1. ¿Jas lekil modo sjeʼuneje ja yaʼtijumik ja Jyoba ja bʼa tyempo ekʼel jani?

 ¿WAN maʼ xa wila chaʼanyabʼalil ja jastal waxa wilabʼajsok ja Jyoba? ¡Seguro ke waniʼa! Sok mini kechan weʼnuk. Ja janekʼxa tyempo ekʼeljani miyonik kristyano cha jachni yabʼuneje (Sal. 104:​33, 34). Jitsan xchʼakunej sbʼaje yuja Jyoba, jun sjejel ja nazareoʼik ja bʼa poko Israel. Pe ¿machunkiluk ja yeʼnle sok jas wa xnebʼatik ja sjejel yaʼawe?

2. a) ¿Matik kʼotele ja nazareoʼik? (Números 6:​1, 2). b) ¿Jasa wa xnikjiyeyuj jujuntik israʼelenyo bʼa oj ajyuke jastal nazareo?

² Ja yaljel nazareo ti jakel bʼa jun yaljel bʼa hebreo bʼa wa stojolan «stuchʼil», «pilan ay» ma «yaʼunej ja sakʼanil». Yuja tojik israʼelenyoʼik it wa xchʼaka sbʼaje bʼa yaʼteltajel ja Jyoba bʼa jun modo jel chaʼanyabʼal, ja yaljel jaw wani xcholo lek jastal kʼotele. Ja ley bʼa Moisés wani xyaʼakan ke jun winik ma jun ixuk oj yayi jun kʼapjelal jel chaʼanyabʼal ja Jyoba bʼa wa skʼapa oj ajyuk jastal nazareo bʼa jun tyempo (kʼuman ja Números 6:​1, 2). a Yajni ay maʼ wa xyaʼa ja kʼapjelal it, tʼilani oj skʼuʼuk jujuntik jasunuk akʼubʼal kujlajuk bʼa mi tʼilanuk oj snoch-e ja tuk israʼelenyoʼik. ¿Jasa wa xnikji june bʼa oj ajyuk jastal nazareo? Seguro ke jani yuja jel syajtay ja Jyoba sok wa skʼana oj yayi tsʼakatal yuj spetsanil ja slekilal akʼubʼal koʼyi (Deut. 6:5; 16:17).

3. ¿Bʼa jasa oj laj bʼajtik soka nazareoʼik?

³ Yajni «ja ley bʼa Kristo» slokʼolankan ja ley bʼa Moisés, ja yaʼtijumik ja Dyos mixa xbʼobʼ ajyuke jastal nazareoʼik (Gál.  6:2; Rom. 10:4). Pe jastalni ja nazareoʼik, ja keʼntik cha wani xkʼana oj kaʼteltaytik ja Jyoba sok spetsanil jkʼujoltik, jpensartik, kiptik sok kenteroʼiltik (Mar. 12:30). Sok jani jaw ja jas wa xkʼapatik ja yajni wa xkatikyi ja jsakʼaniltik ja Jyoba. Bʼa yajel kʼotuk ja kʼapjelal jaw, tʼilani oj kʼuluktik ja jas wa skʼana ja Jyoba sok xchʼakjel jbʼajtik. Oj paklaytik jastal ja nazareoʼik wa xyawe kʼotuk ja jas wa skʼapawe sok jastal oj bʼobʼ skoltayotik ja sjejeli bʼa oj cha katik kʼotuk ja jbʼajtiki (Mat. 16:24). b

PUESTO LA AJYUKOTIK BʼA XCHʼAKJEL JBʼAJTIK

4. Jastalni wa xyala ja Números 6:​3, 4, ¿jasa tʼilan mi oj skʼuluke ja nazareoʼik?

⁴ (Kʼuman ja Números 6:​3, 4). Ja nazareoʼik mini xbʼobʼ yuʼe trago cha mini sloʼowe ja uvaʼik sok ja pasaʼik. Spetsanil ja jastik jaw kʼotelni waʼelalik bʼa wa xyabʼye ja tuki, pes mini ay smaloʼil. Asta ja Biblia wa xyala ke ja vino kʼotelni jun majtanal bʼa Dyos sok bʼa «wa xya gustoʼaxuk ja skʼujol ja winiki» (Sal. 104:​14, 15). Ama jachuk ja nazareoʼik puestoni ajyiye bʼa mi oj yabʼye stsamalil ja jastik jaw. c

5. ¿Jasa stsaʼawe skʼulajel ja Madián sok ja Marcela? ¿Sok jas yuj?

