja kala Tatik bʼa satkʼinali ja bʼa modoʼik it.

10. Jastalni wa xyala ja Salmo 66:19, 20, ¿jastal wa sjeʼakitik wa syajtayotik ja Jyoba?

¹⁰ Ja Jyoba wa smaklay ja korasyontiki (kʼuman ja Salmo 66:19, 20). Ja yeʼn mi skʼana ayta stikʼanil oj jkʼuluktik ja korasyontiki, pes wa xyala kabʼtik la jkʼumuktik tikʼan (1 Tes. 5:17). Chomajkil, oj bʼobʼ jkʼumuktik ja Jyoba sok jun modo bʼa kiswanel sok chikan jas ora sok lugar. Sok tolabida ay styempo jmoktik bʼa oj smaklayotik. Yajni chaʼanyabʼal wa xkilatik wa smaklay ja korasyontik ja Jyoba, mas kʼubʼan wala ajyitisok. Ja tsʼijbʼanum bʼa salmo yala: «Wa xyajtay ja Jyoba yujni ja yeʼn wa smaklay ja jkʼumali» (Sal. 116:1).

11. ¿Jastal wa sjakʼakitik ja korasyontik ja Jyoba?

¹¹ Ja kala Tatiki mi kechan wa smaklay ja korasyontiki, cha wa sjakʼa. Ja jekabʼanum Juan wa xya jkʼuʼuktik: «Chican jasuncʼa huax cʼanatic yii. Ta jach cʼa huas scʼana ja yen, oj ni yaa quitica» (1 Juan 5:14, 15). Pe bʼobʼta ja Jyoba ojni sjakʼkitik bʼa tuktukil modo mi wantik smajlajel. Yuja wa snaʼa ja jas mas lek bʼa keʼntiki, ayni ekʼele oj yal miyuk ma wa skʼana oj jmajlaytik tʼusan (2 Cor. 12:7-9).

12, 13. ¿Jastal wa xyakitik ja Jyoba ja jas wa xmakunikujtiki?

¹² Ja Jyoba wa xyakitik ja jas wa xmakunikujtiki. Ja yeʼn wa xcha skʼulan ja jas wa sjeka skʼulajel ja nantataliki (1 Tim. 5:8). Wa xyayi ja jas wa xmakuniyuj ja yuntikil jumasaʼ. Mi skʼana oj cham jkʼujoltik ja jas oj kabʼtiki, ja jkʼutiki sok bʼa oj ajyukotika (Mat. 6:32, 33; 7:11). Yuja jel skʼanawotiki, xchapata yibʼanal ja jas oj makunukujtik ja bʼa tyempo jakumi.

¹³ Pe ja mas tʼilani jani wa xyakitik ja jas wa xmakunikujtik bʼa oj ajyukotisok kʼubʼan. Sjeʼunejkankitik ja bʼa Yabʼali ja smeranil sbʼaja yeʼn, ja jas wa skʼana skʼulajeli soka jas oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakumi. Chamskʼujol bʼa jujune ja keʼntik ja yajni kʼe jnebʼtik ja smeranil bʼa yeʼn sok ya makunuk ja jnantatiki ma tuk maestroʼik bʼa oj skoltayotik snajel sbʼaj. Wa xya makunuk ja ansyanoʼik bʼa kongregasyon sok tuk kermanotik bʼa takʼane bʼa oj skoltayotike. Chomajkil, wa sjeʼakitik ja bʼa tsomjeliki, bʼa ti wa xnebʼatik sbʼaja yeʼn lajan soka kermanotiki. Jastal it sok tuk, wa sjeʼakitik jun Tatal bʼa meran wa xcham skʼujol jmoktik (Sal. 32:8).

14. ¿Jas yuj wa sjeʼakitik ja Jyoba, sok jastal wa skʼulan?

¹⁴ Ja Jyoba wa stojowotik. Ja stukil ja keʼntik soka Jesús, ja keʼntiki mulanumotik. Ja yuj, bʼa oj sjekitik, wani stojowotik ja yajni ay stʼilanili. Ja Yabʼali wa xya jul jkʼujoltik: «Huan nix caa yi castigo ja maʼ yaj huax cabi» (Heb. 12:6, 7). Wa skʼulan bʼa tuktukil modo. Jun sjejel, bʼobʼta ay jas wantik skʼumajel ja bʼa Biblia ma smaklajel ja bʼa tsomjelik jun jasunuk bʼa tʼilan oj jtukbʼestik. Chomajkil, bʼobʼta ja koltanel ti oj jak bʼa ansyanoʼik. Chikan jastal, ja Jyoba tolabida oj stojotik pes wa skʼanawotik (Jer. 30:11).

15. ¿Bʼa jastik modo wa skoltayotik ja Jyoba?