⁵ Jastalni ja nazareoʼik, ja keʼntik cha wani xchʼaka jbʼajtik bʼa yaʼteltajel mas tsʼikan lek ja Jyoba. La kiltik ja sjejel bʼa Madián sok ja Marcela. d Ja nupanum it bʼa ti sbʼaje bʼa Colombia ayni yiʼoj jun lekil sakʼanile. Ja Madián wani skʼulan ganar jitsan takʼin, ja yuj ayni yiʼoje jun snaje bʼa tsamal. Pe wani skʼana oj yaʼteltaye mas ja Jyoba, sok bʼa oj lajxukyujile stsaʼawe oj stukbʼese jujuntik jasunuk. Ja yeʼnle wa xcholowe: «Katikon tsʼujuk ja gastoʼik, wajtikon bʼa jun naʼits mas chʼin sok jchonotikon ja jkarrotikon». Ja Madián sok ja Marcela mini obligado ayuke bʼa skʼulajel ja jastik it, pe skʼulaneni bʼa oj spile mas tyempo ja bʼa xcholjeli. Jelni gusto aye soka jas stsaʼawe skʼulajel.

6. ¿Jas yuj wa xchʼaka jbʼajtik ja snochumanotik Kristo ja bʼa jtyempotik? (Cha kʼela ja dibujo).

⁶ Ja snochumanotik Kristo wani xkiʼajtik gusto xchʼakjel jbʼajtik bʼa oj piltik mas tyempo ja aʼtelik bʼa Dyos (1 Cor. 9:​3-6). Ja Jyoba mini wa skʼanakitik oj chʼak  jbʼajtik, sok ja jastik wa xkaʼatikani mini maloʼuk. Jun sjejel, jujuntik hermano yaʼunejekan jun snaje, ma jun lekil yaʼtele. Tuk hermanoʼik stsaʼuneje oj ajyuke soltero bʼa jun tyempo ma mi oj ajyuk yuntikile ja yajni xnupaniye. Jaxa tuki stsaʼuneje oj wajuke bʼa lugarik wa xkʼanxi mas koltanel ja bʼa xcholjel, ama ja jaw wani stojolan yajelkan ja spamilyaʼe sok ja yamigoʼe. Jitsan bʼa keʼntik puesto aytik bʼa oj chʼak jbʼajtik yujni wa xkʼana oj katikyi ja jas mas lek ja Jyoba. Wani xbʼobʼ ajyukotik seguro ke ja Jyoba jelni chaʼanyabʼal xyila ja jas wa xkʼulantik bʼa yeʼn, ama niwan ma chʼin (Heb. 6:10).

MOK XIWKOTIK BʼA SJEJEL TUKOTIK JA KEʼNTIK

7. ¿Jas yuj bʼobʼta wokolni oj ya kʼotuk ja jas wa skʼapa jun nazareo? (Números 6:5; cha kʼela ja dibujo).

⁷ (Kʼuman ja Números 6:5). Yuja jas wa skʼapawe, ja nazareoʼik mini xbʼobʼ skʼuts ja stsoʼotsil yolome. Jachuk wa sjeʼawe wa skisawe lek ja cholal yiʼoj ja Jyoba. Ta jun israʼelenyo ajyel nazareo bʼa jitsanxa tyempo wani xnajatbʼi ja stsoʼotsil yolomi bʼa maxani pasil oj yile ja tuk. Ta ja tuk israʼelenyo wa xkoltajiyuj, ja jaw mini jun wokoluk bʼa yeʼna. Pe tristeni yabʼjel ajyini tyempoʼik ja bʼa Israel bʼa mi chaʼanyabʼal xyilawe sok mi skisawe ja nazareoʼik. Jun sjejel, ja bʼa styempo ja aluman Amós, ja israʼelenyoʼik bʼa apóstataʼe ‹wa xyawe yuʼe vino›, bʼobʼta bʼa oj sjome ja jas skʼapuneje (Amós 2:12). Bʼa jujuntik ekʼele, ja tuk oj sjeʼ sbʼaje wokolni sok wani skʼana mi oj xiwuke.

8. ¿Jasa mas awiʼaj gusto ja bʼa yexperiensya ja Benjamin?

⁸ Soka skoltanel ja Jyoba, ja keʼntik cha ojni bʼobʼ jetik ke tukotik sok mini tʼun xiwel anima ay kiʼojtik ja xiweli. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Benjamin, jun Testigo bʼa Noruega bʼa ayiʼoj lajune jabʼil. Ja bʼa yeskuela skʼulane jun kʼin bʼa oj sjeʼ wa skoltaye ja Ucrania yuja guerra. Ja yal untiki tʼilani oj stsʼebʼantaye jun tsʼebʼoj bʼa jani skʼutesnej sbʼaje soka yelawik ja bandera bʼa Ucrania. Bʼa mi ti oj ajyuk ja bʼa kʼin jaw, ja Benjamin spensaraʼan najatxta oj kanuk. Pe iljiniyuj jun maestra sok payji oche: «¡Laʼ jmoktikon! ¡Nutsubʼaj, ti wa xmajlayatikon!». Ja yeʼn sok mini tʼun xiwel mojxisok ja maestra sok yala yabʼi: «Ja keʼn mini xchʼika jbʼaj. Mini oj koltay jastik bʼa politika. Asta jitsan testigoʼik bʼa Jyoba teye bʼa preso yuja mini xwajye ja bʼa guerra». Ja maestra skisa ja jas yala sok yaʼakani. Pe ja smojik bʼa eskuela kʼe sjobʼeyi jas yuj ja mi stsʼebʼani soka yeʼnle.  Ja Benjamin jelni och xiwel bʼa lajansokni oj okʼuk. Ama jachuk mini xiwi sok yala yabʼye ja yeʼnle ja jas yalunejxa yabʼ ja maestra. Mas tsaʼan xcholo yabʼ ja snantat ke koltajiyuj ja Jyoba bʼa oj skoltay ja skʼuʼajel yiʼoj.

9. ¿Jastal oj bʼobʼ katik gustoʼaxuk ja skʼujol ja Jyoba?

⁹ Yajni wa xkʼuʼantikyi ja Jyoba, ja kristyano wani xyila ke tukotik ja keʼntik. Wani skʼana mi oj xiwkotik bʼa oj kaltik ke testigoʼotik bʼa Jyoba ja bʼa kaʼteltik ma ja bʼa eskuela. Ja smodoʼe sok ja jas wa skʼulane ja kristyano ojni ipaxuk el. Yuja jaw maxani wokol oj kitik ja jsakʼaniltik jastalni wa xyala ja rasonik bʼa Biblia sok xcholjel yabʼye ja lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi (2 Tim. 1:8; 3:13). Pe tʼilani oj katik juljkʼujoltik ke wani xkatik gustoʼaxuk ja skʼujol ja Jyoba yajni wa xjeʼatik sok mini tʼun xiwel ke tukotik ja keʼntik yuja matik mi x-aʼteltajiyuji (Prov. 27:11; Mal. 3:18).