¹⁵ Ja Jyoba wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja wokoliki. Ja kala Tatiki wa stalnayotik ja bʼa ekʼeleʼik jel wokoli, jastalni jun tatal wa skʼana ja yuntikili. Wa xya  makunuk ja yip bʼa mok jas oj spil-otik bʼa yeʼn (Luc. 11:13). Chomajkil, wa skoltayotik ja yajni tristeʼaytiki ma chamkʼujol aytiki. Jun sjejel, wa xyakitik jun tsamal smajlajel ja bʼa tyempo jakumi, ja it wa skoltayotik bʼa oj kuchkujtik ja wokolik. La jpensaraʼuktik sbʼaja it: Ja kala Tatik wa stojbʼes chikan jas wa syajbʼesotik. Ja wokolik ekʼum bʼejta, pe ja slekilal oj yakitik ja Jyoba sbʼajni tolabida (2 Cor. 4:16-18).

16. ¿Jasa ekʼ yajni ja Adán skʼoko ja smandar ja sTat?

¹⁶ Jun rason bʼa sjeʼa jel skʼanawotik ja Jyoba jani soka jas skʼulan yajni ja Adán skʼoko ja smandari. Yuja jaw, ja Adán sok yibʼanal ja yintili elkan ja bʼa spamilya ja Dyos (Rom. 5:12; 7:14). Pe ja Jyoba ayni jas skʼulan bʼa stojbʼesel.

17. ¿Jasa wego skʼulan ja Jyoba yajni ja Adán skʼoko ja yabʼali?

¹⁷ Ama ja Jyoba skʼulan kastigar ja Adán, mi yaʼakan jipan ja yintil jumasaʼ. Wego skʼapa jun koltanel bʼa yibʼanal ja kristyanoʼik kʼuʼabʼale bʼa oj cha ajyuke ja bʼa yojol ja spamilya (Gén. 3:15; Rom. 8:20, 21). Bʼobʼ ja it stsʼakatal ja yaʼa ja Yunin jel skʼana, ja Jesús, bʼa oj cham yuj keʼntik. Jachuk sjeʼa jeltoni skʼanawotik (Juan 3:16).

18. Ama jpilunej jbʼajtik soka Jyoba, ¿jas yuj tʼilan oj jkʼuʼuktik wa skʼanawotik jastal yuntikil?

¹⁸ Ama mulanumotik, ja Jyoba wa skʼana oj ajyukotik ja bʼa spamilya sok mi xyilawotik jel xkaʼatik wokol. Bʼobʼta oj katik tristeʼaxuk ma jpilunej jbʼajtik jun tyempo, pe mini nunka oj yal mixa oj tojbʼukotik. Soka sjejel bʼa uninal xchʼaya sbʼaji, ja Jesús sjeʼa janekʼto wa skʼanawotik ja Jyoba (Luc. 15:11-32). Ja tatal bʼa sjejeli  mini yaʼakan smajlajel oj kumxuk ja yunini. Sok yajni ja keremi kumxi, ja tatali gustoxta waj stel ja yunini. Ta kaʼunejtikan ja Jyoba sok jnaʼunejtik malaya, ojni bʼobʼ jkʼuʼuktik ja kala Tatiki gustoxta wa skʼana oj kumxukotisok.

19. ¿Jasa oj skʼuluk ja Jyoba bʼa stojbʼesel ja wokolik yaʼunejkan ja Adán?

¹⁹ Ja kala Tatiki ojni stojbʼes yibʼanal ja wokolik yaʼunejkan ja Adán. Yajni ja Adán skʼoko abʼal, ja Jyoba stsaʼa 144,000 kristyano bʼa oj ochuke mandaranumik sok sacerdoteʼik ja bʼa satkʼinal soka Yunin. Ja Jesús soka mandaranumik it oj skoltay ja kristyanoʼik kʼuʼabʼale bʼa oj yaʼekan ja mulal ja bʼa yajkʼachil luʼumkʼinali. Ojto ajyuk jun tsaʼan preba mas bʼa sjejel ta kʼuʼabʼale, anto ja Dyos tixa oj yayile ja sakʼanil bʼa tolabida. Ja kala Tatiki gusto oj kanuk yajni xyila yibʼanal ja Luʼumi mixa ay jun mulal. ¿Anke jelni tsamal ja it?

20. ¿Jastal sjeʼunejkitik ja Jyoba jel syajtayotik juntiro, sok jasa oj jnebʼtik ja bʼa artikulo jakumi?

²⁰ Ja Jyoba sjeʼunejkitik lek jel skʼanawotik. Jani ja Tatal mas jel lek kiʼonejtiki. Wa smaklay ja korasyontiki, wa xyaʼakitik ja jastik wa xmakunikujtiki sok ajyel kʼubʼan soka yeʼn. Wa stojowotik sok wa skoltayotik. Chomajkil, xchapunej jitsan jastik lek bʼa keʼntik. ¿Anke wani snikawotik snajel ja kala Tatik jel skʼanawotik sok wa stalnayotik? Ja artikulo jakumi oj jpaklaytik jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik ja keʼntik, jastal yuntikilotik, bʼa yajelyi tsʼakatal ja janekʼto wa syajtayotiki.