LA KATIK BʼAJTAN BʼEJ JA JYOBA

10. Sbʼaja nazareoʼik, ¿jas yuj wokolni skʼuʼajel ja mandar bʼa Números 6:​6, 7?

¹⁰ (Kʼuman ja Números 6:​6, 7). Ja nazareoʼik mini xbʼobʼ mojxukesok jun chamwinik. Ja bʼa it lajansok bʼa june mini jel wokoluk. Pe bʼa jun nazareo, ja bʼa ekʼeleʼik jaw masni wokol ta ja maʼ chami jani june ja bʼa spamilya. ¿Jas yuj? Yujni bʼa snochjel ja kostumbreʼik ja bʼa tyempo jaw, tʼilani mojan oj ajyuk soka chamwinik (Juan 19:​39, 40; Hech. 9:​36-40). Ja yuj ja nazareoʼik mini xbʼobʼ skʼuluke jitsan ja bʼa kostumbreʼik jaw. Pe yajni wa xyawe kʼotuk ja jas skʼapuneje ja bʼa ekʼeleʼik jastal jaw bʼa jel yaj, wani sjeʼawe ke ayiʼoje jun tsatsal skʼuʼajel. Sok mini stuchʼil ayuke, wani xbʼobʼ ajyukotik seguro ke ja Jyoba tolabida wa xyayile ja ipal wa xmakuniyujile.

11. ¿Jasa tʼilan puesto oj ajyukotik skʼulajel yajni stsaʼatik jastik ti chʼikan soka jpamilyatik? (Cha kʼela ja dibujo).

¹¹ Ja snochumanotik Kristo jelni tʼilan xkilatik ja jas jkʼapunejtikyi ja Jyoba. Sok wani xchiknaji ja jaw ja bʼa jas wa stsaʼatik sok ja jastal wa xkilatik ja jastik junuk ti chʼikansok ja jpamilyatik. Wani xkʼujolantik ja janekʼ wa xbʼobʼ kujtik bʼa skʼulajel ja cholalik kiʼojtik ja bʼa pamilya, pe mini ja wa xkaʼatik bʼajtan bʼej ja jas wa skʼanawe ja yeʼnle yuja jas wa skʼana ja Jyoba (Mat. 10:​35-37; 1 Tim. 5:8). Asta ayni ekʼele tʼilan oj tsatik jastik junuk bʼa mi lek oj  yabʼye ja jpamilyatik bʼa yajel gustoʼaxuk ja Jyoba.

12. Yajni ja bʼa spamilya stʼaspun jun jasunuk bʼa wokol, ¿jasa skʼulan ja Alexandru, sok jasa mi skʼulan?

¹² La kiltik ja sjejel bʼa Alexandru sok ja xcheʼum Dorina. Yajni ayxa jun jabʼil wane skʼulajel estudiar ja Biblia, ja Dorina stsaʼa oj yakan skʼuljel estudiar sok cha wani skʼana oj yakan ja Alexandru. Pe ja yeʼn xcholo yabʼ bʼa jun modo tsamal sok laman ke wani skʼana oj snoch skʼuljel estudiar. Ja Dorina mini tʼun lek yabʼi sok stʼenani bʼa oj yakan skʼuljel estudiar. Ama ja Alexandru sleʼa modo oj yabʼ stojol pe mini pasiluk waji. Ayni ekʼele yajni Alexandru wa xkʼenaji sok ay jas wa xkʼulajiyi bʼa mi lekuk, wanxani skʼana oj yakan skʼuljel estudiar. Ama jachuk mini yakan yajel bʼajtan bʼej ja Jyoba sok sjeʼani wa syajtay sok wa skisa ja xcheʼumi. Yajni ekʼ ja tyempo ja sjejel yaʼa nikjini ja xcheʼumi bʼa oj cha skʼan oj skʼul estudiar sok skʼuljel aseptar ja smeranili. (Kʼela ja bideo Alexandru sok Dorina Văcar: «Ja yajalkʼujoli jelni juntiro ja spasensya sok lek skʼujol», ja bʼa xetʼan «Ja smeranili stukbʼes ja sakʼanileʼi», ja bʼa jw.org).

13. ¿Jastal oj bʼobʼ jetik wa xyajtaytik ja Jyoba sok ja jpamilyatik?

¹³ Ja Jyoba yeʼnani skʼulan ja pamilyaʼik sok wani skʼana ke gusto oj ajyuke (Efes. 3:​14, 15). Ta wa xkʼanatik meran gusto oj ajyukotik, tʼilani oj kʼuluktik ja jastik junuk jastalni wa xyala ja Jyoba. Ja yeʼn wa xyila sok chaʼanyabʼalil ja wa xchʼaka jbʼajtik bʼa yaʼteltajel sok stalnajel ja jpamilyatik sok ja wa xyajtaytike sok wa xkisatike (Rom. 12:10).

LA JTSATSANKʼUJOLUK JBʼAJTIK BʼA OJ KʼOTKOTIK JASTAL JA NAZAREOʼIK

14. ¿Matik tʼilan oj tsatsankʼujoluktik?

¹⁴ Jpetsaniltik ja maʼ wa xkʼanatik oj kaʼteltaytik ja Jyoba tʼilani puesto oj ajyukotik bʼa oj chʼak jbʼajtik yuja wa xyajtaytik. Ayni ekʼele mini pasiluk. ¿Jastal oj bʼobʼ jtsatsankʼujoluk jbʼajtik bʼa xchʼakjel jbʼajtik yuja Jyoba? Jani soka jas wa xkalatik (Job 16:5). ¿Ay maʼ june ja bʼa wa kongregasyon bʼa wan slejel modo yijel jun sakʼanil bʼa mi chaʼanyabʼaluk bʼa oj ajyukyuj mas tyempo ja bʼa aʼtelik bʼa Dyos? ¿Wan maʼ xa naʼa sbʼaj jun kerem bʼa wan slejel modo sjejelyi ja smojik eskuela ke tukni ja yeʼn sok mini tʼun xiwel, anima mini pasiluk? ¿Wan maʼ xjak bʼa wa pensar jun hermano ma june maʼ wan skʼulajel estudiar bʼa kontra ay ja spamilya yuja toj ay soka Jyoba? La katik makunuk ja ekʼeleʼik wa xbʼobʼi bʼa stsatsankʼujolajele sok  yaljel yabʼye ke jel chaʼanyabʼal xkilatike yuja mi xiwye sok yuja wa xchʼaka sbʼaje yuja Jyoba (Filem. 4, 5, 7).

15. ¿Jasa skʼuluneje jujuntik hermanoʼik bʼa skoltajel ja matik teye ja bʼa aʼtel bʼa tyempo tsʼikan?

¹⁵ Bʼobʼta ayni ekʼele oj bʼobʼ jkoltaytike ja hermanoʼik teye ja bʼa aʼtel bʼa tyempo tsʼikan (Prov. 19:17; Heb. 13:16). Jani jaw ja jas skʼulan jun hermana bʼa ayxa skʼujol bʼa ti sbʼaj bʼa Sri Lanka. Yuja aji kʼeyi tʼusan ja yal koltanel wa x-ajiyiʼi, stsaʼani oj skoltay chawane hermanaʼik bʼa wane wokolanel sok takʼin bʼa mi oj yaʼekan ja precursoril. Ja yuj kada ixaw wa spila tʼun takʼin bʼa oj skoltay stupjelyile ja facturaʼik bʼa telepono. ¡Juni tsamal sjejel yaʼa ja hermana it!

16. ¿Jas wa sjeʼakitik ja sjejel bʼa nazareoʼik?

¹⁶ ¡Jelni jas jnebʼunejtik ja bʼa lekil sjejel ja nazareoʼik! Pe cha ayni jas wa xnebʼatik sbʼaja kala Tatik bʼa satkʼinal, ja Jyoba. Ja yeʼn wani snaʼa ke wa xkʼana oj katik gustoʼaxuk sok spetsanil jkʼujoltik. Sok puestoni aytik bʼa oj chʼak jbʼajtik bʼa yajel kʼotuk ja jas jkʼapunejtik ja yajni katikyi ja jsakʼaniltik. Chomajkil, wani stoyowotik yajelkan bʼa oj jetik janekʼto wa xyajtaytik (Prov. 23:​15, 16; Mar. 10:​28-30; 1 Juan 4:19). Ja sjejel ja bʼa nazareoʼik wa sjeʼakitik ke ja Jyoba wani xyila ja janekʼto wa xchʼaka jbʼajtik bʼa yaʼteltajel sok jelni chaʼanyabʼal xyila juntiro. Ja yuj, mok katikan yaʼteltajel ja Jyoba sok la katikyi sok spetsanil jkʼujoltik ja jas mas lek bʼa keʼntik.